Ammatillisen koulutuksen kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia Osmo Kuusi Dosentti, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyvä asiantuntija,vatt 2/27/2007
Opetusministeriön työryhmä: Ammatillisten tutkintojen kehittämisperiaatteet ja asema koulutusjärjestelmässä (2007) Ammatillista tutkintojärjestelmää tulee arvioida erityisesti sen suhteen, u miten tehokkaasti se toimii osaamistarpeisiin ja ikärakenteen muutoksista nouseviin haasteisiin vastaajana toisaalta omana järjestelmänään ja toisaalta osana koulutus- ja tutkintojärjestelmän kokonaisuutta, Kommentti: Erityisesti koko järjestelmän toimivuuden haasteena on teknillinen koulutus: erittäin korkeat keskeytysluvut, insinöörejä valmistuu enemmän kuin on pitkän matematiikan suorittajia
Ammatillista tutkintojärjestelmää tulee arvioida erityisesti sen suhteen( jatkoa Opm:n työryhmä) u miten se tukee nuorten siirtymistä työelämään mahdollisimman laajasti tutkinnon suorittaneina, työelämään siirtymiseksi tarvittavan ammattitaidon ja valmiudet omaavina ja keskimäärin nykyistä lyhyemmässä ajassa peruskoulun jälkeen, u miten se tukee työelämässä toimivien osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistäsekä ammatin vaihtamista, u miten se kykenee joustamaan osaamistarpeiden muutoksiin ja tukemaan elinikäisen oppimisen toteutumista.
Tulevaisuusrelevantin tiedon eri lähteet Trenditieto: Miten käy jos trendit jatkuvat? - Onko ikääntyminen keskeisin ammattien muutokseen vaikuttava trendi?poistumat ja muuttuvat palvelutarpeet - Esimerkki terveydenhuollosta: Voidaanko olettaa, että 80 vuotiasta hoidetaan vuonna 2020 suunnilleen samaan tapaan kuin nykyisin Muutostieto: Onko näkyvissä syitä miksi trendit eivät jatku? - Teknologinen kehitys - Globalisaatio - Muuttuvat arvot ja tarpeet
Yksi määrällinen arvio: Ammattien muutos 2000-2015 Lähde: Työvoima 2020, Liite 7 Ammattiryhmä Työlliset Muutos Poistuma Avautuvat u Teollinen työ: 408 200-15 800 157 900 142 000 u Rakennustyö 84 500-5 600 40 200 34 600 u Liikennetyö 78 000 3 000 33 800 36 700 u Hoitotyö 287 900 79 900 123 400 203 400
Laadullisen muutoksen mahdollisuudet u Taitojen yleiset kehityssuunnat u Mitä ovat yhteiskunnan muutoksen yleiset megatrendit ja kuinka niihin tulisi reagoida? 2
Yleiset valmiudet tulevaisuustaitojen lähtökohtana UNESCOlle raportoinut Deloursin komissio (1996): u Oppia tietämään (pohjatiedot, oppimaan oppiminen) u Oppia tekemään (soveltamaan tietoa luovasti) u Oppia elämään yhdessä (tehdä palkitsevasti asioita yhdessä) u Oppia olemaan (learning to be elämään itsestään ja muista vastuullisena yksilönä) 2
Vuoden 2017 tärkeimmät taidot Sivistyksen tulevaisuusbarometrin 1997 mukaan ja uusintatutkimuksessa 2007 (59 asiantuntijaa mm. 13 kuntien sivistystoimen johtajaa, 11 kansanedustajaa sivistys- ja tulevaisuusvaliokunnasta ja 12 professoria tai apulaisprofessoria) u Kommunikaatiovalmiudet (8,1 8,4) u Muutoksen sietokyky(8,1 8,4) u Oppimiskyky(8,0 8,1) u Ekologisuus (7,9 8,5) u Erilaisuuden sietokyky (7,9-8,2) u Ihmissuhdetaitojen osaaminen (7,8 7,8) u Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu (7,8-8,0) u Tietointensiivinen ammattiosaaminen (7,7 7,4) 2
