Elintapaohjaus valtimotautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Jaana Lindström 1

Samankaltaiset tiedostot
Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Terveelliset elämäntavat

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

*) %-yks. % 2018*)

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

muutos *) %-yks. % 2017*)

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

muutos *) %-yks. % 2016

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Hyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista ja vireyttä!

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Pikakatsaus maitomarkkinoihin Osuuskunta Pohjolan Maito Marko Puhto

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Onko testosteronihoito turvallista?

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Eväitä ruokapuheisiin

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos,

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

JUDOKAN RAVINTO-OPAS Päivitetty Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Ravinnosta puhtia päivään UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

Ravitsemushoito kotikäynneillä. Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Broilereiden hyvinvointi ja

Helpoin tapa syödä hyvin

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

Sydäntä keventävää asiaa

Transkriptio:

Elintapaohjaus valtimotautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä 22.1.21 Jaana Lindström 1

Sepelvaltimotautikuolleisuuden lasku Suomessa ja Pohjois-Karjalassa (35 64-vuotiaat miehet) 7 /1 6 5 4 3 Suomi Pohjois-Karjala 2 1 69 7 71 72 73 74 75 76 77 78 79 8 81 82 83 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 Standardi: maailmanväestö Vuosi 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 2

Seerumin kolesteroli 3 59-vuotiailla miehillä mmol/l mmol/l 7,5 7 6,5 6 5,5 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 5 1972 1977 1982 1987 1992 1997 22 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 3

Syyt sepelvaltimotautikuolleisuuden alenemiseen 1982 1997 Ei selitystä 22 % Verenpaine 7 % Vajaatoiminta 2 % Muu rintakivun hoito 2 % Kolesteroli 37 % Pohjois-Karjala, Kuopion lääni, Turku/Loimaa Leikkaus ja laajennus 8 % Sekundaaripreventio 1 % Infarktin hoito 3 % Tupakointi 9 % 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 4

Lääkehoitoisen diabeteksen ikävakioitu esiintyvyys Suomessa 1991-27 4.5 4. 3.5 PREVALENCE, % 3. 2.5 2. 1.5 1..5 Men Women. 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 YEAR 21 22 23 24 25 26 27 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä Kansaneläkelaitos, erityiskorvausoikeudet 5

Diabetes Euroopassa 21 ja 23 12 % 21 Increase by 23 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 United Kingdom Ireland Sweden Denmark Belgium Netherlands Luxembourg Finland Italy Greece Bulgaria Czech Republic Hungary Slovakia Slovenia Spain Romania France Malta Latvia Estonia Lithuania Poland Austria Germany Cyprus Portugal International Diabetes Federation 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 6

Painoindeksi 25-64 -vuotiailla miehillä ja naisilla Finriski-aineistoissa 1982-27 Miehet Naiset 3 3 29 28 27 26 29 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo 28 Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa 27 Oulun lääni Lapin lääni 26 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 25 1982 1987 1992 1997 22 27 25 1982 1987 1992 1997 22 27 Vuonna 27 7% miehistä oli liikapainoisia Vuonna 27 57% naisista oli liikapainoisia 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 7

Painoindeksi ja diabetesriski 55 5 45 4 35 3 RR 25 2 15 1 5 <23 23.- 23.9 24.- 24.9 25.- 26.9 27.- 28.9 29.- 3.9 31.- 32.9 33.- 34.9 >=35 95 9 85 8 75 7 65 6 55 RR 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 <22 22.- 22.9 23.- 23.9 24.- 24.9 25.- 26.9 27.- 28.9 29.- 3.9 31.- 32.9 33.- 34.9 >=35. MIEHET Chan et al. Diabetes Care 1994; 17:961-969 NAISET Colditz et al. Ann Intern Med 1995; 122:481-486 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 8

Liikunta, lihavuus ja diabetesriski Finriski-aineistossa Liikkumaton lihava Liikkumaton, ei lihava Runsaasti liikkuva lihava Runsaasti liikkuva, ei lihava Hu et al. Arch Intern Med 24; 164:892-6 n=4369, seuranta-aika 9.4 v 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 9

