TIEDONHAKUOPAS / ERILLISET SELVITYKSET

1 (8) TIEDONHUOAS / ERILLISET SELITYKSET Tiedonhakuopas on luettelo Järvenpään yleiskaava 2020- työhön liittyvistä erillisistä selvityksistä ja suunnitelmista. almiina oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin voi tutustua Järvenpään kaupungin kaavoitusyksikössä. Luettelo päivitetty 5.7.2004 Selvityksen tai suunnitelman nimi Sisältö Tekijä(t) uosi almiit selvitykset: 1998 Järvenpään kiinteistöyhdistyksen asukastyytyväisyyskysely 1997 Rakennuskulttuurin ja kulttuurimaiseman tausta ja säilyminen Järvenpäässä Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (aihe 1) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (aihe 2) - kysely jaettu n. 8300 talouteen ja siinä on kysytty mielipiteitä mm. asuinympäristön viihtyisyydestä, puistojen riittävyydestä, turvallisuudesta, ajonopeuksista, kaupungin tarjoamista palveluista. - julkaisu kertoo miten Järvenpään asutus ja rakentaminen ovat saaneet alkunsa ja millaiseksi se on kehittynyt 1950-lukuun mennessä. Aineisto pohjautuu 1980- luvun alussa tehtyyn inventointiin. - 1-vaihe käsittelee 1980-luvun alussa Museoviraston aloitteesta inventoituja kohteita, jotka painottuvat Järvenpään varhaisempaan kehitykseen - hoitosuunnitelman tarkoitus on palvella kulttuuriympäristön säilymisen seurantaa ja maankäytön suunnittelua sekä kiinteistöjen hoitoa. - 2-vaihe täydentää aiemmin valmistunutta hoitosuunnitelmaa (vaihe 1) tarkastelemalla mm. uudempia, 1940-luvulta alkaen rakennettuja paikallishistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäviä rakennuksia ja ympäristöjä. Järvenpään kiinteistöyhdistys ry / etri Eerola Järvenpään kaupunki, Ulla Kervinen Järvenpään kaupunki, Esa aajanen ja työryhmä Järvenpään kaupunki, Anne ähätalo ja työryhmä 1997 1998 1988 2000 Järvenpää 2020 - raporttiin on koottu kansalaisfoorumilaisten ja tulevaisuuspajalaisten näkemykset Järvenpään työväen- Järvenpään kaupunki, iestejä valtuustolle Kaupunkilaisten tulevaisuuspajat 1997-ja mielipiteet v.1997-98 opisto 1998 2001-2003 Järvenpään vanhojen puutarhojen inventointi - inventointi liittyy Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman 2- vaiheeseen Järvenpään kaupunki, MA-Arkkitehdit 2001 Järvenpään liikennesuunnitelma - liikennekysynnän määrittäminen tavoitevuodelle 2010 - pääväylien liikenteellisen mitoituksen ja sijainnin määrittäminen yleiskaavaa varten - keskusta-alueen pysäköinnin periaateratkaisujen, sijainnin ja mitoituksen määrittäminen ym. Järvenpään kaupunki, Tielaitos, LT-Konsultit Oy 1996

2 (8) TIEDONHUOAS / ERILLISET SELITYKSET Tiedonhakuopas on luettelo Järvenpään yleiskaava 2020- työhön liittyvistä erillisistä selvityksistä ja suunnitelmista. almiina oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin voi tutustua Järvenpään kaupungin kaavoitusyksikössä. Luettelo päivitetty 5.7.2004 Selvityksen tai suunnitelman nimi Sisältö Tekijä(t) uosi Järvenpään alueen nopeusrajoitussuunnitelma - suunnitelman päätavoitteena on liikenneturvallisuuden ja viihtyvyyden parantaminen keskusta- ja asuinalueilla - suunnitelmassa esitetään uusien määräyksien vuoksi v. 2001 loppuun mennessä tehtävät muutokset taajamaalueiden nopeusrajoituksiin Järvenpään kaupunki, LT-Konsultit Oy 2000 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistus - liikennesuunnitelman tarkistaminen erityisesti yleiskaavan uusien rakentamisalueiden osalta Järvenpään kaupunki, tiehallinnon Uudenmaan piiri, Esisuunnittelijat Oy 2003-2004 oikkitien (Mt 145) ja sen liittymien sekä Ristinumentien liittymän tilanvaraussuunnitelma - yleiskaavan liikenneverkon yksityiskohtien varmistaminen ja asemakaavoituksen valmistelu Järvenpään kaupunki, 2003- tiehallinnon 2004 Uudenmaan piiri, Insin. tsto A-tie Oy Lahden oikorata Oikorata Kerava/Järvenpää-Lahti Ympäristövaikutusten arviointiselostus - arviointiselostuksessa on tutkittu oikoratavaihtoehtojen (E3+8, E3+9, E5+8 ja E5+9) ja nykyisen radan (Rvaihtoehto) parantamisen ympäristövaikutuksia Ratahallintokeskus, LT-Konsultit 1996 Oikorata Kerava-Lahti Yleissuunnitelma, yleissuunnitelman tarkistus - yleissuunnitelma on laadittu oikoratavaihtoehdosta, joka seurasi eniten Lahden moottoritietä. Suunnitelmassa on selvitetty oikoradan tekniset ratkaisut, aluetarve ja kustannukset sekä hankkeen vaikutukset luonnonympäristöön, maankäyttöön ja alueen asutukseen Ratahallintokeskus, LT-Konsultit, Sito 1998, 2002 Oikorata Kerava-Lahti Haarajoen aseman yleissuunnitelma - yleissuunnitelma koskee asema-aluetta ja siihen liittyviä tie- ja kevytliikennejärjestelyjä Ratahallintokeskus, Sito, Arkkit.tsto Esa iironen, Ins.tsto ontek Oy, Rejlers, Järvenpään kaupunki, Mäntsälän kunta 2002-2003

3 (8) TIEDONHUOAS / ERILLISET SELITYKSET Tiedonhakuopas on luettelo Järvenpään yleiskaava 2020- työhön liittyvistä erillisistä selvityksistä ja suunnitelmista. almiina oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin voi tutustua Järvenpään kaupungin kaavoitusyksikössä. Luettelo päivitetty 5.7.2004 Selvityksen tai suunnitelman nimi Sisältö Tekijä(t) uosi KEHYLI Liikennejärjestelmäsuunnitelma 2001 Yhteenvetoraportti KEHYLI Aiesopimuksen päivitys - KEHYLI- suunnittelualueeseen kuuluvat Kerava, Tuusula, Nurmijärvi, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi -raportti sisältää koko alueen kannalta keskeisiä kaikkia liikennemuotoja käsittäviä kehittämistoimia ja ehdotuksen ns. kärkihankkeiksi - KEHYLI-alueen tilanteen kartoitus ja jatkotoimenpiteiden määrittely Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään-Riihimäen seudun kunnat (8), Uudenmaan ja Hämeen liitot, Uudenmaan ja Hämeen tiepiirit, Liikenne- ja viestintäministeriö, Etelä-Suomen lääninhallitus, Ratahallintokeskus, YT KEHYLIseurantaryhmät, Insin.tsto A-tie Oy 2001 2003-2004 ääradan ohitusraideselvitys - sisältää selvityksen hankkeesta, joka koskee pääradan itä- ja länsipuolisten ohitusraiteiden rakentamisen Keravan ja Hyvinkään välisellä rataosuudella Ratahallintokeskus, Uudenmaan ja Hämeen liitot, R-yhtymä, Kunnat(Tuusula, Järvenpää ja Kerava) YT, ro Rautatie ry 2001 Keski-Uudenmaan tieliikenteen meluselvitys - meluselvityksessä on kartoitettu pääteiden ja tärkeimpien yhdysteiden liikenteen aiheuttamat melualueet nyt (v.2000) ja ennustetilanteessa (v.2020) - selvityksessä on mukana kaikki valta- ja kantatiet sekä muut yleiset tiet, joiden vuorokausiliikenne ylitti 3000 ajoneuvoa Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri 2000 ohjoisväylän meluselvitys - meluselvityksessä on kartoitettu ohjoisväylän melun leviäminen ja erilaiset keinot sen vähentämiseksi Järvenään kaupunki, 2002- tiehallinon Uudenmaan 2003 piiri, tieliikelaitos Järvenpään kunnallistekninen selvitys, selvityksen tarkistus - kunnallistekninen selvitys on laadittu koko kunnan alueelle yleiskaavan rakennesuunnitelmavaiheessa ja tarkistus luonnosvaiheessa kaavaratkaisujen arvioinnin pohjaksi Järvenpään kaupunki, Suunnittelukeskus Oy 2001-2002, 2003, 2004 Järvenpään kaupunki Leikkipaikkaselvitys - leikkipaikkojen alueellinen tarveselvitys ja ehdotukset verkoston täydentämiseksi Järvenpään kaupunki 1995

4 (8) TIEDONHUOAS / ERILLISET SELITYKSET Tiedonhakuopas on luettelo Järvenpään yleiskaava 2020- työhön liittyvistä erillisistä selvityksistä ja suunnitelmista. almiina oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin voi tutustua Järvenpään kaupungin kaavoitusyksikössä. Luettelo päivitetty 5.7.2004 Selvityksen tai suunnitelman nimi Sisältö Tekijä(t) uosi Järvenpään kaupunki Mahdollisten täydennysrakennusalueiden yleiskaavallinen selvitys Järvenpään kaupunki Maisemaselvitys - mahdollisten täydennysrakennusalueiden kaavataloudellinen vertailu (laadullisia ja taloudellisia vertailuja ) - selvityksessä raportoidaan kaupungin luonnonolot - maisemarakenne - maiseman ja maankäytön historiallinen kehitys sekä maiseman arvot - kartoitetaan maisekuvaa rikkovat vauriot ja muut erityiset ongelmat ym. sekä - esitetään maiseman kehittämisen pääperiaatteita sekä ratkaisuehdotuksia maisemaja ympäristöongelmien vähentämiseksi. Järvenpään kaupunki, Suunnittelukeskus Oy Järvenpään kaupunki, MA-Arkkitehdit 2000 2000 Järvenpään esihistoriallisten muinaisjäännösten inventointi - muinaisjäännösten inventointi koko kaupungin alueelta Järvenpään kaupunki, Museovirasto 2001-2002 Järvenpään kaupunki irkistys- ja viheralueet Kehittämistarpeet ja aluevaraukset Yleiskaavallinen selvitys 1999-2000 -selvityksessä on esitetty virkistys- ja viheralueverkoston kehittämistarpeet ja aluevaraukset Järvenpään kaupunki, Arkkitehtitoimisto Olli Kumpulainen 2000 Ekologinen verkosto ja yhdyskuntarakenne EkoInfra Järvenpään kaupungin metsänhoitosuunnitelma - tutkimuksessa on selvitetty eläimistön huomioonottamista kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa (Helsinki- Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeellä) -ekologinen verkosto muodostuu eläimistölle tärkeistä luonnon ydialueista sekä niitä yhdistävistä ekologisista käytävistä, jotka lomittuvat ihmisen rakentaman ympäristön kanssa - indikaattorieläimenä on käytetty hirveä, joka on sopiva ekologisia käytäviä mitoittavana eläimenä - koko kaupungin omistamien talousmetsien hoitosuunnitelma, jossa esitetyt hoitotoimet tähtäävät siihen, että metsät palvelevat mahdollisimman hyvin metsien moninaiskäyttöä Liikenne- ja viestintäministeriö, Ympäristöministeriö, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Ratahallintokeskus, Suomen kuntaliitto, Tielaitos, YS Yhdyskunta Oy / Seija äre Järvenpään kaupunki Tekninen toimi 2000-2002 1996 Hämeen - Uudenmaan metsäkeskus Metsätalouden alueellinen tavoiteohjelma - tavoiteohjelma sisältää tiedot Hämeen- Uudenmaan metsäkeskuksen alueen metsien, metsäluonnon ja metsätalouden nykytilasta, kuvauksen metsään perustuvasta yritystoiminnasta ja sen merkityksestä, ehdotuksen metsätalouden toimenpiteistä sekä arvion toimenpiteiden toteutumisen vaikutuksista Hämeen-Uudenmaan metsäkeskus 1998

5 (8) TIEDONHUOAS / ERILLISET SELITYKSET Tiedonhakuopas on luettelo Järvenpään yleiskaava 2020- työhön liittyvistä erillisistä selvityksistä ja suunnitelmista. almiina oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin voi tutustua Järvenpään kaupungin kaavoitusyksikössä. Luettelo päivitetty 5.7.2004 Selvityksen tai suunnitelman nimi Sisältö Tekijä(t) uosi Maatalouden vesiensuojelu ja EU:n ympäristötuet Tuusulanjärven valumaalueella - suunnitelman päätavoitteena on vähentää Tuusulanjärven valuma-alueelta tulevaa hajakuormitusta Tuusulanjärveen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 1996 Tuusulanjärven rantojen kunnostus, yleissuunnitelma (itäranta) - rantojen kunnostussuunnitelman avulla Järvenpään kaupunki, pyritään parantamaan rantojen Tuusulan kunta, käyttökelpoisuutta sekä parantamaan veden Keski-Uudenmaan virtausta ja kohentaa maisemakuvaa vesiensuojelun kuntayhtymä, Uudenmaan ympäristökeskus Maa ja esi Oy 2000 Keravanjoen latvaosa Kehittämisvisio ja toimenpidehdotuksia - selvityksessä esitetään ideoita ja toimenpide-ehdotuksia kolmen kunnan alueella virtaavan Keravanjoen latvaosan ympäristön ja toiminnallisuuden kehittämiseksi Uudenmaan liitto, antaanjoki projekti 2000 Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden suojelusuunnitelma - pohjavettä uhkaavien riskien kartoittaminen sekä suojeluohjelman laatiminen, joka sisältää ohjeet tarvittavista suojelutoimenpiteistä alueella olemassa oleville toiminnoille sekä ohjeet uusien toimintojen sijoittamisesta alueelle Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 2001 Tuusulanjärven länsirannan Naturaalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelma - Natura-lintuvesialueiden suojeluarvon parantaminen ja järven ranta-alueen kestävä virkistyskäyttö - kalojen elinolojen parantaminen, järven ravinnekuorman vähentäminen ja kaavoituksen lähtökohtien luominen Uudenmaan ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä, Järvenpään kaupunki, Tuusulan kunta, yhdistykset ja yhteisöt 2002 Järvenpään Haarajoen asemanseutu - skenaariotutkimus ja ideasuunnitelma Haarajoen rautatieaseman ympäristön kehittymisestä kuntarajat ylittävästä näkökulmasta, arkkitehdin diplomityö Ulla Jaakonaho, Järvenpään kaupunki, Mäntsälän, Tuusulan ja Sipoon kunnat 2003 Järvenpään keskustan ja asuinalueiden palveluiden kehittämistutkimus 2001 ja seurantatutkimus 2003 - tutkimuksen kohderyhmä muodostui järvenpääläisistä kotitalouksista (800 kpl) ja yritysten edustajista (200 kpl). - kyselyn avulla selvitettiin mm. kaupunkilaisten mielipiteitä keskustan ja oman asuinaluiden palvelujen tarjonnasta, niiden toimivuudesta, toteutuksen onnistumisesta jne. Järvenpään kaupunki, Innolink Research Oy 2001, 2003

6 (8) TIEDONHUOAS / ERILLISET SELITYKSET Tiedonhakuopas on luettelo Järvenpään yleiskaava 2020- työhön liittyvistä erillisistä selvityksistä ja suunnitelmista. almiina oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin voi tutustua Järvenpään kaupungin kaavoitusyksikössä. Luettelo päivitetty 5.7.2004 Selvityksen tai suunnitelman nimi Sisältö Tekijä(t) uosi Järvenpään keskustan kaupallisuustutkimus - tutkimuksella kartoitettiin järvenpääläisten ostokäyttäytymistä Helsingin kauppaoppilaitos, Johanna Hämäläinen, Sykettä ja Sinfoniaa ry 2001 Järvenpään visioseminaari Elinkeino ja yleiskaava Elinkeinokysely - tutkimuksessa kartoitettiin elinkeinoelämän mielipiteitä Järvenpään elinkeinoista ja yleiskaavasta Järvenpään kaupunki. Laurean ammattikorkeakoulu 2001 Järvenpään kaupunkiluonnon kartoitus - ruutuinventointiin perustuva kasvillisuusja biotooppiselvitys koko kaupungin alueelta Järvenpään kaupunki, Metsätähti Oy 1997-2001 Järvenpään linnustoselvitys - ruutuinventointiin perustuva linnustoselvitys koko kaupungin alueelta Järvenpään kaupunki, Metsätähti Oy 2001- Tuusulanjärven linturannan lintuselvitys - Natura-alueen pesimälinnuston kolmas seurantatutkimus Järvenpään kaupunki, Metsätähti Oy 2001 Järvenpään kaupungin lepakkokartoitus - lepakkokartoitus koko kaupungin alueella Järvenpään kaupunki, Metsätähti Oy, Yrjö Siivonen 2001-2002 Järvenpään kaupungin liitooravaselvitys - liito-oravien pesintä- ja levähdysalueet koko kaupungin alueella Luontotieto Keiron Oy 2003 2004 Järvenpään luontotiedon arviointi, yleiskaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan - yhteisarviointi kaikista laadituista luontoselvityksistä suhteessa yleiskaavaluonnokseen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2003 almiit yleiskaavaraportit ym. suunnitelmat: Järvenpään yleiskaava 2020 Ohjelmointiraportti (A) - raportti sisältää selvityksen yleiskaavan sisällöstä, merkityksestä, työvaiheista ja aikataulusta, raportoinnista, osallistumisesta, tiedottamisesta, vaikutusten arvioinnista ym. yleiskaavatyön eri työvaiheissa sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman, KH 6.11.2000 493 Järvenpään kaupunki Kaavoitus ja mittaus 2000

7 (8) TIEDONHUOAS / ERILLISET SELITYKSET Tiedonhakuopas on luettelo Järvenpään yleiskaava 2020- työhön liittyvistä erillisistä selvityksistä ja suunnitelmista. almiina oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin voi tutustua Järvenpään kaupungin kaavoitusyksikössä. Luettelo päivitetty 5.7.2004 Selvityksen tai suunnitelman nimi Sisältö Tekijä(t) uosi Järvenpään yleiskaava 2020 Lähtökohtaraportti (B) - raportti sisältää yleiskaavan lähtökohtatiedot ja tausta-aineiston Järvenpään kaupunki Kaavoitus ja mittaus 2001 Järvenpään yleiskaava 2020 Tavoiteraportti (C) Järvenpään yleiskaava 2020 Rakennesuunnitelmaraportti (D) - raportti sisältää yleiskaavan tavoitteellisen kehitys- ja ympäristökuvan sekä tekstimuotoiset tavoitteet K 11.2.2002 9 Järvenpään kaupunki Kaavoitus ja mittaus - raportti sisältää yleiskaavan Järvenpään kaupunki rakennesuunnitelman, K 16.12.2002 123 Kaavoitus ja mittaus 2002 2002 Järvenpään yleiskaava 2020 Yleiskaavaluonnosraportti (E) - raportti sisältää yleiskaavan luonnosvaihtoehdot, KH 8.3.2004 113 Järvenpään kaupunki Kaavoitus ja mittaus 2003-2004 Uudenmaan maakuntakaavaehdotus 22.9.2003 Keskustan osayleiskaava - raportti sisältää maakuntakaavan kartan, määräykset ja selostuksen - keskusta-alueen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, K 27.5.2002 60 Uudenmaan liitto 2003 Järvenpään kaupunki 2002 ajalan kaavarunko - yleisen arkkitehtikilpailun pohjalta laadittu suunnitelma keskustan laajennusalueena toimivan ajalan uudistamisesta asunto-, yritys- ja virkistysalueena, asemakaavoituksen valmistelua, K 12.5.2003 64 Järvenpään kaupunki, arkkitehtuuritoimisto Sopanen-Svärd ja arkkitehtuuritoimisto Matti Jääskö 2002-2003 ireillä olevat selvitykset ja suunnitelmat: Järvenpään päiväperhoskartoitus - ruutuinventointiin perustuva päiväperhoskartoitus koko kaupungin alueelta Järvenpään kaupunki, Metsätähti Oy, Faunatica Oy 2001-2004 anhankylänniemen käyttö- ja hoitosuunnitelma - yleissuunnitelmatasoinen selvitys keskeisen virkistysalueen käytön, hoidon ja lisärakentamisen periaatteista, asemakaavoituksen valmistelua Järvenpään kaupunki, MA-arkkitehdit, Anne ähätalo 2003-2004 Kuuma kehityskuva - yleiskaavayhteistyön taustatavoitteiden selvittelyä ja Kuuma-alueen määrittely suhteessa maakunnalliseen suunnitteluun Kuuma kunnat, LTkonsultit Oy, A- konsultit Oy 2004 Sosiaalisten vaikutusten arviointi - kaavoittajan opas Elinympäristön koetut laatutekijät ja niiden ekotehokas saavutettavuus (ehmogis) - ympäristöministeriön ympäristöklusterin rahoituksella toteutettava tutkimushanke - ympäristöministeriön ympäristöklusterin rahoituksella toteutettava tutkimushanke, osa kokonaisuudesta yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja ympäristön laatu LT-konsultit Oy, YTK/TKK, Järvenpään kaupunki Marketta Kyttä, YTK/TKK, ETEK, Järvenpään kaupunki 2003-2004 2004

8 (8) TIEDONHUOAS / ERILLISET SELITYKSET Tiedonhakuopas on luettelo Järvenpään yleiskaava 2020- työhön liittyvistä erillisistä selvityksistä ja suunnitelmista. almiina oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin voi tutustua Järvenpään kaupungin kaavoitusyksikössä. Luettelo päivitetty 5.7.2004 Selvityksen tai suunnitelman nimi Sisältö Tekijä(t) uosi Asukastarpeita ja elämänvaiheita vastaavien alueiden ekotehokkaita ominaisuuksia -asukaskysely Development of the Accessibility to the Railway Traffic in Finland (Dart 1 / BNDZ) Järvenpään kaupunki. Kaupan palveluverkkoselvitys (kaupallisten kehityshankkeiden arviointi) - ympäristöministeriön ympäristöklusterin rahoituksella toteutettava tutkimushanke Maarit Wiik, Sitokonsultit Oy, Järvenpään, aasan, orin ja Kajaanin kaupungit, Nurmijärven kunta - osatutkimus sisältää mm. Järvenpää- ro Rautatie ry / Riihimäki- liityntäpysäköinnin seurannan BNDZ-projekti, 2003-2004 sekä liityntäliikenteen käyttäjä- ja Taloustutkimus Oy, potentiaalitutkimukset 2004 Järvenpään, Hyvinkään ja Riihimäen kaupungit, selvitys käsittää arviot Terholan tavaratalohankkeen vaikutuksista, päivittäistavarakaupan verkosta, erikoistavarakaupan menestymisestä keskustassa sekä yleiskaavasta kaupan kehityksen kannalta 2003-2004 2002-2004 Tuusulan kunta Entrecon <oy 2004

