Oppimisstrategiat. oppimistyylit Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely Opiskeluorientaatiot. Opetuksen sisältö

Samankaltaiset tiedostot
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

Hyvinvoiva opettaja - minkälainen on kouluttajan rooli oppimisen edistäjänä

Ajankäyttö ja sen hallinta. Diplomi-insinöörin työn perustaitoja

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

Opiskelutaidot Tiina Kerola

oppimisella ja opiskelemisella

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Yksilöt opetuksessa. Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä. Humanistinen tiedekunta

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa

Psyykkinen toimintakyky

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU!

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

Ajatuksia oppimisesta

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Laadukas oppiminen ja opetus Avoimessa yliopistossa. Saara Repo Pedagoginen yliopistonlehtori Avoin yliopisto Helsingin yliopisto 4.9.

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2011 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU!

TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

Arviointi ymmärtävän oppimisen tukena. Designing e-learning Essi Vuopala

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Habits of Mind16 taitavan ajattelijan. toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara

Kansallinen seminaari

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Uuden OPS:n henki Petteri Elo OPS-koulutus 2016

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin.

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

VINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Miten selvitä matematiikasta? Tutkitusti hyviä opiskelutaitovinkkejä

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Digi buustaa kehittymisen Mitä uutta digitalisaatio voi tuoda henkilöstön osaamisen kehittämiselle

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Erillisopintooikeuslomake. Täyttäkää ja antakaa kouluttajille Jos et muista opiskelijanumeroasi, niin henkilötunnus riittää

Opiskelutaitoillat lv

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Mitoitussuositus. Opetussuunnitelmien suunnitteluun

Seminaari Heli Lepistö

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Opettajuus ja taidon oppimisen perusteet L 4 / Haverinen

Orientointi opiskeluun avoimessa yliopistossa Asko Karjalainen Kaisu Clarot Titta Koski Katja Pura

Teknologia strategisen oppimisen apuvälineenä. Jonna Malmberg Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Munkkiniemen ala-aste

Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka

Itsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Miten opettaja voi tukea?

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Oppiminen ja sen ohjaaminen P

Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Transkriptio:

Oppimisstrategiat, oppimistyylit Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely Opiskeluorientaatiot Opettajan osaaminen Opetuksen sisältö Opetus Opiskelu Metakognitio, motivaatio, itsesäätely Oppimisympäristö Oppiminen Luennoilla käsiteltävät opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät. Mitä oppiminen on? 1950-1960 -lukujen vaihteeseen asti behavioristinen oppimisnäkemys tiedon siirtämistä ja toistamista 1960-luvun alusta kognitiivinen oppimisnäkemys tiedonkäsittelyä 1980- humanistinen oppimisnäkemys aktiivista, kokeilevaa, vuorovaikutteista Viime vuosina konstruktivistinen oppimisnäkemys tiedon rakentamista aikaisemman tiedon pohjalta usein yhdessä muiden oppijoiden kanssa Miten opetuksesta tulee oppimista? (Karjalainen 2005) Luennoi Kyselee Selostaa Näyttää MOTIVOINTI alkutieto Millainen oppimisteko, sellainen oppimistulos? Kysyy Ratkaisee tehtävän Keskustelee Haaveilee Pelkää (esim. epäonnistumisia) Nukkuu Oppimateriaali, havainnollistaminen? Oppimisstrategiat Opetusmenetelmät Oppimistyylit Oppimisprosessi Oppimisorientaatiot Oppimisnäkemykset Opetusteko Oppimisteko Oppimistulos Oppiminen Ongelmien ratkaiseminen pysyvää Oppiminen oppijan ponnistelua ei olennaista paljonko tietoa päntätty, vaan millä tavoin tieto jäsentynyt Jokainen oppii omalla tavallaan (aiemmat kokemukset, tiedot, oppimistyylit) Ei voi kysymättä tietää, miten ja mitä toinen oppii Kuuntele, tenti ja unhoita! opiskelluista asioista katoaa 2 vkon aikana 80% oppimisen taitoja voi kehittää, ymmärtävää oppimista harjoitella Millainen on hyvä oppija? tietoa itsestään, opittavasta tehtävästä, oppimisstrategioista, tilanteista, jossa opittavaa tietoa tarvitaan tietää, miten oppii parhaiten osaa sanoa mikä tuottaa vaikeuksia ja mikä on helppoa tietää jonkin verran opittavasta asiasta mitä enemmän asiasta tietää - sitä helpompi oppia lisää osaa käyttää erilaisia lähestymistapoja ja strategioita tehtävän vaatimuksista riippuen ajattelee tilannetta, jossa opittavaa tietoa todennäköisesti tullaan käyttämään auttaa asettamaan tavoitteita opiskelulleen ja kokemaan opittavan merkityksellisenä 1

