Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Tikkakosken kuntalaistilaisuus 8.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1
Uusi kunta on mahdollisuus Erityisselvityksen tavoitteena on ollut selvittää edellytykset Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan strategiselle yhdistymiselle siten, että syntyisi uusi kunta, joka on kilpailukykyinen, edistää asukkaiden hyvinvointia, synnyttää pysyviä työpaikkoja sekä turvaa peruspalvelut kuntalaisille. Kuntajakolain mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen selvityksen, jota varten ministeriö asettaa asianomaisia kuntia kuultuaan kuntajakoselvittäjän tai selvittäjiä. Selvitystyö käynnistyi 15.8.2007, asiasisällöltään valmiina esiteltäväksi kuntien valtuustoille viimeistään 15.12.2007. Selvityksen lopputulos on toimitettava sisäasiainministeriölle 29.2.2008 mennessä, jolloin selvitystyö päättyy. 2
Kuntajakoselvityksen esitys Kuntajakoselvittäjän aineisto luovutettiin 14.12.2007 Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustoille maalaiskunnan kunnantalolla. Selvityksen perusteella kuntajakoselvittäjä esittää, että kuntajakoa muutetaan lakkauttamalla Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta 31.12.2008 ja perustamalla 1.1.2009 uusi kunta. Uuden kunnan nimi on Jyväskylä, se käyttää kaupunkinimitystä ja ottaa vaakunakseen nykyisen Jyväskylän vaakunan. Korpilahden yhdyttävä myös päätökseen, jos haluaa mukaan. Uudessa kunnassa on enemmän mahdollisuuksia kuin selvitä tulevaisuuden haasteista kuin nykyisissä erikseen. Uuden kunnan vaikutus seudulle on erilliskuntia huomattavasti merkittävämpi sekä myös koko Keski-Suomen elinvoimalle. Uuden kunnan myötä henkisetkin voimavarat suunnataan vuosi kestäneistä liitoskeskusteluista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Uudessa kunnassa olisi lähes 130 000 asukasta. 3
4
Demokratia ja johtaminen Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet Paikallinen identiteetti Toimiva lähidemokratia Kunnan strateginen kehittäminen Kunnan luottamushenkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet Kunnan viranhaltijajohdon asema ja toimintaedellytykset Palvelut ja asiakkaat Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palvelujen laatu Palvelujen kustannustehokkuus ja rahoitusrakenne Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Uusien tuotantotapojen hyödyntäminen Teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Yhdyskunta ja ympärist ristö Tarkoituksenmukainen ja toimiva yhdyskuntarakenne Kuntakeskustan elinvoimaisuus Taajamien elävyys Elinympäristön viihtyisyys Fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus Houkuttelevat asumisalueet Elinkeinot ja työllisyys Monipuolinen elinkeinorakenne Hyvät yrittäjäpalvelut Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Kysyntää vastaava osaaminen Uudistumiskykyisen työvoiman turvaava koulutustarjonta Toimivan innovaatioympäristön kehittyminen Kunnan imago ja vetovoimaisuus Henkilöst stö ja talous Verotulokertymä Veroprosentti ja tulorahoituksen riittävyys Kunnan kyky kohdata ulkoiset haasteet Kunnan strateginen kehittäminen Palvelukohtaiset yksikkökustannukset Henkilöstön kehittämismahdollisuudet Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen Henkilöstön saatavuus ja rekrytointi 5
Uusi kunta on mahdollistaa 1) luontevan työssäkäyntialueen, elinvoimainen ja toimintakykyisen kunnan, kuten myös kuntajakolaki edellyttää, se voi panostaa helpommin ja enemmän bruttokansantuotteen ja tulotason kasvattamisen edellytyksiin sekä työttömyyden vähentämisen toimenpiteisiin. 2) riittävät talouden resurssit sekä terveen ja vakaan talouden. Peruspalveluinvestointien toteuttamiset tarvitsevat runsaasti voimavaroja. 3) paremmin henkilöstön osaamisen varmistamisen ja saatavuuden turvaamisen. Henkilöstön eläköityminen on uuden kunnan alkuvuosina mahdollisuus tehtävien ja toimintojen uudelleen järjestelyyn. 6
Uusi kunta on mahdollistaa: 5) palvelujen turvaamisen ja uudistamisen paremmin. Erityisesti lähipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen uusilla asiakaslähtöisillä järjestelyillä mahdollistuu eri tavalla. 6) hallinnollisten rajojen poistamisen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, liikenteen kehittämisen ja kestävän kehityksen tukemisen. 7) kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen koko alueelle. 8) henkisten voimavarojen suuntaamisen jatkuvista liitoskeskusteluista ja yhteistyön yhteishallinnosta yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. 7