Kaup. osa Järvenpään yleiskaava 2020 äestö suur-, tilasto- ja tutkimusalueittain Kaupunginosan nimi äestö 2000 Suuralueen väestö 2000 Suuralueen nimi Tutkimusalue intaala/ ha Aluetehokkuus Rak.oikeus/ k-m2 Nyk.rak./ k-m2 Lisärak. oikeus/ k-m2 Lisäväestö Lisäväestö 1 1 2 2 äestö osaalueittain 2020 äestö kaup.osittain 2020 Liite 15 äestö suuralueittaialueittain Muutos suur- 2020 2000-2020 1 Keskus 3402 15005 A Keskeiset kaupunginosat 587 3989 3989 16375 1370 2 Loutti 2956 95 3051 3051 5 Kinnari 2420-31 2389 2389 6 öytäalho 3748 340 4088 4088 7 ajala 2479 6 4,4 0,74 32380 0 32380 675-876 2277 2447 7 " 0 7 5,1 0,16 8160 0 8160 170 0 170 3 Saunakallio 1173 6480 B Läntiset kaupunginosat 4 10 0,1 10000 0 10000 208 219 1684 1767 6692 212 3 " 0 3 2,5 0,16 4000 0 4000 83 0 83 8 Sorto 1412 11 1423 1423 9 Jamppa 3895 8 2,7 0,13 3510 400 3110 65-459 3501 3501 10 Wärtsilä 76 76 C Wärtsilä 0-20 56 56 56-20 11 Nummenkylä 1100 2988 D ohjoiset kaupunginosat 18 12,7 0,1 7620 3000 4620 96 572 1768 1768 3746 758 12 eltola 1888 22 2,7 0,16 4320 0 4320 90-115 1863 1978 12 " 0 21 5,5 0,1 5500 0 5500 115 0 115 14 ietilä 1575 2256 E Koilliset kaupunginosat 27 21,1 0,1 21100 3000 18100 377 109 2061 2438 4593 2337 14 " 0 27 4,4 0,1 4400 0 4400 92 0 92 14 " 0 30 42,8 0,1 25680 12000 13680 285 0 285 15 Haarajoki 571 35 16,9 0,1 11830 5000 6830 142 782 1496 2067 15 " 0 34 8,8 0,1 8800 0 8800 183 0 183 15 " 0 32 15,3 0,1 15300 1800 13500 281 0 281 15 " 0 (-) 5,1 0,1 5100 0 5100 106 0 106 16 Mylly 110-21 89 89 17 Mikonkorpi 312 4404 F Itäiset kaupunginosat 110 422 422 5211 807 18 Satumetsä 112 138 250 250 19 Terhola 467 (-) 5,2 0,2 8500 0 8500 177 203 847 847 20 Satukallio 820 135 955 955 13 Isokytö 2693 45 2738 2738 21 Ristinummi 493 3242 G Eteläiset kaupunginosat 51 8,1 0,2 16200 0 16200 338 226 1056 3246 6858 3616 21 " 0 48 19,5 0,13 25350 0 25350 528 0 528 21 " 0 54 17,7 0,1 17700 600 17100 356 0 356 21 " 0 55, 56 35,6 0,13 46280 1000 45280 943 0 943 21 " 0 56 8,7 0,2 17400 0 17400 363 0 363 22 Lepola 88 52, 53 26,7 0,2 53400 0 53400 1113-34 1167 1167 23 Terioja 253 54 307 307 4 Kyrölä 2408-270 2138 2138 24 anhakylä 87 968 H Lounaiset kaupunginosat -9 78 78 1530 562 25 Kaakkola 881 59 12,1 0,2 24200 0 24200 504-59 1326 1451 25 " 0 62 6,4 0,1 6400 400 6000 125 0 125 muut 496 496-86 410 410-496 35915 35915 300,0 383130 27200 355930 7415 1647 45060 45060 45060 9145 1 Lisäväestö 1 = tutkimusalueen väestö 2 Lisäväestö 2 = asemakaavojen toteutuminen 80 % 23.3.2004

Järvenpään yleiskaava 2020 Työpaikat tilasto- ja suuralueittain Liite 16 5.7.2004 Kaup. osa Kaupunginosan nimi Työpaikat 1999 (sis. aluekorjauksen) Suuralueen työpaikat 1999 Suuralueen nimi Tutkimusalue Tutkimusalueen pinta-ala/ ha Aluetehokkuus Tilaväljyys/ k-m2/ tp Tutkimusalueen rakennusoikeus/ k-m2 Tutkimusalueen työpaikat Asemakaavojen työpaikkakapasiteettpaikat Etätyö- (tot. 80%) 2020 Työpaikat kaupunginosittain 2020 Muutos kaupunginosittain 1999-2020 Suuralueen työpaikat 2020 Muutos suuralueittain 1999-2020 1 Keskus 2585 5705 A Keskeiset kaupunginosat 800 80 3465 880 7616 1911 2 Loutti 241 40 61 342 101 5 Kinnari 562 0 48 610 48 6 öytäalho 1507 232 82 1821 314 7 ajala 811 6 4,9 0,53 60 25970 433 88 46 1378 567 8 Sorto 346 1746 B Läntiset kaupunginosat 32 28 406 60 2047 301 9 Jamppa 1277 128 70 1475 198 3 Saunakallio 123 8 35 166 43 10 Wärtsilä 1465 1465 C Wärtsilä ( laaj.1) 6,3 0,25 72 15750 219 288 1 2524 1059 2524 1059 10 " 10 5 0,25 72 12500 174 0 10 " 12 5,4 0,25 100 13500 135 0 10 " 17 7 0,25 72 17500 243 0 11 Nummenkylä 604 857 D ohjoiset kaupunginosat 440 38 1082 478 1432 575 12 eltola 254 56 40 350 96 14 ietilä 109 306 E Koilliset kaupunginosat 25 6,3 0,25 72 15750 219 16 52 1040 931 1376 1070 14 " 26 8,1 0,25 72 20250 281 0 14 " 29 17,4 0,1 150 17400 116 0 14 " 29 4,7 0,25 72 11750 163 0 14 " 30 2,4 0,25 72 6000 83 0 15 Haarajoki 190 (-) 1,5 0,1 150 1500 10 64 31 328 138 15 " (-) 4,9 0,1 150 4900 33 0 0 16 Mylly 7 0 2 9 2 17 Mikonkorpi 108 995 F Itäiset kaupunginosat 41 7,4 0,25 150 18500 123 64 8 423 315 1821 826 17 " (-) 7,2 0,25 150 18000 120 0 18 Satumetsä 12 8 6 26 14 19 Terhola 490 144 13 647 157 20 Satukallio 172 47 5,3 0,25 72 13250 184 24 19 432 260 20 " (-) 2 0,25 150 5000 33 0 13 Isokytö 213 24 55 292 79 21 Ristinummi 29 362 G Eteläiset kaupunginosat 49 13,5 0,25 150 33750 225 8 70 332 303 813 451 22 Lepola 116 0 31 147 31 23 Terioja 10 0 6 16 6 4 Kyrölä 206 5 1,3 0,25 72 3250 45 24 43 318 112 24 anhakylä 138 234 H Lounaiset kaupunginosat 0 2 140 2 263 29 25 Kaakkola 95 0 28 123 28 99 sijoittumaton 0 0 Muut 0 0 0 0 0 11670 11670 110,6 254520 2839 2488 895 17892 6222 17892 6222

Uudenmaan tiepiiri oikkitien (maantien 145) ja sen liittymien parantaminen välillä Järvenpääntie - ohjoisväylä Järvenpää 29.4.2004 HANKEKORTTI NYKYTILA JA ONGELMAT Järvenpääntie - oikkitie on osa seututieluokkaista yhteyttä, joka palvelee Järvenpäähän saapuvaa ja keskustan ohittavaa liikennettä. oikkitien leveys on 9/7 m. Nopeusrajoitus on länsipäässä 80 km/h ja itäpäässä 60 km/h. Tien pohjoispuolelta puuttuu kevyen liikenteen väylä ja risteämiset ovat tasossa. Länsipään liikennemäärä on 3500 ja itäpään 5300 ajon./ vrk. uoden 2020 ennuste on 7600 12 700 ajon./vrk. ääsuunnan kapasiteetti on nykyisin hyvä. oikkitieltä vasemmalle Järvenpääntielle kääntyvillä on palvelutasoongelmia huipputunnin aikana. Myös ohjoisväylän liittymässä kapasiteetin käyttöaste on yli 50 %. Kaupunki kaavoittaa oikkitien etelä- ja pohjoispuolisia alueita asuin-, työpaikka- ja liikerakentamiseen. Ilman toimenpiteitä liittymien toimivuus ja liikenneturvallisuus eivät ennustetilanteessa ole riittäviä. HANKE oikkitien pohjoisreunaan varataan tilaa jalankulku- ja pyörätielle. Tavoitetilanteessa kaikki risteämiset oikkitien ja kevyen väylän välillä ovat eritasossa. Hanke sisältää 7 uutta alikulkukäytävää ja yhden ylikulkukäytävän. Tien nopeusrajoitus lasketaan tasolle 50 60 km/h. Yleiskaavassa ja tulevissa asemakaavoissa varataan tilaa seuraaville liittymäjärjestelyille (lännestä itään): Järvenpääntien / Sibeliuksenväylän liittymään 3haarainen kiertoliittymä, jossa 2. toteutusvaiheessa on 2-ajokaistainen kiertotila. Kiertosaarekkeen halkaisija on 50 m. Kustannusarvio ml. Ainolan liittymän kanavoiminen on 895 000 euroa. Ainolan liittymä kanavoidaan korokkein. Mannilantien jatkeen liittymä on uusi liittymäpaikka pääradan länsipuolella. Kaavatyö perustuu kanavoituun liittymään, jossa Mannilantien jatke on pääsuunta ja ylittää oikkitien radan vieressä. Kustannusarvio on 1 110 000 euroa. aihtoehtona on 4-haarainen kiertoliittymä (d = 25 m) noin 250 m radasta länteen. uistotien liittymään 4-haarainen kiertoliittymä (d = Lisätietoja: 25 m). Kustannusarvio ml. Rajaniitynkadun liittymä on 1 280 000 euroa. Rajaniitynkadun liittymää siirretään 95 m länteen, kanavoidaan korokkein ja varaudutaan valo-ohjaukseen. ohjoisväylän liittymään 4-haarainen kiertoliittymä (d = 35 m), jossa suurin liikennevirta ohjataan kiertotilan ohi omalla oikealle kääntymiskaistalla. Kustannusarvio on 928 000 euroa. oikkitien kaavoitusta palveleva tilanvaraussuunnitelma valmistui keväällä 2004. Hanke ei sisälly Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Hanke toteutetaan vaiheittain. Ratkaisujen toteutusjärjestys, aikataulu ja kustannusvastuut tarkennetaan liikenteen ja etenkin lähialueiden maankäytön kehittymisen myötä. HANKKEEN AIKUTUKSET + arannettujen liittymien kapasiteetti on riittävä vuodelle 2020 ennustetuilla liikennemäärillä. + Liittymäjärjestelyt mahdollistavat uuden maankäytön jäsennöidyn kytkemisen oikkitiehen. + Liittymien henkilövahinko-onnettomuusriskin ennustetaan vähentyvän jopa 75 %. + Liikenteen sujuvoituminen ja nopeustason lasku vähentävät melua ja päästöjä. + Sekä tien suuntaiset että poikittaiset kevyen liikenteen yhteydet paranevat. Estevaikutus vähenee. + Liikennejärjestelyistä ei aiheudu laajoja tai merkittäviä ympäristövaikutuksia tai muutoksia maisemaan. Tuusulanjärven ja radan välisen kulttuurimaiseman avoimet näkymät säilytetään. + Radasta itään rakentuu työpaikka- ja liiketila-alue. Tiemiljöö käsitellään kaupunkiväylänä. + Kiertoliittymien ja koko liikennetilan ympäristönhoidolla kaupungin sisääntulokohtia ja oikkitien varren uutta aluekeskusta voidaan korostaa ja luoda mielenkiintoisia tilavaikutelmia. - Työnaikaiset liikennejärjestelyt. oikkitien parantamisen kustannusarvio on 4,3 M (maku-indeksi 126,4; 1995 = 100). Koko hankkeen hyötykustannussuhde on 2,9, jos avaamisvuosi on 2010. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri / ekka Räty, uhelin 0204 22 2601

Uudenmaan tiepiiri Järvenpääntien (maantien 145) ja Ristinummentien (paikallistien 11611) liittymän parantaminen Järvenpää 29.4.2004 HANKEKORTTI Tuusulanjärvi Järvenpää Tuusula NYKYTILA JA ONGELMAT Seututieluokkainen Järvenpääntie - oikkitie-yhteys (mt 145) palvelee Järvenpäähän saapuvaa ja sen keskustan ohittavaa liikennettä. Nopeusrajoitus on 60 km/h. Järvenpääntien ja Ristinummentien liittymä sijaitsee 2,5 km Järvenpään keskustasta etelään lähellä Tuusulan rajaa. Liittymä on avoin ja ilman kääntymiskaistoja. Liittymässä on pysäkkipari ja kevyen liikenteen alikulku. Järvenpääntien ja Tuusulanjärven välissä on Järvenpään ja Tuusulan välinen kevyen liikenteen pääreitti. Ristinummentie on Ristinummen ja Kyrölän alueiden maankäyttöä palveleva yhdystie, jonka nopeusrajoitus on 40 km/h. Kevyt liikenne kulkee ajoradalla. Iltahuipputunnin liikennemäärät marraskuussa 2003 olivat Tuusulasta 1037, Järvenpäästä 489 ja Ristinummentieltä vain 8 ajon/h. Sivusuunnan palvelutaso on C. Onnettomuusrekisterin mukaan liittymässä on v. 19982002 tapahtunut neljä onnettomuutta, joista kaksi on ollut peräänajoja ja yksi kolmen auton ketjukolari. Kaksi onnettomuutta on johtanut henkilövahinkoihin. Ongelmana on pääsuunnalta vasemmalle kääntyminen, mikä haittaa Järvenpäästä suoraan kulkevaa liikennettä. HANKKEEN AIKUTUKSET + Autoliikenteen yhteydet säilyvät nykyisellään. Merkittävin parannus koskee pääsuunnalta vasemmalle kääntyvää liikennevirtaa, joka saa oman ajokaistan. + ääsuunnan kanavointi ei paranna palvelutasoa ja viivytys vähenee vain hiukan. Kanavointi kuitenkin auttaa liittymän pahimpaan ongelmaan: peräänajoonnettomuuksiin. Henkilövahinko-onnettomuusriskin arvioidaan vähentyvän noin 6 %. + alo-ohjattuna kanavoitu liittymä toimii vielä vuoden 2020 ennustetilanteessakin. + Kevyen liikenteen reitit säilyvät nykyisellään. + Alikulun länsipäässä kevyen liikenteen näkemä- ja mäkisyysolot ovat huonot eivätkä suunnitelmat vaikuta niihin. aikalle ehdotetaan tärinäraitoja tms. varoittavia ajoratamerkintöjä sekä sivusuunnalle pakollisen pysähtymisen liikennemerkkiä. + Tieympäristö säilyy lähes nykyisellään. Tienvarren nykyinen puusto säilytetään. + arantamistoimenpiteet eivät vaikuta liittymän lähellä olevan kalliokohokin kasvupaikkaan. Liittymän tuntumassa olevat vanhat tammet voidaan myös säilyttää. Työnaikainen liikenne edellyttää kiertotiejärjestelyjä tai tukiseinien rakentamista nykyisen sillan itäreunalle. Liikennetaloudellisissa laskennoissa kanavoinnin valmistumisvuodeksi on oletettu 2006. Tällöin hankkeen hyöty-kustannussuhde on vain 0,28 ja ensimmäisen vuoden tuottoaste 0,5 %. Toimenpiteen kustannukset ovat melko korkeat, eikä se juurikaan vaikuta ajokustannuksiin. Onnettomuuskustannusten säästöt tuovat jonkin verran hyötyä. HANKE Nykyinen avoin liittymä kanavoidaan korokkein. Hanke sisältää seuraavat toimenpiteet: Järvenpääntietä levitetään itäpuolelle, sillä länsipuolen liikennealue on jo nykyisin ahdas kevyelle liikenteelle. Alikulkukäytävää pidennetään 5 metrillä, jotta pääsuunta voidaan kanavoida. Alikulku on perustettu teräsbetonipaaluille, joten jatkekin tulee paalutuksen varaan. Tien itäpuolinen pysäkki jalankulkuväylineen uusitaan. Alikulun ilmettä pehmennetään pensasistutuksin ja tien itäpuolisen pysäkin tuntumaan istutetaan puuryhmä. Toteutuspolku: 1) Nykyinen liittymä kanavoidaan, 2) tarvittaessa liikennevalot ja 3) maankäytön kehittyessä liittymä siirretään 160 m nykypaikasta etelään kunnanrajalle. Hankkeen kustannusarvio on 195 000 euroa (vaihe 1). Ristinummentien liittymän parantamisesta valmistuivat tilanvaraussuunnitelma ja toimenpide-ehdotus keväällä 2004. Tarkoituksena on saattaa hanke mahdollisimman pian tie- ja rakennussuunnitteluvaiheeseen. Lisätietoja: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri / ekka Räty, uhelin 0204 22 2601

Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 53 Kuva 26. Kehittämishankkeet. Esisuunnittelijat Sito Oy Strafica Oy

48 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 22. Liikenne-ennuste 2020 ajon/h (perus) ja kapasiteetin käyttösuhteet tavoiteverkolla A. Esisuunnittelijat Sito Oy Strafica Oy

UUDENMAAN KULTTUURIYMÄRISTÖT JÄRENÄÄ 1. Järvenpään rautatieasema 2. Koulukeskus ja Keskusurheilukentän ympäristö 3. Järvenpään kirkko 4. ajalan teollisuusympäristö 5. illa Enckell (illa Cooper) 6. Järvenpään terijokelaistalot 7. Järvenpään tataariasutus Kinnarin alueella 8. Järvenpään Taidetalo ja Harjuvaaran talo 9. anhankylän kartano 10. illa Kokkonen 11. Haarajoen kartano 12. Haarajoen mylly ja Lemmenlaakso 13. Tuusulanjärven itäranta 14. Järvenpään kartano- ja opistoalue 15. Seurakuntaopisto 16. Tuusulanjärven itärannan taiteilijahuvilat 17. Nummenkylä, reservikomppanian rakennukset 18. Sotakylän ruotsalaistalot 19 Järvenpään siunauskappeli 20. Järvenpään vesitorni 21. Ateljeetalo 22. Tanhuniityn pientaloalue 1. Järvenpään rautatieasema Järvenpään asema on Hyvinkään ja Turengin asemien ohella yksi maamme vanhimmista puisista rautatieasemista. Asemarakennuksen tarkkaa rakennusaikaa ei tunneta, mutta se on ilmeisesti valmistunut jo 1858. Tyypiltään se edusti I luokan asemaa. uonna 1863 rakennus vuorattiin. Aseman on todennäköisesti suunnitellut arkkitehti C.A. Edelfelt. Alkuperäisiä koristeaiheita on jonkin verran karsittu. Asemarakennus siirrettiin alkuperäiseltä paikaltaan parikymmentä metriä 1999. Aseman lähiympäristö on kokonaan uusiutunut. Yksi maan kolmesta vanhimmasta puisesta asemarakennuksesta. 2. Koulukeskus ja Keskusurheilukentän ympäristö Keskusurheilukentän ympäristössä on monipuolinen koulurakennusten ryhmä. anhin kouluista on Järvenpään Yhteiskoulu, jonka vanhin osa rakennettiin 1930 rakennusmestari Heikki Siikosen suunnitelman mukaan. Sota pitkitti lisärakentamista ja rakennusvaihe saatiin päätökseen 1953. Arkkitehti Arvo Aallon suunnittelema Järvenpään keskuskoulu valmistui olympiavuonna 1952. Kokonaisuutta täydentää 1950-luvun kerrostaloasutus urheilukentän ympärillä. Sen arkkitehtonisesti korkeatasoisimman osan muodostavat Järvenpään Invalidien Asunnot Oy :n kerrostalot, jotka rakennettiin 1948-53 arkkitehti Esko Suhosen laatiman suunnitelman mukaan. Järvenpää erosi Tuusulasta ja itsenäistyi kauppalaksi 1951. Mannilantien varrella sijaitseva vanha kauppalantalo, myöhempi kaupungintalo 1950-luvulta on nykyisin kaupungin virastokäytössä. Selkeä koulurakennusten ja liikuntapaikkojen kokonaisuus. 3. Järvenpään kirkko Järvenpään kirkon suunnittelukilpailu järjestettiin 1963. Kilpailun voittaneen arkkitehti Erkki Elomaan suunnittelema teräsbetonikirkko valmistui 1968. Se on vaikuttavimpia esimerkkejä

