VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Valtuuston hyväksymä

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2018-2020 Valtuuston 28.11.2017 hyväksymä

SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KUNTAYHTYMÄTASON TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2018-2020 1.1 YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 1 Valtion vuoden 2018 talousarvioesitys 1 Kuntatalouden tilanne 2 Työmarkkinatilanne 2 Erikoissairaanhoidon talouden kehitys 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke 4 1.2 VUOSIEN 2018-2020 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 5 Talousarvion ja -suunnitelman valmisteluprosessi 5 Vuoden 2018 käyttötalouden talousarvioesitys 5 Jäsenkuntien vuoden 2018 palvelusuunnitelmat 11 Suunnitelma kertyneen ylijäämän palauttamisesta vuonna 2018 12 Vuosien 2019-2020 käyttötalouden suunnitelmat 13 Investointisuunnitelma 2018 2020 15 Rahoitussuunnitelma vuosille 2018-2020 16 1.3 TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2018 16 1.4 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET 17 Vuoden 2018 toiminnallisten tavoitteiden sitovuus 17 Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta 18 1.5 KUNTALASKUTUS VUONNA 2018 19 2. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2018-2020 TULOSALUEITTAIN Kuntayhtymä yhteensä 20 26 Lääkehuollon tulosalue 31 Tekniset ja huoltopalvelut 34 Hallintokeskuksen tulosalue 37 40 46 3. TALOUSARVIOESITYKSEN 2018 MUODOSTUMINEN 52 Kuntayhtymätason talousarvioesityksen muodostuminen 52 Tulosalueiden talousarvioesitysten muodostuminen 54 Talousarvioesityksen vertailu vuoden 2017 ennusteeseen 61 Suunnitelma ylijäämien palauttamisesta ja alijäämien kattamisesta 2018-2020 62 4. INVESTOINTISUUNNITELMA 2018-2020 63 Investointisuunnitelma 2018 2020 63 Investointisuunnitelman perustelut 67 5. SUORITETAVOITTEET 2018 JA KUNTIEN PALVELUSUUNNITELMAT 83 Suoritetavoitteet 2018 83 Kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksu 85 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat 87 6. Sitovat toiminnalliset tavoitteet 2018 102 Emoyhteisön tavoitteet 102 Liikelaitosten ja tytäryhteisöjen tavoitteet 105

TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2018-2020 1.1. YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion vuoden 2018 talousarvioesitys Pitkään jatkuneen taantuman jälkeen Suomen bruttokansantuote pääsi vuonna 2015 orastavaan 0,3 % kasvuun, joka kiihtyi 1,9 prosenttiin vuonna 2016. Vuoden 2017 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä bkt kasvoi jo 2,7 prosentin vauhtia. Vienti ja teolliset investoinnit nousivat tukemaan kotimaisen kulutuksen ja rakentamisen aloittamaa nousukautta. Talousarviota laadittaessa, lokakuussa 2017, talouden lähivuosien näkymät Suomessa ja euroalueella ovat aikaisempaa myönteisemmät. Suomessa talouden kasvu käynnistyi myöhemmin, kuin euroalueella ja euroalueella myöhemmin, kuin maailmantaloudessa. Pitkää, useita vuosia kestävää nousukautta ei ennusteiden mukaan ole kuitenkaan odotettavissa. Maailmantaloudessa kasvun arvioidaan jo lähivuosina hidastuvan. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouskasvuksi vuonna 2017 2,9 %. Vuoden 2018 talouskasvuksi ministeriö ennustaa 2,1 % ja vuoden 2019 kasvuksi 1,8 %. Työttömyysasteen ministeriö arvio alenevan kuluvana vuonna 8,6 %:iin, vuonna 2018 edelleen 8,1 %:iin ja 2019 7,8 %:iin. Ansiotasoindeksin muutosta koskeva arvio on kuluvana vuonna +0,2 %, vuonna 2018 +1,2 % ja vuonna 2019 +1,5 %. Talouskasvu vahvistaa julkista taloutta lähivuosina, mutta myönteinen suhdannetilanne ei ratkaise julkisen talouden rakenteellisia ongelmia, joita ovat väestön ikääntymisen aiheuttama kestävyysvaje ja sen mukanaan tuoma valtiontalouden alijäämä ja julkisen talouden kasvanut velka. Julkisen talouden velka kohosi vuonna 2016 63,5 %:iin bruttokansantuotteesta, kun vakaussopimuksen kriteeri on 60 %. Valtiontalouden vuoden 2018 menot ovat talousarvioesityksen mukaan 55,4 mrd. euroa, mikä on vajaat 400 milj. euroa (0,7 %) vuoden 2017 talousarviota vähemmän. Budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 52,0 mrd. euroa, mikä on 2,5 mrd. euroa vuotta 2017 enemmän. Verotulot kasvavat esityksessä runsaalla 1,0 mrd. eurolla. Valtiontalouden alijäämä ja nettolainanotto ovat esityksessä 3,4 mrd. euroa (5,5 mrd. euroa vuoden 2017 talousarviossa). Valtionvelka nousee esityksen mukaan 111,0 mrd. euroon vuonna 2018. Talouskehityksen kohenemisen aikaansaama valtion tulojen kasvu käytetään talousarvioesityksessä kokonaan valtion velkaantumisen hidastamiseen. Tavoitteena on velan kasvun pysäyttäminen vuoteen 2021 mennessä. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2018 yhteensä 10,6 mrd. euroa. Valtionavut säilyvät talousarvioesityksen mukaan vuoden 2017 tasolla.

