Porin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky

Transkriptio

1 Porin seudun kuntarakenneselvitys Elinvoima ja kilpailukyky Poliittisen ohjausryhmän kokous Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Johtava konsultti Jarkko Majava FCG Konsultointi Oy Page 1

2 Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Kunnat Asukasluku Kuntia Pori (609), Harjavalta (079), Kokemäki (271), Lavia (413), Luvia (442), Merikarvia (484), Nakkila (531), Pomarkku (608), Siikainen (747) ja Ulvila (886) 2. Tampere (837), Kangasala (211), Lempäälä (418), Nokia (536), Orivesi (562), Pirkkala (604), Vesilahti (922) ja Ylöjärvi (980) sekä Juupajoki (177) 3. Jyväskylä (179), Hankasalmi (77), Joutsa (172), Laukaa (410), Luhanka (435), Muurame (500), Petäjävesi (592), Toivakka (850), Uurainen (892) 4. Hyvinkää (106), Järvenpää (186), Kerava (245), Mäntsälä (505), Nurmijärvi (543), Pornainen (611), Sipoo (753) ja Tuusula (858) 5. Askola (018), Lapinjärvi (407), Loviisa (434), Myrskylä (504), Pornainen (611), Porvoo (638) ja Sipoo (753) 6. Kankaanpää (214), Honkajoki (099), Jämijärvi (181), Karvia (230), Lavia (413), Pomarkku (608) ja Siikainen (747) 7. Lahti (398), Hollola (098), Hämeenkoski (283), Iitti (142), Kärkölä (316) ja Nastola (532) Joensuu (167), Kontiolahti (276), Liperi (426), Outokumpu (309) ja Polvijärvi (607) Hamina (075), Kotka (285), Miehikkälä (489), Pyhtää (624) ja Virolahti (935) Espoo (049), Kauniainen (235), Kirkkonummi (257) ja Vihti (927) Seinäjoki (743), Jalasjärvi (164) ja Kurikka (301) Kuopio (297) ja Juankoski (174) Kuopio (297) ja Tuusniemi (857)

3 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta tulevaisuudessakin? Demokratia ja johtaminen Palvelut Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Vetovoima ja kilpailukyky Yhdyskunta ja ympäristö Talous- ja henkilöstöresurssit Page 3

4 Kuntaliiton strategia Vahvistamme kuntien edellytyksiä kehittää paikallista elinvoimaa Tuemme kunnan, seudun ja alueen kykyä huolehtia pitkällä tähtäimellä ja kestävästi sille kuuluvista palveluista Tuemme kuntien kykyä mahdollistaa kuntalaisten hyvä arki ja elinkeinoelämälle toimintaedellytykset Painotamme elinvoiman kannalta keskeisiä strategisia kysymyksiä Strategista sitoutumista ja kokonaisnäkökulmaa Hyvää johtamista Elinvoimatekijöiden tunnistamista ja toimintaa eri sektoreilla Yhteistyötä ja verkottumista Alueen ja kunnan omien vahvuuksien tunnistamista

5 Elinvoima ja kilpailukyky - seudun tärkein tavara Hyvinvoinnin perusta on kaikille työtä ja hyvää asumista, monipuolista kulttuuria ja liikuntaa sekä turvallista elämää Kuntalaisille oltava yksityisiä ja julkisia palveluja, kun on työtä ja kunnalle verotuloja Kunnilla vahva riippuvuus kaupunkiseudulla toimintaympäristö yhteinen Porin merkitys kaupunkiseudulle ja kaupunkiseudun merkitys maakunnalle Seudun kilpailukyky on entistä enemmän sitä miten alue ja sen yritykset pystyvät uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin tuotannossa ja palveluissa, joilla on kansallista ja kansainvälistä kysyntää Kaupunkiseudun merkitys - 12 suurimmalla kaupunkiseudulla 2/3 asukkaista, BKT:stä ja työpaikoista Porin seudun vaikutus Suomeen Kilpailukyky riippuu miten aluetalous menestyy, työllisyys kehittyy ja osaaminen vastaa kysyntää, väestö kasvaa ja kuntien palvelut ja talous on kunnossa (kilpailukykymittarit) Page 5

