raskausaika Ensimmäinen kolmannes kehonosat muodostuvat äidin voimakkain raskauspahoinvointi ALKIO SIKIÖ Vauvaikä Toinen kolmannes kehonosat syntyneet, mutta kehittyvät vielä Viimeinen kolmannes aivojen kehitys (esim. poimuttuminen) 9 VKOA 24 VKOA 38 VKOA ABORTIN TAKARAJA SUOMESSA, TÄLLÖIN SYNTYVÄLLÄ N. 50 % MAHDOLLISUUS JÄÄDÄ HENKIIN TEHOHOIDOSSA AIVOT ALKAVAT SÄÄDELLÄ HENGITYSTÄ, VAUVA ON VALMIS SYNTYMÄÄN
motoriikan kehityksestä REFLEKSIT (imeminen, aivastaminen jne.) tahattomia, varmistavat selviytymisen kun opittuja toimintamalleja ei vielä ole poikkeamat (viivästymät) ovat usein merkki hermoston kehityshäiriöistä kaksi kehitysprosessia: KEFALOKAUDAALINEN: PÄÄSTÄ JALKOIHIN PROKSIMODISTAALINEN: KESKIVARTALOSTA KOHTI ÄÄRIOSIA
kielen kehityksestä SYMBOLIFUNKTIO: lapsi tajuaa, että jokin voi toimia merkkinä (edustaa jotakin toista asiaa) vuoden ikäisenä mahdollistaa etääntymisen läsnäolevasta symbolifunktion seurauksia SYMBOLINEN LEIKKI (jokin edustaa jotakin, esim. käpy lehmää) SIIRTYMÄOBJEKTIT: riepu tai nalle edustaa poissaolevaa vanhempaa ja helpottaa eroahdistuksen käsittelyä
sosioemotionaalisesta kehityksestä TEMPERAMENTTI: yksilöittäin vaihteleva synnynnäinen tapa reagoida ympäristöön voidaan kuvata: 1. TYYPPEINÄ: helpot, vaikeat ja hitaasti lämpiävät vauvat 2. PIIRTEINÄ: kukin piirre saa erisuuruisia arvoja eri yksilöillä (aktiivisuus, rytmisyys jne.) YHTEENSOPIVUUS YMPÄRISTÖN kanssa eri ympäristöt suosivat erilaisia temperamentteja (esim. sota-aikana helposti ärtyvät vauvat selviytyvät todennäköisemmin kuin säyseät) toisaalta hoitajan kyettävä tukemaan jokaista yksilöllisesti
kiintymyssuhteet tutkittu VIERASTILANNE- MENETELMÄLLÄ TURVALLISESTI KIIN- TYNEET: uskaltavat tutkia ympäristöä, koska voivat luottaa siihen, että hoitaja on saatavilla tarvittaessa TURVATTOMASTI KIINTYNEET VÄLTTELEVÄT: suojellakseen itseään pettymyksiltä lakkaavat etsimästä hoitajasta turvaa RISTIRIITAISET: käyttävät suhteen ylläpitämisen varmistelemiseen niin paljon voimavaroja, ettei niitä riitä ympäristön tutkimiseen HOIVA SENSI- TIIVISTÄ (lapsen tunteet ja tarpeet huomioivaa) HOIVA PUUT- TEELLISTA (kielteisiä tunteita ei ole lupa näyttää) HOIVA EPÄ- JOHDONMUKAISTA (lapsi ei tiedä, mitä odottaa)
kaksi psykodynaamista teoriaa A Daniel Sternin teoria MINÄKOKEMUKSEN kehittymisestä hoitaja toimii PEILINÄ, jonka avulla vauva oppii tunnistamaan tunteitaan: hoitajan virittäytyessä vauvan tunnetilaan vauva saa palautetta tunnereaktioistaan VASTAVUOROINEN KOMMUNIKOINTI antaa vauvalle kokemuksen kyvystä vaikuttaa ympäristöönsä PROTOKESKUSTELU: vauva jokeltelussa sama vuorottelu kuin oikeassa keskustelussa
VUOROVAIKUTUKSELLINEN MINÄ vuorovaikutuksen osapuoli, joka voi saada toisessa aikaan tiettyjä reaktioita YDINMINÄ 2-6 kk ajassa jatkuva oma olemassaolo ja toimijuuden tunne KEHONKAAVA itsen ja ympäristön ero
B Erik H. Eriksonin PSYKOSOSIAALISEN kehityksen teoria eri ikävaiheissa ympäristö asettaa yksilölle KEHITYSTEHTÄVIÄ kehitys on KASAUTUVAA: aiemman tehtävän menestyksellinen ratkaiseminen tukee seuraavien tehtävien ratkaisemista kuvaa koko elämänkaarta, ei vain lapsuutta
IKÄVAIHE KEHITYSTEHTÄVÄ KUVAUS vauvaikä PERUSLUOTTAMUS EPÄLUOTTAMUS Saako myönteisiä kokemuksia siitä, että tarpeisiin (nälkä, lohdun tarve) vastataan, vai kokeeko turvattomuutta. taapero AUTONOMIA HÄPEÄ Kannustavatko hoitajat tekemään omia valintoja ja kokeilemaan itse. leikki-ikä ALOITTEELLISUUS SYYLLISYYDENTUNNE kouluikä UUTTERUUS ALEMMUUDENTUNNE nuoruus varhaisaikuisuus IDENTITEETTI ROOLI- HÄMMENNYS LÄHEISYYS ERISTÄYTY- NEISYYS aikuisuus URAN LUOMINEN ITSEENSÄ KÄPERTYMINEN keski-ikä GENERATIIVISUUS PYSÄHTYNEISYYS keski-ikä MERKITYSTEN SÄILYTTÄ- MINEN JÄYKKYYS Tukevatko hoitajat lasta omien saavutusten hyväksymisessä. Mahdollistaako ympäristö ylpeyden tunteen omista saavutuksista. Voiko nuori rauhassa kokeilla erilaisia rooleja ja peilata niitä paitsi minäkuvaansa, myös muiden tekemiin oletuksiin. Kykeneekö olemaan sinut seksuaalisuutensa kanssa ja tasapainoilemaan itsenäisyys riippuvaisuus -akselilla. Kykeneekö löytämään itselleen tehtäviä, joita sekä itse että yhteiskunta arvostavat. Kykeneekö ylläpitämään ihmissuhteita samalla kun työskentelee yhteisen hyvän eteen. Kykeneekö vaalimaan oman kulttuurinsa arvoja samalla muita kunnioittaen. vanhuus EHEYTYMINEN EPÄTOIVO Hyväksyykö eletyn elämän kaikkine puutteineenkin.