Kuntatalouden tilanne Valtiovarainministeriön mukaan kuntatalous oli vuonna 2016 lievästi alijäämäinen rahoitusvajeen ollessa 0,1 mrd. euroa. Kuluvana vuonna kuntatalous kääntyy ylijäämäiseksi 0,5 mrd. euroa. Vuonna 2018 kuntien nettotoimintamenot kasvavat 1,9 % ja verotulot 0,4 %. Kuntatalouden ylijäämä nettoinvestointien jälkeen on kehitysarvion mukaan vuonna 2018 0,1 mrd. euroa. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta (18,1 mrd. euroa) supistuu vuonna 2017 0,5 mrd. euroa ja säilyy vuonna 2018 ennallaan. Talouden kehityksessä ja lähivuosien näkymissä on alueellisia eroja, jotka heijastuvat alueellisesti kuntatalouden tilanteeseen ja kehitysarvioihin. Varsinais-Suomessa Turun alueella telakkateollisuuden ja Uudessakaupungissa autoteollisuuden tilauskannat ovat viimeisen vuoden aikana kasvaneet merkittävästi. Työllisyyden parantuminen ja talouden kasvu heijastuvat kuitenkin vasta viiveellä kuntatalouteen. Salon seudulla Microsoftin irtisanomiset ovat synkistäneet alueen talousnäkymiä. Tällä hetkellä Varsinais-Suomen kuntien talouden tilanne ei merkittävästi poikkea valtakunnallista keskiarvoista mitattuna kertyneellä yli-/alijäämällä ja lainakannalla asukasta kohti. Vuonna 2016 kertynyttä ylijäämää oli Varsinais- Suomen kunnissa 985 euroa asukasta kohti (valtakunnallinen keskiarvo 1.892 euroa). Varsinais-Suomen kuntien lainakanta oli 2.721 euroa asukasta kohti (valtakunnallinen keskiarvo 2.933 euroa). Työttömyysaste Varsinais- Suomessa oli vuonna 2016 9,6 %, kun se koko maassa oli 8,8 %. 2 Työmarkkinatilanne Talousarviota laadittaessa lokakuussa 2017 on kunta-alalla voimassa työmarkkinakeskusjärjestöjen 5.9.2016 hyväksymän kilpailukykysopimuksen mukaiset työ- ja virkaehtosopimukset (kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, lääkärisopimus ja teknisten sopimus). Sopimukset ovat voimassa 1.2.2017-31.1.2018. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Lomarahoja leikataan 30 % ajanjaksolla 1.2.2017-30.9.2019 siten, että leikkaus koskee 1.2.2017 jälkeen maksettavia lomarahoja. Työaika pitenee 24 tuntia vuodessa ja se toteutetaan pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Erikoissairaanhoidon talouden kehitys Kilpailukykysopimuksen osana työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet työnantajien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta asteittain vuosina 2017-2020 ja palkansaajan maksuosuuden nostamisesta vastaavasti. Lisäksi työnantajan sosiaaliturvamaksua on alennettu vuodesta 2017 alkaen. Uusiin työ- ja virkaehtosopimuksiin tähtäävä neuvottelukierros syksyllä 2017 on kiky-sopimuksessa sovittu käytäväksi liittotasolla. Talouden kääntyminen kasvuun on virittänyt keskustelua palkkojen korotuksista. Kunnallisen alan mahdollisista sopimuskorotusten tasosta, muista ehdoista tai uuden sopimuskauden pituudesta ei talousarviota laadittaessa ole tietoa. Erikoissairaanhoidon toimintamenot kasvoivat sairaanhoitopiireissä edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2014 3,1 %, vuonna 2015 2,2 % ja vuonna 2016 2,6 %. Menojen kasvu on ollut nopeampaa, kuin mihin talousarvioissa on varauduttu ja seurauksena on ollut talousarvioiden ylittyminen lähes kaikissa maamme sairaanhoitopiireissä. Vuodesta 2009 vuoteen 2016 toimintamenot kasvoivat maamme sairaanhoitopiireissä 32,9 %, mikä merkitsee keskimäärin 4,2 % vuotuista kasvua. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu oli 32,1 %, mikä merkitsee keskimäärin 4,1 % vuotuista kasvua.

