Nurmesta rehua sioille Olisiko nurmesta uudeksi ruokainnovaatioksi? Lisäarvoa tuovat erilaiset innovaatiot

Samankaltaiset tiedostot
Nurmesta rehua sioille

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Hyödyllinen puna-apila

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Kaura lehmien ruokinnassa

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Maississa mahdollisuus

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Rehuako vesirutosta?

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho

Rehuanalyysiesimerkkejä

OMAVARA hankkeen loppuseminaari Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa?

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Johtamalla hyvää säilörehua

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Rehuanalyysien tulokset. Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Johdanto

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Aperehuruokinnan periaatteet

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Kerääjäkasveista biokaasua

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Säilörehun tuotantokustannus

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Transkriptio:

Nurmesta rehua sioille Olisiko nurmesta uudeksi ruokainnovaatioksi? Lisäarvoa tuovat erilaiset innovaatiot Kuva: Luken arkisto /Niina Pitkänen AgriFuture -Uutta tietoa maatiloille 28.11.2017 Liisa Keto, Luonnonvarakeskus, Jokioinen liisa.keto@luke.fi

2 Innofeed-hanke Biorefining ensiled grass into inventive feed products Innofeed-hankkeessa kehitetään ja testataan menetelmiä, joilla säilörehusta valmistetaan rehuja yksimahaisille eläimille kuten sioille Innofeed tähtää maatilojen kannattavuuden parantamiseen ja Suomen valkuaisomavaraisuuden kohentamiseen TEKES rahoitus 2015-2018, toteuttajat VTT ja Luke Mukana laaja yrityskonsortio A-Rehu Gasum Pohjolan Maito Pellon Pirteä Porsas Roal Eastman Toholammin Kehitys Valio

INNOFEED-tekijät 27/11/2017 3 Raija Lantto, VTT, projektin koordinaattori Marketta Rinne, Luke Luke: Erika Winquist, Markku Vainio, Tomasz Stefanski, Taina Jalava, Satu Ervasti, Vesa Joutsjoki, Liisa Keto VTT: Ville Pihlajaniemi, Simo Ellilä, Matti Siika-aho, Hanna-Leena Alakomi

Peltojen biomassan tuotantokyky kannattaa hyödyntää täysimääräisesti 4 Nurmen sadontuottokyky on suuri Suomessa varaa lisätä nurmisadon tuotantoa Satotason nosto nykyisillä nurmilla Kesantojen ja turvemaiden ohjaus nurmenviljelyyn, suojavyöhykkeet Märehtijöiden väheneminen vapauttaa nurmialaa muuhun käyttöön Photo: Luke Marketta Rinne

5 Tyypillinen suomalainen säilörehu on ravintoarvoiltaan ja säilönnälliseltä laadultaan hyvää Nurmisäilörehut (1998-2012) lkm Keskiarvo Keskihajonta Kuiva.aine (ka; g/kg) 110192 321 108.9 ph 110094 4.2 0.44 Kuiva-aineessa (g/kg) Raakavalkuainen 110190 147 26.6 Kuitu (NDF) 100094 541 46.1 Sulamaton kuitu 57723 79 26.8 D-arvo 110188 674 35.0 Maitohappo 110084 44.6 21.24 Haihtuvat rasvahapot 110094 12.8 10.40 Sokerit 110106 60.8 45.70 Typestä (g/kg) Ammoniumtyppi 110092 44 24.8 Liukoinen typpi 110092 413 129.9 Säilörehun syönti-indeksi 109353 102.5 8.24 Lähde: Valion laboratoriossa analysoituja säilörehuja. Salo, T., Eurola, M., Rinne, M., Seppälä, A., Kaseva, J. & Kousa, T. 2014. The effect of nitrogen and phosphorus concentrations on nutrient balances of cereals and silage grass. MTT Report 147: 36 p. http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/482918/mttraportti147.pdf

Monenlaisia säilörehuja ja monenlaisia rehutuotteita 6 Säilörehun ja siitä valmistettujen rehutuotteiden laatuun vaikuttavat mm.: Kasvilaji (heinä- ja palkokasvit, eri lajit ja lajikkeet) Korjuuaika (kasvien kehitysvaihe korjattaessa, alku- ja loppukesä) Lannoitus, maaperän ominaisuudet, säät Säilöntätekniikka (esikuivaus, korjuumenetelmät, siilotyyppi, säilöntäaineet) Rehujen valmistusmenetelmä (nesteen erotuksen tehokkuus, prosessit) Biomassan laatu täytyy optimoida tavoitteen mukaan myös biojalostamokonseptissa Innofeedissä työstetään näiden tekijöiden kvantitatiiviista yhteyttä tekemällä meta-analyysi käytettävissä olevista julkaistuista ja hankkeessa syntyneistä tuloksista