Oppimiseen vaikuttavat tekijät Oppimaan oppiminen - Oppimisen strategiat ja metakognitiiviset taidot 1. Oppijan taustatekijät 2. Oppimisstrategiat (lähestymistavat oppimiseen) ja oppimistyylit 3. Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely 4. Opiskeluorientaatiot 1. Oppijan taustatekijät Kokemukset, aiemmin opittu pohja uuden oppimiselle Vahvuudet (älykkyyden osa-alueet) Kielellinen: lukeminen ja kirjoittaminen Matemaattinen: käsitteellinen ajattelu ja ongelmanratkaisu Musiikillinen: rytmi-, sävel- ja sointiherkkyys Visuaalis-spatiaalinen: muistaa kuvin, luo mielikuvia Kinesteettinen: hyvä kehon hallinta, taitava käsistään Sosiaalinen: kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa Intrapersoonallinen: kyky tuntea ja ymmärtää itseään Persoonallisuus Miten ja miksi aktivoida aiempaa tietoperustaa? Aiemman tietoperustan aktivoimisen tarkoituksena ajattelullinen "virittäytyminen, orientoituminen opittavaan aiheeseen Käsitys siitä, mitä tietää ja mitä ei tiedä, hyvä lähtökohta uuden asian oppimiselle oman tietoperustan analysointiin voi käyttää monia tekniikoita käsitekartta aivoriihi, jossa kaikki aiheesta mieleen tuleva kirjataan ylös kysymysten keksiminen aiheesta 2. Oppimisstrategiat: Lähestymistavat oppimiseen (Miten opitaan?) Syvä- ja pintasuuntautuneen oppimisstrategian vertailu Pintasuuntautunut Syväsuuntautunut tapoja, jolla oppimistehtävä suoritetaan vaikuttaa siihen, mitä ja miten opitaan tilanne- ja tehtäväkohtaisia, taitava oppija voi vaihdella niiden käyttöä, mikäli tunnistaa omat strategiansa parantavat suoritusta, säästävät aikaa, vähentävät epäonnistumisten määrää, lisäävät motivaatiota ja nostavat itsetuntoa Tavoite Käsitys tiedon luonteesta Suuntautuminen opiskelussa Oppimistulos Suorittaa tehtävä vaatimusten mukaisesti Määrällinen; yksittäisten tietojen muistaminen ja toistaminen Passiivinen, ulkoiset vaatimukset: huomion kiinnittäminen yksityiskohtiin, keskittyminen epäolennaisiin, ulkoa opettelu, kopiointi, ei erottele pääperiaatteita esimerkeistä Hajanaisia ja liikaa yksityiskohtia sisältäviä tietorakenteita, jotka unohtuvat helposti Ymmärtää Laadullinen; todellisuutta koskevien käsitysten syveneminen ja tarkentuminen. Opiskelija luo itse tietoa. Aktiivinen, sisäinen kiinnostus: kokonaiskuvan muodostaminen, aiemman tiedon liittäminen, teorian liittäminen käytäntöön Asian ymmärtämistä ja sijoittamista laajempiin yhteyksiin. Pysyviä toimintaan vaikuttavia ajattelutapoja 2

2. Oppimistyylit Suhteellisen pysyvä, vaikka ei muuttumaton tapa oppia uusia asioita, käyttää strategioita Oppimistyylit ja niiden piirteet (Vermunt) Suuntautumaton Toistamiskeskeinen Merkityshakuinen Sovellushakuinen Suuntautumattomat eivät löydä tärkeitä asioita yrittävät muistaa kaiken eivät muodosta kokonaisuutta eivät näe miten asiaa voisi hyödyntää käytännössä tiedostavat, ettei heidän opiskelustrategiansa hyviä ovat käyttäneet samaa opiskelustrategiaa kauan, eivätkä osaa muuttaa sitä on hankaluuksia arvioida omaa oppimistaan kaipaavat tukea opettajalta ja opiskelutovereilta Toistamissuuntautuneet käyttävät aikaa tärkeiden asioiden löytämiseen yrittävät opetella ulkoa pitävät tärkeänä, mikä opettajalle tärkeää opettelevat sivu sivulta järjestyksessä, samankaltaisena kuin tenttikirjoissa käyttävät paljon aikaa materiaalin oppimiseen päämääränä tentistä selviytyminen Merkityssuuntautuneet pyrkivät muodostamaan kokonaisuuden yrittävät ymmärtää tärkeimmät asiat, eivätkä pikkuasioita pyrkivät liittämään asian aiemmin opittuun ovat kriittisiä ja muodostavat oman mielipiteen asiasta lukevat joskus myös tentin ulkopuolista materiaalia selvittääkseen itselleen asioita Soveltamissuuntautuneet pitävät tärkeänä sitä materiaalia, josta käytännön hyötyä itselle yrittävät soveltaa opittua tietoa käytäntöön miettivät opiskellessaan omia kokemuksiaan ja miettivät, miten ne sopivat opiskeltavaan asiaan Mikä oppimisstrategia ja - tyyli kuvaa Sinua parhaiten? 3