Toimintamenojen talousarvion toteutumisprosentit ja kasvu edelliseen vuoteen erikoissairaanhoidossa vuosina 2014-2016 3 2014 2015 2016 Kasvu % Tot. % Kasvu % Tot. % Kasvu % Tot. % Helsingin ja uudenmaan shp 3,7 101,5 4,4 103,6 2,6 101,9 Pirkanmaan shp 2,3 104,2 1,0 103,9 4,4 102,7 Pohjois-Pohjanmaan shp 4,0 104,9 1,5 103,2 5,1 103,1 Pohjois-Savon shp 1,4 99,7 3,1 103,6 3,3 103,0 Varsinais-Suomen shp 3,4 103,1 4,5 103,1 0,5 100,0 Yliopistolliset sh-piirit yhteensä 3,2 102,5 3,3 103,5 3,0 102,0 Keskussairaalapiirit 2,9 101,7 0,6 102,4 2,1 102,3 Erikoissairaanhoito yhteensä 3,1 102,1 2,2 103,1 2,6 102,1 Lähde: Suomen Kuntaliitto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toimintamenojen kasvu hidastui vuonna 2016 0,5 %:iin. Toimintamenojen talousarvio ei myöskään ylittynyt toisin kuin muissa yliopistosairaanhoitopiireissä. Toimintamenojen reaalinen, julkisen talouden terveydenhuollon hintaindeksillä deflatoitu kasvu vuosina 2009-2016 oli keskimäärin 2,2 % vuodessa (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 2,1 %). Erikoissairaanhoidon menojen reaalista kasvua selittää merkittävältä osin väestön ikääntymisestä johtuva palvelujen kysynnän ja käytön kasvu ja uudet tehtävät, kuten ensihoito. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella laskettujen hoidontarveennusteiden mukaan väestön ikääntyminen lisää hoidontarvetta keskimäärin 0,9 % vuodessa. THL:n arvioiden mukaan vuotuinen kasvu saattaa olla suurempikin 1-1,8 %. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on lähetteiden määrällä mitattuna kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2016 keskimäärin 1,0 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kysynnän kasvu on ollut valtakunnallista kehitystä nopeampaa, ollen keskimäärin 1,9 % vuodessa. Muutokset erikoissairaanhoidon palvelujen kysynnässä lähetteiden määrällä mitattuna (% edelliseen vuoteen) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1-4 2017 Koko maa -1,6 1,1 2,3-0,7 1,3 1,3 1,9 1,7 2,9 Varsinais-Suomi 0,6 4,1 2,3-0,7 1,2 1,6 1,4 2,9 4,6 Lähde: Suomen Kuntaliitto Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä on vuodesta 2013 vuoteen 2016 kasvanut valtakunnallisesti keskimäärin 2,5 % vuodessa. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu on ollut keskimäärin 2,6 % vuodessa. (Ensihoito integroitiin sairaanhoitopiireihin vuonna 2012). Palveluja saaneet eri henkilöt, lukumäärän muutos %:na edelliseen vuoteen 2013 2014 2015 2016 1-4 2017 Koko maa 1,7 2,1 3,1 3,1 3,3 Varsinais-Suomi 2,6 4,1 1,4 2,3 1,9 Lähde: Suomen Kuntaliitto Lääketieteen ja lääketieteellisen teknologian kehitys on tuonut erikoissairaanhoitoon uusia kalliita hoitomenetelmiä ja lääkkeitä, joilla voidaan hoitaa sairauksia, joita aiemmin ei pystytty hoitamaan. Tästä johtuva

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu näkyy erityisesti lääkemenojen kasvuna. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuosina 2009-2016 lääkemenot ovat kasvaneet erikoissairaanhoidossa keskimäärin 4,2 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu on ollut samoin keskimäärin 4,2 % vuodessa. Lääkkeiden euromääräisen kulutuksen kasvu erikoissairaanhoidossa %:na edelliseen vuoteen 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1-4 2017 Koko maa 5,9 2,7 5,8 2,0 2,7 0,8 7,0 2,4 7,5 Varsinais-Suomi 8,6 0,3 5,6 0,6 3,5 1,1 8,1 1,7 3,9 Lähde: Suomen Kuntaliitto Hallitus antoi maaliskuussa 2017 eduskunnalle esityksen maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskeviksi laeiksi ja toukokuussa 2017 esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevaksi laiksi. Lakiesityksissä tavoitteena oli sote-uudistuksen voimaanastuminen yhdessä valinnanvapauslain kanssa 1.1.2019 lukien. Uudistuksen toimeenpanoa valmistelevan maakuntien välisaikaishallinnon oli tarkoitus aloittaa toimintansa lakiesitysten hyväksymisen jälkeen syksyllä 2017. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan 29.6.2017 lakiesityksistä antaman lausunnon mukaan esitetty valinnanvapausjärjestelmä ei turvaa kaikissa tilanteissa riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yhdenvertaisesti kaikille. Lausunnon mukaan esitetty maakunnan velvollisuus yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on perustuslain vastainen. Valiokunta kiinnitti lausunnossaan myös moniin muihin yksityiskohtiin huomiota. Hallitus päätti neuvotteluissaan 5.7.2017, että valinnanvapauslaki valmistellaan perustuslakivaliokunnan edellyttämät korjaukset huomioon ottaen uudestaan syksyllä 2017 ja korjattu lakiluonnos lähetetään lausuntokierrokselle marras-joulukuussa 2017. Hallitus antaa eduskunnalle uuden esityksen valinnanvapauslaiksi alkuvuonna 2018. Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti keväällä 2018. Tällöin lait voisivat tulla voimaan kesällä 2018. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee voimaan uuden aikataulun mukaan 1.1.2020 alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus edellyttää mm. maakunnan yhtenäisen tuotantorakenteen suunnittelua, valinnanvapausmallien toiminnan ennakointia ja suunnittelua, tietojärjestelmien kehittämistä, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamista, henkilöstön siirron suunnittelua ja omaisuusjärjestelyihin valmistautumista. Valmisteluun on tullut vuosi lisäaikaa, mutta toisaalta myös lainsäädännön valmistuminen on siirtynyt. Valmistelu Varsinais-Suomen maakunnassa on pitkälti odottanut lainsäädännön valmistumista ja valtion rahoitusta valmistelutehtäviin. Käytännön toimet käynnistynevät merkittävässä määrin vasta rahoituksen valmistuttua. 4

1.2. VUOSIEN 2018-2020 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 5 Kuntayhtymän taloussuunnittelun lähtökohtana on valtuuston hyväksymä pitkän tähtäimen talouden vakauttamisohjelma. Vakauttamisohjelmassa jäsenkuntien keskimääräinen maksuosuuksien vuosikasvu vuosina 2012-2021 voi olla enintään 3,8 %. Tavoitetta toteutetaan siitä huolimatta, että sen asettamisen jälkeen kunnilta on siirretty merkittävässä määrin toimintaa sairaanhoitopiirille yhteispäivystyksen ja ensihoidon järjestämisen myötä. Vuosina 2012 2016 keskimääräinen maksuosuuksien vuosikasvu muodostui lähes tavoitteen mukaiseksi. Vakauttamisohjelman tavoitteena on lisäksi investointien sopeuttaminen velkaantumisen hallintaan saamiseksi ja taseen tervehdyttämiseksi sekä aiempien alijäämien kattaminen jäsenkuntien maksuosuustavoitteiden puitteissa. 1.2.1. Talousarvion ja suunnitelman valmisteluprosessi Kevään kuntaneuvottelut erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä vuosina 2018-2020 käytiin 4.5.2017. Jäsenkunnille ja Turun yliopistolle varattiin perussopimuksen mukaisesti mahdollisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Esitykset pyydettiin kuntaneuvotteluissa käytettäväksi 2.5.2017 mennessä. Kuntaneuvotteluissa kuntien taholta esitettiin kiitokset sairaanhoitopiirin menokehityksen hidastumisesta vuonna 2016 ja alkuvuonna 2017. Ylijäämäkertymän tulisi useiden kannanottojen mukaan olla vuoden 2018 lopussa lähellä nollaa. Lähetteiden lukumäärän kasvu on kunnissa pantu huolestuneina merkille. Yhteistyötä toiminnallisissa ja rakennemuutoksissa pidettiin yleisesti onnistuneena viime vuosina ja sen toivottiin jatkuvan esiin tulleissa