Vähemmän tärkeiksi arvioidut taidot Sivistyksen tulevaisuusbarometrissa 1997 u Usean kielen hallinta (7,0-7,2) u Ammatti- ja alaspesifi tietotaito(7,0 6,9) u Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin) (6,9 7,7) u Tiede (tiet. osaaminen)(6,7-6,4) u Fyysinen kuntoisuus (6,0 6,2) u Käden taidot (5,4 6,2) u Esteettisyys (5,4 6,4) 3
Megatrendi, esimerkkinä etenevä ubiikkiyhteiskunta ( vrt. Mannermaa 2006) Lähtökohtana kaikkialla lisääntyvä äly : Jokuveli valvoo, tietää, eikä koskaan unohda - Ihmisten tehostuva kommunikaatio verkossa (P2P) - Ihmisten ja esineiden välinen viestintä (P2O) - Tiedonsiirto esineiden välillä (O2O) Valvonnan, tietämisen ja muistamisen jatkuva tehostuminen
Ubiikkiyhteiskunnan ilmenemismuotoja: Tärkeät kansalaisten terveystietopankit u Sähköinen terveyskertomus. Potilas on vuonna 2010 potilaskertomuksen ensisijainen haltija? u Ravinnon käytön tietopankki u Genomitietopankki u Samanhenkisten rekisterit
Hoidon valinta Hoitosuositukset Näyttö luokiteltuna Lääke-, laboratorio, geeni- ym. tietokannat Kuvat ja videot taitojen harjoitteluun Eettiset katsaukset Potilasohjeet Simulaatio Kaikkien aikaisempien potilaiden tietokanta Todennäköisesti hyödyllinen hoito Lääkärin tulkinta ja kokemus Yksilöllinen ennuste hoidon vaikuttavuudesta Potilaan tiedot Genomikartta Potilaan arvot ja valinnat Hoidon valinta
Monin tavoin puhuttu englannin kieli esperantona u Yhdysvallat säilyy edelleen tieteen kehityksen kärkimaana ja on keskeinen uusien innovaatioiden syntypaikka. u Syntyy eri puolille esperanton käytön saarekkeita. Intian erityinen vahvuus. u Kielenkääntökoneet kehittyvät, mutta puhutuksi kieleksi tarvitaan edelleen useimpien ymmärtämä kieli.
Verkottuvat älysaarekkeet u Uutta esperantoa käyttävistä saarekkeista muodostuu yhä selvemmin taloudellisen ja muun kehityksen vetureita maailmassa. u Ulkojäseniä Internetin kautta maapallon kaikilta kulmilta u Jos Putin sen suo, tällaisia keskuksia voi muodostua myös Venäjälle.
Mistä tunnistaa ja miten reagoida muutoksen siemeniin? u Mitä uusi teknologia tarjoaa ja vaatii? Teknologinen kehitys jatkuvana vallankumouksena u Heikkojen tulevaisuussignaalien tunnistaminen ja kriittinen arviointi
Teknologisen kehityksen pääsuunnat 2 (mukaillen Steinmüller 2006) u 1. Tieto- ja kommunikaatiotekniikka, Aina läsnäolo (evernet), Rfid älytarra, käyttäjää neuvova tekniikka (ubiquitous computing), älypöly u 2. Biotekniikka: punainen-lääketiede; vihreä-maatalous; valkeateolliset prosessit (mm. bioetanoli); harmaa-ympäristönsuojelu; sininen-meren organismit u 3. Nanotekniikka älykkäämpi materiaalitekniikka: nanohiukkaset, nanopinnoitteet, nanoputket, ennenkaikkea elektroniikka (energia, nanoprosessorit) u 4. Aivotekniikat: oppimisen edellytykset, dementian esto, vaikuttava markkinointi, neuro-ohjelmointi
Kasvi, jonka geeni muuttaa asenteet geenitekniikkaan?