Ravintoaineet ja diabetesriski: Havaintoja epidemiologisista tutkimuksista Ravintoaineet Vaikutus riskiin Rasva E% ( ) SAFA + trans-mufa MUFA, PUFA n-3 PUFA - Proteiini E% (eläinproteiini) Hiilihydraatit, E%: - glykeeminen indeksi GI glykeeminen kuorma GL ( ) sakkaroosi (sokeri) - fruktoosi (hedelmäsokeri) ( ) kuitu (viljan kuitu) Alkoholi (runsas käyttö) / (kohtuukäyttö) Kokonaisenergia (lihominen) / (liikunta) C-vit, D-vit, E-vit, Mg 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 1

Ruokavalio ja diabetesriski: Havaintoja epidemiologisista tutkimuksista Ruoka-aineet Täysjyväviljatuotteet Valkoiset viljatuotteet Sokeroidut juomat Peruna Prosessoidut lihajalosteet Maitotuotteet Kasvikset Pähkinät Soijatuotteet Alkoholijuomat Kahvi Vaikutus riskiin (runsas käyttö, erit. ranskalaiset) ( ) ( ) (runsas käyttö) / (kohtuukäyttö) 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 11

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy elintavoilla: evidenssi DPS - Suomi DPP - USA SLIM - Alankomaat 5 4 3 2 1 Intervention group Riski 58% 1 2 3 4 5 6 YEAR Control Group Riski 58% Riski 58% EDIPS Newcastle - UK Riski 55% Da Qing - Kiina Riski 43% IDPP - Intia Riski 28,5% Control Metformin Lifestyle 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 12

Elintapaohjaus diabeteksen ehkäisytutkimuksissa: DPS (Suomi) TAVOITTEET JA TOTEUTUS: n=522 Laihtuminen >5% lähtöpainosta Liikuntaa vähintään 3 min per päivä (= noin 4 h per viikko) Ruokavalion koostumus: rasva <3 E% SAFA <1 E% kuitua 15 g / 1 kcal Ravitsemusterapeutin yksilöohjaus; 7 kertaa 1. vuoden aikana, 3 kk välein sen jälkeen Lääkärintapaaminen vuosittain (myös verrokit) Oman käyttäytymisen ja edistymisen seuraaminen: Ruokapäiväkirjan pitäminen, tavoitteiden asettaminen ja monitorointi, punnitseminen Kuntosali 1-2 kertaa per viikko Intervention group Paino laski 4,5 kg vs.,9 kg ensimmäisen vuoden aikana 5 4 Control Group Diabetesriski aleni 58 % 3 2 1 1 2 3 4 5 6 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä YEAR 13

Elintapaohjaus diabeteksen ehkäisytutkimuksissa: DPP (USA) TAVOITTEET JA TOTEUTUS: n=3234 (179 lifestyle, 182 placebo) Laihtuminen 7 % Liikuntaa (esim. reipas kävely) vähintään 15 min (~7 kcal) per viikko Ruokavalion koostumus: rasva <25 E% energiarajoitus Yksilöohjaus (goal-based behavioral intervention) 16 kertaa ensimmäisen 6 kk aikana ja noin kuukausittain sen jälkeen + ryhmätapaamisia Rasvagrammojen ja kalorien laskeminen päivittäin $1 per osallistuja per vuosi lisäkuluihin (esim. keittokirjat, personal trainer, lenkkitossut, palkkio tavoitteiden saavuttamisesta) Paino laski 5,6 kg vs.,1 kg Diabetesriski aleni 58 % 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 14

Elintapaohjaus diabeteksen ehkäisytutkimuksissa: SLIM (Alankomaat) TAVOITTEET JA TOTEUTUS: n=147 Laihtuminen 5 7 % Liikuntaa vähintään 3 min x 5 kertaa per viikko Ruokavalion koostumus perustuen kansallisiin suosituksiin (Dutch Guideline for a Healthy Diet) Ravitsemusterapeutin yksilöohjaus kolmen kuukauden välein Oman käyttäytymisen ja edistymisen seuraaminen: Ruokapäiväkirjan pitäminen, tavoitteiden asettaminen ja monitorointi, punnitseminen Liikuntaohjelma (aerobinen + lihaskunto) Paino laski 2,8 kg vs.,6 kg ensimmäisen vuoden aikana Diabetesriski aleni 58 % 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 15