muutostarpeissa, kehityshankkeissa ja sote-uudistuksessa. Hallitus hyväksyi kuntaneuvottelujen ja kuntien esitysten pohjalta valmistellut kuntayhtymän käyttötalouden talousarvioraamit vuodelle 2018 kokouksessaan 23.5.2017 ( 55). Jäsenkunnille toimitettiin talousarvioraamiin perustuvat alustavat arviot vuoden 2018 maksuosuuksista 1.6.2017 Talousarviossa hyväksytään paitsi kuntayhtymän taloudelliset tavoitteet myös toiminnalliset tavoitteet. Vuodelle 2018 asetettavia sitovia toiminnallisia tavoitteita on valmisteltu vuosisuunnitteluprosessissa. Suunnitteluseminaarit aiheesta pidettiin 29.5. ja 18.9.2017. Tuotantosuunnitelmat ja arviot vuoden 2018 suoritteista pyydettiin tulosalueilta ja Tyksin toimialueilta 27.9.2017 mennessä. Syksyn kuntaneuvottelut käytiin 17.10.2017. Hallituksen ensimmäinen talousarviokäsittely oli 10.10.2017 ja toinen käsittely, jonka perusteella hallitus päättää esityksestä valtuustolle, on 7.11.2017. Jäsenkunnille toimitettiin vuoden 2018 talousarvioesitykseen perustuvat palvelusuunnitelmat 12.10.2017. 1.2.2. Vuoden 2018 käyttötalouden talousarvioesitys 1.2.2.1. Talousarvioesityksen lähtökohdat Kuntayhtymän toimintakulujen kasvu on merkittävästi hidastunut rakenteellisten muutosten ja sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta talouden vakauttamisohjelman aikana. Vuonna 2016 toimintakulujen kasvu hidastui 0,5 %:iin vuoden 2015 3,7 %:sta ja talousarvio ei ylittynyt. Sitovat nettokulut jäivät 2,1 % alle talousarvion. Kuluvana vuonna ennusteen mukaan toimintakulujen kasvuksi (ilman Turun psykiatrian fuusiota) on muodostumassa 2,1 % ja

6 sitovien nettokulujen kasvuksi 1,8 %. mukaan alle talousarvion 1,0 %. Sitovat nettokulut jäävät ennusteen Hallitus päätti kokouksessaan 23.5.2017 ( 55), että vuoden 2018 talousarvio laaditaan siten, että 1. jäsenkuntien maksuosuuksien muutos ennen Turun psykiatrian fuusiovaikutuksia voi olla enintään 1,6 % 2. tilikauden tulos laaditaan 4,37 milj. euroa alijäämäiseksi ja 3. asiakasmaksuja korotetaan edellisen 1.2.2016 voimaan tulleen asiakasmaksukorotuksen jälkeen tapahtuneella indeksimuutoksella 1.1.2018 alkaen. Vuoden 2018 talousarvioesitys on laadittu reunaehdoiltaan hallituksen raamipäätöksen mukaisesti. Hallituksen hyväksymä raami perustuu suunnitelmaan vuoden 2016 tilinpäätökseen mennessä kuntayhtymän tasolla kertyneen 4,37 milj. euron ylijäämän palauttamisesta vuoden 2018 alijäämäisellä tuloksella alempina palvelujen hintoina jäsenkunnille. Vuoden 2017 talousarviossa tavoitetuloksena on nollatulos. Vuoden 2018 talousarviossa pysyminen edellyttää, että kaikessa päätöksenteossa huomioidaan toiminnan taloudellisuus, rakenteellisten muutosten edistäminen ja sopeutustoimet, jotta kasvavana kehittyvään palvelujen kysyntään kyetään talousarvion puitteissa vastaamaan. Sairaanhoitopiirin palvelujen kysyntä on lähetteiden lukumäärällä mitattuna kasvanut vuonna 2016 2,9 % ja tammi-elokuussa 2017 kasvu oli 5,9 %. Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärät ovat kasvaneet 2,3 % ja 2,7 %. Uhkakuvan muodostaa menojen kääntyminen uudelleen kasvuun lisääntyvän suoritemäärän myötä. Sitovien nettokulujen tasolla vuoden 2018 talousarvioesitys on 2,4 % vuoden 2017 talousarviota suurempi ja 3,5 % vuoden 2017 ennustetta suurempi (luvut ennen Turun psykiatrian fuusiota). 