aikansa rohkeasta materiaalinkäsittelystä. aljaat betonipinnat ja kuutiomaiset perusmuodot ovat yhä ensi näkemältä hämmentäviä. Kirkonmäellä on myös Järvenpään vanha kirkko, entinen kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo. Kirkkoarkkitehtuurin muutosta hyvin kuvaava rakennus 1960-luvulta. 4. ajalan teollisuusympäristö ajalan teollisuusympäristö Seutulantien varrella sekä Myllytien ja Kaskitien välillä kuvastaa edelleen Järvenpään taajamaluonnetta ja teollistumista erityisesti 1920-luvulla. ääpiirteissään säilyneeseen kadunvarsirakentamiseen kuuluvat mm. seuraavat yksittäiset kohteet: - Tiilisen taitekattoisen ns. Westermarckin laboratoriorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Gösta Cajanus 1918. Rakennuksessa toiminutta kasvinjalostuslaboratoriota voidaan pitää koko maamme kasvinjalostustoiminnan alkuna. erustajina olivat metsänhoitaja A.W. Westermarck ja tämän poika Bjarne Westermarck. Rakennus peruskorjattiin musiikkiopistoksi 1984. - Edellisen naapurina on sen kanssa jokseenkin samanikäinen, myös Gösta Cajanuksen suunnittelema entinen Westermarckin konttorirakennus. Toinen Cajanuksen suunnittelema konttorirakennus on Myllytien varrella. Lähellä on myös Westermarckien perustama meijeri 1920- luvulta. - Järvenpään Kumitehdas perustettiin 1930. Myöhemmin se liitettiin Nokiaan. Tehdasrakennusta on myöhemmin laajennettu. Kolme työväen asuintaloa on rakennettu sotien jälkeen. Kumitehtaan johtaja Kaisko rakennutti komean funkishuvilan 1937-38 (Heikki Siikonen). Rakennus on nyt päiväkotina. Myllytien ja Kartanontien kulmassa on Kaiskon vanhempi puuhuvila, ns. ikku-ainon koti. - lyysi- ja mattotehdas Oy:n entinen tehdasrakennus edustaa hyvin Järvenpään 1920-luvun pienehköjä teollisuusyrityksiä. Tehtaan perusti insinööri Edward Cooper 1925, ja nykyisen tiilisen tehdasrakennuksen vanhimmat osat ovat vuodelta 1929. - Järvenpään sähkölaitoksen vanhin osa on vuodelta 1936 ja rakennusta on laajennettu 1939 ja 1959. Sitä vastapäätä tien toisella puolella on Tuusulan seudulle tyypillinen tiilinen muuntaja. - Järvenpään 1918 perustetun ja 1944 palaneen Westermarckin valssimyllyn paikalle valmistui 1947 SMK:n uusi mylly ja suuri komea viljasiilo. iimeksi mainittu on Järvenpään maamerkki ja eräänlainen symboli. Rakennuksen tulevaa käyttöä pohditaan. Järvenpään taajaman synty- ja teollistumisvaihetta 1920- ja 1930-luvulla monipuolisesti kuvaava katunäkymä. 5. illa Enckell (illa Cooper) Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli illa Enckellin vuonna 1904, ja se sijaitsi alunperin Järvenpään kartanon alueella lähellä Tuusulanjärven rantaa. Huvilan rakennutti lääketieteen tohtori, taidemaalari Gösta Enckell. Myöhemmin 1910-luvulla rakennus siirrettiin Järvenpään aseman itäpuolelle. Hirsipintaisen kansallisromanttisen huvilan ulkoasu ja sisätilat ovat huomattavan hyvin säilyneet alkuperäisessä asussaan. Rakennustaiteellisesti arvokas huvilarakennus. 6. Järvenpään terijokelaistalot Järvenpään kartanon omistaja maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck palstoitti 1920-luvun alussa suurehkon maa-alueen rautatien varrelta. Maankäyttösuunnitelman aluetta varten laati maanmittausinsinööri Wolmar Svaetichin. Rakentamistoimintaa helpottaakseen Westermarck osti noin 100 autioksi jäänyttä rakennusrunkoa Karjalan kannakselta. uretut rakennukset hän myi edullisesti rakentajille. Kannaksen venäläisomistuksessa ollet huvilat tulivat vuoden 1918 jälkeen Suomen valtion omistuksen. Huvilat huutokaupattiin ja niitä siirrettiin eri puolille Suomea, yleensä rautateiden varsille. Terijokelaishuviloiden runkoja on säilynyt useita eri puolilla Järvenpäätä. Rakennuksista monessa

on myös alkuperäisiä koristeellisia yksityiskohtia. Tyypillisiä, edustavia esimerkkejä näistä rakennuksista ovat mm. Tuomaalantie 1:n huvila, Savitie 15, kirjailija Martti Löfbergin talo (Marton Taiga), Harjutie 15 ja Stenbackan tilan päärakennus, uistotie 36. Historiallisesti ja rakennushistoriallisesti mielenkiintoista rakennustoimintaa. 7. Järvenpään tataariasutus Järvenpään Kinnarin alueelle syntyi 1920-luvun keskivaiheilla pieni, mutta yhtenäinen tataariyhteisö, joka laajimmillaan käsitti toistakymmentä ruokakuntaa. Yhteisön 1938-41 talkootyönä rakennettu islamilainen rukoushuone on edelleen jäljellä. Sitä on mainittu maailman pohjoisimmaksi moskeijaksi. Tataarien asuinrakennuksista on säilynyt vain muutamia. Erikoiset yksityiskohdat erottavat ne ympäröivästä 1920-luvun asutuksesta. Hyviä esimerkkejä näistä taloista ovat ns. Samaledtinin huvila, Samarhanin talo, ykälistöntie 30, ja Talusenin huvila, ykälistöntie 40. ienen, kulttuurisesti aluetta rikastavan yhteisön rakennukset liittyvät itsenäisyyden ajan alkuun. 8. Järvenpään Taidetalo ja Harjuvaaran talo Järvenpään Taidetalo on erikoinen, monimuotoinen (mm. torniaiheita) asuinrakennus Tuusulanjärven pohjoispäässä. Sen on rakennuttanut Järvenpään raketti- ja pyroteknillisen tehtaan johtaja Nils Dahl. Rakennuksen suunnitteli 1920-luvun alkupuolella saksalaisten mallipiirustusten pohjalta hänen vaimonsa Eva Dahl. Naapurina oleva ns. Harjuvaaran talo on 1939-40 rakennettu funktionalistishenkinen rakennus, jonka on itselleen suunnitellut Järvenpään Sahan omistaja Tyyne Walfrid Harjuvaara. Talolta johtaa Tuusulanjärven rantaan jalopuukuja. Kaksi rakennushistoriallisesti mielenkiintoista asuinrakennusta. 9. anhakylän kartano anhakylän kartano, Gammelby Gård, sijaitsee Tuusulanjärven länsirannalla, havu- ja lehtipuita kasvavalla kallioniemellä. Kartanoalueelle johtaa maantieltä 1780-luvulla istutettu tammikuja. Kartano muodostui 1620-luvulla seitsemästä talonpoikaistilasta. ielä 1800-luvun lopulla kartanon asuinpiha oli kaikilta neljältä sivultaan rakennusten ympäröimä. Nykyisen yksikerroksisen päärakennuksen vanhempi osa, länsisiipi, on 1700-luvun lopulta. Rakennuksen keskusrunko ja itäsiipi ovat 1800-luvun keskivaiheilta. äärakennuksen vieressä oleva entinen tilanhoitajan rakennus on 1800-luvun alusta. Kartanoalueella on lisäksi mm. rakennusteknisesti mielenkiintoinen sepän asuinrakennus, kaksi kellarirakennusta vuodelta 1839, paja, meijeri ja useita muonamiesasuntoja. uiston runko on 1700-luvun lopulta. Kartanoalueen tuntumassa on illa Kokkonen. Kartanoalue on nykyisin pääasiassa virkistysaluetta, johon liittyy leirintäalue uimarantoineen. anhankylän kalliolle on siirretty tuulimylly. Kartanoalueeseen liittyy myös terveyskeskuksen ja vanhainkodin tyylipuhdas 50-luvun laitosrakennusryhmä (arkkitehti Kaj Blomstedt 1955). Historiallisesti ja Tuusulanjärven kulttuurimaiseman kannalta erittäin merkittävä kartanorakennusryhmä. 10. illa Kokkonen Akateemikko, säveltäjä Joonas Kokkonen rakennutti 1960-luvulla asuintalon ja sävellysstudion Tuusulanjärven luoteisrannalle anhankylän kartanon läheisyyteen. Rakennuksen suunnitteli toinen akateemikko, arkkitehti Alvar Aalto. uonna 1968 valmistunut illa Kokkonen liittyy mielenkiintoisella tavalla Tuusulanjärven taiteilijahuviloiden sarjaan. Tuusulanjärven taiteilijahuviloista nuorin.

11. Haarajoen kartano Haarajoen kartano sijaitsee matalalla kummulla lähellä Keravanjoen ja Ohkolanjoen yhtymäkohtaa. Tila perustettiin kruunun uudistilana 1783 ja se oli alusta alkaen säätyläisomistuksessa. Empiretyylinen, kaksikerroksisella ristikeskuksella varustettu päärakennus on 1800-luvun alkupuoliskolta. uonna 1863 rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen joitakin kymmeniä metrejä lännempää. Kartanon nykyasuun ovat vaikuttaneet peruskorjaukset vuonna 1920 sekä 1950- ja 1980-luvulla. Rakennus on varjeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla. äärakennusta ympäröi suppea puisto. Talousrakennukset ovat nuorehkoja. Kartanoalueella on toiminut vuodesta 1946 Järvenpään sosiaalisairaala. Kartanon pellot palstoitettiin pääosin rintamamiesasutuksen tarpeisiin 1940-luvulla. Monipuolinen jokivarren kulttuurimaisema. 12. Haarajoen mylly ja Lemmenlaakso Keravanjoki kulkee Myllylän ja Timmerbackan välillä läpi vehmaan, Lemmenlaaksoksi kutsutun jokilaaksomuodostuman, jolla on huomattavaa luonnonsuojelullista arvoa. ohjoisessa jokilaaksoa rajaa Haarajoen koski myllyineen ja sahoineen. Nykyinen yhä toimiva myllyrakennus on nuorehko, joskin siihen sisältynee myös vanhempia osia. Lähellä myllyä jokipenkereellä on entinen venäläinen vanhainkoti "Betania". ienehkön puurakenteisen 1900-luvun alussa tehdyn rakennuksen ulkoasussa on tehty jonkin verran muutoksia. Lemmenlaakson eteläpäässä johtaa aippistentien vanha siltapaikka yli Keravanjoen. Luonnonsuojelullisesti arvokas jokilaakso, jossa on myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. 13. Tuusulanjärven itäranta Tuusulanjärven itäranta on eteläisen Suomen laajimpia ja monipuolisimpia kulttuurimaisemakokonaisuuksia, joka käsittää osia sekä Tuusulasta että Järvenpäästä. Alueen kohteet on esitelty seuraavassa teemoittain. altakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus, johon liittyy monipuolinen kulttuurihistoria. 14. Järvenpään kartano- ja opistoalue Järvenpään kartano sijaitsee Tuusulanjärven pohjoispäässä, vastapäätä järven toisella rannalla olevaa anhakylän kartanon rakennusryhmää. Kartano siirtyi 1925 Järvenpään taajaman "perustajalta" maanviljelysneuvos Bjarne Westermarckilta Suomen valtiolle. Maat palstoitettiin seuraavana vuonna ja loppuosalle rakennettiin kaksi oppilaitosta: kotitalousopettajaopisto 1928 ja maatalousnormaalikoulu 1929. Opistorakennusten suunnittelijoina olivat arkkitehdit Jussi ja Toivo aatela. Ne edustavat puhdaslinjaista 1920-luvun klassismia. Myöhemmin mm. emäntäkoulun tiloina toiminut aatela on suuri, kolmikerroksinen kivirakennus, jossa on pitkät kaksikerroksiset siivet. Rakennus on komea ja puhdastyylinen klassismin tuote. Sen sisätiloissa on säilynyt arkkitehti Yrjö Laineen suunnittelemia kattomaalauksia, lattiamosaiikkeja ja huonekaluja. Rakennukseen liittyi puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin vuonna 1928 tekemien suunnitelmien mukaan toteutettu keskeisakselikäytävä ja Tuusulanjärven rantaviivan hallitsema puutarha. aatelan molempia siipirakennuksia peitti aina toisen kerroksen tasalle köynnökset (Clematis) ja niiden sisäänkäyntejä koristivat pilastereiden tapaan piippuköynnökset. uosina 1927-29 hyväksyttiin uudet lait, asetukset ja ohjesäännöt maatalouden koulutuksen uudelleenjärjestämiseksi. Sen seurauksena perustettiin maatalousnormaalikoulu Järvenpään kartanon maille Tuusulanjärven tuntumaan. Jussi ja Toivo aatelan suunnittelema Maatalousnormaalikoulun kolmikerroksinen rakennus valmistui 1929. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi entinen karjanhoitokoulun koulurakennus, rehtorin asuinrakennus, opettajien asuinrakennus, lehtorien asuinrakennus sekä Lehtorienmäen ulkorakennus. Molempien opistojen rakennukset on suojeltu valtion rakennusten suojelusta annetun asetuksen

nojalla. Opistorakennusten tuntumassa on niin ikään suojeltu Kyrölän pieni koetila, jonka rakennukset on suunnitellut arkkitehti Yrjö Laine 1930-luvulla. Järvenpään kartanon alueella on lisäksi 1892 rakennettu entinen kansakoulurakennus, Notkon koulu. Se sai nykyisen klassisistisen asunsa 1933 arkkitehti Jalmari eltosen suunnittelemassa korjauksessa. Se samoin kuin lähellä sijaitseva kartanon puutarhurin asunto vuodelta 1898 on varjeltu valtion rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla. Opistoalueeseen liittyy kiinteästi myös huvila "Ahola" (vrt. kohde 16). Keskeinen osa Tuusulanjärven itärannan maisemakokonaisuutta. Edustavaa 1920-luvun opistorakennusarkkitehtuuria. 15. Seurakuntaopisto rofessori O.E.A. Hjelt rakensi 1900-luvun alussa Järvenpään kartanosta erotetulle maapalstalle Lepola-nimisen huvilan. Hjelt oli innokas puutarhanhoidon harrastaja ja raivasi tänne edustavan puutarhan. Lepola siirtyi myöhemmin professori E.N. Setälän haltuun. Hän nimesi paikan Toimelaksi. uonna 1936 alueelle perustettiin Suomen yhäkouluyhdistyksen Luther-opisto. uonna 1946 nimeksi tuli Suomen Seurakuntaopisto. Opisto rakennutti tämän jälkeen vaiheittain joukon uudisrakennuksia. uosina 1948-50 rakennettiin Dag Englundin ja Toivo ellin suunnittelema päärakennus ja asuinrakennuksen ensi vaihe. Samojen suunnittelijoiden piirtämä asuntola ja erillinen urheiluhalli valmistuivat 1953 sekä opettajien rivitalo 1955. Alueelle on tämän jälkeen rakennettu monia opiston rakennuksia. Hjeltin ja Setälän aikaiset rakennukset on purettu. 1950-luvun opistoalue Tuusulanjärven rantamaisemassa. 16. Tuusulanjärven taiteilijahuvilat Tuusulanjärven itärannan valtakunnallisesti merkittävästä kulttuurimaisemakokonaisuudesta sijaitsee merkittävä osa nykyisen Järvenpään kaupungin alueella. Maisemakokonaisuuden arvokkaimmat yksittäiset kohteet Järvenpäässä ovat: - Ahola. Tuusulan taitelijayhdyskunta sai alkunsa, kun kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa, taiteilija enny Soldan-Brofeldt vuokrasivat 1897 jo silloin parisenkymmentä vuotta vanhan årbackan huvilan. Aholaksi uudelleen ristittyä rakennusta laajennettiin tuolloin ja taiteilijapari asui huvilaa vuoteen 1911. Ahola muutettiin oppilasasuntolaksi 1928 arkkitehti aatelan suunnitelmien mukaan. Rakennus sai silloin nykyisen korkeutensa ja ulkoasunsa. Ahola on varjeltu valtion rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla. - Ainola. Säveltäjä Jean Sibelius osti 1903 Tuusulanjärven tuntumasta pienehkön metsäisen rinnetontin, jonne seuraavana vuonna valmistui hänen vaimonsa Ainon mukaan nimensä saanut huvila. äärakennus on kaksikerroksinen kansallisromanttinen hirsihuvila, joka valmistui arkkitehti Lars Sonckin suunnitelmien mukaan vuonna 1904. Se on rakennettu piilutuista hirsistä tasanurkille. ohjakerroksessa on kallioon hakatut kellaritilat sekä talonmiestä varten rakennettu asuinhuone. Rakennuksessa on jyrkkä monimuotoinen satulakatto, joka oli alunperin katettu päreellä, mutta nyt punatiilestä. 1920-luvun alussa Ainola vuorattiin pystypaneelilla. Ullakkokerroksen työ- ja makuuhuoneet rakennettiin valmiiksi vasta vuonna 1911. Tontilla on lisäksi Aino Sibeliuksen suunnittelema sauna sekä kaksi liiteriä. Mäntymetsäisessä puistossa sijaitsee myös puutarha, jossa pronssilevyn peittämänä on Jean ja Aino Sibeliuksen hauta. Haudan on suunnitellut Sibeliuksen vävy, professori Aulis Blomstedt. Ainolan rakennukset on suojeltu valtion rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla. - Suviranta. Ainolan lähellä järven rannassa olevan Suvirannan suuren huvilan rakennutti taidemaalari Eero Järnefelt 1901. Englantilaisia maaseutuasumuksia muistuttavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Rakennus on entistetty alkuperäiseen asuunsa. Samalla tontilla on Järnefeltin itsensä suunnittelema talonmiehen asunto vuodelta 1901. Rakennuksia ympäröivä puisto kertoo Tuusulanjärven taiteilijayhdyskuntaan oleellisesti liittyneestä puutarhakulttuurista. Monien muiden Tuusulanjärven taiteilijahuviloiden tavoin myös Suviranta oli eräänlainen kulttuurikeskus, jossa vieraili monia kulttuurin vaikuttajia. Tuusulanjärven maisemat ovat tulleet tutuksi monista Eero Järnefeltin maalauksista.

- Kallio-Kuninkala. Teollisuusmies ja poliitikko K.A. aloheimo rakennutti 1920-luvulla Kallio- Kuninkalan maatilamaisen rakennusryhmän. Klassisistisen, vuonna 1924 valmistuneen päärakennuksen suunnitteli arkkitehti W.G. almqvist. aloheimon monet siteet Tuusulanjärven taiteilijayhdyskuntaan loivat paikasta suositun kulttuurikeskuksen. Rakennus on uusittu lähes täysin 1990-luvulla. äärakennuksen itäpuolella on talousrakennusten ryhmä, mm. luhtiaitta vuodelta 1789. Kaksikerroksinen tiilinen navetta- ja tallirakennus on vuodelta 1904. Tilalla on lisäksi ns. pehtorin talo, vanha päärakennus mahdollisesti 1700-luvulta sekä Tuusulan Syvärannasta siirretty vanha huvilarakennus. K.A. aloheimo perusti 1947 Kallio-Kuninkalan tilalle oikien Maatalous- ja uutarhakoulun. Lähellä on Yrjö aloheimon klassisistinen huvila 1920-luvulta. Ristinummentien varrella on niin ikään klassisistinen Hjertrud aloheimon huvila Linnamäki, jonka arkkitehti Martti aalanen suunnitteli 1920-luvulla. Sitä ympäröi kaunis puutarha. Kansallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kokonaisuus. 17. Nummenkylän reservikomppanian alue Tuusulan Reservikomppanian kasarmit rakennettiin 1880-luvulla Nummenkylään. uiset kasarmit olivat sittemmin vuodesta 1948 aina 1980-luvulle Nummenkylän naisvankilan käytössä. iime vuodet ne ovat olleet Keravan nuorisovankilan Järvenpään avovankilaosaston käytössä. Alueen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopulta. Esimerkki kautta maan rakennetuista reservikomppania-alueista, joita on säilynyt varsin vähän. 18. Sotakylän ruotsalaistalot Ruotsinavun turvin rakennettiin myös Järvenpäähän yhtenäinen, pienistä tyyppitaloista koostuva omakotialue. Rakennukset ovat yksikerroksisia, matalan harjakaton kattamia puutaloja. Useimmat rakennuksista on muutettu uuteen asuun, mutta alueen perusluonne on säilynyt. ienehkö omakotialue 1940-luvulta. 19. Järvenpään siunauskappeli Järvenpään siunauskappelin arkkitehtuurikilpailun voittaneiden Tarja ja Esko Toiviaisen suunnittelema konstruktivistinen kappeli on mielenkiintoinen näyte sakraalin arkkitehtuurin muutoksesta 1950-luvulla. Rakennus valmistui 1956. Ympäröivä hautausmaa on samalta ajalta. Sen suunnittelivat Risto Sammalkorpi ja Erkki Melaja. 50-luvun hautausmaamiljöö. 20. Järvenpään vesitorni Arkkitehti Arvi Ilosen suunnittelema Järvenpään vesitorni on kaupungin selkeä maamerkki. Rakennus valmistui 1966. Sen arkkitehtuuri poikkeaa yleisesti käytetyistä vesitornityypeistä. Järvenpään maamerkki. 21. Ateljeetalo Arkkitehti Kirmo Mikkolan suunnittelema viiden huoneiston ateljeerivitalo valmistui 1967. Konstruktivistinen rakennus on tarkoitettu mukautumaan sisätiloiltaan käyttäjiensä vaihteleviin tarpeisiin. Aikansa korkealuokkaista pientaloarkkitehtuuria.

22. Tanhuniityn pientaloalue Tanhuniityn tiivis pientaloalue rakennettiin 1970-luvun jälkipuolella arkkitehtien Risto Kaurian ja Risto Turtolan laatiman suunnitelman mukaan. Alueen ilme rakentuu kapeista kujista, aidoista ja ulkorakennuksista. Rakennukset on toteutettu puuelementeistä. Ajalleen tyypilliset tasakatot on myöhemmin vaihdettu harjakatoiksi. Rakenteeltaan tiivis pientaloalue 1970-luvulta.

KULTTUURIYMÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA, AIHE I (kh 2.10.2000 420) Kohdeluetteloa on tarkistettu keskustan osayleiskaavan (kv 27.5.2002 60) mukaisesti ja luettelosta on poistettu 2.10.2000 jälkeen puretut kohteet. Yhteensä 137 rakennusta ja 27 aluetta 1. SUOJELLUT KOHTEET 01.03 iljamakasiini 01.04 Kyrölän mallitila 01.05 unainen rakennus, Mökki 01.06 Mäyrylä 04.05 Entinen konttorirakennus, Metsästysmaja 06.02 anha apteekki, nykyinen kahvila Mairea 07.01 Cooperin huvila, illa Enckell 07.35 a,b Funkistalot, uoritie 19 ja 21 08.02 Ahola 08.03 Ainola 09.01 Haarajoen koulu 09.06 Sahan koulu 09.09a Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus 09.12 Entinen Notkon koulu 09.14 Kotitalousopettajaopisto, aatela 11.01 Nummenkylän naisvankila 13.02 Kotitalousopettajaopiston alue 13.11 Lemmenlaakso 17 rakennusta, 2 aluetta 2. KOHTEET, JOIDEN SÄILYTTÄMISEKSI KAUUNKI RYHTYY ERITYISIIN KAAOITUS- YM. TOIMENITEISIIN 01.08 Yrjö aloheimon talo 01.09 Kallio-Kuninkala 01.15 Seppälän kiinteistö (Stenbacka) 01.21 Haarajoen kartano 01.24 anhankylän kartanon päärakennus 01.25 Yläpytinki 01.26 Sepän asunto 01.27 Muonamiesrakennus (7) 01.28 Muonamiesrakennus (8) 01.29 Muonamiesrakennus (10) 01.30 Entinen meijeri 01.31 aja 01.32 arastot ja maakellarit 01.33 Lato / varastorakennus 02.02 eijo Kokkosen talo 03.01 Rautatieasema 04.02 Entinen meijerirakennus 04.03 Entinen Westermarckin konttorirakennus 04.04 Entinen Westermarckin laboratorio, Musiikkiopisto 05.01 Haarajoen mylly 05.04 Entinen eha-kenkä 05.07 Entinen lyyshi- ja mattotehdas 05.08 Muuntaja 05.09 Entinen sähkölaitos 05.12a Entinen Järvenpään kumitehdas 06.01 Liike-asuinrakennus Erkomaa 06.14 erhelä 07.02 Entinen Sundholmin talo 07.03 Nybergin huvila 07.04 Niemelän talo 07.05 Kuvataidekoulu, ikku-ainon koti, entinen Kaiskon huvila 07.06 Entinen Kumitehtaan johtajan talo, lastentarha 07.09 Entinen Harjuvaaran huvila, nykyinen englantilainen leikkikoulu 07.21 Entinen Harjanteen (Kaurasen) talo 07.25 Samaletdinin huvila 07.26 Talusenin huvila 07.29 Entinen Korten talo, illa Lehtorinne 07.30 Entinen ietilän huvila 07.32 Harjuvaaran funkistalot 08.01 Kirjailija Martin Löfbergin (Marton Taigan) talo 08.04 Suviranta 08.05 Akateemikko Joonas Kokkosen talo, illa Kokkonen 09.05 Kinnarin koulu 09.13 Maatalousnormaalikoulu, myöh. Uudenmaan maaseutuopisto 09.16 Harjulan koulu 10.01 Entinen enäläinen vanhainkoti Betania 10.04 Islamilainen moskeija 10.06 anha kirkko 11.07 Seuratalo 11.10 Taidetalo 12.02 Anttila 13.03 Kallio-Kuninkalan alue 13.06 anhankylän alue 13.10 Järvilampi, Harjuvaaran funkistalon ympäristö 50 rakennusta, 4 aluetta 1

3. KOHTEET, JOIDEN SÄILYTTÄMISTÄ KAUUNKI EDISTÄÄ NEUONNALLA JA AJANKOHTAISIIN KAAOITUS- TAI RENNUSHANKKEISIIN LIITTYILLÄ RATKAISUILLA 01.01 aalea rakennus, Yrjölä 01.07 uotilan tila 01.10 eli aloheimon tila 01.12 Entinen erttilän talo 01.13 Kaunissaari 01.14 ohjolan tila 01.16 Isokytö 01.17 Kaitaranta 01.19 Eriksnäs 01.20 Kotiranta 02.05 Horttanaisen talo 02.09 Entinen Rajalan tilan aitta 03.06 urolan asema 04.01 Entinen Järvenpään valssimylly 05.02 Entinen Järvenpään sahan / Harjuvaaran rakennus 05.03 Entinen Kenkätehdas Kauris 05.12b Entisen Järvenpään kumitehtaan kolme työväen asuintaloa 05.14 Wärtsilä, nyk. almet Oyj 06.12 Liikerakennus, Tynkkysen talo (entinen Muovibaari) 06.15 Osuuspankki 07.19 Louhon huvila 07.20 Suurosen perikunnan talo 07.22 Entinen Ahtian huvila 07.27 Samarhanin huvila 07.31 ärjäämö äänäsen talo 07.36 Toivolan talo 07.38 Jotunin huvila 07.41 Entinen Kurkkusuolaamo, rivitalo 07.42 Ateljee-rivitalo 07.43 Jouhikaisen huvila 07.44 Hjortin huvila 07.46 Nisametdinin asuinrakennukset 07.48 Holvikiven huvila 07.49 Entinen Ollinmaan talo, Tyynelä 07.52 Asuintalo Koivumäki 07.56 Tataarien asuinrakennus, entinen Sadikin huvila 07.57 Entinen Karin perikunnan asuinrakennus 08.06 Lintukoto, Tyyni Tuulion talo 09.02 Ammattikoulu 09.03 Kartanon yläaste 09.04 ajalan ala-aste 09.07 Yhteiskoulu, Keskustan yläaste ja lukio 09.08 Invan liikunta- ja uimahalli, Kuntotalo 09.09b Järvenpään invalidien asunnot Oy 09.10 Keskuskoulu, Keskustan ala-aste 09.11 Opettajien asuntola 09.15 Kotitalousopettajaopisto, eltola 10.02 Hautausmaan kappeli 10.03 Ortodoksinen kirkko 10.05 Laurilan seurakuntakoti 10.07 Seurakuntaopiston rakennukset 10.08 Entinen Kirkkoherranvirasto 10.09 Kirkko 10.10 Seurakuntatalo 11.02 Sosiaalisairaala 11.03 Lastenkoti 11.04 esitorni 11.05 Squash-halli 11.06 Kaupungintalo 11.09 anha kaupungintalo 11.11 Entinen vanhainkoti 12.01a, b Tahvola 1 ja 2 12.03 Kartanonseudun pientalot 12.04 Aero 12.05 Seutula 12.06 Terioja 12.07a, b Sotakylä 12.08 Tanhuniitty 13.01 a,b Tiemaisema 13.04 Tapiolan puisto 13.05 Invan puistoalue 13.07 Seutulan kartanon alue 13.08 Hautausmaa 13.09a anhojen tilojen ympäristöt, Isokytö 13.09c anhojen tilojen ympäristöt, Eriksnäs 13.09d anhojen tilojen ympäristöt, ohjola 13.12 aippistentien vanha Keravanjoen siltapaikka 13.13 ääradan alikulkusilta 62 rakennusta, 20 aluetta 4. KOHTEET, JOIDEN SÄILYTTÄMISEKSI KAUUNKI EI RYHDY TOIMENITEISIIN 01.18 ietilä ja 13.09b anhojen tilojen ympäristöt, ietilä 01.23 Savelan tila eli Mankin talo 05.13 Entinen Nukkakutomo 06.07 Entinen ukimo Mäkinen 07.11 Limsa Niemisen talo ja vaja 07.12 ahteriston mökki 07.14 Entinen Lindrosin talo 07.24 Tataarien vuokratalo 8 rakennusta, 1 alue 2

KULTTUURIYMÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA, AIHE II 5.7.2004 1-luokka ASEMAAALLA SUOJELLUT KOHTEET 07.061 anha valtatie 101 07.063 anha valtatie 92 2 rakennusta 2-luokka KOHTEET, JOIDEN SÄILYTTÄMISEKSI KAUUNKI RYHTYY ERITYISIIN KAAOITUS- YM. TOIMENITEISIIN 01.034 Luhtiaitta 01.035 Keskitalon tila 01.043 Ristinummentie 12 02.010 Hakala, aitta 02.011 Hytösen talo 05.015 Entinen Nummenkylän mylly 05.016a-d Rakettitehdas 06.022 Entinen Ahomaan kauppa 06.024 Järvenpään Kassatalo Oy 07.060 orvalla 07.064 Schukovin mökki 07.065 Mankisen talo 07.066 Ilmari Kokkosen talo 07.067 Nykyrin talo 07.068 ekka Harjuvaaran talo 07.069 Alankotie 28 07.072 Hiekkakatu 5 07.074 äivärinne, entinen eltola 07.075 älilä 07.079 anha valtatie 110 07.080 Lehtimäki, anha valtatie 114 07.085 uorela 07.092 Loutinkatu 5a 07.096 Entinen kauppalanlääkärin talo 07.097 öytäalhonkuja 1 07.098 altuustonkatu 3 07.099 Himminkuja 12 07.102 Torpantie 30 07.108 anha valtatie 103 07.110 Sorapolku 1 07.112 Torppa navetanmäellä 07.115 Mäkelä, ent. Nurmisen paikka 07.116 Kuusimäki 07.117 Mäntylä 07.118 Stenbacka 07.140 ilhola 07.142 Hilkkala 07.143 erkiö 07.145 Entinen uutarhurin talo 07.146 Entinen Muonamiesten talo 07.160 Sipoontie 51 07.163 Hiskinkatu 2 07.179 a,b Kotilinna 1 ja 2 07.329 Niemennokan huvila 08.008 Kuvanveistäjä Erkki Erosen ateljee ja asuintalo 08.009 Saukonkatu 12 09.026 Maatalousnormaalikoulu, päärakennus 09.027 Rehtorin asuinrakennus 09.028 Autotalli 09.029 Yliopettajan asuinrakennus 09.030 Entinen karjanhoitokoulu 09.031 Lehtorinmäen asuinrakennus 09.032 Lehtorinmäen ulkorakennus 09.033 Maatilan asuinrakennus 09.034 Asunto-konekorjaamo 09.035 Talousrakennus-sauna 09.036 Maatilan navetta 09.037 Maatilan lato 09.039 uutyöpaja 09.040 Koneverstas 11.018 Setlementti Louhela 12.09 Torpantie 12.10 Kaukotie 34-40/42 12.11 Satukallionkuja 12.12 a Wärtsilänkatu 30-50 12.12 b Wärtsilänkatu 17-31 ja Kivitie 12.13 Loutin kortteli 12.14 Huhtaportinkatu 13.03b Kallio-Kuninkala, ranta-alue 13.14 Nummenkylän kyläraitti 13.15 Eriksnäsintie ja pelto 13.19 Lippumäki 13.20 Ristinummen asemanseutu 13.30 Rakettitehtaan alue 13.31 Maatalousnormaalikoulu 13.33 Kinnarin koulun alue 13.34 ajala 13.35 Kirkonmäki 13.36 Koulukeskus 65 rakennusta, 18 aluetta 3-luokka KOHTEET, JOIDEN SÄILYTTÄMISTÄ KAUUNKI EDISTÄÄ NEUONNALLA JA AJANKOHTAISIIN KAAOITUS- TAI RENNUSHANKKEISIIN LIITTYILLÄ RATKAISUILLA 01.036 Oravala 01.038 Stenbackan navetta 01.040 Kotitalousopettajaopiston sivurakennus 01.041 Kotitalousopettajaopiston sivurakennus 05.017 Entinen iirosen valmisvaatetehdas 05.019 Sähkölaitoksen toimitalo 05.027 Metsolantie 77 05.028 anha valtatie 111 06.023 Entinen erhelän kulmakiinteistö 06.025 Entinen KO:n toimitalo 06.026 Haarajoen ent. erhelä 06.027 Mikontie 2 06.028 Sipoontie 54 06.029 Kurrenkulma 06.030 Ylänkötie 39 07.059 Entinen Terholan tila, sivurakennus 07.062 Kuusitie 19 07.070 anhankyläntie 21 07.071 ehkatie 6 07.073 Tienhaara, Moreenikuja 3 07.076 anha valtatie 94 07.077 anha valtatie 104 A

07.078 ohjola, ent. Kaivola 07.081 anha valtatie 125 07.082 Muorinpolku 2 07.084a,b ehkatie 85-87 07.086 etäjätie 16 07.087 Kaukotie 6 07.088 Kytötie 86 07.089 alkealankatu 13 07.090 Ylämaankatu 3 07.091 Ylämaankatu 9 07.093a uoritie 13 07.093b uoritie 15 07.094a uoritie 6 07.094b Mannilantie 54 07.094c Mannilantie 56 07.095 Salpatie 9 07.100 Morosoffin talo 07.103 As.Oy uoritie 3 07.104 As.Oy uoritie 4 07.105 As.Oy Loutinhaka 07.106 anha valtatie 84 07.107 As.Oy Tupalantie 17 07.109 Metsolantie 79 07.111 Ruohorannantie 13 07.113 Laaksoharjun talo 07.114 Kytötie 30 07.119 Koivutie 29 07.121 Sipoontie 40 07.122 Alankotie 31 07.123 orokatu 8 07.124 ajalantie 12 07.125 Ossinkuja 7 07.126 Yrjönkuja 15a 07.127 Loutinkatu 79 07.128 Riihitie 12 07.129 Kivitie 2 07.130 Kivitie 5b 07.131 Kivitie 8 07.132 Wärtsilänkatu 50 07.135 Honkasen talo 07.147 Weckströmin talo 07.148 Mäntylä 07.149 eltolan talo 07.150 Urhonkatu 12 07.151 Ossinkuja 5 07.152 Leonkuja 7 07.153 Urhonkatu 2-4 07.154 eikkometsäntie 6 07.155 Sipoontie 41 07.156 Sipoontie 43 07.157 Sipoontie 45 07.158 Sipoontie 47 07.159 Sipoontie 49 07.161 Sipoontie 74 07.162 Sipoontie 76 07.167 Janssonin talo 07.169 Uutela 07.170 Salotupa 07.171 olvipolku 18 07.175 ihtakatu 24 07.181 Loutinkatu 9 07.182 Myrynkuja 4 07.189 Satukalliontie 2-4 07.190 Satukalliontie 10 07.203 Mannilantie 6 07.210 As.Oy Kiilapuisto 07.213a Huvilakatu 11 07.213b Huvilakatu 13 07.214a Oikotie 4 07.214b Oikokuja 4 07.214c Oikokuja 2 07.215 Kansakoulunkatu 16 07.218 Alankotie 10 07.219 Loutinkatu 7 07.220 Kartanontie 32 07.224a Wärtsilänkatu 16 07.224b Wärtsilänkatu 18 07.224c Wärtsilänkatu 20 07.224d Wärtsilänkatu 22 07.229 As.Oy Järvenpään Torinkulma 07.241 Torpantie 26 07.255 Terholantie 83 07.261 alkokuusenkatu 1 07.262 alkokuusenkatu 3 07.266 Sibeliuksenkatu 18 07.268 Himminkuja 9 07.272 Entinen Laakson kauppa 07.274 anhankyläntie 43b 07.277 Myllytie 1B 07.281 Koivutie 11 07.286 Juholankatu 9 07.297 Kuuselankatu 20a 07.298 Kuuselankatu 20b 07.299 Kuuselankatu 22 07.300 Jäkäläkuja 4 07.303 Itäalhontie 2 07.305 öytäalhontie 83 07.306 öytäalhontie 85 07.307 öytäalhontie 87 07.308 Ylänkötie 66 07.320 anhankyläntie 19 07.324 Satukallionkuja 19 07.327 Mannilantie 8-10 09.017 Anttilan koulu 09.020 Keskuskoulun lämpökeskus 09.038 Maatilan kanala 09.041 Entisen karjanhoitokoulun talousrakennus 11.013 Järvenpää-talo 11.014 Kirjasto 12.15 Auertie 12.16 Jaalankatu-Anjalankatu 12.17 Kinnarin rivitalot 12.18 Laurilanpuisto-Lähdepuisto 12.20 Kytöpuisto 12.32 Juholankatu 12.33 öytäalhontie 40-50, 37-55 12.37a,b öytäalhon talometsä 12.40 engerkatu-isokydöntie 12.42 Kuuselankatu 12.43 uistotie-ykälistöntie 13.16 urolantie 13.17 Ristinummentie 13.18 erttiläntie 13.21 Sipoontie 13.25 Haarajoenkatu 13.26 Leinikkikatu 132 rakennusta, 18 aluetta

Yleiskaavaehdotuksen (22.3.2004) -4- alueet Selvitys -4- määräyksen vaikutuksesta: -4 Harva pientalovaltainen asuntoalue. Alue on tarkoitettu enintään kahden asunnon asuinpientalojen rakentamiseen siten, että toinen asunnoista on ns. sivuasunto. Rakentaminen voidaan sallia pääasiassa jo olemassa oleville tiloille, jotka on muodostettu ennen tämän kaavan hyväksymispäivää. Alueella jo olevia rakennuksia saa laajentaa, peruskorjata ja korvata uusilla. Rakentamisen määrä on sidottu rakennuspaikan kokoon. Rakennuspaikan tulee olla kooltaan vähintään 2000 m 2. Yli 5000 m 2 suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 200 k-m 2 asuintiloja kahteen asuntoon, joista sivuasunto saa olla enintään 80k -m 2. Alle 5000 m 2 suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa vain yhden enintään 80 k-m 2 asunnon. Lisäksi kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 70 k-m 2 taloustiloja. 13 tilaa, joista A >5000 2 kpl B <5000 9 kpl C <2000 2 kpl 3 tilaa, joista A>5000 1 kpl B<5000 2 kpl -4- alueilla yhteensä 81 tilaa, joista A > 5000m 2 :n tiloja 23 kpl B < 5000m 2 :n tiloja 49 kpl C < 2000m 2 :n tiloja 9 kpl B <5000m 2 :n tilojen jakautuminen: - rakentamattomia 12 kpl - rakennettuja 80 k-m 2 tai alle 25 kpl - rakennettuja > 80 k-m 2 12 kpl 6 tilaa, joista A >5000 4 kpl 8 tilaa, joista B <5000 2 kpl A >5000 1 kpl B <5000 6 kpl C <2000 1 kpl 6 tilaa, joista 14 tilaa, joista A >5000 1 kpl A >5000 3 kpl B <5000 4 kpl B <5000 11 kpl C <2000 1 kpl 14 tilaa, joista A >5000 6 kpl B <5000 6 kpl C <2000 2 kpl 1 tila, joka A >5000 1 kpl 16 tilaa, joista A >5000 4 kpl B <5000 9 kpl C <2000 3 kpl

1 Järvenpään kaupunki 11.2.2002 Kaavoitus ja mittaus yktavkal.doc Tiivistelmä kaupunginvaltuuston 11.2.2001 hyväksymästä tavoiteraportista YLEISKAAAN ALUSTAAT TAOITTEET 1. Yleiset toiminnalliset ja rakennetta määrittävät tavoitteet Elinvoimainen kulttuurikaupunki - hallittu väestönkasvu - seudulla keskimääräistä parempi työllisyys - menestyvät ja kansainvälisesti verkottuneet yritykset ja monipuolinen elinkeinorakenne - työpaikkaomavaraisuus kasvaa nykyisestä - tulonsaajien tulot ovat ainakin seudun keskimääräistä tasoa - asukkaiden koulutustaso säilyy korkeana - hyvä julkinen ja yksityinen infrastruktuuri ja palveluvarustus - toimiva kuntarajat ylittävä seutuyhteistyö Keski-Uudenmaan merkittävin palvelukeskus - voimakas panostaminen kaupungin keskustaan - kaupallinen rakentaminen keskitetään keskustaan - ydinkeskusta toiminnalliseksi ja viihtyisäksi - tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittamista Terholaan, oikkitien ja ohjoisväylän liittymään sekä Lahden moottoritien varteen selvitetään - hankkeita edistetään, mikäli ne ovat seudullisesti perusteltuja eivätkä haittaa ydinkeskustan kehitystä - julkisia ja yhteisöjen palveluja osoitetaan toiminnallisesti parhaille paikoille Hyvät liikenneyhteydet kaikille toiminnoille - erityisesti vapaa-ajan ja harrastusten synnyttämä liikkuminen ratkaistaan osana liikennejärjestelmää - keskusta, yritysalueet ja tärkeimmät virkistyskohteet hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla - kevyelle liikenteelle ja bussiyhteyksille paremmat edellytykset - ydinkeskustaan talvisinkin hyvin toimiva kävelyalue - yrityksille Kehylin maantiekohteet, erityisesti kolmosmoottoritien suunta - asutukselle tärkeätä pääradan ohitusraiteet sekä joukkoliikenteen toimivuus - Kyrölään, keskustaan ja Saunakallioon metromainen taajamajunayhteys uudisasutuksen tueksi - pitkällä tähtäimellä taajamajunien ja asutuksen lisäys myös urolassa ja ns. Ristikydön alueella Lahden oikoradan vaikutukset - hanke ei tue kaupunkirakenteen kehittämistä - Haarajoen asemaa hyödynnetään erityisesti elinkeinojen kehittämisessä

- Haarajoen aluetta tarkastellaan yhtenä alakeskuksena 2 2. Ympäristölliset tavoitteet Kestävä kehitys - olevan rakenteen täydentämistä ja viimeistelyä painotetaan uusien kasvusuuntien sijasta - kaupunkirakenne pidetään tiiviinä - henkilöautoliikenteen kasvua pyritään rajoittamaan - asutusta lisätään keskustassa ja pääradan varressa - vanhojen asuntoalueiden miljöötä ja toiminnallisuutta parannetaan - kaupungin raja maaseutuun päin pidetään selkeänä - luonnon moninaisuuden kannalta tärkeät alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle - puhtaan ja ekologisesti toimivan luonnonympäristön edellytyksiä vaalitaan - toimintojen sijoittelulla pyritään vähentämään pohja- ja pintavesien kuormitusta - säilytetään eliöille tärkeitä ekologisia käytäviä - vältetään hyvien ja laajojen pelto- ja metsäalueiden pirstomista - Järvenpäälle laaditaan kestävän kehityksen toimintaohjelma iihtyisä viher- ja puutarhakaupunki - viherympäristön olosuhteita parannetaan - viherkohteiden määrää ja laatua nostetaan - asuminen ja muut yhdyskunnan toiminnot liitetään luonnonläheisesti ympäristöön - asuminen liitetään ulkoilureittien kautta laajempiin virkistysalueisiin - Järvenpään merkittävin virkistyskokonaisuus on Tuusulanjärvi rantavyöhykkeineen - Tuusulanjärvi liitetään kiinteämmin osaksi keskustaa ja pitkiä ulkoiluyhteyksiä - lintuvesialueen suojeluarvot Natura 2000 -kohteena säilytetään - anhankylänniemeä kehitetään kartanokulttuurin perinteiden pohjalta maisema-, matkailu- ja ulkoilukohteena 3. Kulttuuriset tavoitteet ahvat kulttuuriperinteet - monipuolista ja moniarvoista kulttuuritoimintaa edistetään ja tehdään tunnetuksi - Jean Sibeliuksen elämäntyö on innoituksena ja symbolina kulttuurikaupungin kasvulle - kulttuurilla on vetovoimaa kaupungin kokonaiskehityksen kannalta - Ainolan ja taiteilijayhteisön kohteiden yhteyteen myös uusia hankkeita - Sibelius-matkailu- ja kulttuurikeskus ja nykytaiteilijoiden tarvitsemia tiloja Kulttuurihistorialliset kohteet - kulttuurikohteita, -alueita sekä perinnemiljöitä säilytetään aktiivisesti

3 4. Sosiaaliset tavoitteet Maltillinen kasvu - asukkaille turvataan riittävät palvelut - luonnollinen väestönkasvu ja asumisväljyyden lisäys sekä kohtuullinen muuttovoitto - väestön vuosittainen lisäys on enintään n. 1,5 % lähivuosina - kasvu koostuu puoliksi syntyvyyden enemmyydestä ja puoliksi muuttovoitosta Asuntopolitiikka - sosiaalisesti yksipuolisia alueita ei synnytetä - asunnottomuuden lisääntyminen estetään - yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta edistetään - asuntoalueiden yhteyksiä luontoon ja viheralueille vaalitaan Ikärakenteen vanheneminen - varaudutaan palveluiden järjestämiseen ns. monipalvelukeskuksiin 5. Taloudelliset tavoitteet. Yrittäjyys ja yritysten toimintaedellytykset - yrittäjyyttä korostetaan kaupungin kehityksessä ja työllisyystilanteen helpottamisessa - monipuolinen yhteistyö - osaamisen ja koulutuksen edistäminen - elinkeinotoiminnan vahvistaminen - edullista sijaintia hyödynnetään tehokkaasti - yrityksille osoitetaan monipuolisesti sopivia toimialueita ja tiloja Olevat kaupunkirakenteet - kasvun vastaanottamisessa hyödynnetään taloudellisesti olevat rakenteet - sopeutetaan rakenteen laajennukset käytettävissä oleviin resursseihin - yhdyskuntarakenteiden toteutukseen etsitään yhteistyökumppaneita - suunnittelun ja toteutuksen laadusta ei tingitä 6. Kaupunkirakenne- ja mitoitustavoitteet äestö- ja työpaikkatavoitteet - väestön ja työpaikkojen kasvu vähintään Uudenmaan liiton ja YT:n ennusteiden mukaisesti - v. 2020 Järvenpäässä asuu 45 100 asukasta ja kaupungissa on 16 100 työpaikkaa (31.12. 2000 asukkaita oli 35 915 ja työpaikkoja n. 11 900).