Elintapaohjaus diabeteksen ehkäisytutkimuksissa: EDIPS Newcastle (UK) TAVOITTEET JA TOTEUTUS: n=12 Liikuntaa vähintään 3 min per päivä (= noin 4 h per viikko) Ruokavalion koostumus: rasva <3 E% SAFA <1 E% kuitua 15 g / 1 kcal Yksilö- ja ryhmäohjaus (ravitsemusterapeutti tai fysioterapeutti); 7 kertaa 1. vuoden aikana, 3kk välein sen jälkeen: motivoiva haastattelu Oman käyttäytymisen ja edistymisen seuraaminen: Ruokapäiväkirjan pitäminen, tavoitteiden asettaminen ja monitorointi, punnitseminen Paino laski 2,3 kg vs. kg ensimmäisen vuoden aikana Diabetesriski aleni 55 % 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 16

Elintapaohjaus diabeteksen ehkäisytutkimuksissa: Da Qing (Kiina) TAVOITTEET JA TOTEUTUS: n=577 (placebo, ruokavalio, liikunta, ruokavalio+liikunta) Jos BMI>25 BMI 23 Liikuntaa 1-2 yksikköä per päivä (yksikkö=esim. 2 min reipasta kävelyä tai 1 min diskotanssia) Ruokavalion koostumus: rasva 25-3 E% hiilihydraatit 55-65 E% 25-3 kcal per painokilo Yksilö- ja ryhmäohjaus 7 kertaa 1. vuoden aikana ja sen jälkeen 3kk välein ad. 6 v Paino ei muuttunut Diabetesriski aleni 45 % (yhdistetty lifestyle vs. placebo) 2 vuoden seurannassa 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 17

Elintapaohjaus diabeteksen ehkäisytutkimuksissa: IDPP (Intia) TAVOITTEET JA TOTEUTUS: n=531 (133 lifestyle, 136 verrokki) Liikuntaa (esim. reipas kävely) vähintään 3 min per päivä Ruokavalion koostumus: energia rasva jalostetut hiilihydraatit ja sokeri kuitu Yksilöohjaus alussa ja 6 kk välein + puhelinkontakti kuukausittain Control Paino nousi hieman sekä verrokeilla että lifestyleryhmässä Diabetesriski aleni 28,5 % (lifestyle vs. placebo) Metformin Lifestyle 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 18

Yhteisiä piirteitä preventiotutkimuksissa Interventio on todistetusti tehokas ainakin henkilöillä, joilla on korkea diabetesriski (heikentynyt glukoosinsieto IGT, heikentynyt paastosokeri IFG) Liikuntaa vähintään 2,5 h per viikko kaikenlainen liikunta (aerobinen, lihaskunto) on hyväksi kohtuullisesti rasittava liikunta alentaa riskiä tehokkaimmin Tavoitteena painonlasku jos liikapainoa Ruokavalion koostumuksen muuttaminen: Kohtuullisesti rasvaa: kova rasva, pehmeä rasva Runsaasti täysjyväviljaa ja kuitua, vähän valkoista viljaa ja sokeria Runsaasti kasviksia Energiatiheys TÄRKEÄÄ KOKONAISUUS! Oman käyttäytymisen tarkkailu (rpk, punnitseminen) Yksilölliset tavoitteet, niiden kirjaaminen ja seuraaminen Elämäntilanteen huomioiminen Säännölliset kontaktit Painonlasku on tärkeää, mutta ei pelkästään Kohtuullinen painonlasku (5-1 %) riittää 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 19

DPS: Diabetesriski oli sitä pienempi, mitä useamman elintapatavoitteen henkilö saavutti Sairastuvuus per 1 hlövuotta 1 8 6 4 2 HR 1 2 3 4 5 Tavoitetta saavutettu Laihtuminen > 5% Rasvaa kohtuudella Tyydyttynyttä rasvaa niukasti Kuitua runsaasti Liikuntaa 3 min / päivä Tavoitteet mitattu 3 vuoden kohdalla; ; DM-seuranta seuranta-aikaaika 7 vuotta 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 2

DPS: Paino laski sitä enemmän, mitä useamman elintapatavoitteen henkilö saavutti % -2-4 -6-8 -1 1 2 3 4-5 Laihtuminen > 5% Rasvaa kohtuudella Tyydyttynyttä rasvaa niukasti Kuitua runsaasti Liikuntaa 3 min / päivä Tavoitteet mitattu 3 vuoden kohdalla 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 21