1.2.2.2 Vuonna 2018 kuntayhtymän talouteen vaikuttavat rakenteelliset muutokset ja toimintojen uudelleenjärjestelyt Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusio sairaanhoitopiiriin Turun kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito on 1.5.2017 lukien fuusioitu kuntayhtymän psykiatrisen tulosalueen toimintaan (valtuusto 14.6.2016 11 ja hallitus 31.1.2017 4). Valtuusto hyväksyi 13.6.2017 ( 8) muutoksen vuoden 2017 talousarvioon siten, että siihen otettiin Turulta siirtyneen psykiatrisen hoidon tuloarviot ja määrärahat 1.5.2017 lukien 8 kuukaudelta: Toimintakulujen määrärahat olivat 20,1 milj. euroa, sitovien nettokulujen määrärahat 19,5 milj. euroa ja tuotot jäsenkunnilta 19,5 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioesitykseen on sisällytetty Turulta siirtyneen psykiatrisen hoidon 12 kuukauden määrärahat ja tuloarviot seuraavasti: Toimintakulujen määrärahat 30,6 milj. euroa, sitovien nettokulujen määrärahat 29,7 milj. euroa ja tuotot jäsenkunnilta 29,7 milj. euroa.

Psykiatrian tulosalueen integroiminen osaksi yliopistosairaalaa Tyksin toimialueeksi 7 Hallitus hyväksyi kokouksessaan 25.4.2017 ( 47) käynnistettäväksi organisaatiomuutoksen valmistelun psykiatrian tulosalueen integroimiseksi 1.1.2018 lukien osaksi Tyksin tulosaluetta siten, että psykiatria muodostaa jatkossa yhden uuden toimialueen Tyksin sisällä. Psykiatrian tulosalue kattaa koko maakunnan psykiatrisen erikoissairaanhoidon, kun siihen vuoden 2017 alusta on yhdistetty Turunmaan ja 1.5.2017 lukien Turun kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito. Hallitukselle tehdyn esityksen perustelujen mukaan sote-uudistuksen jälkeen maakunnassa tulisi vuonna 2020 olemaan ainoastaan yksi julkisia sotepalveluita tuottava liikelaitos, jonka vastuulla on erikoissairaanhoito, sairaalapalvelut ja merkittävä julkisen vallan käyttö. Psykiatrian tulosalueen, kuten myös diagnostisten palvelujen integroiminen osaksi yliopistosairaalaa ovat johdonmukainen muutos sote-uudistukseen valmistautumisessa. Muutokset ovat myös linjassa strategisen yksi sairaala-toimintaperiaatteen kanssa. Valtuuston 13.6.2017 ( 13) tekemällä päätöksellä hallintosääntöön on tehty organisaatiomuutoksen edellyttämät muutokset, joilla psykiatrian tulosalue on hallintosäännöstä poistettu ja Tyksin tulosalueen tehtäviin on lisätty psykiatrinen erikoissairaanhoito. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2018. Vuoden 2018 talousarvioesityksessä psykiatrian tulosalueen määrärahat ja tuloarviot on otettu Tyksin tulosalueen talousarvioon. Kuntayhtymän sisäisenä rakennemuutoksena tällä ei ole vaikutusta talousarvioesityksen lukuihin kuntayhtymän tasolla. Tyks-Sapa-liikelaitoksen diagnostisten palvelujen integroiminen osaksi yliopistosairaalaa ja lääkehuollon muodostaminen erilliseksi tulosalueeksi Hallitus hyväksyi kokouksessaan 7.3.2017 ( 19) käynnistettäväksi organisaatiomuutoksen valmistelun, jolla Tyks-Sapa-liikelaitoksen diagnostiset palvelut (kuvantamis- ja laboratoriopalvelut) ja välinehuolto yhdistetään vuoden 2018 alusta lukien Tyksin tulosalueeseen ja lääkehuollosta muodostetaan oma erillinen tulosalue. Valtuuston 13.6.2017 ( 13) tekemällä päätöksellä hallintosääntöön on tehty organisaatiomuutoksen edellyttämät muutokset, joilla Tyks-Sapa-liikelaitos on hallintosäännöstä poistettu, Tyksin tulosalueen tehtäviin on lisätty diagnostiset palvelut ja välinehuolto, ja lääkehuolto lisätty uudeksi hallituksen alaiseksi tulosalueeksi. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2018. Edellä mainittujen organisaatiomuutosten vaikutukset on vuoden 2018 talousarvioesityksessä otettu huomioon. Kuvantamis- ja laboratoriopalvelujen sekä välinehuollon määrärahat ja tuloarviot on sisällytetty Tyksin talousarvioon ja uudelle lääkehuollon tulosalueelle muodostettu erillinen talousarvio. Kuntayhtymän sisäisinä rakennemuutoksina näillä ei ole vaikutusta talousarvioesityksen lukuihin kuntayhtymän tasolla.

