Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Transkriptio

1 Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen

2 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys, soveltamisen konteksti, heterogeeniset ryhmät Kulttuuri ja arkielämä murroksessa - biologian vuosisata, teknokulttuuri

3 Tiedeviestintä/ science communication uusi oppiala Tiedeviestinnän ja tiedejournalismin maisteriohjelmia useissa Euroopan maissa Koulutusta Suomessa: OY, HY Ammatit: tiedetoimittajat, tiedottajat ja muut viestinnän ammattilaiset tiedeorganisaatioissa, tiedemuseoissa, tietokirjoittajat jne

4 Tiedeviestintä uusi tutkimusala Omat oppituolit 1990-luvulta - tiedeviestintä - tiedejournalismi - tieteen julkinen ymmärrys (public understanding of science Tieteelliset journaalit - Science Communication, Public Understanding of Science

5 Tiedeviestintää koskevien käsitysten muutos tieteen popularisointi tieteen tiedotus tieteen markkinointi tiedeviestintä

6 tieteen popularisointi tiedon valoa pimeydessä vaeltavalle kansalle

7 tieteen tiedotus veronmaksajalla on oikeus tietää

8 tieteen markkinointi huippututkimusta ja jännittäviä sovelluksia

9 tiedeviestintä vuoropuhelua kansalaisten kanssa

10 Tieteen julkisuuden areenat

11 Tiedeviestinnän kaksi paradigmaa 1) traditionaalinen paradigma - lineaarinen käsitys viestinnästä: yksisuuntaista, ylhäältä alaspäin, asiantuntijoilta maallikoille - lähtökohtana tieteen tulokset, jotka välitetään ymmärrettävässä muodossa kansalaisille - tavoitteena kansalaisten valistaminen - korostaa tieteellisen tiedon varmuutta (peer review laadunvarmistuksena) - kääntämisen metafora: tieteen kieleltä yleiskielelle

12 Tiedeviestinnän kaksi paradigmaa 2) kriittinen paradigma - viestintä nähdään vuorovaikutuksena - lähtökohtana yhteiskunnalliset kysymykset ja ongelmat, joihin myös tiede voi tarjota vastauksia - tieteellinen tieto on rajallista ja epävarmaa - tiede on osa yhteiskuntaa ja kulttuuria - tavoitteena kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

13 Public understanding of science Tieteen julkinen ymmärrys (vrt. yleinen mielipide vs. julkinen mielipide) Epäselvä, moniulotteinen käsite, jolla tarkoitetaan monia eri asioita Siihen, miten tiedebarometrit mittaavat tieteen julkista ymmärrystä, kannattaa suhtautua kriittisesti (vrt. tieteen lukutaito (scientific literacy) From public understanding of science to public engagement of science

14 Tiedebarometrit Asenne- ja lukutaitotutkimuksia 1950-luvulta Yhdysvalloissa Kansainvälisiä vertailuja 1980-luvulta Eurobarometer Tiedebarometri (2001, 2004, 2007)

15 Motiiveja tiedebarometrien taustalla Oletukset: - tieteen arvostuksen lasku - irrationaalisten ajattelutapojen nousu - kansalaisten tieteellinen yleissivistys heikko - kouluopetuksen puutteet

16 Tieteen julkinen ymmärrys Public understanding of science (PUS) kolme lähestymistapaa Puutemalli Kriittinen PUS Demokratiamalli

17 puutemalli (deficity model) kansalaisten tiedot luonnontieteen perusasioista ovat puutteellisia eivätkä he kykene rationaaliseen keskusteluun ja päätöksentekoon tieteen ja tekniikan kehitykseen liittyvistä asioista tarvitaan tiedevalistusta ja kouluopetuksen tehostamista (erit. matematiikka ja luonnontiet.) ihmisten asenteet muuttuvat viestinnän ja valistuksen avulla Tiedebarometrit, lukutaitotutkimukset Jon D. Miller, J. Durant

18 kriittinen PUS kansalaiset ymmärtävät tiedettä luultua paremmin ja heidän tietonsa ja käsityksensä tieteestä ja sen tekijöistä ovat kontekstisidonnaisia käytännöllinen tieto ja luottamus tieteen edustajiin tai viranomaisiin ovat keskeisiä elementtejä (local knowledge, institutional body language) konstruktionistiset tapaustutkimukset (haastattelut, havainnointi), kohteena usein tieteeseen ja sen soveltamiseen liittyvät ristiriidat laadulliset tapaustutkimukset B: Wynne, M. Michael, S. Yearley

19 demokratiamalli kansalaisten osallistumista tieteeseen ja tekniikkaan liittyvässä päätöksenteossa on lisättävä päätöksenteko on tehtävä läpinäkyväksi osallistuminen ja osallistaminen ovat yhtä tärkeitä kuin asiantuntijatiedon välittäminen citizen science A. Irwin