Asumismuodot, asuntokunnat ja asumisväljyys 4 - pientalomainen rakentaminen (omakotitalot, ryhmäomakotitalot, kytketyt ja rivitalot) - näiden osuus asuntotuotannosta vuosittain 60-65 % - asuntoja tarvitaan vuosittain lisää yli 300-500 kpl väestönkasvun, asumisväljyyden kasvun, asuntokuntakoon pienenemisen ja asuntojen poistuman vuoksi - asumisväljyyden osalta varaudutaan v. 2020 n. 48-50 kem 2 :n pinta-alaan/henkilö (väljyys on nyt n. 42 kem 2 / asukas) - keskimääräinen asuntokuntakoko pienenee nykyisestä 2,3:sta arviolta 2,1:een - asuntojen poistumaksi oletetaan n. 50 kpl/vuosi Asumisen hallintamuodot - hallintamuototavoite on olevaa asuntokantaa vastaava 60 % omistusasuntoja ja 40 % vuokra-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntoja - edistetään vuokra- ym. yhtiöhallintamuotoisten omakoti- ja pientalojen rakentamista Työpaikkaväljyys - työpaikkaväljyyden oletetaan olevan v. 2020 n. 72 kem 2 (v. 2000 väljyys on arvioitu n. 74 kem 2 :ksi) Täydennysrakentaminen - taajama-alueet nykyisten asemakaavojen mukaisena täydennyksenä - kaavamuutosten jälkeinen tiivistys - uudet täydentävät asemakaavoitettavat alueet - tiivistystä suunnataan keskustan läheisille väljille asuntoalueille, joilla yhtenäinen pientalorakenne on jo muuttunut epäyhtenäiseksi - tiivistämisen yhteydessä voidaan tehokkuuksia nostaa - nykyisin muun käyttötarkoituksen alueita ja vähäisessä määrin myös viheralueita voidaan osoittaa asuntokäyttöön - miljöösyistä rakennusoikeuden määrää saatetaan vähentää yhtenäisenä säilyneissä kokonaisuuksissa - asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi aloitetaan Uudisasuntoalueet - uudisalueet mitoitetaan riittävän suuriksi (palvelujen väestöpohjan on oltava vähintään n. 4000 asukasta) - alueet sijoitetaan ensi sijassa pääradan tuntumaan siten, että kävelyetäisyys asemalle ja sen lähistölle keskitettäviin palveluihin jää lyhyeksi - varaudutaan ottamaan rakentamiskäyttöön osin mm. Lepolan (maaseutuopiston) alue, Ristinummen maa- ja metsätalousalueet pääradan molemmilta puolilta sekä pidemmällä tähtäimellä myös urolan aseman läheiset alueet - tiivistävälle uudisasemakaavoitukselle osoitetaan myös olevia taajaan rakennettuja palsta-alueita mm. Itä-Nummenkylässä, Halkiantiellä, Haarajoella ja Satumetsässä, koska niille on tarpeen saada viemäröinti

5 Työpaikka-alueet - sijoittamisessa noudatetaan soveltuvasti samoja periaatteita kuin asuntorakentamisessa - keskusta tulee jatkuvasti olemaan merkittävin työpaikka-alue erityisesti palvelutyöpaikkojen osalta - muita olevia työpaikka-alueita täydennetään nykyisten asemakaavojen mukaisesti ja samalla etsitään mahdollisuuksia tiivistäviin asemakaavan muutoksiin - huomattava osa asuntokortteleiden nykyisistä asemakaavoista sallii ympäristöhäiriöitä tuottamattoman yritystoiminnan - uudisasemakaavoituksella varaudutaan ottamaan työpaikkarakentamiseen pääradan asemien tuntumassa olevia tai muutoin liikenteellisesti edullisia alueita mm. Ristinummella oikkitien tuntumassa, urolassa, Lahden moottoritien liittymien ympäristössä sekä Ånäsin alueella Edullisuusnäkökulma - yleiskaavan rakennesuunnitteluvaiheessa selvitetään yksityiskohtaisesti rakentamisen sijoitteluvaihtoehdot - valinnat tehdään sekä laatu- että kustannustekijät huomioonottavan kokonaisedullisuuden pohjalta 7. erkostotavoitteet alveluverkko - palveluverkkoa kehitetään ensi sijassa kaupungin oman väestön tarpeista lähtien - kaupungin keskustan elinvoimaisuuden lisääminen ja saavutettavuuden säilyttäminen on peruslähtökohta - asuntoalueille pyritään turvaamaan ainakin tärkeimpien lähipalvelujen (päivittäistavarat, koulut, päiväkodit, vanhusten palvelut, liikuntapalvelut, julkinen liikenne) tarjonta kohtuullisella kävelyetäisyydellä - liikenteellisesti edullisiin kaupunkirakenteen solmukohtiin voidaan keskustan kehittämisen ensisijaisuus huomioon ottaen sijoittaa koko kaupunkia ja laajemmin seutua palvelevia kaupallisia ym. erityispalveluja - varaudutaan sijoittamaan keskustan ja Tuusulanjärven tuntumaan julkisluonteisia palveluyrityksiä, kuten esim. kylpyläuimala Alakeskukset - palveluja pyritään sijoittamaan pääradan asemien lähituntumaan siten, että Kyrölä ja Saunakallio-Jamppa voivat profiloitua asumispalveluiden alakeskuksina - myös urolan, Haarajoen ja mahdollisen ns. Ristikydön asemien ympäristöön voi kehittyä palvelujen alakeskus - pääradan varteen Keravan ja Jokelan välille syntyvä palvelukeskusten helminauha voi joustavasti ottaa vastaan muuttoliikettä

6 Liikenneverkko - tavoite on kiinteä ja toimiva yhdyskuntarakenne - päärata asemineen muodostaa kevyt- ja joukkoliikennettä tukevan rungon - uuden, pelkästään henkilöautoliikenteen varaan nojautuvan kaupunkirakenteen synnyttämistä vältetään - liikenneverkkoa kehitetään v. 1996 liikennesuunnitelman ja Kehyliliikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti - liikennesuunnitelman merkittäviä tavoitteita ovat mm. - keskustan houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen, - kaupunkiympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen - raskaan ja läpikulkuliikenteen ohjaaminen pois kävelykeskustasta ja asuntoalueilta - suunnitelmassa osoitettuja keinoja ovat mm. - ydinkeskustan kehän ja pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen, - päätieverkon kehittäminen läpiajoliikenteen välittämiseksi, - liikenneverkon jäsentely häiriöitä tuottavalta liikenteeltä rauhoitettujen rakennesolujen synnyttämiseksi, - kattavan moottoriajoneuvoliikenteestä erotellun kevyen liikenteen verkon luominen - jo tehtyjen liikenneinvestointien tehokas hyödyntäminen. - liikennesuunnitelmaan sisältyy liikenteen tavoiteverkko - yleiskaavan rakennesuunnittelun yhteydessä liikennesuunnitelmaa tarkistetaan tarvittavilta osilta. - Kehyli-liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet koskevat laajasti - liikennepolitiikan, seutuyhteistyön ja joukkoliikennejärjestelmien kysymyksiä, - pääradan kapasiteetin lisäämistä, - asemien ajoneuvoliikenteen sujuvuuden ja liityntäpysäköinnin turvaamista, - elinkeinoelämän kuljetusten häiriöiden vähentämistä pääteillä ja -kaduilla ja läpikulun poistamista asuntoalueilta, - seudun poikittaisten pääväylien parantamista, - kevyen liikenteen pääverkon täydentämistä taajamissa, asuntoalueiden ja taajamien välillä sekä terminaalien osalta, - liikenneturvallisuuden ja ympäristön viihtyisyyden lisäämistä sekä - meluhaittojen vähentämistä - edistetään Kehyli-suunnitelmaan kolmea kiireellisyyden mukaan luokiteltua hankekoria - kiireellisimpään hankekoriin sisältyvät Järvenpään aluetta koskevina hankkeina - oikorata - pääradan liikennetarjonnan turvaaminen ja kehittäminen, - kevytväylä anhan Lahdentien varteen, - Haarajoen liittymästä alkava Kellokosken läntinen ohikulkutie sekä - Järvenpään kaupungin omat hankkeet mm. keskustassa - kaupungin rajan ulkopuolelle sijoittuvat mm. - ähänummentien jatkaminen kantatie 45:lle sekä - Jokelantien ja ohjoisväylän kevytväylien täydentäminen - toiseen hankekoriin sisältyy Järvenpäästä Eriksnäsintien korvaaminen uolimatkantiellä Jokelan yhteysväylänä - kolmanteen hankekoriin sisältyy kaupunkiratojen kehittäminen rakentamalla lisäraiteet Keravan ja urolan välille

7 - yleiskaavassa varaudutaan Kehylin ehdottamiin liikennejärjestelmän muutoksiin sekä väylähankkeisiin. - Keravan-Lahden oikorata otetaan huomioon yleiskaavassa siten, ettei valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti aseteta esteitä hankkeen toteuttamiselle - Haarajoen aseman liikennejärjestelyt selvitetään Kunnallistekniset verkot - kunnallisteknisiä verkostoja (vesi-, viemäri-, sadevesi-, kaukolämpö-, energia- ja tietoliikennejohdot sekä katurakenteet) kehitetään kaupungin kasvun vaatimalla tavalla - huolehditaan olevien putkien ja johtojen ylläpitämisestä ja tarpeellisesta saneeraamisesta - kaupungin alueella olevat viemäröimättömät taajamat liitetään verkostojen piiriin taloudellisten mahdollisuuksien mukaan - pyritään yhteistyöhön naapurikuntien kanssa kaupungin rajan tuntumassa mm. Haarajoella, urolassa ja Kaakkolassa olevien taaja-alueiden liittämiseksi viemäriverkkoon - olevan viemäriverkon piirissä pyritään laajentamaan sadevesiviemäröintiä niin, että sekaviemäröinnistä päästään eroon - varaudutaan hulevesien laskeutusaltaiden ja muiden mahdollisten puhdistustoimien vaatimiin järjestelyihin - suunnitteilla oleva Jokelan siirtoviemäri otetaan huomioon kaupunkirakenteen kehittämistä tukevana tekijänä Saunakallion-Loutin-Kaakkolan alueilla - varataan lain vaatimat väestönsuojat ja pelastustoiminnan tarvitsemat alueelliset vesiasemat uudisrakentamisalueet huomioon ottaen - yleiskaavan rakennesuunnitelmavaihetta varten laaditaan koko kaupungin kattava kunnallistekninen yleissuunnitelma irkistys- ja viheralueverkot - eri alueet pyritään yhdistämään toisiinsa ulkoilureittien tai kevytliikenneväylien avulla - varaudutaan olevien asemakaavojen muutoksiin reittien aikaansaamiseksi - liikenneturvallisuutta edistetään varautumalla eritasoratkaisuihin vilkkaiden liikenneväylien ja ulkoilureittien risteyksissä - ulkoilureittejä varataan mahdollisuuksien mukaan eri tyyppisiin tarpeisiin (lenkkeily, pyöräily, hiihto, ratsastus, koirien ulkoilutus jne.) siten, että keskinäinen häiriytyminen vähentyy - suuria yhtenäisiä rakentamattomia alueita varataan ulkoilupuistoiksi siten, että kaikilta asuntoalueilta on johonkin niistä helppo ja lyhyt yhteys ulkoilureittejä myöten - tärkeimpiä olevista ulkoilualueista ovat Tuusulanjärvi-anhankylänniemi, Terhola, Manninmetsä, aavonpolun ja Rampakan alueet - Lepolan-Ristinummen suuntaan tarvitaan varauksia ulkoilualueiksi, mikäli asutus kehittyy siinä suunnassa - ulkoilupuistojen tarkempaan rajautumiseen vaikuttaa uusien asuntorakentamisalueiden valinta - ulkoilupuistoja kehitetään osittain myös aktiivisen urheilun ja liikunnan alueina - yleiskaavassa varaudutaan mm.

- pesäpallostadionin ja pallokenttien sijoittamiseen pääradan varteen maaseutuopiston pellolle keskusurheilukentän alueen jatkoksi, - metsäisen golf-radan rakentamiseen Manninmetsään sekä - leikkipuistoon, johon on mahdollisuus rakentaa myös lasten liikennepuisto - suunnittelussa otetaan huomioon muun liikkumisen ja vapaan alueen tarve - Terholan ulkoilualueelle ei sijoiteta suuria yleisömääriä houkuttelevia kenttiä tai ratoja alueen syrjäisyyden ja puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi - Terholan metsäalueen ja Lemmenlaakson välisen ekologisen käytävän toimivuus turvataan - Keravanjoen virkistyskäyttöä kehitetään 8

Järvenpään pohjavesialueet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet tarkistettu 7.4.2004 #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S #S Mahdollisesti pilaantunut maa-alue ohjavesialueen raja 1:40000

Liite 32 Järvenpään yleiskaava 2020 äätöksenteko Työvaihe äätöksentekovaiheet Aika KH = kaupunginhallitus, K = kaupunginvaltuusto, YSA = yhdyskuntasuunnitteluvaliokunta Tavoiteraportti C 3 KEHITYS- JA YMÄRISTÖKUAT Urbaanit tulevaisuuspolut -seminaari työpajat elinkeinoelämän kehittämisseminaari yhteisöjen ja järjestöjen vastaanotot 4 ALUSTAAT TAOITTEET tavoitekeskustelu viranomaisneuvottelu mitoitus asetetaan nähtäville Rakenneraportti D 5 RENNESUUNNITELMA vaihtoehtojen vertailu valmisteluvaiheen kuuleminen, intressiryhmäneuvottelut yleisötilaisuus mahdollinen tavoitteiden tarkistaminen maapoliittisten toimenpiteiden ohjelmointi - periaateohjelman tarkistus - maanhankinnan jatkuva seuranta Yleiskaavan luonnos ja selostusraportti E 6 YLEISKAAALUONNOS vaihtoehdot valmisteluvaiheen kuuleminen alueelliset yleisötilaisuudet tavoitteiden viimeistely viranomaisneuvottelu Yleiskaavan ehdotus ja selostusraportti F 7 YLEISKAAAEHDOTUS toteuttamisen ohjelmointi julkisesti nähtäville viranomaisneuvottelu Yleiskaavan toteuttamisohjelmaraportti G 8 YLEISKAAAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA toteuttamisen ohjelmointi ja jatkuva seuranta 1. Kehityskuvavaihtoehtojen ja alustavien tavoitteiden esittely KH:n iltakoulussa. 2. Kehityskuvavaihtoehtojen ja alustavien tavoitteiden esittely YSA:lle. 3. KH päättää nähtäville asettamisesta ja pyytää lausunnot. Tavoiteraportti C nähtävillä 4. KH päättää alustavista tavoitteista lausuntojen ja huomautusten pohjalta. 5. K hyväksyy alustavat tavoitteet. 1. Rakennesuunnitelmavaihtoehdot esitellään KH:n iltakoulussa. 2. Rakennesuunnitelmavaihtoehdot esitellään YSA:lle. 3. KH päättää rakennesuunnitelmavaihtoehtojen nähtäville asettamisesta ja pyydetään lausunnot. Rakennesuunnitelman esiraportti D nähtävillä 4. äliesittely YSA:lle 5. KH päättää valittavasta rakennesuunnitelmavaihtoehdosta lausuntojen ja huomautusten pohjalta. 6. K hyväksyy rakennesuunnitelman. 7. KH päättää maapoliittisen periaateohjelman tarkistuksista ja toimenpideohjelmasta. 8. K hyväksyy maapoliittisen periaateohjelman tarkistuksen. 1. Yleiskaavaluonnoksen vaihe esitetään KH:n iltakoulussa. 2. Yleiskaavaluonnoksen vaihe esitetään YSA:lle. 3. KH päättää yleiskaavaluonnoksen / vaihtoehtojen nähtäville asettamisesta ja pyytää lausunnot. Yleiskaavaluonnosraportti E nähtävillä 4. KH antaa K:lle tiedoksiannon. 5. KH päättää luonnoksen kehittämisperiaatteista. 1. Yleiskaavaehdotus esitellään KH:n iltakoulussa. 2. KH päättää yleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ja pyytää lausunnot. Yleiskaavaehdotusraportti F nähtävillä 3. Yleiskaavaehdotus esitellään YSA:lle. 4. KH päättää yleiskaavaehdotukseen tehtävistä muutoksista lausuntojen, muistutusten ja viranomaisneuvottelun pohjalta. 5. K hyväksyy yleiskaavan. 1. Toteuttamisohjelma esitellään KH:n iltakoulussa. 2. KH päättää toteuttamisohjelmasta. 3. K hyväksyy toteuttamisohjelman. 27.8.2001 5.9.2001 1.10.2001 8.10.-6.11.2001 3.12.2001 11.2.2002 25.2.2002 27.2.2002 20.5.2002 27.5.-28.6.2002 12.9.2002 28.10.2002/ 2.12.2002 16.12.2002 24.2.2003 3.3.2003 17.3.2003 20.3.2003 19.5. 2003 26.5.-27.6.2003 26.1.2004 8.3.2004 -- 22.3.2004 31.3.-29.4.2004 18.5.2004 5.7.2004 9.8.2004 marras-joulukuu 2004 helmi-maalis 2005 maalis-huhtikuu 2005 5.7.2004

1 / 1 JÄRENÄÄN KAUUNKI Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus OAS / Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (6.11.2000) luettelo osallisista: luettelo tarkistettu 16.3.2004 YLEISKAAAEHDOTUKSEN JULKINEN NÄHTÄÄKSI ASETTAMINEN JA LAUSUNTOKIERROS MRL 62 uorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. MRL 65 Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Tiedottaminen kaikille osallisille tapahtuu kuuluttamalla asia vähintään kahdessa lehdessä (iikkouutiset ja Keski-Uusimaa) ja virallisilla ilmoitustauluilla, lisäksi tiedotetaan radiolle ja lehdistölle. Yleiskaava-aineisto laitetaan esille Seutulantalon ilmoitustaululle ja kaupungin nettisivuille. Seuraaville osallisille tiedotetaan yleiskaavaehdotuksen nähtävänä olosta myös kirjallisesti ja lihavoidulla tekstillä merkityiltä pyydetään yleiskaavaehdotuksesta lausunto: Kaupungin päätöksentekijät: Kaupunginvaltuusto (=samalla Yhdyskuntasuunnitteluvaliokunta) Kaupunginhallitus Nuorisoparlamentti Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Kulttuurilautakunta Musiikkiopiston johtokunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Liikuntalautakunta Hallintokunnat ja asiantuntijavirkamiehet: (Kaupungin johtoryhmä=jr) Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen (JR) Apulaiskaupunginjohtaja Markku Utti (JR) Taloussuunnittelupäällikkö Hannele Näätänen (JR) Kaupunginkanslia Hallintojohtaja Aimo Komonen (JR) Eu-koordinaattori Leena Ritala Talouspalvelut