Rehumehun laatuarvioita julkaisujen perusteella a) Esim. Sieker et al. 2011 puristivat säilörehumehua jonka ka-pitoisuus 233 g/kg. b) Hyvälaatuisessa säilörehussa valkuaisesta yhteensä 67 % voi alla vapaina aminohappoina, peptideinä ja liukoisena valkuaisena (Choi et al. 2003). Saanto oletus 75 %. c) Laskettu olettaen tyypillinen hyvälaatuinen säilörehu. Saanto oletus 75 %. d) Oletus e) Ref. Randby 1997 f) Fosforin sulavuus ruoholehtijauholla 50 % g) Pitoisuudet säilörehussa, Choi et al. 2003 h) Ruohomehusta kuivattu valkuaistiiviste, Näsi 1983. i) Pitoisuudet säilörehussa, MTT Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 j) Ref. Brown, 1962. Koostumus g/kg ka Rehumehu Odotettavissa oleva koostumus kirjallisuustietojen perusteella. 27/11/2017 7 Ohra, Luke 2014 Kuiva-aine, g/kg 100-200 a 860 Sialle käyttökelpoinen 295 b 86-92 raakavalkuainen Sokeri 96 c 20 Maitohappo 96 c Raakarasva 4,1 j 22 Raakakuitu 0 d 48 Tuhka 165 e 29 P 8,2 e,f 3,6 K 71,4 e 5 Na 0,71 e 0,3 Ca 10,55 e 0,3 Mg 4,6 e 1,2 Aminohapot g/100 g rv g/100 g rv Lysiini 3,7 g 4,1 h 5,0 i 3,4 Metioniini 1,6 h,i 1,8 g 1,7 Kystiini 0,8 i 1,1 g 2,5 Treoniini 3,8 g,h 4,3 i 3,3 Tryptofaani 0,8 i 1,2

Esimerkki rehumehun koostumuksesta Timotei-puna-apila säilötty eri muurahaishappotasoilla (n = 16), mehun erotusmenetelmänä mäntäpuristin 8 Rehumehu Minimi Maksimi Nestesaanto 0.30 0.54 Kuiva-ainesaanto 0.15 0.32 Kuiva-ainepitoisuus, g/kg 100 150 Tuhka, g/kg ka 97 140 Raakavalkuainen, g/kg ka 127 182 Lysiini, g/100 g rv 4.4 5.8 Seppälä, A., Kyntäjä, S., Blasco, L., Siika-Aho, M., Hautala, S., Byman, O., Ilvesniemi, H., Ojamo, H., Rinne, M., Harju, M. 2014.Grass silage extract, feed component suitable for pigs prospects for biorefinery. Proc. 5 th Nordic Feed Science Conference, 10-11 June 2014, Uppsala, Sweden, p. 163-168. Available at: http://www.slu.se/globalassets/ew/org/inst/huv/foder/nfsc-2016/nfsc-2014-proceedings2014-06-04.pdf

9 Laskennallinen esimerkki raakavalkuaisen hehtaarituotosta, kun tuotetaan rehumehua tai ohraa Nurmi Ohra Sato, kg ka / ha 10 000 5 000 RV-pitoisuus, g/kg ka 150 115 RV-sato, kg /ha 1500 RV-saanto, kg/ha 600* 575 *Mehuun saantona käytetty 40 %

Miksi nurmipohjainen rehu sikatilalle? Hyötyjä peltoviljelyssä 10 Säilörehun korjuuseen saatavilla urakointipalveluita Nurmet parantavat maan rakennetta ja monipuolistavat viljelykiertoja Typen levitysmäärä nurmelle suurempi kuin viljoille Nurmi ottaa maasta tehokkaasti fosforia Monivuotiset nurmikasvustot vähentävät eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista, lisäävät maan orgaanisen aineksen määrää Säilörehun kiintojae sopii täydentämään lantaa biokaasulaitoksen syötteenä

Miksi nurmipohjainen rehu sikatilalle? Hyötyjä ruokinnassa 11 Rehumehu soveltuu sellaisenaan liemirehun joukkoon Jatkuva valmistus säilörehusta onnistuu ilman mittavia laite- ja varastoinvestointeja eikä rehua tarvitse säilyttää pitkään Hapan rehumehu korvaa liemirehuun lisättäviä happoja Rehumehun valkuaisaineet ja sokerit korvaavat valkuais- ja energiarehuja Säilörehumehun hyvin sulava fosfori (parhaimmillaan n. 50 %) korvaa soijan ja kivennäisrehun fosforia Rehumehu sisältää eläviä maitohappobakteereja ja kasvien kasvutekijöitä/vitamiineja mahdolliset hyödyt?

