Orientointi opiskeluun avoimessa yliopistossa Asko Karjalainen Kaisu Clarot Titta Koski Katja Pura

Transkriptio

1 Orientointi opiskeluun avoimessa yliopistossa Asko Karjalainen Kaisu Clarot Titta Koski Katja Pura

2 Opiskelustrategioihin liittyviä ongelmia yliopisto-opiskelijoilla: Dos. Ilse Eriksson- Stjernbergin luento , Helsingin yliopisto Opintoviikko? Heikko suunnitelmallisuus Itseohjautuvuuden puute Vaikeudet ryhmätyöskentelyssä

3 Opintopiste Perustutkinnon laajuus määritellään opintopisteinä. OP = työmäärä, jonka suorittamiseen opiskelijoilta on arvioitu kuluvan aikaa keskimäärin 27 tuntia. Työmäärään sisältyy: luentoja, harjoituksia ja muuta opetusta omatoimista, itsenäistä työskentelyä. Opintopistekäsite ei tarkoita oppikurssin kestoaikaa, vaan yhdenkin opintopisteen laajuinen kurssi jakautuu tavallisesti pidemmälle ajanjaksolle, esimerkiksi lukukauden kestäväksi. Käytännössä yhden opintopisteen laajuinen opintosuoritus saattaa vaatia eri opiskelijoilta hyvinkin eri suuruisia työpanoksia.

4 Suunnitelmallisuus Auttaa päämäärään ei ajopuuna ajelehtimista Tavoitteet: omat ja muut Tavoitteiden ositus Kalenteri avuksi Huomioi yllätykset joustoa Tee realistinen suunnitelma: huomioi perhe, työ, harrastukset, ystävät, opetustilanteet, tentit ym. = Jätä aikaa myös sille, että et opiskele!!

5 Ajankäyttösuunnitelmassa huomioitavia asioita: (Hanna Koskela) Laatuaika Keskittymiskyky Fyysinen paikka Realistiset tavoitteet Yllätykset / Ylimääräinen aika Yllättävät houkutukset Kiitä ja kannusta itseäsi!

6 Aikavaras (Hanna Koskela) Tunnista oma aikavarkaasi: Epäjärjestys Odottelu Tehottomat tapaamiset Ylipitkät tauot Keskittymisen hajoaminen Näennäistoiminta Toive täydellisestä ajasta Opiskelun ulkopuolinen elämä Epäselvä tehtävä

7 Neljä pääedellytystä menestykselliseen ja nautittavaan oppimiseen: 1. Halu oppia motivaatio 2. Tekemällä oppiminen harjoittelu, erehdysten kautta oppiminen 3. Palaute muilta johdattelee positiivisiin tunteisiin siitä, mitä olen oppinut 4. Sulattelu aikaa reflektoinnille eli itsetutkiskelulle, mitä olen oppinut

8 Uudet oppimisympäristöt Ympäristö sisältää: oppijat, opettajat, oppimiskäsitykset, toimintamuodot, lähteet, ja välineet Konstruktivistinen oppimiskäsitys Oppijan rooli Opettajan rooli Tuutori Opetusmuodot (lähi, etä, verkko, monimuoto)

9 Itseohjautuvuus Kykyä hyväksyä itsensä oppijana. Määrittää omat oppimistarpeensa ja asettaa tavoitteensa sen mukaan. Sisäinen motivaatio ja sisäinen arvio. Avoimuus uusille kokemuksille. Joustavuus ja itsenäisyys. Itsensä ilmaiseminen. Yhteistoiminnallisuus.

10 Ryhmässä oppiminen Uusia näkökulmia, kokemuksia ja ajatuksia esille Ryhmätyötaitoja opiskeltava Opitaan kuuntelemaan ja esiintymään Ryhmä on arvokas oppimisresurssi

11 Itsenäinen opiskelu / yksin työskentely Motivaatio Orientaatio Oppimistaidot Muistiinpanotekniikat Lukeminen Kirjoittaminen

12 Muistiinpanotekniikat Käsitekartta, mind-map Piirtäminen Ranskalaiset viivat Erilaiset merkit, Värit

13 Lukeminen Vaativaa ajattelua. Lukutekniikat; ei kaikkia tekstejä samalla tavalla. Ymmärtäminen. Käsitekartta. Kriittisyys. Yhteys kirjoittamisen kehittymiseen.