2 / 2 Talousjohtaja ekka Heikkinen (JR) Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpäällikkö Anne Sivula (JR) Asuntopalvelut Hallintopäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään mestariasunnot Oy Toimitusjohtaja eikko Simunaniemi Matkailu Elinkeinosihteeri Irene Skovmand elastuslaitos alo- ja vss-päällikkö Tuomo Miettinen Elinkeinopalvelut Elinkeinojohtaja irjo Latva-aho (JR) Sosiaali- ja terveydenhuolto Sosiaalijohtaja Jukka Salminen (JR) Ylilääkäri Mikko Oikkonen Talouspäällikkö Esa Lindell Osastopäällikkö Helena enetvaara-nurmi Osastopäällikkö Ritva Toivio Osastopäällikkö Iitu Inkilä Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja Marju Taurula (JR) Sivistystoimen talouspäällikkö Sinikka aajanen Kirjastotoimenjohtaja Tuula ulkkinen Kulttuuriasiainpäällikkö Mikael Karikoski Työväenopiston rehtori Kristiina Lappi Nuorisotoimenjohtaja Oiva Hämäläinen Tekninen toimi (Tekninen johtoryhmä=tr) Tekninen johtaja entti Karhu Hallintopäällikkö ekka Hippi Katupäällikkö Juhani Koivusaari esihuoltopäällikkö Erkki Lehtonen Suunnitteluinsinööri Armas ihanto Toimistorakennusmestari Sakari Leimunen Kaupunginpuutarhuri Raisa Luomi Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila Arkkitehti Seppo Itkonen Kaupungingeodeetti Raimo Tuisku Liikenneinsinööri Eino Ikonen Rakennuspäällikkö Ensio Savoranta Rakennustarkastaja vs. Ulla Harpila Ympäristönsuojelupäällikkö Marja Talja Terveysvalvonnan johtaja, kaupungineläinlääkäri vs. Kaisa Nykänen Liikuntatoimenjohtaja Hannele ortman Järkevä-työryhmä (Järvenpään kestävän kehityksen ohjelmaa laativa työryhmä) altion viranomaiset: Uudenmaan ympäristökeskus Museovirasto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo

3 / 3 Tiehallinto / Uudenmaan piiri Ratahallintokeskus R-yhtymä Muut viranomaiset ja julkishallinnon yhteisöt. Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan liitto Tuusulan kunta Mäntsälän kunta Sipoon kunta Keravan kaupunki Hyvinkään kaupunki Nurmijärven kunta antaan kaupunki ääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YT Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä Fortum Sähkönsiirto Oy Etelä-Suomi ower and Heat Oy, Lämpöliiketoiminta, Kaukolämpö Sonera Oyj Elisa Networks Oy Telia Finland Oy Tele1 Gasum Oy Kapiteeli Oy Intressiyhteisöt: Järvenpään Kiinteistöyhdistys ry Järvenpää-Seura ry Järvenpään yrittäjät ry Järvenpään K-Yrittäjät ry Sibeliuksenkadun yritykset ry Järvenpään kaupunkikeskusta Sykettä ja Sinfoniaa ry Keski-Uudenmaan uusyrityskeskus Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum Keski-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Helsingin kauppakamari Tuusulanjärven esiensuojeluyhdistys ry Järvenpään Ympäristöyhdistys ry Järvenpään joustotyöyhdistys ry Järvenpään terveyskasvatusseura Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Keski-Uudenmaan metsänhoitoyhdistys / Tuusulan aluetoimisto Hämeen-Uudenmaan metsäkeskus Uudenmaan maaseutukeskus Järvenpään ammaisneuvosto Keski-Uusimaan Riistanhoitoyhdistys Järvenpään Taksit Oy Järvenpään Matkahuolto Korsisaari-yhtiöt Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy Sampo-Keskus

4 / 4 Kotiseutu- ja asukasyhdistykset Haarajoen asukasyhdistys ry Haarajoen siirtolapuutarhayhdistys Jampan asukasyhdistys ry Järvenpään Ristinummi-Seura ry Kaakkolan asukasyhdistys ry Kartanonseudun pientaloyhdistys Kinnarin asukasyhdistys ry Levonkydön omakotiyhdistys ry Loutinmäen asukasyhdistys ry Mankalan asukasyhdistys ry Mikonkorven asukasyhdistys ry Myllytien asukasyhdistys ry Nummenkylän kyläyhdistys ry Satukallion asukasyhdistys ry Saunakallion asukasyhdistys Seutula I pientaloyhdistys Tahvolan omakotiyhdistys ry Tanhuniityn asukasyhdistys ry ehnäpuiston asukasyhdistys äinönkulman asukasyhdistys ietilän asukasyhdistys Jäppilänkadun asukasyhdistys Muut osallisiksi ilmoittautuneet yhdistykset ja yhteisöt: Metsästysyhdistys Räikkä ry Muut osallisiksi ilmoittautuneet: Erillisen nimilistan mukaan Yleiskaavaluonnoksen nähtävänäolon yhteydessä huomautuksensa jättäneet, jotka eivät kuulu mihinkään edellä olevista ryhmistä Erillisen nimilistan mukaan ----------------------------------------------------------- Kaikille niille tahoille ja henkilöille, jotka ovat antaneet lausunnon tai tehneet huomautuksen yleiskaavaluonnoksen nähtävänäolon yhteydessä kesällä 2003, lähetetään yleiskaavan julkisesta nähtävänäolosta kertovan kirjeen yhteydessä kaupunginhallituksen 8.3.2004 113 hyväksymä vastine kuhunkin lausuntoon tai huomautukseen.

Järvenpään yleiskaava 2020 Tilastot 5.7.2004 Maankäytön jakautuminen eri käyttötarkoituksiin Yleiskaavamerkintä inta-ala / ha A-2 12 108 Amid 74 Amid-1 24 Amin 96 1 006-1 21-2 104-3 30-4 40 Ares 86 C 29 EH 20 EJ 36 ET 5 E 30 KM 12 L 59 M 269 MA 34 MU 165 MY 90 MY-1 25 72 115 RM 19 R 7 SL 124 SM 4 SR 18 T 194 T 89 Tmax 94 Tmin 28 437 W 226 R 19 U 166 Kaikki yhteensä 3 988 Kaavoitus ja mittaus 5.7.2004

Järvenpään yleiskaava 2020 Liite 5 Rakennemallivaihtoehtojen vaikutukset/ alustava selvitys 13.5.2002 tarkistettu 7.10.2002 e 0 anha yleiskaava e 1 Kyrölä e 2 Haarajoki e 3 Saunakallio-urola aikutukset luontoon maa- ja kallioperä Uudisrakentaminen sijoittuu pääosin savikoille. Uudisrakentaminen sijoittuu pääosin savikoille. Kantavampia maalajeja on paikoin Wärtsilässä Kantavampia maalajeja on paikoin Wärtsilässä (16), Itä-Nummenkylässä (18), ietilässä (25), (29), Haarajoella (34) ja Ristinummella (48). Maisemallisesti tärkeät kallioalueet säilyvät rakentamattomina. pinta- ja pohjavedet ähänummen pohjavesialueelle uutta asuntorakentamista Itä-Nummenkylässä (18). eltolassa on olemassa olevaa teollisuutta pohjavesialueella ja ietilässä asutusta, jolla kiinteistökohtainen jätevesien käsittely. Myllyn pohjavesialueelle ei tule uutta rakentamista. Rakentamisalueita Ristinummen kaupunginosassa, josta hulevedet kulkeutuvat Tuusulanjärveen sekä ietilän kaupunginosassa, josta hulevedet kulkutuvat Keravanjokeen. ilma, ilmasto kasvi- ja eläinlajit Huom! Rakennesuunnitelmassa vaikutuksia on tarkennettu ja osan näistä herkistä kohteista on voitu todeta sijoittuvan muutosalueiden ulkopuolelle. Wärtsilän pohjoisosan rakentaminen altistuu pohjoistuulille. ienilmastoltaan lämpimiä ja suotuisia alueita otetaan asuinkäyttöön Itänummenkylässä (18), ietilässä (27) ja (30). Kylmän ilman alueelle sijoittuu uusi asuinalue Saunakalliossa (4). Uhanalaisten kasvilajien esiintymiä on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla: ietilässä (27) kaislasara ja kahtaissara, Ristinummella (51) vankkasara. ajalassa (6) on harvinaisia kasvilajeja. Uhanalaisia lintulajeja on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla kolme: (13), (16), (48). Uhanalaisia lintulajeja on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla yksi: (14), (25), (27), (33), (54). (12), (16), Itä-Nummenkylässä (18), ietilässä (25), (29), (30), Haarajoella (34), Mikonkorvessa (41), Ristinummella (48), Lepolassa (52) ja Kaakkolassa (59). Osalla maisemallisesti tärkeää kallioaluetta (59) on rakentamista. ähänummen pohjavesialueelle uutta asuntorakentamista Itä-Nummenkylässä (18) ja ietilässä (30), joissa riski pohjaveden pilaamisen suhteen pienenee ja hygienia paranee. Myllyn pohjavesialueella työpaikkarakentaminen (41) on riski. eltolassa on olemassa olevaa teollisuutta pohjavesialueella. Laaja-alaisia rakentamisalueita Ristinummella ja Lepolassa ja pienialaisia Kaakkolassa, Saunakalliossa ja Wärtsilässä, joilta hulevedet kulkeutuvat Tuusulanjärveen sekä ietilän ja Mikonkorven kaupunginosissa, josta hulevedet kulkutuvat Keravanjokeen. Wärtsilän pohjoisosan rakentaminen altistuu pohjoistuulille. ienilmastoltaan lämpimiä ja suotuisia alueita otetaan asuinkäyttöön Itänummenkylässä (18), ietilässä (27) ja (30), Lepolassa (52) sekä Kaakkolassa (59). Kylmän ilman alueelle sijoittuu uusi asuinalue Saunakalliossa (4). Uhanalaisten kasvilajien esiintymiä on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla: Wärtsilässä (10) ienansara, ietilässä (27) kaislasara ja kahtaissara, (30) kaislasara, Ristinummella (51) ja (55) vankkasara, (56) ienansara. ajalassa (6) on harvinaisia kasvilajeja. Uhanalaisia lintulajeja on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla neljä: (59). Uhanalaisia lintulajeja on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla kolme: (16), (29). Uhanalaisia lintulajeja on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla kaksi: (12), (27). Uhanalaisia lintulajeja on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla yksi: (25), (30), (41), (48), (54), (56). Uudisrakentaminen sijoittuu pääosin savikoille. Kantavampia maalajeja on paikoin Wärtsilässä (12), Itä-Nummenkylässä (18), ietilässä (25), (28), (29), (30), Haarajoella (32), (34), Myllyn kaupunginosassa (40), Mikonkorvessa (41), Ristinummella (48). Maisemallisesti tärkeät kallioalueet säilyvät rakentamattomina. ähänummen pohjavesialueelle uutta asuntorakentamista Itä-Nummenkylässä (18) ja ietilässä (28) ja (30), jossa riski pohjaveden pilaamisen suhteen pienenee ja hygienia paranee. Myllyn pohjavesialueella työpaikkarakentaminen (40) ja (41) on riski. eltolassa on olemassa olevaa teollisuutta pohjavesialueella. Laaja-alaisia rakentamisalueita ietilässä, Haarajoella ja Isokydössä sekä Mikonkorvessa, joilta hulevedet kulkutuvat Keravanjokeen. Ristinummelta Kaakkolasta, Saunakalliosta ja Wärtsilästä hulevedet kulkeutuvat Tuusulanjärveen. ienilmastoltaan lämpimiä ja suotuisia alueita otetaan asuinkäyttöön Itänummenkylässä (18), ietilässä (18), (27), (28) ja (30), Myllyn kaupunginosassa (32) sekä työpaikkarakentamiseen Myllyn kaupunginosassa (40). Kylmän ilman alueelle sijoittuu uusia asuinalueita Isossakydössä (23) ja (24) sekä ietilässä (29). Uhanalaisten kasvilajien esiintymiä on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla: Wärtsilässä (10) ienansara, ietilässä (27) kaislasara ja kahtaissara, (28) kaislasara, (30) kaislasara, (32) hirvenkello, Ristinummella (51). ajalassa (6) on harvinaisia kasvilajeja. Uhanalaisia lintulajeja on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla kolme: (29). Uhanalaisia lintulajeja on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla kaksi: (12), (27), (28), (31), (33). Uhanalaisia lintulajeja on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla yksi: (25), (30), (40), (41), (48). Uudisrakentaminen sijoittuu pääosin savikoille. Kantavampia maalajeja on paikoin Wärtsilässä (11), (12), (14), (16), Itä-Nummenkylässä (18), ietilässä (25), (30), Haarajoella (34), Myllyn kaupunginosassa (40), Mikonkorvessa (41), Lepolassa (52) ja Kaakkolassa (59), (62). Osalla maisemallisesti tärkeää kallioaluetta (59) on rakentamista. ähänummen pohjavesialueelle uutta asuntorakentamista Itä-Nummenkylässä (18) ja ietilässä (30), joissa riski pohjaveden pilaamisen suhteen pienenee ja hygienia paranee. Myllyn pohjavesialueella työpaikkarakentaminen (40) ja (41) on riski. eltolassa on olemassa olevaa teollisuutta pohjavesialueella. Laaja-alaisia rakentamisalueita Wärtsilässä, Saunakalliossa, Kaakkolassa ja Lepolassa, joilta hulevedet kulkeutuvat Tuusulanjärveen sekä ietilän ja Mikonkorven kaupunginosissa, josta hulevedet kulkutuvat Keravanjokeen. Wärtsilän pohjoisosan rakentaminen altistaa pohjoistuulille.ienilmastoltaan lämpimiä ja suotuisia alueita otetaan asuinkäyttöön Wärtsilässä (15), Itänummenkylässä (18), ietilässä (27) ja (30) sekä työpaikkarakentamiseen Myllyn kaupunginosassa (40). Kylmän ilman alueelle sijoittuu uusi asuinalue Saunakalliossa (4). Uhanalaisten kasvilajien esiintymiä on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla: Wärtsilässä (10) ienansara,(11) hetesara, ietilässä (30) kaislasara, Ristinummella (51). ajalassa (6) on harvinaisia kasvilajeja. Uhanalaisia lintulajeja on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla neljä: (59), (62). Uhanalaisia lintulajeja on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla kolme: (13), (16). Uhanalaisia lintulajeja on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla kaksi: (12), (15). Uhanalaisia lintulajeja on seuraavilla täydennysrakentamisen tutkimusalueilla yksi: (11), (14), (19), (25), (30), (40), (41). Liite5_aikutukset2.doc

Järvenpään yleiskaava 2020 Rakennemallivaihtoehtojen vaikutukset/ alustava selvitys 13.5.2002 tarkistettu 7.10.2002 e 0 anha yleiskaava e 1 Kyrölä e 2 Haarajoki e 3 Saunakallio-urola luonnon monimuotoisuus luonnonvarat aikutukset rakennettuun ympäristöön yhdyskuntarakenne Wärtsilän pohjoisosan lehtomainen kangasmetsä Wärtsilän pohjoisosan lehtomainen kangasmetsä tuhoutuu (13), (16). eltolassa uusi tie ja maankäyttö pirstovat metsäalueita (29). pirstovat metsäalueita (29), (30). Kaakkolassa uusi tuhoutuu (16). eltolassa uusi tie ja maankäyttö asuinalue (59) pienentää laajaa metsäaluetta. ietilän kaupunginosassa metsät pirstoutuvat uusien teiden ja työpaikka-alueiden takia. Oikoradan takia metsäalueet vähenevät moottoritien vieressä keskimäärin 100 metrin syvyiseltä rautatiealueelta Satukalliossa, Isokydössä ja ietilässä (oikorata ei ole vanhassa yleiskaavassa). Käytössä oleva peltoala vähenee Ristinummella, anhassakylässä ja Haarajoella. Yhdyskuntarakenne kehittyy pääkeskuksen ja yhden alakeskuksen ympärille: Kahden kilometrin säteellä keskustasta asuu 60 % väestöstä. Jampan lähiö sijaitsee 2,5 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Jampan kaupunginosan väestömäärä on n. 3900 asukasta, mutta 400 vähemmän v. 2020. Jampan keskustasta kilometrin säteellä on noin 5000 asukasta. Kasvua läntisellä suuralueella on 200 asukasta vuoteen 2020. Uusia asuinalueita sijoittuu Haarajoelle ja Ristinummelle 2,5-4,5 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Haarajoen asemalta yhden kilometrin säteellä on noin 3800 asukasta ja Kyrölän asemalta noin 4500 asukasta. Kerava-Lahti oikorata ei aiheuta merkittäviä muutoksia nykyiselle kaupunkirakenteelle (oikorata ei sisälly vanhaan yleiskaavaan eikä siihen tukeudu uutta maankäyttöä). ietilän kaupunginosassa metsät pirstoutuvat asuntoalueiden, uusien teiden ja työpaikka-alueiden takia. Oikoradan takia metsäalueet vähenevät moottoritien vieressä keskimäärin 100 metrin syvyiseltä rautatiealueelta Satukalliossa, Isokydössä ja ietilässä. Käytössä oleva peltoala tulee laajasti rakentamisen piiriin Lepolassa ja Ristinummella. Käytössä oleva peltoala vähenee anhassakylässä rantavyöhykkeellä. Yhdyskuntarakenne kehittyy pääkeskuksen ja kahden alakeskuksen ympärille: Kahden kilometrin säteellä keskustasta asuu 60 % väestöstä. Jampan lähiö sijaitsee 2,5 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Jampan kaupunginosan väestömäärä on noin 3900 asukasta, mutta 400 asukasta vähemmän v. 2020. Jampan keskustasta kilometrin säteellä on noin 5000 asukasta. Kasvua on 200 asukasta vuoteen 2020. Eteläiset kaupunginosat kasvavat 4300 asukkaalla 7500 asukkaaseen v. 2020. Kyrölän asemalta yhden kilometrin säteellä on noin 6800 asukasta. Uusia asuinalueita sijoittuu Kaakkolaan ja lisäksi täydennysrakentamista ietilään (+1000) ja Haarajoelle (+1000) 2,5-4,5 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Haarajoen asemalta yhden kilometrin säteellä on noin 4000 asukasta. Itäiset kaupunginosien kasvu tapahtuu pääosin täydennysrakentamisen johdosta. Haarajoen aseman ympärille kehittyy työpaikkaalueita yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Wärtsilän pohjoisosan lehtomainen kangasmetsä säilyy. eltolassa uusi tie ja maankäyttö pirstovat metsäalueita (28), (29), (30). ietilässä metsät pirstoutuvat asuntoalueiden, uusien teiden ja työpaikka-alueiden takia. Oikoradan takia metsäalueet vähenevät moottoritien vieressä keskimäärin 100 metrin syvyiseltä rautatiealueelta Satukalliossa, Isokydössä ja ietilässä. Käytössä oleva peltoala tulee rakentamisen piiriin Ristinummella rautatien itäpuolella ja Isossakydössä. Yhdyskuntarakenne kehittyy pääkeskuksen ja kolmen alakeskuksen ympärille: Kahden kilometrin säteellä keskustasta asuu 60 % väestöstä. Jampan lähiö sijaitsee 2,5 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Jampan kaupunginosan väestömäärä on n. 3900 asukasta, mutta 400 asukasta vähemmän v. 2020. Jampan keskustasta kilometrin säteellä on noin 5000 asukasta. äestö vähenee 200 asukkaalla v. 2020. Haarajoen aseman ympärille kehittyy asuin- ja työpaikka-alueita 2,5-6 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Asukaslisäys on 5200 asukasta vuoteen 2020, jolloin koillisen suuralueen väestömäärä on 7400 asukasta. Haarajoen asemalta kilometrin säteellä on noin 5500 asukasta. Itäiset kaupunginosat kasvavat 1600 asukkaalla 6000 asukkaaseen v. 2020. Eteläiset kaupunginosat kasvavat 1200 asukkaalla 4400 asukkaaseen v. 2020. Kyrölän asemalta yhden kilometrin säteellä on noin 4100 asukasta. Haarajoen aseman ympärille kehittyy työpaikkaalueita yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Wärtsilän pohjoisosan lehtomainen kangasmetsä tuhoutuu (13). (16). eltolassa uusi tie ja maankäyttö pirstovat metsäalueita (30). ). Kaakkolassa uudet asuinalueet (59), (62) pienentävät laajaa metsäaluetta. Metsät vähenevät Wärtsilässä ja ietilässä asuntoalueiden, uusien teiden ja työpaikka-alueiden takia. Oikoradan takia metsäalueet vähenevät moottoritien vieressä keskimäärin 100 metrin syvyiseltä rautatiealueelta Satukalliossa, Isossakydössä ja ietilässä. Käytössä oleva peltoala tulee rakentamisen piiriin Lepolassa ja anhassakylässä sekä jonkin verran Ristinummella rautatien itäpuolella. Yhdyskuntarakenne kehittyy pääkeskuksen ja kahden alakeskuksen ympärille: Kahden kilometrin säteellä keskustasta asuu 60 % väestöstä. Jampan lähiö sijaitsee 2,5 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Jampan kaupunginosan väestömäärä on n. 3900 asukasta, mutta 400 asukasta vähemmän v. 2020. Jampan keskustasta kilometrin säteellä on noin 5000 asukasta, mutta kasvua on vain 300 asukasta vuoteen 2020. urolan aseman ympärille kehittyy asuin- ja työpaikka-alueita 2,7-5 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Asukaslisäys on 2000 asukasta vuoteen 2020 mennessä, jolloin Wärtsilän kaupunginosan väestömäärä on 2100. urolan asemalta yhden kilometrin säteellä on noin 1500 asukasta. Eteläiset kaupunginosat kasvavat 2100 asukkaalla 5300 asukkaaseen v. 2020. Kyrölän asemalta yhden kilometrin säteellä on noin 5300 asukasta. Haarajoen asemalta yhden kilometrin säteellä on noin 3400 asukasta. Uusia asuinalueita sijoittuu Kaakkolaan (+900) ja lisäksi täydennysrakentamista ietilään (+500) ja Haarajoelle (+1000) 2,5-4,5 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Itäiset kaupunginosien kasvu tapahtuu pääosin täydennysrakentamisen johdosta. Haarajoen aseman ympärille kehittyy työpaikkaalueita yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Liite5_aikutukset2.doc 2