1.2.2.3 Talousarvioesityksen muodostuminen 8 Alla on taulukkoesitys vuoden 2018 talousarvioesityksen muodostumisesta. VUODEN 2018 TALOUSARVIOESITYKSEN MUODOSTUMINEN (Ilman Turun psykiatrian fuusion vaikutuksia) Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2018 Milj. Talous- Kasvu arvio 2017 Indeksi- Määrä- Yhteensä arvioesitys % Milj. tarkistukset rahojen/tulo- Milj. 2018 2018 arvioiden Milj. tarkistukset Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta 498,4 8,6 8,6 507,0 1,7 Kalliin hoidon tasausmaksut 20,7-0,5-0,5 20,2-2,3 Erityisvelvoitemaksut 22,1 0,4 0,4 22,4 1,6 Tuotot jäsenk.ennen ensihoitoa 541,1 8,5 8,5 549,5 1,6 Ensihoidon myyntituotot 14,1 0,0 0,4 0,4 14,5 2,9 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä 555,2 0,0 8,9 8,9 564,1 1,6 Myyntituotot ulkok. ja muilta 62,7 2,9 2,9 65,6 4,6 Erityisvaltionosuus 14,2-0,5-0,5 13,7-3,5 Muut myyntituotot 49,5 3,8 3,8 53,3 7,7 Maksutuotot 25,7 0,8 0,8 26,5 3,2 Muut toimintatuotot 18,5 0,0 0,0 18,5 0,1 Muut, kuin tuotot jäsenkunnilta yht. 170,7 0,0 7,0 7,0 177,7 4,1 Toimintatuotot yhteensä 725,9 0,0 15,9 15,9 741,7 2,2 Toimintakulut Palkat 299,0 3,3 4,5 7,8 306,8 2,6 Sosiaalivakuutusmaksut 80,5-1,2 1,2-0,1 80,5-0,1 Henkilöstömenot 379,5 2,1 5,7 7,7 387,3 2,0 Palvelujen ostot 137,3 2,1 0,7 2,7 140,0 2,0 Materiaalin ostot 145,4 2,9 7,0 9,9 155,3 6,8 Vuokrat 8,5 0,0 0,1 0,1 8,6 0,9 Muut toimintakulut 10,5 0,0 0,4 0,4 10,9 3,5 Toimintakulut yhteensä 681,2 7,0 13,8 20,8 702,0 3,1 Toimintakate 44,7-7,0 2,1-5,0 39,7-11,1 Nettorahoitustuotot+/kulut- -3,8 0,0 0,0 0,0-3,8 0,0 Vuosikate 40,9-7,0 2,1-5,0 35,9-12,2 Poistot ja arvonalentumiset 40,9 0,0-0,6-0,6 40,3-1,5 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0-7,0 2,7-4,4-4,4 Sitovat nettokulut 555,2 7,0 6,2 13,3 568,4 2,4 Vuoden 2018 talousarvioesityksen luvut on edellä ja seuraavassa esitetty ilman Turun psykiatrian fuusion vaikutuksia, jotta vuoden 2018 esityksen luvut ovat vertailukelpoisia vuoden 2017 alkuperäiseen talousarvioon ja vuoden 2016 tilinpäätökseen. Turulta siirtyneen psykiatrisen hoidon talousarvioluvut esitetään erikseen kappaleessa: Turulta siirtynyt psykiatria vuoden 2018 talousarvioesityksessä. Toimintatuotot Toimintatuottojen tuloarvio kasvaa talousarvioesityksessä 15,9 milj. euroa (2,2 %) vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Jäsenkuntatuottojen tuloarvio kasvaa 8,9 milj. euroa (1,6 %) ja muiden, kuin jäsenkuntatuottojen tuloarvioiden kasvu on yhteensä 7,0 milj. euroa (4,1 %). Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ovat esityksessä 2,9 milj. euroa (4,6 %) suuremmat, kuin vuoden 2017 talousarviossa. Muiden myyntituottojen arviota on esityksessä korotettu 3,8 milj. euroa. Korotus perustuu kokonaan varastotarvikkeiden myynnin tuloarvion korotukseen. Turun kaupungin logistiikkatoiminnot yhdistettiin kuntayhtymän