Kevättalvella 2017 Luke Jokioisilla pilotoitiin 27/11/2017 12 nurmisäilörehun fraktiointia tehokkaalla kaksoisruuvipuristimella Ruuvi vuokrattiin Tanskasta Toholammin Biojalostamon koevaiheprojektin ja Innofeedin yhteistyönä https://www.haarslev.com/products/twin-screw-press/

13 Pilotin raaka-aineena käytettiin Luken Jokioisten kartanoiden tuottamaan nurmisäilörehua Kuva: Luke / Marketta Rinne

Säilörehu syötettiin ruuviin elevaattorilla. Tasainen 27/11/2017 14 syöttö varmistettiin huolehtimalla että syöttösuppilo oli jatkuvasti täynnä. Kuva: Luke / Marketta Rinne

15 Mehu otettiin talteen, punnittiin ja siitä otettiin näyte analyyseihin. Kuva: Luke / Marketta Rinne

Useita menetelmiä mehunerotukseen: Kuvissa 27/11/2017 Pellon 16 ruuvi, Angel tuoremehupuristin ja Luken mäntäpuristin, joita käytetty Innofeedin kokeissa Kuvat: Luke / Marketta Rinne

17 Nestesaanto eri menetelmillä nurmisäilörehusta (kuiva-ainepitoisuus n. 25 %) Mehusaanto, % Menetelmä rehusta Angel Juicer 58.0 Haarslev 56.1 Luken prässi 28.8 Pellon 26.6 Kuva: Luke / Marketta Rinne

Rehumehu maittoi lypsylehmille 18 Mehua tarjottiin 5 lypsylehmälle 4 päivän ajan kahdesti päivässä 10 kg kerrallaan Luken Minkiön tutkimusnavetassa Mehun kulutus oli noin 15 kg/pv Maitotuotos pysyi ennallaan Rehumehua voisi käyttää esimerkiksi lypsylehmien seosrehun väkevöittämiseen Kuva: Luke / Marketta Rinne

Säilörehumehu maittaa myös sioille 19 Rehumehu maittoi hyvin sioille Kasvu ei heikentynyt Uloste löystyi, johtui todennäköisimmin rehumehun K-pitoisuudesta Happamuus stabiloi liemirehua, suolistoa Mahdollistaa nurmien sisällyttämisen sikatilan viljelykiertoon Lannanlevitysmäärä hehtaaria kohti kasvaa Maan rakenne ja biodiversiteetti paranevat Säilörehumehun korkea kaliumpitoisuus saattaa rajoittaa käyttöä. Kuva: Antti Hyppönen

Mielenkiintoisia tuloksia vielä tulossa 20 Rehumehu sikojen rehuna Rehuanalyysit vaihtelu Suolistoterveys, lihan laatu Pekilo yksisoluproteiinin tuotanto nurmibiojalostamossa Rehumehun säilyvyys, säilöntä, tuotanto ympäri vuoden Kiintojakeen käyttömahdollisuudet, mm. biokaasuntuotanto Teknis-taloudelliset laskelmat Rehumehun käytön vaikutukset sikatilan ravinnekiertoon

21 Nurmea ja muitakin biomassoja voidaan käyttää useaan eri tarkoitukseen Uudet rehutuotteet sioille, kanoille, kaloille, hyönteisille! Bioetanoli ja biokaasu Kuidun hajotus sokereiden, orgaanisten happojen ja biomolekyylien tuottamiseksi Mm. biohajoavat muovit, yksisoluproteiini valkuaisrehuksi Kuidun käyttö pakkaus- ja eristysmateriaaleihin Kuva: Erkki Oksanen /Luke

Lisätietoja: 27/11/2017 22 Projektin kotisivu: https://www.ibcfinland.fi/projects/inno feed/ Facebook: https://www.facebook.com/innofeedp rojekti Aikaisempi projekti: https://www.ibcfinland.fi/projects/prot ein-feed-from-grass-silage-b/ Lehdistötiedote: http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/nur mi-taipuu-biojalostamossa-uusiksirehutuotteiksi

Lisätietoja: 27/11/2017 23 Projektin kotisivu: https://www.ibcfinland.fi/projects/inno feed/ Facebook: https://www.facebook.com/innofeedp rojekti Aikaisempi projekti: https://www.ibcfinland.fi/projects/prot ein-feed-from-grass-silage-b/ Lehdistötiedote: http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/nur mi-taipuu-biojalostamossa-uusiksirehutuotteiksi