Järvenpään yleiskaava 2020 Rakennemallivaihtoehtojen vaikutukset/ alustava selvitys 13.5.2002 tarkistettu 7.10.2002 e 0 anha yleiskaava e 1 Kyrölä e 2 Haarajoki e 3 Saunakallio-urola liikenne kaupunkikuva maisema kulttuuriperintö rakennettu ympäristö Uudet rakennusalueet Ristinummella lisäävät Kyrölän rautatieaseman käyttäjämääriä ja tukevat siten jonkin verran pääradan kehittämismahdollisuuksia Järvenpäässä, mutta junatarjonta ei ehkä kasva tällä väestömitoituksella. Haarajoen aseman käyttäjämäärät jäävät vähäiseksi sitä tukevan maankäytön perusteella. Uudet liikenneväylät ohjaavat ulkoista autoliikennettä taajaman ohi pohjoisesta moottoritielle ja lännessä Jokelantielle, jolloin ohjoisväylän ja keskustan läpi kulkeva liikenne vähenee. Nykyisiin linja-autoreitteihin ei aiheudu muutoksia. Kaupungin ja maaseudun raja muuttuu ohjoisväylän eteläpäässä, Ristinummella ja ietilässä. Wärtsilän pohjoisosassa ja Haarajoella anhan Lahdentien varrella työpaikka-alueet eivät sopeudu miljööseen. Rakentaminen aiheuttaa merkittäviä muutoksia maisemaan anhankylänniemessä (57), Wärtsilässä (16) ja joitakin ongelmia oikkitien eteläpuolella (49), (51). altakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin ei kohdistu muutoksia. Uudet rakennusalueet Lepolassa ja Ristinummella lisäävät Kyrölän rautatieaseman käyttäjämääriä merkittävästi ja tukevat siten pääradan kehittämismahdollisuuksia Järvenpäässä. Junatarjontaa voidaan lisätä ainakin Kyrölässä ja Saunakalliossa lisävuoroilla. Haarajoen aseman käyttäjämäärä jää suuralueella melko vähäiseksi sitä tukevan maankäytön perusteella. Kyrölän ja keskustan välinen liikenneverkko kehittyy. Uudet liikenneväylät ohjaavat ulkoista autoliikennettä taajaman ohi pohjoisesta moottoritielle ja lännessä Jokelantielle, jolloin ohjoisväylän ja keskustan läpi kulkeva liikenne vähenee. Nykyisiä linja-autoreittejä kehitetään tarvittaessa Kyrölän suuntaan. Kaupungin ja maaseudun raja muuttuu ohjoisväylän eteläpäässä, Lepolassa, Ristinummella, Kaakkolassa, urolan aseman seudulla, ietilässä ja Mikonkorven kahdella työpaikka-alueella, joista toinen sijaitsee moottoritien varrella. Osa maatalousoppilaitoksen itäpuolisesta alueesta ja Ristinummella rautatien länsipuoli Järvenpään vanhimpana kulttuuriympäristönä esitetään rakentamiseen (52), (53), (56). Rakentaminen aiheuttaa merkittäviä muutoksia maisemaan Wärtsilässä (16) ja joitakin ongelmia oikkitien eteläpuolella (49), (51), Ristinummella (55), Kaakkolassa (61) ja anhan Lahdentien varrella (41). altakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin kohdistuu muutoksia Lepolassa. Rakennemallin laskennallinen asukasmäärä v. 2020 Rakennemallin laskennallinen asukasmäärä v. 2020 on 41000 asukasta, jolloin nykyiset asemakaavoitetut alueet toteutuvat 80-prosenttisesti. äestötatetut alueet toteutuvat 80-prosenttisesti. Nykyisten on 46100 asukasta, jolloin nykyiset asemakaavoivoitetta 45100 ei voida saavuttaa, vaikka asemakaavat toteutuisivat 100-prosenttisesti. Nykyisten 0,3-0,4 alueilla pientalorakenne on jo laajasti pientaloasemakaavojen rakentamistehokkuuksien pientaloasemakaavojen rakentamistehokkuuksien muuttunut epäyhtenäiseksi. Asemakaavojen ajantasaisuuden arvioinnin perusteella voidaan harkita 0,3-0,4 alueilla pientalorakenne on jo laajasti muuttunut epäyhtenäiseksi. Asemakaavojen ajantasaisuuden arvioinnin perusteella voidaan harkita Tämä yleiskaavoitukseen liittyvä työ on kesken. tiivistämistä tai rakennusoikeuden vähentämistä tiivistämistä tai rakennusoikeuden vähentämistä Tämä yleiskaavoitukseen liittyvä työ on kesken. Uudet rakennusalueet Haarajoella ja ietilässä lisäävät Haarajoen aseman käyttäjämääriä ja parantavat siten jonkin verran oikoradan lähiliikenteen kehittämismahdollisuuksia. Uudet rakennusalueet Ristinummella lisäävät Kyrölän rautatieaseman käyttäjämääriä ja tukevat siten jonkin verran pääradan kehittämismahdollisuuksia Järvenpäässä, mutta junatarjonta ei ehkä kasva tällä väestömitoituksella. Haarajoen ja keskustan välinen liikenneverkko kehittyy. Uudet liikenneväylät ohjaavat ulkoista autoliikennettä taajaman ohi pohjoisesta moottoritielle ja lännessä Jokelantielle, jolloin ohjoisväylän ja keskustan läpi kulkeva liikenne vähenee. Nykyisiä linja-autoreittejä kehitetään Haarajoen suuntaan, mutta ongelmalliseksi jää Haarajoen ja keskustan välisen joukkoliikenteen yö- ja viikonloppupalvelu (oikoradan junat eivät tule keskustaan). Kaupungin ja maaseudun raja muuttuu ohjoisväylän eteläpäässä, Ristinummella, Isossakydössä, urolan aseman seudulla, ietilässä, Haarajoella ja kahdella moottoritien varrelle sijoittuvalla työpaikka-alueella. Isokydön peltoaukea ja Kiljuvanummen rinnemetsä ovat arvokkaita maisema- ja virkistysalueita, joiden arvo lisääntyy taajaman tiivistyessä. Näille peltoalueille on esitetty rakentamista (23), (24),(45). Rakentaminen aiheuttaa joitakin ongelmia oikkitien eteläpuolella (49), (51), Haarajoella (33), (37, Kaakkolassa (61) sekä anhan Lahdentien ja moottoritien varrella (40), (41). altakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin ei kohdistu muutoksia. Kuten e 1. Kuten e 1. Uudet rakennusalueet Wärtsilässä ja Lepolassa lisäävät urolan ja Kyrölän rautatieasemien käyttäjämääriä merkittävästi ja tukevat siten pääradan kehittämismahdollisuuksia Järvenpäässä. Junatarjontaa voidaan lisätä Kyrölässä, Saunakalliossa ja urolassa lisävuoroilla. Haarajoen aseman käyttäjämäärä jää suuralueella melko vähäiseksi sitä tukevan maankäytön perusteella. Keskustan, urolan sekä Kyrölän väliset liikenneverkot kehittyvät. Uudet liikenneväylät ohjaavat ulkoista autoliikennettä taajaman ohi pohjoisesta moottoritielle ja lännessä Jokelantielle, jolloin ohjoisväylän ja keskustan läpi kulkeva liikenne vähenee. Nykyisiä linja-autoreittejä kehitetään tarvittaessa urolan ja Kyrölän suuntaan. Kaupungin ja maaseudun raja muuttuu ohjoisväylän eteläpäässä, Ristinummen pohjoisosassa, Lepolassa, Kaakkolassa, anhassakylässä, Saunakalliossa, Wärtsilässä, Nummenkylässä, ietilässä ja kolmella moottoritien varrelle sijoittuvalla työpaikka-alueella. Osa maatalousoppilaitoksen itäpuolisesta alueesta Järvenpään vanhimpana kulttuuriympäristönä esitetään rakentamiseen (52), (53). Rakentaminen aiheuttaa merkittäviä muutoksia maisemaan Wärtsilässä (11), (16), (19) sekä joitakin ongelmia oikkitien eteläpuolella (49), (51) sekä anhan Lahdentien ja moottoritien varrella (40), (41). altakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin kohdistuu muutoksia Lepolassa. Liite5_aikutukset2.doc 3

Järvenpään yleiskaava 2020 Rakennemallivaihtoehtojen vaikutukset/ alustava selvitys 13.5.2002 tarkistettu 7.10.2002 e 0 anha yleiskaava e 1 Kyrölä e 2 Haarajoki e 3 Saunakallio-urola Sosiaaliset vaikutukset palvelutasoon kohdistuvat vaikutukset Sosiaali- ja terveyslautakunta sekä koulutuslautakunta ovat lausunnoissaan selvittäneet julkisten palveluiden kehittämistarvetta. äestöpohjan ja kasvun perusteella pohjoisissa (3800), läntisissä (6700), lounaisissa (900) ja koillisissa (3800) kaupunginosissa sekä Wärtsilän kaupunginosassa (300) asumispalveluiden taso pysyy nykyisellään. Haarajoella ja ietilässä kasvu on yhteensä 1500 asukasta, mutta levittäytyy laajalle alueelle. Keskeisten kaupunginosien kasvu on 700 asukasta. Eteläisten kaupunginosien väestömäärä kasvaa uudisalueiden toteuttamisen myötä (4700/+1400) siten, että lähipalvelutasoa on siellä nostettavissa. Itäisten kaupunginosien väestömäärä kasvaa lähinnä nykyisen rakenteen täydentyessä (5200/+800). Ristinummelle sijoittuva väestönkasvu lisää Kyrölän asemalla junaliikenteen kysyntää jonkin verran. Rakennemalli ei tue pääradan junaliikenteen kysyntää Saunakalliossa ja urolassa eikä oikoradan junaliikenteen kysyntää Haarajoella. Uusien asuinja työpaikka-alueiden johdosta linja-autoliikenteen palvelutasoa on mahdollista jonkin verran parantaa Ristinummella ja koillisissa kaupunginosissa. äestöpohjan ja kasvun perusteella pohjoisissa (3800), läntisissä (6700) ja lounaisissa (1500) kaupunginosissa sekä Wärtsilän kaupunginosassa (60) asumispalveluiden taso pysyy korkeintaan nykyisellään. Koillisissa kaupunginosissa väestömäärä ja kasvu (4200/+2000) sekä uudet työpaikkaalueet mahdollistavat lähipalvelujen kehittämisen, mutta puolet väestön kasvusta johtuu Haarajoen nykyisen rakenteen täydentymisestä. Uusien palvelujen sijoittaminen Haarajoen aseman seudulle heikentää nykyisten kehittämistä. Eteläisten kaupunginosien väestömäärä kasvaa uudisalueiden toteuttamisen myötä (7500/+4300) siten, että väestöpohjaa on melko hyville Kyrölän aseman tuntumaan sijoittuville alakeskuspalveluille. Itäisten kaupunginosien väestömäärä kasvaa lähinnä nykyisen rakenteen täydentyessä (5200/ +800). Läntisissä kaupunginosissa kokonaiskasvun vähyyteen vaikuttaa Jampan väestön väheneminen (6700/+180). Lepolaan ja Ristinummelle sijoittuva väestönkasvu lisää Kyrölän asemalla pääradan junaliikenteen kysyntää merkittävästi ja junatarjonnan kasvu parantaa yhteyksiä keskustapalveluihin. Haarajoelle ja ietilään sijoittuva väestönkasvu lisää oikoradan junaliikenteen kysyntää jonkin verran. Rakennemalli ei tue merkittävästi rautatien joukkoliikennepalvelujen kehittämistä Saunakalliossa ja urolassa. Uusien asuin- ja työpaikka-alueiden johdosta linja-autoliikenteen palvelutaso paranee Ristinummella ja jonkin verran koillisissa kaupunginosissa. äestöpohjan ja kasvun perusteella pohjoisissa (3800) ja lounaisissa (900) kaupunginosissa sekä Wärtsilän kaupunginosassa (60) asumispalveluiden taso pysyy korkeintaan nykyisellään. Koillisissa kaupunginosissa väestömäärä ja kasvu (7400/ +5200) sekä uudet työpaikka-alueet mahdollistavat jossain määrin lähipalvelujen kehittämisen, mutta rakenteen hajanaisuus ja jalankulkuetäisyyksien ylittyminen vaikeuttavat palvelurakenteen toteutusta. Uusien palvelujen sijoittaminen Haarajoen aseman seudulle heikentää nykyisten kehittämistä jonkin verran. Itäisten kaupunginosien väestömäärä kasvaa (6000/+1600) Terholassa ja Isossakydössä. Eteläisten kaupunginosien väestömäärä kasvaa uudisalueiden toteuttamisen myötä (4400/+1200) siten, että lähipalvelutasoa on siellä nostettavissa. Läntisten kaupunginosien väestömäärä pienenee (6300/-170). Haarajoelle ja ietilään sijoittuva väestönkasvu lisää merkittävästi oikoradan junaliikenteen kysyntää, mutta junaliikenne ei kytke alueita keskustapalveluihin. Ristinummelle sijoittuva väestönkasvu lisää Kyrölän asemalla junaliikenteen kysyntää jonkin verran. Rakennemalli ei tue pääradan rautatien joukkoliikennepalvelujen kehittämistä Saunakalliossa ja urolassa. Uusien asuin- ja työpaikkaalueiden johdosta linja-autoliikenteen palvelutaso paranee koillisissa kaupunginosissa ja Ristinummella jonkin verran. äestöpohjan ja kasvun perusteella pohjoisissa (3800) ja koillisissa (3700) kaupunginosissa sekä itäisissä kaupunginosissa (5200) asumispalveluiden taso pysyy korkeintaan nykyisellään. Wärtsilän kaupunginosassa (2100/+2000) asumispalvelujen kehittämiselle on Järvenpään kaupungin osalta hyvät kehittämismahdollisuudet, mutta mikäli väestöpohja kasvaa vastaavasti urolan Tuusulan kunnan puoleisella osalla. Läntisten kaupunginosien väestömäärä kasvaa hieman (6700/+260). Koillisissa kaupunginosissa väestömäärä ja kasvu (3700/+1400) sekä uudet työpaikka-alueet mahdollistavat lähipalvelujen kehittämisen jossain määrin, mutta puolet väestön kasvusta johtuu Haarajoen nykyisen rakenteen täydentymisestä. Uusien palvelujen sijoittaminen Haarajoen aseman seudulle heikentää nykyisten kehittämistä. Eteläisten kaupunginosien väestömäärä kasvaa uudisalueiden toteuttamisen myötä (5300/+2100) siten, että väestöpohjaa on lähes riittävästi monipuolisille alakeskuspalveluille. Itäisten kaupunginosien väestömäärä kasvaa lähinnä nykyisen rakenteen täydentyessä (5200/+800). urolassa pääradan junaliikenteen kysyntä kasvaa merkittävästi. Lepolaan ja Ristinummelle sijoittuva väestönkasvu lisää Kyrölän asemalla pääradan junaliikenteen kysyntää. Läntisten kaupunginosien väestönkasvu lisää pääradan junaliikennekysyntää Saunakallion asemalla jonkin verran. Rakennemalli ei tue rautatien joukkoliikennepalvelujen kehittämistä Haarajoella. Uusien asuin- ja työpaikka-alueiden johdosta linja-autoliikenteen palvelutaso paranee Ristinummella ja jonkin verran koillisissa kaupunginosissa. Liite5_aikutukset2.doc 4

Järvenpään yleiskaava 2020 Rakennemallivaihtoehtojen vaikutukset/ alustava selvitys 13.5.2002 tarkistettu 7.10.2002 e 0 anha yleiskaava e 1 Kyrölä e 2 Haarajoki e 3 Saunakallio-urola hyvinvointiin kohdistuvat vaikutukset Täydennetty lausuntojen pohjalta alueidentiteetin ja imagon osalta muiden vaikutuksien sosiaaliset ulottuvuudet Taloudelliset vaikutukset yhdyskuntatalous energiatalous Tämän vaihtoehdon parhaita puolia saattaisi olla olevan kaupunkiympäristön täydentyminen siten, että mahdollisuus eheään kaupunkikuvaan toteutuu. Kaikkiin laajenevan kaupungin tarpeisiin liittyviin kysymyksiin vaihtoehto ei tarjoa ratkaisua. aihtoehto jättää runsaasti vapaa-alueita ja suuri osa nykyisistä peltoalueista on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Keskusta-alueen tiivistymistä ja sen toimintoja tukevana vaihtoehto sisältää jatkotyössä huomionarvoisia mahdollisuuksia täydentää ja saattaa valmiiksi keskeneräisiä korttelialueita. (Järvenpää-seura ry) Kerava-Lahti oikorata mahdollistaa tavaraliikenteen vähenemisen pääradalta ja vähentäen siten meluhaittaa kaupungin keskeisillä alueilla (oikorataa ei ole vanhassa yleiskaavassa). Kasvavien jätevesimäärien johdosta neljä pumppaamoa saneerataan. Uusien alueiden liittäminen nykyiseen viemäröintijärjestelmään edellyttää 3,4 km uuden runkoviemärin rakentamisen ja kolmen jätevedenpumppaamon rakentamisen. Täydennysrakennusalueiden toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat rakentamiskustannukset ovat noin 31 milj. euroa. Asuinalueiden osalta kaupungin osuudeksi tulee 20 milj. euroa. 1 Arviointi sisältyy mahdollisten täydennysrakennusalueiden tutkimusalueiden käyttökustannusten laskelmaan, jossa on otettu huomioon liikkumiskustannukset. aihtoehdon hyviä puolia ovat eteläisen Kyrölään tukeutuvan radanvarsiasutuksen kehittäminen. Samalla se jättää paremmat mahdollisuudet mm. Wärtsilän alueen kehittämiseksi yhtenäiseksi työpaikkapainotteiseksi teollisuus- ym. elinkeinotuotannon alueeksi. aihtoehto ottaa huomioon myös Haarajoen kehittämismahdollisuudet itsenäisenä liikenteen solmukohtaan tukeutuvana elinkeinotuotantoon soveltuvana alueena. Tämä edellyttää myös Haarajoen kytkemistä liikenteellisesti nykyistä paremmin Järvenpään keskustaan. (Järvenpään Kaupunkikeskusta-Sykettä ja Sinfoniaa ry) Lepolan alueelle suunniteltu rakentaminen on tehtävä huolellisesti ja perinteitä kunnioittaen. Alueen monisatavuotiset kulttuuriarvot viljelyksen ja maatalouden tutkimuksen alalta on syytä säilyttää. Niitä olisi hyvä kehittää tämän päivän tarpeita vastaaviksi säilyttäen alueen luonne viljelyn osaamisen kehittelyssä. Haarajoen ja keskustan välisellä alueella asuu jo nykyisin paljon kaupunkilaisia, joiden julkiset yhteydet keskustaan ovat heikot. Haarajoen asukasmäärän kasvattaminen auttaa myös näiden alueiden asukkaiden yleisten liikenneyhteyksien kehittämistä.(järvenpään Joustotyöyhdistys ry) Kuten e 0. Kuten e 0. Kuten e 0. Kasvavien jätevesimäärien johdosta viisi pumppaamoa saneerataan. Uusien alueiden liittäminen nykyiseen viemäröintijärjestelmään edellyttää 2,5 km uuden runkoviemärin rakentamisen ja yhden jätevedenpumppaamon rakentamisen. Täydennysrakennusalueiden toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat rakentamiskustannukset ovat noin 50 milj. euroa. Asuinalueiden osalta kaupungin osuudeksi tulee 34 milj. euroa. 1 1 Uusien alueiden määrät eri vaihtoehdoissa eivät ole samoja, joten kustannukset eivät ole aivan vertailukelpoisia. Kasvavien jätevesimäärien johdosta kolme pumppaamoa saneerataan. Uusien alueiden liittäminen nykyiseen viemäröintijärjestelmään edellyttää 3,7 km uuden runkoviemärin ja neljän jätevedenpumppaamon rakentamisen. Täydennysrakennusalueiden toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat rakentamiskustannukset ovat noin 50 milj. euroa. Asuinalueiden osalta kaupungin osuudeksi tulee 38 milj. euroa. 1 Kuten e 0. Kuten e 0. Kuten e 0. ohjoisissa kaupunginosissa sekä urolassa Tuusulan kunnan alueella asukkaiden alueidentiteetti kasvaa. anhankylän ja Lepolan arvokkaiden viljelymaisemien osoittaminen asuinrakentamiseen aiheuttaa ristiriitoja. Kasvavien jätevesimäärien johdosta kolme pumppaamoa saneerataan. Uusien alueiden liittäminen nykyiseen viemäröintijärjestelmään edellyttää 4,3 km uuden runkoviemärin ja yhden jätevedenpumppaamon rakentamisen. Täydennysrakennusalueiden toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat rakentamiskustannukset ovat noin 44 milj. euroa. Asuinalueiden osalta kaupungin osuudeksi tulee 34 milj. euroa. 1 Liite5_aikutukset2.doc 5

kh/v kh/v kh/v kh/ii kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/i kh/i kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/v kh/v nat -1-1 U U -1-1 A-2 A-2 T Tmax KM Amid ET -2-2 -2-2 T -4-4 KM T U T -1 A-2 T C C MU MU -4 U SR U U T MU Amin E T T Tmax Tmax E MA SR MY EJ/ EJ MU Tmax Ares MY KM R RM R SL ET T C Amin M M M -3 W W Tmax SM MU MU -3 T M M T T MY SR C T SL M T T T T T T Tmax T T T T T T E T T T T KM T Ares Tmax Tmax Tmin Tmax Ares Ares Ares Tmax Amid Tmax Tmax Tmax Amid Amin Amid Amid Ares Ares Amin Ares Amin Amid Amin Amid Tmax SL W W M M M M -3-3 R M M M M M M M U U ET EH M Amin SL T C -4-4 -4-4 -3-4 -4 MY MY M MU Tmin Tmin E A-2 Ares C JÄRENÄÄN YLEISKAAA 2020 LUONNOS, E 1 "ERUSAIHTOEHTO" KH 19.5.2003 / tark.19.5.2003

kh/v kh/v kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/ii kh/i kh/i kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/m kh/ii kh/v kh/v nat A-2 MU Tmax Tmax Ares Ares Ares Ares MU MU Ares C Ares E Tmin Tmin MU M MY MY -4-4 -3-4 -4-4 -4 C T SL Amin M EH ET U U M M M M M M M R -3-3 M M M M W W SL Tmax Amid Amin Amid Amin Ares Amin Ares Ares Amid Amid Amin Amid Tmax Tmax Tmax Amid Tmax Ares Ares Tmax Tmin Tmax Tmax Ares T KM T T T T E T T T T T T Tmax T T T T T T M SL T C SR MY T T M M T -3 SM Tmax W W -3 M M M Amin C T ET SL R RM R KM MY Ares Tmax MU EJ EJ/ MY SR MA E Tmax Tmax T T E Amin MU T U U SR U -4 MU MU C C T A-2-1 T U T KM -4-4 T -2-2 -2-2 ET Amid KM Tmax T A-2 A-2-1 -1 U U -1-1 JÄRENÄÄN YLEISKAAA 2020 LUONNOS, E 2 "SUORA TIEYHTEYS HAARAJOELTA KESKUSTAAN" KH 19.5.2003 / tark. 19.5.2003