6 Elinvoimapolitiikan ulottuvuudet - Kaupunkiseudun kilpailukyky (Holstila) Saavutettavuuden varmistaminen Sijaintiedun hyödyntäminen Vetovoima ja viihtyvyys Osaava työvoima Yritysten uusiutuminen ja innovaatiokyky Kuntien oma toiminta ja hankinnat Yrittäjyyden edistäminen

7 Elinkeinoelämän näkemykset (Jyväskylien yhdistymisen arviointi 2012) Missä onnistuttu Maankäyttö ja kaavoituspolitiikka Kriisien hoitaminen (esim. Nokia, Metso, Momentos, lentoliikenne) ja johtajuus Nopeasti syntynyt yhtenäinen ja tasalaatuinen kaupunki Koulutuspolitiikka, oppisopimuskoulutus, kuntayhtymä ja pudokkaat Missä kehitettävää Hankinnat vaikuttavat kaupungin imagoon. Paikalliset toimijat tippuneet pois suurista hankinnoista - palvelustrategia Uuden organisaation rakentaminen on hidasta Kaupungin talouden tilanne ja sen vaikutus imagoon Maantieteellinen rajoitus (vrt. Tampere ja Kuopio ja Oulu) Kaupunkikeskustan elävyyden turvaaminen sekä tapahtuminen ja palvelujen kohtaaminen

8 Elinvoima ja kilpailukyky Jyväskylien yhdistymisen arviointi 2012 Onnistumiset / ylläpidettävät Kehitettävät / parannettavat Kaupungin imago suurten kaupunkien parhainten joukossa Vaikuttava vastaaminen toimintaympäristön yllättäviin elinkeinoelämän kriiseihin (suuret työpaikkavähennykset ja lentoliikenne) Kaupunki on vetovoimainen asumiskunta Kaupunki on selkeästi Keski-Suomen kasvukeskus ja haluttu yhteistyökumppani Kaupunki on vetovoimainen yrityskunta ja innovatiivinen kasvun edellytysten luoja (mm. työpaikkojen sekä rakentamisen ja kaupan kasvu, Innova) Toimiva yhteistyö kaupungin sekä elinkeinoelämän ja yritysten välillä Imagon vaikutuksen vähäisyys alueen BKT:hen, tulotasoon ja työllisyyteen sekä julkisuuskuvan ajoittaiset vaikeudet maakunnallisessa ja paikallisessa mediassa Työpaikkojen lisäysodotukset eivät täysin toteutuneet, työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys suurta Asumisen korkeat kustannukset ja maksut Epäilys Keski-Suomen kuntien varautuneisuudesta Jyväskylää kohtaan PK-yritysten ja paikallisten palveluyritysten kehittäminen sekä innovatiiviset hankinnat ja hankintastrategia Kaupungin elinkeinostrategian terävöittäminen sekä sitä toteuttava toimenpideohjelma, organisointi ja välineet (Jykesin rooli)

9 Seudun elinkeinostrategia mittarit Page 9

10 Kaupunkiseudun kuntien yhteiset ja erilliset markkinat Yhteiset työmarkkinat Erilliset kaavoitusmarkkinat Osaksi yhteiset palvelumarkkinat Seudun asukkaille yhteiset asuntomarkkinat - kunnille erilliset Toisiinsa kytkeytyvät kuntien päätöksentekomarkkinat Erilliset verotusmarkkinat Koski, Arto. Kuntajohtajapäivät

11 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

12 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

13 Työpaikat yhteensä Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Porin seutu Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Koko maa

14 Työpaikat yhteensä, 2000= Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Porin kaupunkiseutu Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Koko maa