14 Kirjoittaminen Kirjoittamista voi oppia ja kirjoittamalla voi oppia. Kirjoitustyylit; asiantunteva kirjoitustyyli. Prosessikirjoittaminen. Erilaisia kirjoitelmia: tenttivastus, referaatti, essee, opintopäiväkirja, seminaarityö, pro gradu, tutkimus

15 Kirjoitelman osat Johdanto Käsittelyosa Pohdinta

16 Tenttivastaus Suunniteltu kokonaisuus Ei varsinaisesti essee, ei johdantoa, käsittelyosaa ja pohdintaa ym. esseen rakenteeseen kuuluvia asioita Mieti rauhassa! Muista käytännön sovellukset ja esimerkit Ajattele!

17 Referaatti Pääkohtien sisällöstä tehty lyhennelmä Erilaisia referaatteja: - puhdas referaatti - kommentoiva referaatti Tärkeää on muistaa esitellä referoitava teksti kokonaisuudessaan

18 Essee Pohdiskeleva kirjoitelma Tukeutuu lähdeaineistoon Persoonallinen tarkastelutyyli aiheeseen: Oma näkemys ja perehtyneisyys esille! Kyseenalaistaminen ja kriittisyys, mutta ei sen itsensä takia vaan perustellen Pohtiminen ja kysymysten esittäminen. Aina ei itse tarvitse löytää vastauksia!

19 essee jatkuu Vertailu Arviointi Asioiden oikeaksi tai vääräksi osoittaminen ja perusteleminen Vaatii syvällistä perehtymistä lähdeaineistoon Rakenne: johdanto, käsittelyosa, pohdinta Lähdeviitteet

20 Opintopäiväkirja Opitun peilaaminen omaan tietämykseen Kyseenalaistaminen. Pohdinta Kysymysten esittäminen Vastausten etsiminen; kuitenkaan kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse välttämättä löytää vastausta. Opintopäiväkirja ei ole referaatti esim. luentosarjan aiheista! Tarkoitus on tukea oppimisprosessia.

21 opintopäiväkirja jatkuu Opintopäiväkirjan tekemisen voi aloittaa jo ennen varsinaisen opetuksen alkua pohtimalla seuraavia asioita: Millainen ennakkokäsitys minulla on asiasta? Mitä odotan tulevilta opinnoilta? Onko minulla kokemuksia tästä asiasta aikaisemmin esim. työssäni tai aikaisemmissa opiskeluissa? Jos on, niin millaisia?

22 Kysymyksiä, joihin voit vastata erikseen esim. jokaisen luennon jälkeen ja näin kerätä materiaalia opintopäiväkirjaa varten: Mitkä ovat tavoitteeni? Mitä haluan oppia tällä jaksolla? Mikä oli luennon keskeinen sanoma? Mitä opin tällä luennolla? Mikä oli minulle täysin uutta? Mikä oli mielestäni merkittävintä tällä luennolla? Muuttuivatko tähänastiset käsitykseni asiasta? Mitä en oikein ymmärtänyt? Miten voin hyödyntää tämän luennon antia? Miten voisin kehittää luennon keskeisiä ideoita?

23 Oppimiskysymyksiä mietittäväksi: Mitä haluan oppia? Miten haluan oppia? Missä haluan oppia? Milloin haluan oppia? Miksi opin? Milloin en opi? Mikä estää minua oppimasta? Mitä ajattelen oppimisesta?

24 Vastuu oppimisesta on sinulla! Oppimisessa Sinulla on apuna: opettaja tuutori oppimateriaalit, omat muistiinpanot kurssikirjat opintopiiri, ryhmä!! www-ympäristö kirjasto omat kokemukset, eletty elämä, perhe, ystävät, työ, aikaisemmat opiskelut jne.

25 Tärkeää ei ole vastaukset vaan ennen kaikkea esiin nousseet uudet kysymykset Mielenkiintoisia opiskeluhetkiä! t: Oulun avoimen väki