Strategiat eivät yksin riitä.motivaatio vaikuttaa! Ulkoinen motivaatio ulkoinen kiinnostus oppimiseen (esim. tentin/tutkinnon suorittaminen, työpaikan saaminen) ei sitoutunut opiskeltavaan asiaan johtaa pintasuuntautuneeseen oppimiseen Sisäinen motivaatio vaikuttavat monet eri tekijät (mm. kokeeko asian tärkeäksi, kokeeko voivansa vaikuttaa omaan oppimisprosessiin) haluaa oppia ja ymmärtää yhteydessä syväsuuntautuneeseen oppimiseen Jotta voi suunnitella omaa oppimista, täytyy olla tietoa omista tiedosta, taidoista ja oppimisstrategioista Metakognitiot Oppijan omien tuntemusten tiedostaminen Oppimiskokemus tuottaa myös hämmennystä ja epämiellyttävää oloa Keinona reflektio: omien kokemusten ja toiminnan pohtiminen osa oppimista Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen Myös keskustelut toisten oppijoiden kanssa hyödyllisiä! Itsesäätely oppimisessa Oppijan tietoista, aktiivista toimintaa omassa oppimisprosessissa oman toiminnan kehittämiseksi Muodostuu kognitiivisesta ja motivationaalisesta oman toiminnan säätelystä Yhteydessä syväsuuntautuneeseen oppimiseen Edellyttää: tietoisuutta itsestä oppijana (metakognitiiviset taidot, reflektio) tietoa erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta tietoa erilaisista strategioista Esimerkki: oman kognitiivisen toiminnan tietoinen ohjaaminen 1. Oman tietämyksen arviointi ja analysointi, tavoitteiden asettaminen Mitä tiedän, mitä en tiedä, mitä minun tulee oppia? 2. Oppimisen suunnittelu ja strategioiden valinta Mistä haen tietoa, miten etenen oppimisprosessissa, mitä teen jos joku menee "pieleen"? 3. Oman oppimisprosessin tarkkailu Ymmärsinkö, muistanko, toimiiko suunnitelmani? 4. Toiminnan kehittäminen tarvittaessa Miten kehitän ja muunnan oppimisstrategioitani? 5. Arviointi Saavutinko tavoitteeni? 3. Opiskeluorientaatiot Ilmentää oppijan omia tavoitteita, aikomuksia, odotuksia Oppimiseen vaikuttavia arvostus- ja suhtautumistapoja Tietoa toistavat ja merkityksiä etsivät yleisiä Pinta-syväsuuntautunut, oppimisen ulkoinenitsesäätely, ulkoinen-sisäinen motivaatio Ammatilliset ja teoreettiset tieteenalakohtaisia 4

Opettajan rooli ei tee sitä vaivalloista työtä, joka vaaditaan oppimiseksi ei vie oppimisen ja keksimisen iloa oppijalta itseltään oppimisen ohjaamista tarjoilee tietoa, vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, oppija päättää sitoutumisen oppimiseen tukee ja auttaa oppijaa oppimisen prosessissa opastaa alkuun, löytämään sen, minkä oppija jo entuudestaan tietämättään tiennyt ohjaa etsimään tietoa ja vastauksia (ei anna valmiita vastauksia) Oppimisen kokonaismalli (Tynjälä 2002) Taustatekijät Oppimisprosessi Tulokset Henkilökohtaiset tekijät Aikasemmat tiedot ja taidot, kyvyt, älykkyys, persoonallisuus, kotitausta Oppimisympäristö OPS, oppiaine, opettaja, opetusmenetelmät, arviointimenetelmät KULTTUURI OPPIJAN HAVAINNOT JA TULKINNAT Aikaisemmat tiedot, motiivit, orientaatiot Strategiat, prosessointitavat (tapa, jolla oppimistehtävä suoritetaan) Tyylit (pysyvämpi taipumus käyttää strategioita) Metakognitiivinen toiminta (omaan oppimiseen ja sen säätelyyn kohdistuva toiminta) Käsitykset ilmiöstä Taidot Tavoitteiden saavuttaminen Oppimistehtävien tuotokset Arvosanat 5