15 Valtio Kunta Työpaikat 2011 (muutos ) Valtioenemmistöine n oy Yksityinen sektori Yrittäjät Tuntematon Yhteensä Harjavalta 19 (-1) 1093 (5) 33 (-185) 2507 (89) 274 (-18) 0 (-2) 3926 (-112) Kokemäki 55 (-52) 707 (15) 33 (-15) 1411 (-184) 503 (-112) 3 (2) 2712 (-346) Lavia 1 (-7) 158 (-73) 9 (-2) 211 (-1) 176 (-76) 0 (0) 555 (-159) Luvia 0 (-2) 176 (-12) 0 (-9) 380 (-134) 196 (-7) 0 (0) 752 (-164) Merikarvia 4 (-13) 219 (-94) 15 (2) 479 (-141) 233 (-41) 0 (0) 950 (-287) Nakkila 0 (-4) 408 (81) 14 (-2) 970 (-302) 292 (-70) 1 (1) 1685 (-296) Pomarkku 0 (-2) 154 (-5) 0 (-12) 284 (-141) 127 (-62) 0 (0) 565 (-222) Pori 1411 (249) (1252) 581 (-2383) (2929) 3139 (281) 12 (0) (2328) Siikainen 0 (-1) 117 (-42) 0 (-9) 214 (-27) 157 (-52) 0 (0) 488 (-131) Ulvila 16 (-20) 1391 (206) 29 (-36) 2022 (47) 595 (-81) 2 (1) 4055 (117) Porin seutu 1506 (147) (1333) 714 (-2651) (2135) 5692 (-238) 18 (2) (728) Kuopio 4942 (167) (1519) 1188 (-106) (4689) 3934 (140) 12 (-1) (6408) Lahti 1925 (177) (1715) 690 (-334) (1111) 3732 (502) 14 (-2) (3169) Oulu 6231 (-133) (3276) 2236 (-585) (7747) 5837 (1365) 29 (8) (11678) Pori 1411 (249) (1252) 581 (-2383) (2929) 3139 (281) 12 (0) (2328) Tampere 8205 (107) (2999) 4158 (-373) (11812) 7857 (1646) 53 (25) (16216) Turku 9472 (40) (2881) 1953 (-748) (937) 6638 (1680) 34 (15) (4805) Koko maa (-8839) (40966) (-26476) (114147) (4958) 1600 (1109) (125865)

16 Vuonna 2000 alueen kuntien työpaikoista 36 % oli julkisella sektorilla, mikä on 4 %-yksikköä enemmän kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

17 Vuonna 2011 alueen työpaikoista 32 % oli julkisella sektorilla, mikä on samalla tasolla kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

18 Porin seudun sijoitus työttömyysasteessa (%) vuosina (1995) 19. (2000) 15. (2008) 13. (2012) 18 Timo Aro 2013

19 Porin seudun sijoitus muuttovetovoimassa maan sisäisessä muuttoliikkeessä (promillea 1000 asukasta kohden) vuosina (1995) 19. (2000) 12. (2008) 10. (2012) 19 Timo Aro 2013

20 Timo Aro 2013 Seutukuntien sijoitukset 1995, 2000, 2008 ja 2012 sekä position muutos SEUTUKUNTA Sijoitus 1995 Sijoitus 2000 Sijoitus 2008 Sijoitus 2012 Sijoituksen muutos Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Vaasan seutukunta Oulun seutukunta Turun seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta Kouvolan seutukunta Joensuun seutukunta Lahden seutukunta Porin seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Mikkelin seutukunta

21 Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Page 21

22 Suomalaisen kaupunkiseudun kilpailukyky ja vetovoima erityisiä piirteitä Edut/mahdollisuudet Päätöksenteko elinkeinoasioista kotikunnan alueella Kehittämisen voimavarat ja panokset kunnan omissa käsissä Pienessä kunnassa yrittäjän yhteys kuntajohtoon pääosin suora Kehittämisnäkökulma pääosin kunnan oma alue Haitat/uhat Seudun päätöksentekijä ja vastuutaho elinkeinojen kehittämisestä puuttuu Seudun kehittämispanokset ja voimavarat hajautuneet eri toimijoille Seudun elinkeinoelämän ja kuntien yhteistyön koordinaatio vajavaista Seudun kokonaisuuden kehittämisnäkökulma rajattu Kunta- ja aluehallinto-osasto 22

23 Esko Valtaoja - Petäjävesi Me aliarvioimme aina tulevaisuutta. Lyhin aika, mihin kannattaa suunnata katseensa on jossakin sadan vuoden päässä, mieluummin tuhannen vuoden päässä. Pitää katsoa riittävän pitkälle eteenpäin, jotta näkisi minne on menossa. Valtaojan mielestä menestys perustuu tieteeseen ja tekniikkaan Page 23

24 Porin kaupunkiseudun elinvoima ja kilpailukyky 1. Porin kaupunkiseudun tavoitteena on olla vetovoimainen ja kilpailukykyinen seutu luvulla. Mitä toimenpiteitä se edellyttää kunnilta ja koko kaupunkiseudulta? 2. Voidaanko olemassa olevalla nykyrakenteella varmistaa elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämisen toimenpiteet ja panokset? Jos ei, niin mitä muutoksia pitäisi tehdä? Page 24