Järvenpään yleiskaava 2020 Liite 14 Maankäyttövaihtoehtojen vertailu 5.5.2002 + myönteisiä vaikutuksia + + myönteisiä vaikutuksia melko paljon - haittavaikutuksia - - useita haittavaikutuksia e 0 anha yleiskaava e 1 erusvaihtoehto e 2 Haarajoen asema Helsingintie -väylä Luonto maa- ja kallioperä + - + - + - pinta- ja pohjavedet + - + - + - ilma, ilmasto + - + + - + + - kasvi- ja eläinlajit - - - - - luonnon monimuotoisuus - - - - - luonnonvarat - - - - - Rakennettu ympäristö yhdyskuntarakenne + + + + + + + liikenne + - + + + + + kaupunkikuva + - + + - - + + - - maisema - - - - - - kulttuuriperintö + - - rakennettu ympäristö + - + + - + + - Sosiaalinen ulottuvuus palvelutaso + - - + + + + + - hyvinvointi - + + - muut 1) + + - - Talous yhdyskuntatalous (+) + - + + energiatalous + + + 1) Muiden vaikutusten sosiaaliset ulottuvuudet - maisema (esteettiset kokemukset) - meluhaitat - asuntojen arvo - liikenneturvallisuus - läpikulkuhäiriöt

JÄRENÄÄN YLEISKAAA 2020 YLEISKAAAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 19.5.2003 / tark.19.5.2003 Amin äljä pientalovaltainen asuntoalue. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Suositus: Alueen aluetehokkuudeksi suositellaan e=0,10-0,13 ja tonttitehokkuudeksi e=0,2-0,26. ET EJ/ Yhdyskuntateknisen huollon alue. Alueen nykyinen asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. Jätteenkäsittelyalue. Amid Ares A-2-1 -2-3 -4 C KM KM Tiivis pientalovaltainen asuntoalue. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Suositus: Alueen aluetehokkuudeksi suositellaan e=0,16-0,20 ja tonttitehokkuudeksi e=0,32-0,4. Asumisen reservialue. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Merkinnällä osoitetaan asumisen käyttöön varattavat reservialueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. Suositus: Alueen tonttitehokkuus rakennesuunnitelman Amin- tai Amid -alueiden mukaisesti. Tiivis asuntoalue. Alueen nykyinen asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. Suositus: Alueen aluetehokkuudeksi suositellaan e=0,30-0,37 ja tonttitehokkuudeksi vähintään e=0,4. Kerrostalovaltainen asuntoalue. Alue on asemakaavoitettu. Alueelle saa sijoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Suositus: Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan vähintään e=0,4. ientalovaltainen asuntoalue. Alue on asemakaavoitettu. Suositus: Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,25-0,4. ientalovaltainen asuntoalue. Alueen nykyinen asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. Suositus: Alueen aluetehokkuudeksi suositellaan e=0,10-0,20 ja tonttitehokkuudeksi enintään e=0,4. äljä pientalovaltainen asuntoalue. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja alueella varaudutaan keskitetyn kunnallistekniikan rakentamiseen. Alue varataan enintään kahden asunnon asuinpientalojen rakentamiseen. Ennen asemakaavoitusta rakentamista voidaan sallia jo oleville valmiiksi lohkotuille tiloille, jolloin rakennuspaikan tulee olla vähintään 5000 m2 suuruinen. Kullekin rakennuspaikalle saa tällöin rakentaa enintään 200 k-m2 asuintiloja ja lisäksi enintään 70 k-m2 taloustiloja. Suositus: Asemakavoitettaessa alueen aluetehokkuudeksi suositellaan e=0,10-0,13 ja tonttitehokkuudeksi e=0,2-0,26. Harva pientalovaltainen asuntoalue. Alue on tarkoitettu enintään kahden asunnon asuinpientalojen rakentamiseen siten, että toinen asunnoista on ns. sivuasunto. Rakentaminen voidaan sallia jo oleville valmiiksi lohkotuille tiloille. Alueella jo olevia rakennuksia saa laajentaa, peruskorjata ja korvata uusilla. Rakennuspaikan tulee olla kooltaan vähintään 2000 m2. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 200 k-m2 asuintiloja, joista sivuasunto saa olla enintään 80 k-m2. Lisäksi kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 70 k-m2 taloustiloja. Harva pientalovaltainen asuntoalue. Alue on tarkoitettu enintään kahden asunnon asuinpientalojen rakentamiseen siten, että toinen asunnoista on ns. sivuasunto. Rakentaminen voidaan sallia pääasiassa jo oleville valmiiksi lohkotuille tiloille. Alueella jo olevia rakennuksia saa laajentaa, peruskorjata ja korvata uusilla. Rakennuspaikan tulee olla kooltaan vähintään 2000 m2. Tällöin kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 80 k-m2 asunnon mikäli rakennuspaikan koko on alle 5000 m2 tai enintään 200 k-m2 asuintiloja, joista sivuasunto saa olla enintään 80 k-m2, mikäli rakennuspaikan koko on yli 5000 m2. Lisäksi kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 70 k-m2 taloustiloja. Keskustatoimintojen alue. Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. ähittäiskaupan suuryksikön lisäksi alueelle saa sijoittaa päätoimintaa tukevia toimintoja ja muita yritystiloja. Asemakaavassa ei tule sallia päivittäistavaroiden myymälätiloja, lukuun ottamatta vähäisiä muuhun toimintaan liittyviä yksiköitä. Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. ähittäiskaupan suuryksikön lisäksi alueelle saa sijoittaa päätoimintaa tukevia toimintoja ja muita yritystiloja. Asemakaavassa ei tule sallia päivittäistavaroiden myymälätiloja, lukuun ottamatta vähäisiä muuhun toimintaan liittyviä yksiköitä. alvelujen ja hallinnon alue. alvelujen ja hallinnon alue. Alueen nykyinen asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. EH E SL SL SM SR M MA MU MY W W mo st/pk Hautausmaa-alue. Suojaviheralue. Luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualue. Alueen nykyinen asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. Muinaismuistoalue. Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava alue. Alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 2 ha. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 200 k-m2 asunnon ja lisäksi enintään 70 k-m2 taloustiloja. Maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Rakennuspaikan pinta-alan n oltava vähintään 2 ha. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 200 k-m2 asunnon ja lisäksi enintään 70 k-m2 taloustiloja. Asuinrakennusta ei saa sijoittaa peltoalueelle. Aluetta ei saa metsittää eikä maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus MRL 43 2 mom, 128 ). Suositus: Alueet on pyrittävä pitämään maisemakuvan säilyttämiseksi avoimina ja viljelykäytössä. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 2 ha. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 200 k-m2 asunnon ja lisäksi enintään 70 k-m2 taloustiloja. Metsänauraus on kielletty eikä maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus MRL 43 2 mom, 128 ). Suositus: Alueen käytön suunnittelussa on hyvän maa- ja metsätalousmaan säilyttämisen lisäksi kiinnitettävä huomiota ulkoilumahdollisuuksia parantavien ja ulkoilusta aiheutuvien haittoja vähentävien ulkoilupolkujen ja -reittien järjestelymahdollisuuksiin. Metsänhoidossa tulee pyrkiä siihen, että peltoon, tiehen, asutukseen, jokeen tai muuhun vesialueeseen rajoittuva metsänreunavyöhyke säilyy maisemallisesti yhtenäisenä. Avo- ja harvaan siemenpuuasentoon -hakkuussa tulee pyrkiä siihen, ettei syntyvä yhtenäinen aukko olisi puolta hehtaaria suurempi. Metsien käsittelyssä tulisi ottaa huomioon niiden moninaiskäyttö.maanomistajan hakiessa leimaustoimenpidettä metsänhoitoyhdistyksen tulisi neuvotella kaupungin viranomaisten kanssa hakkuiden toteuttamisesta. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 2 ha. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 200 k-m2 asunnon ja lisäksi enintään 70 k-m2 taloustiloja. Metsänhakkuu on suoritettava alueen erityisluonteen edellyttämällä tavalla siten, että maisemalliset ja muut ympäristölliset arvot säilyvät. Avo- tai harvaan siemenpuuasentoon -hakkuu on kielletty. Metsänauraus on kielletty eikä maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus MRL 43 2 mom, 128 ). Suositus: Metsänhoidossa tulee pyrkiä siihen, että peltoon, tiehen, asutukseen, jokeen tai muuhun vesialueeseen rajoittuva metsänreunavyöhyke säilyy maisemallisesti yhtenäisenä. Metsien käsittelyssä tulisi ottaa huomioon niiden moninaiskäyttö.maanomistajan hakiessa leimaustoimenpidettä metsänhoitoyhdistyksen tulisi neuvotella kaupungin viranomaisten kanssa hakkuiden toteuttamisesta. esialue. esialue. Alueen nykyinen asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. altakunnallinen suojelukohde. Maakunnallinen suojelukohde. aikallinen suojelukohde. Kohde on suojeltu asemakaavalla / kohde säilytetään kaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Moottori- tai moottoriliikennetie. Seututie/pääkatu. T Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Alueen nykyinen asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. Työpaikka-alue. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriöitä. yt/kk Yhdystie/kokoojakatu. Liikennetunneli. äärata ja asema. Tmin Tmax T T U Yritys- ja pienteollisuusalue. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Tehokas yritysalue. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriöitä. Tehokas yritysalue. Alueen nykyinen asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriötä. Teollisuus- ja varastoalue. irkistysalue. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus MRL 43 2 mom, 128 ). irkistysalue. Alueen nykyinen asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verratavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus MRL 43 2 mom, 128 ). Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys-ja vapaa-ajantoimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus MRL 43 2 mom, 128 ). nat kh/v Yhdysrata/sivurata/kaupunkirata. Ulkoilun pääreitti. Ulkoilureitti. Kunnan raja. Yleiskaava-alueen raja. Keskustan osayleiskaava-alueen raja. Keskustan osayleiskaava jää voimaan rinnakkaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Alueen raja. Osa-alueen raja. Tärkeä pohjavesialue. Alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristönsuojelulain 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueella on kemikaalien ja pohjavesien kannalta haitallisten jätteiden varastointi kielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Suositus:Lämmitysmuodoksi suositellaan muuta kuin öljykeskuslämmitystä. Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue. altakunnallinen kulttuuriympäristöalue. R Retkeily- ja ulkoilualue. kh/m Maakunnallinen kulttuuriympäristöalue. RM Matkailupalvelujen alue. kh/ I aikallinen kulttuuriympäristöalue, joka on suojeltu. R Siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue. kh/ II aikallinen kulttuuriympäristöalue, joka säilytetään kaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. ET Yhdyskuntateknisen huollon alue. aikallinen kulttuuriympäristöalue, jonka säilyttämistä edistetään.

Järvenpään yleiskaava 2020 1 Liite 7 9.2.2004, tark. 26.2., 2.3.2004 Selvitys asemakaavoitettujen yleisten rakennusten korttelialueista (Y) sekä valtuustoryhmien neuvottelutulokset 25.2.2004 Kaavoitus ja mittaus Y-tontit_2.doc Taulukossa 1 on esitetty rakentamattomat Y-tontit (11 kpl), joiden käyttötarkoitus on tarkoituksenmukaista tai mahdollista muuttaa. Taulukossa 2 on esitetty rakentamattomat Y-tontit (20 kpl), jotka ovat sopivia jatkossakin julkiseen käyttöön ja on tarkoituksenmukaista varata yleiskaavassa - tai -alueiksi. Taulukossa 3 on esitetty rakennetut Y-tontit (8 kpl), joiden käyttötarkoitus esitetään joko kokonaan tai osittain muutettavaksi Kaikki edellä mainitut kohteet on esitetty numeroituina liitekartalla. Lisäksi liitekartalla näkyvät numeroimattomina sellaiset rakennetut ja säilyvät Y-tontit, joihin ei ole tarpeen kohdistaa muutoksia. Osa tonteista on niin pieniä, etteivät ne näy yleiskaavakartalla. Taulukko 1. Rakentamattomat Y-tontit, joiden käyttötarkoitus esitetään yleiskaavaehdotuksessa muutettavaksi tai muutosta voidaan harkita myöhemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Koh de nro Sijainti Kortt/ tontti Kaupunginosa intaala/ m 2 Omist Yleiskaava luonn. Kommentit tai ehdotus muutokseksi altuustoryh mien välinen neuvottelu 1 Nummen kylä Hiekkakatu 2 Ruukkuk atu 1158/ 8 1146/ 5 3 eltola Riihitie 1207/ 3 4 Isokytö Tammelankatu 5 ajala engerkatu 1358/ 8 6 Terhola Alhotie 1907/ 2 ja 3 600 kaup. ieni. Ei näy yleiskaavassa. oidaan muuttaa asuntokäyttöön myöhemmän harkinnan mukaan. Ei edellytä yleiskaavaluonnoksen muuttamista. 1500 kaup. ieni. Osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa -alueeksi, jolloin kaavamuutos mahdollinen. 900 kaup. ieni. Ei näy yleiskaavassa. oidaan muuttaa asuntokäyttöön myöhemmän harkinnan mukaan. Ei edellytä yleiskaavaluonnoksen muuttamista. 1600 kaup. ienehkö, ei näy yleiskaavassa. oidaan muuttaa asuntokäyttöön myöhemmän harkinnan mukaan. Ei edellytä yleiskaavaluonnoksen muuttamista. 653/2 2700 kaup. Jyrkkä rinne, kooltaan pieni, ei näy yleiskaavassa. oidaan muuttaa asuntokäyttöön myöhemmän harkinnan mukaan. Ei edellytä yleiskaavaluonnoksen muuttamista. 20600 kaup. A-2 apautunut kaupungin varikkotarpeesta. Osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa asuntokäyttöön A-2. Ei edellytä yleiskaavaluonnoksen muuttamista. 7 Ahotie 550 5500 yksit. Suunniteltu tehokkaampaa asutusta. Asemakaavamuutos vireillä. Yleiskaavaehdotuksessa osoitetaan koko Tuurin alue -1 alueeksi, koska asemakaava valmistuu yleiskaavan jälkeen. 8 Ristinum mi oikkitie 2204 9 ohjoisväylä 10 Satukallio Kukkakatu 11 Lammas katu 70900 yhteisö -1, 2190 65200 kaup. T, ET 2023/ 3 2009/ 2 Suunnitellaan muutoksia asemakaavaan osana Lepolan-Ristinummen ratkaisua. Ei edellytä yleiskaavaluonnoksen muuttamista. Suunnitellaan asemakaavamuutosta elinkeinokäyttöön ja sähköasemaa varten. Ei edellytä yleiskaavaluonnoksen muuttamista. 1200 kaup. ieni. Ei näy yleiskaavassa. oidaan muuttaa asuntokäyttöön myöhemmän harkinnan mukaan. Ei edellytä yleiskaavaluonnoksen muuttamista. 1500 kaup. ieni. Ei näy yleiskaavassa. oidaan muuttaa asuntokäyttöön myöhemmän harkinnan mukaan. Ei edellytä yleiskaavaluonnoksen muuttamista. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. äestönsuojan toteuttaminen huomioon ja selostukseen.. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään.

Järvenpään yleiskaava 2020 2 Liite 7 9.2.2004, tark. 26.2., 2.3.2004 Taulukko 2. Rakentamattomat Y-tontit, jotka ovat sopivia jatkossakin julkiseen käyttöön ja on tarkoituksenmukaista varata yleiskaavaehdotuksessa - tai -alueiksi (liikennesijainti, suhde ympäröivään maankäyttöön, pintaala, rakennettavuus). Koh de nro Sijainti Kortt/ tontti Kaupunginosa intaala/ m 2 Omist Yleiskaava lluonn Kommentit tai ehdotus muutokseksi altuustoryhmien välinen neuvottelu 12 ajala Wärtsilänkatu 13 Nummen Ruukkukylä katu 14 Nummen Kiillekylä katu 15 Jamppa ietolan katu 16 Jamppa Maahisentie 17 Jamppa Lautakuja 18 Sorto Wärtsilänkatu 19 eltola Laurilantie 20 ietilä anha altatie 21 Isokytö Uudenmaantie 733/9 5800 kaup. Säilytetään -alueena, koska on sopiva julkiseen käyttöön. 1148/1 5000 kaup. Säilytetään -alueena, koska on sopiva julkiseen käyttöön. 1173 8100 kaup. Säilytetään -alueena, koska on sopiva julkiseen käyttöön. 934/1 3600 kaup. Säilytetään -alueena, koska on sopiva julkiseen käyttöön. 847/15 5000 kaup., Säilytetään -alueena, koska on sopiva ja 16 srk. julkiseen käyttöön. 943 3700 kaup. Säilytetään -alueena, koska on sopiva julkiseen käyttöön. 801 4100 kaup. Säilytetään -alueena, koska on sopiva julkiseen käyttöön. 1436/1 16100 kaup. Säilytetään -alueena, koska on sopiva julkiseen käyttöön. 1281/6 30 600 kaup. -1 Uuden pelastusaseman paikka osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa -alueeksi nykyisen asemakaavan mukaisesti. 1343/1 7800 kaup. Tonttiin kohdistuu asukastoive muuttamisesta 0 puistoksi. Säilytetään mahdollisuus julkiseen rakentamiseen, koska sijainti ja koko erittäin sopivia. Lähellä rakentamatonta puistoaluetta. Ei muutosta yleiskaavaehdotukseen. Aluetta voidaan hoitaa toistaiseksi puistomaisesti. 22 Loutti Harjutie 252/7 2600 kaup. Suunniteltu seurakunnan käyttöön. Osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa :ksi nykyisen asemakaavan mukaisesti. 23 öytäalho Hallintokatu 24 Kinnari Ylänkötie 25 Kinnari Kiviojantie 26 Kinnari uistotie 28 Satukallio 27 Ristinummi erttiläntie anha Yhdystie 29 Haarajoki Raitakatu 30 Haarajoki Närekatu 39 eltola orkkanatie 630/5 3900 kaup. Säilytetään -alueena, koska on sopiva julkiseen käyttöön. 515/10 2700 kaup. Säilytetään -alueena, koska on sopiva julkiseen käyttöön. 528 4800 yksit., Sopiva julkiseen käyttöön. Osoitetaan srk. yleiskaavaehdotuksessa :ksi nykyisen 521 3100 kaup., yksit. asemakaavan mukaisesti. Sopiva julkiseen käyttöön. Osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa :ksi nykyisen asemakaavan mukaisesti. 2111/1 6500 kaup. Sopiva julkiseen käyttöön. oidaan harkita asemakaavan muutosta tontin muuttamiseksi osittain puistoksi/pallokentäksi. Osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa kuitenkin :ksi nykyisen asemakaavan mukaisesti, koska muutosalue on pieni. 2013/7 2800 kaup. Suunnitellaan yritysalueen tonttijärjestelyjä. Asemakaavamuutos vireillä. Yleiskaavaehdotukseen tarkistetaan ulkoilureittiä. 1534/1 5600 kaup. Säilytetään -alueena, koska on sopiva julkiseen käyttöön. 1552/1 4300 kaup. Säilytetään -alueena, koska on sopiva julkiseen käyttöön. 1245/1 1900 kaup. Säilytetään -alueena, koska on sopiva julkiseen käyttöön. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään.

Järvenpään yleiskaava 2020 3 Liite 7 9.2.2004, tark. 26.2., 2.3.2004 Taulukko 3. Rakennetut Y-tontit, joiden (tai osan) käyttötarkoitus esitetään yleiskaavaehdotuksessa muutettavaksi. Koh de nro Sijainti Kortt / tontti Kaupunginosa intaala/ m 2 Omist Yleiskaava lluonn Kommentit tai ehdotus muutokseksi 31 öytäalho 32 Nummen kylä Myllytie 644/8 2900 kaup. Ns. nukkakutomo. Suunnitellaan asuntokäyttöön. Asemakaavamuutos vireillä. Osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa alueen osaksi (tontin pienuuden vuoksi muutosaluemerkintärasteri ei mahdu kartalle). Hahlakatu 33 eltola anha altatie 34 öytäalho Kartanontie 35 Lepola Sibeliuk senväylä 36 Keskus Tervanokantie 37 ajala ajalantie 38 ietilä Laurilan tie 1144 43300 yritys - 1, Ent. naisvankilan alue. Ostettu asuntokäyttöön. Osoitetaan kokonaan -1- alueeksi yleiskaavaehdotuksessa, jolloin kaavamuutos mahdollinen erillisten sopimusneuvottelujen jälkeen. 1257/5 36300 kaup., Oleva tontti voi pienentyä, kun Laurilantien varteen suunnitellaan kaupallisia palveluja. Asemakaavamuutos vireillä. Yleiskaavaluonnoksen rajausta tarkistetaan. 642/2 3000 yhteisö 2206/1 ja 2 264600 valtio, Hyvin kään kaup.,, -1 ieni. Osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa -alueeksi, jolloin kaavamuutos mahdollinen. (tontin pienuuden vuoksi muutosaluemerkintärasteri ei mahdu kartalle). Suunnitellaan muutoksia asemakaavaan osana Lepolan-Ristinummen ratkaisua. Yleiskaavaluonnosta muutetaan valtuustoryhmien välisten neuvottelujen ja kaupunginhallituksen päätöksen mukaiseksi. 103/1 17000 kaup., Suunnitellaan puistoalueen kehittämistä, jolloin -alue supistuu tulevaisuudessa. Ei edellytä yleiskaavaluonnoksen muuttamista. 711/7 1600 kaup. T Suunnitellaan työpaikka-alueeksi ajalan kaavarunkosuunnitelmassa, jossa julkiselle rakennukselle on esitetty toinen rakennuspaikka T-alueelta. (tontin pienuuden vuoksi muutosaluemerkintärasteri ei mahdu kartalle). 1405/2 8900 kaup. Suunnitellaan kaupan rakentamista päiväkodin viereen. Asemakaavan muutos tullee vireille. Osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa -alueeksi. Ei edellytä yleiskaavaluonnoksen muuttamista. (tontin pienuuden vuoksi muutosaluemerkintärasteri ei mahdu kartalle). Ratkaistaan asemakaavassa. Y-tontti säilyy, vaikka yleiskaavassa. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään. Hyväksytään.