DPS: Muutokset valtimosairauksien riskitekijöissä % Paino 1-1 -2-3 -4-5 -6 1 2 3 Vuosi Cm Vyötärö 1-1 -2-3 -4-5 -6 1 2 3 Vuosi Systolinen verenpaine Diastolinen verenpaine mmhg 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 1 2 3 Vuosi mmhg 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 1 2 3 Vuosi Interventio Kontrolli 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 22

DPS: Muutokset valtimosairauksien riskitekijöissä Kolesteroli HDL kolesteroli,3,2,2 mmol/l,1 -,1 -,2 -,3 mmol/l,1 -,4 1 2 3 1 2 3 Vuosi Vuosi Triglyseridit,1 mmol/l -,1 -,2 -,3 1 2 3 Vuosi Interventio Kontrolli 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 23

DPS: Muutokset valtimosairauksien riskitekijöissä Paastoglukoosi 2h glukoosi mmol/l 1,5 -,5-1 1 2 3 Vuosi mmol/l 1,5 -,5-1 1 2 3 Vuosi HbA1c,1 % -,1 -,2 -,3 1 2 3 Vuosi Interventio Kontrolli 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 24

DPS: CVD insidenssi verrattuna väestöotokseen Väestö: diabeetikot Väestö: IGT DPS kontrolli Väestö: normoglykemia DPS interventio 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 25

DPS: kuolleisuus verrattuna väestöotokseen Väestö: Diabeetikot Väestö: IGT DPS kontrolli Väestö, normoglykemia DPS interventio 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 26

Hiilareita vai rasvaa? Molempia sopivasti! Oleellista laatu! ESIMERKKIPÄIVÄ 2 kcal, SAFA E% 1 8, kuitua 25g, ESIMERKKIPÄIVÄ 1994 kcal, SAFA E% 2 8, kuitua 36g hiilihydraatit E% 4, rasva E% 4 hiilihydraatit E% 55, rasva E% 3 Kinkkumunakas, tomaatti, ruispala + margariini 7% Kahvi + kevytmaito, omena Kaurapuuro, marjat, ruispala + margariini 7%, lehtisalaatti, juusto 15%, kurkku, appelsiinimehu Kahvi + kevytmaito, omena Jauhelihakastike (paisti), makaroni (täysjyvä), kasvissalaatti + öljykastike, rasvaton piimä, marjakeitto + kermavaahto Kahvi + kevytmaito, sekaleipä + margariini, kalkkunaleikkele, kurkku Kalakeitto, Real-leipä + margariini, kurkku, paprika, rasvaton maito Tee + hunaja, luonnonjogurtti (rasvaton), mysli, saksanpähkinät, viinirypäleet Jauhelihakastike (paisti), makaroni (täysjyvä), kasvissalaatti + öljykastike, rasvaton piimä, sekaleipä + margariini, marjakeitto + kermavaahto Kahvi + kevytmaito, sekaleipä + margariini, kalkkunaleikkele + kurkku Bataatti-sosekeitto, ruisnäkkileipä + margariini, Real-leipä + margariini, kurkku, paprika, rasvaton maito Tee + hunaja, luonnonjogurtti (rasvaton), mysli, viinirypäleet Peltomäki 29 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 27

Kannattaa siis liikkua (vähintään ½ h/ päivä) ja syödä ainakin Kulutukseen nähden sopiva määrä energiaa! Viljatuotteita mahdollisimman kuitupitoisina ja raffinoimattomina! Kasviksia runsaasti ja monipuolisesti päivittäin! Kalaa usein! Kohtuullisesti öljyjä, muita pehmeitä rasvoja, pähkinöitä! Vähärasvaisia maitovalmisteita päivittäin! 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 28

Development and Implementation of a European Guideline and Training Standards for Diabetes Prevention Manuaali, jonka avulla (lähes) kuka tahansa terveydenedistämistyöstä kiinnostunut voi käynnistää ja toteuttaa diabeteksen ehkäisyhankkeen Sisältää mm. ruokavalio- ja liikuntasuositukset sekä muutosohjaussapluunan (8 x ryhmä) Liitteenä ruoka- ja liikuntapäiväkirjat sekä arviointi- ja laatukriteerit TUTUSTU JA ANNA PALAUTETTA: www.activeindiabetesprevention.com 22.1.21 Esityksen nimi / Tekijä 29