Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet. Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt

Transkriptio

1 Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt

2 Arvioinnista selvityksen kautta pakkoliitokseen Vos-laki 63 a : Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Selvityksen tekee arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden kunta. Valtiovarainministeriö nimeää kuntaa kuultuaan ryhmän puheenjohtajaksi kunnasta ja ministeriöstä riippumattoman henkilön. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kunnan valtuuston on käsiteltävä ryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Valtiovarainministeriö tekee ryhmän toimenpide-ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella ratkaisun kuntajakolaissa (1698/2009) tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi. Kuntarakennelain 15 :n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :ssä tarkoitetussa menettelyssä ollutta erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskeva erityinen kuntajakoselvitys voi tulla vireille arviointiryhmän ehdotuksesta. Valtioneuvosto voi päättää (kuntarakennelain) 16 a :ssä tarkoitetusta kuntajakoselvittäjän esityksestä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta muutoksen kohteena olevan kunnan tai kuntien valtuustojen vastustuksesta huolimatta, jos muutos on välttämätön erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi ja 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät.

3 Pitkäkestoisuus Kunta kypsyy arviointimenettelyyn hitaasti Ongelmat kumuloituvat Tasapainottamisohjelma pitkällä aikavälillä Tuleeko arviointimenettely oikeaan aikaan? Talouden ja tasapainottamistoimien seurannan merkitys korostuu Desperadotalous: laittomuus, osaamattomuus, kuka maksaa? Lavia ( ), Tarvasjoki ( ) molemmilla toinen arviointimenettely+selvitys Ongelma pakkoliitos/selvitysasiassa: miten edetään? Voisiko olla yksi prosessi?

4 Alueellinen eriytyneisyys Riskikunta tyypillisesti reuna-alueilla (maakunta, eri keskusten välialueet) Samalla alueella voi olla useita kriisikuntia, eri aikaan Liittyy palveluverkon ylläpitoon (esimerkiksi lukiot, aluesairaalat yms) Palveluyhteistyö vetää moneen suuntaan Psykologia Ongelma pakkoliitos/selvitysasiassa: naapurisuhteet ja tiedot. Mikä keskus kantaa kriisikunnan?

5 Resurssien käyttö Investointiratkaisut ongelmien taustalla Tarvasjoki: hyvinvointikeskus Lavia: kouluinvestointi Kunnat yleensä hyvin pieniä, huonot resurssit, riskit suuret ja huono riskienhallinta Osaavan henkilöstön vaihtuvuus voi syventää kriisiä Tasapainottaminen edellyttää usein ulkopuolisia resursseja, konsultointia, seurantaa Kun luu näkyy, mitä sitten? Estetään lisävahinkoja. 150 /asukas kriisikunnan yhdistymisavustuksen lisäosa riittääkö? Ongelma: Henkilöstösuunnitelma, investoinnit, palveluverkkokysymykset miten yhteistyöhön jo ennen liitosta?

6 Tietoisuus Kriisikuntamenettely on hyvä brändi kriisitietoisuudelle: vahinko on jo tapahtunut Poliittiselle päätöksenteolle mahdollisuus Ei kuitenkaan estä politiikan tekoa Shoppailun estäminen / asiallisuuden säilyttäminen Toimenpiteille helpompaa saada hyväksyntää Konsulttiselvityksissä nousee päivänvaloon ikäviä asioita, kuten osaamattomuutta mutta ovat tarpeen etenemisen vuoksi Ongelma: löytää rakentava tapa edetä naapureiden kanssa Ongelma: Koskaan ei voi vääntää riittävän selkeäksi asiaa rautalangallakaan. Selkeys, selkeys, selkeys.

7 Johtaminen Kunnanjohtajan kaksoisrooli Selvitysryhmän/henkilön persoona Poliittisen johdon rooli Tietojohtaminen Muutosjohtaminen Ongelma: jatkuvuus, osaaminen, päättäväisyys, demokraattinen edustavuus, liitossopimuksen valmistelu

8 Pakkoliitos: ideaalitapaus Selkeä faktapohja liitokselle Selkeä poliittinen tahto ja etunoja Ymmärtävä kuntalaismielipide Solidaarinen vastaanotto naapurikunnassa Vastuullinen rahankäyttö, palvelujen ja hallinnon järjestely Talouden kontrollin säilyminen loppuun saakka Valtio-kunta-kumppanuus -> Kysymys on lainsäädännön edellyttämien palvelujen turvaamisesta kuntalaisille.