Palvelujen järjestämisen suunnittelu Kestävää kaupunkikehitystä tavoitellen yhdyskuntarakentamisen pääsuunnat ovat ydinkeskusta - Vaajakoski ja ydinkeskusta Palokka - Tikkakoski sekä työpaikkarakentamisen osalta Eteläportti ja Korpilahti maaseutumaisen rakentamisen alueena. Uuden Jyväskylän vastuulla olevan palvelutuotannon infrastruktuurin rakentamisessa painopiste on lähipalveluissa. Yksityiskohtaiset palvelujen järjestämistä koskevat suunnitelmat annetaan apulaiskaupunginjohtajien ja toimialavastaavien valmisteltavaksi. Tavoitteena on yhtenäinen, koko ikäluokan koulutukselliset tarpeet huomioon ottava toisen asteen koulutusjärjestelmä. Perusopetuksen verkon uudelleen arvioinnissa on otettava huomioon lähi- ja pienten kyläkoulujen asema. Sisäilmaongelmien aiheuttamat ongelmat korjataan. Kaupungin ja maalaiskunnan talonrakennussuunnitelmiin sisältyvien päiväkotien peruskorjaus- tai uudisrakennushankkeet mitoitetaan jatkossa pääsääntöisesti päiväkoti-kouluhankkeina. Tutkitaan myös perhepäivähoidon kehittämisen mahdollisuudet ja lasten kotihoidon kuntalisän maksamista jatketaan. Lähtötilanteessa kirjastoverkkoon ei tule muutoksia. Perusterveydenhuollossa toteutetaan siirtymäkauden ratkaisua vuoden 2012 loppuun. Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat koko kunnan alueella yhden lautakunnan alaisuudessa. Siirtymäkauden aikana perusterveydenhuollon palvelut tuottaa nykyisen maalaiskunnan alueella Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä. Kylien omaleimaisuuden säilyttäminen ja asumis- ja elämisolosuhteiden parantaminen on keskeinen asia uuden Jyväskylän kehittämisstrategiassa. 8
Suojärven yhteiskoulu/tikkakosken yhteiskoulu 9
Ilmasotakoulu AQUILA 10
Keski-Suomen ilmailumuseo 11
Uuden kunnan erityisselvityslomake Pitäisikö Jyväskylän maalaiskunta lakkauttaa ja perustaa Jyväskylän kaupungin kanssa uusi kunta 1.1.2009 KYLLÄ EI EN OSAA SANOA 12
Edustuksellisen demokratian vastuu 1. Jyväskylän maalaiskunnan ehdottama erityinen selvitys ja sen aikataulu on jo alun perin määrittänyt tiukan aikataulun 2. Hallinto- ja kuntaministerin erityisselvitysmääräys oletti, että selvitys on tarkoituksenmukainen ja aika on rajattu. 3. Arvio onko mahdollista perustaa uusi kunta on moniuloitteinen ja vaikeasti typistettävissä yksinkertaiseen kysymykseen ja rajattuun rastitehtävään. 4. Suomalaisen edustuksellisen demokratian tarkoitus on, että kansan valitsemat edustajat yhteisen keskustelun, harkinnan ja päätöksen jälkeen ottavat vastuun seurauksista. 5. Kansanäänestys on neuvoa antava. 13
Keskustelu Valon rahat pitää käyttää kaikki maalaiskunnan hometalojen korjaukseen Kaupunki on luvannut miljoonat liitoksesta Korpilahdelle ja erilainen miljoonamäärä Jyväskylän kaupungin lausunnot esiin mediassa, ei maalaiskuntalaiset puolustusta ja mielipidettä, Keskisuomalainen näkee kaupungin vain myönteisenä Miltä näyttää Tikkakosken lukion tilanne liitoksessa ja siirretäänö lukiot koulutuskuntayhtymään 21.1 mennessä palveluverkko ratkaisut, liittyy myös sisäilmaongelmat ja investoinnit maalaiskunnan alueelle Liinalammin koulun tulevaisuus on sidoksissa Tikkakosken lukion ratkaisuun? palveluverkkoa joudutaan maalaiskunnassa pohtimaan vaikka kuntaa ei perustettaisikaan, mitä uusi kunta toisi mukanaan kun verrataan maalaiskunnan selvitykseen Jo nyt Jyväskylä määrää seudulla, entä vielä suurempi kaupunki Jyväskylässä otettu huomioon koko seutukunnan asia Kysyttävä onko nykyrakenne elinkeinojen ja kehittämisen yhteistyössä tullut tässä muodossa tien päähän 14
Keskustelu Jyväskylän Energia antaa 1 tuloveroprosentin tuoton kaupunkilaisten käyttöön Perhepäivähoidon kehittäminen kuntalisä maalaiskunnan puolella, jatkuuko uudessa kunnas tuetaanko perhepäivähoitoa Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys voimien kokoaminen ja hankeviidakon raivaus sekä yksilölliset ratkaisut Mistä saadaan säästöt yhdistymisestä - uudeleen arviointi myös uudessa kunnassa ja myös maalaiskunnassa Kansalaisjärjestön rooli perhehanke menestys ja Jyväskylät Suomen kartalla näkyvissä ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyöesimerkkinä Nuorisotilat eivät kunnossa eikä eläkeläisten tilatkaan Kolme keskeisintä asiaa yhteinen työssäkäyntialue, vetovoimainen alue, yhteiset työpaikat yhteiset resurssit käytössä valtion Paras velvoitteet työttömyys, kuntatalous terve ja työllisyyden kasvu Tikkakosken terveysasemaa ei ole kyseenalaistettu Työpaikkoja rakennetaan Korpilahdelle ja Tikkakoskelle Kansanäänestys järjestettävä tai kuntalaiset vaaleissa päättämää 15