logistiikkaan 1.4.2016 lukien ja tarvikemyynti on muodostunut huomattavasti arvioitua suuremmaksi. Potilasmaksutuottojen arviota on korotettu 818.500 euroa. Tuloarvio vastaa kuluvan vuoden ennustettua tasoa. Erityisvaltionosuuden tuloarviossa on varauduttu erityisvaltionosuuden 0,5 milj. euron vähenemiseen vuonna 2018. Toimintakulut Toimintakulujen osalta talousarvioesitys tarkoittaa 20,8 milj. euron (3,1 %) määrärahojen kasvua vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna kasvu on 1,8 %. Kasvusta 7,0 milj. euroa (1,0 %) on varattu palkkojen sopimuskorotuksista ja muista indeksitarkistuksista johtuvaan menojen kasvuun ja reaalisina toimintakulujen määrärahojen tarkistuksina on voitu ottaa huomioon 13,8 milj. euroa (2,0 %). Palkkojen sopimuskorotukset ja muut indeksitarkistukset on laskettu seuraavasti: Palkkojen sopimuskorotuksiin on varattu 1,1 %. Palvelujen ostojen määrärahoihin on tehty 1,5 % indeksitarkistukset ja materiaalin ostoihin 2,0 % indeksitarkistukset. Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu 25,8 % mukaan palkoista (26,5 % vuoden 2017 talousarviossa). Toimintakulujen määrärahojen 13,8 milj. euron lisäyksistä 3,8 milj. euroa on kohdennettu tarvikemyynnin tuloarvion korotusta vastaavasti myytävien tarvikkeiden ostomäärärahoihin. Jäljelle jäävästä 10,0 milj. eurosta 8,5 milj. euroa (1,2 %) kohdistuu jäsen- ja ulkokuntien hoidon tarpeesta johtuvaan kustannusten reaalikasvuun, josta osa on toteutumassa jo vuonna 2017. Välttämättömiin muutoshankkeisiin ja sote-valmisteluihin on varattu 1,5 milj. euroa. Toimintakulujen määrärahatarkistukset tulosalueittain käyttötarkoituksen mukaan ovat seuraavat: Vuoden 2018 talousarvioesityksen toimintakulujen määrärahatarkistukset Talousarviomäärärahojen jälkeenjääneisyyden korjaus - Henkilöstömenot 1 458 900 - Palvelujen ostot 602 600 - Materiaalin ostot 2 674 400 4 735 900 Määräraha sote-uudistuksen valmisteluun - Henkilöstömenot 1 000 000 - Palvelujen ostot 500 000 1 500 000 Määräraha tarvikemyynnin tuloarvion korotuksen perusteella - Materiaalin ostot 3 800 000 10 035 900 Lääkehuollon tulosalue Talousarviomäärärahojen jälkeenjääneisyyden korjaus - Apteekkitarvikkeet 265 200 Tekniset ja huoltopalvelut Määrärahojen jälkeenjääneisyyden korjaukset - Lämpö- ja vesimaksut 250 000 - Ulkoiset vuokrat 75 600 - Kiinteistövero 366 000 691 600 Valvontaosaston perustaminen - Henkilöstömenot 1 200 000 Määrärahat erikoislääkäreiden ja erikoistuvien lääkäreiden vakansseihin ja henkilöstömenojen määrärahojen jälkeenjään.korjaamiseen - Henkilöstömenot 1 600 000 2 800 000 Määrärahatarkistukset yhteensä 13 792 700 9

Nettorahoituskulut ja suunnitelmapoistot Tulosalueiden kesken on lisäksi tehty toimintakulujen määrärahojen siirtoja, joilla ei kuntayhtymän tasolla ole nettovaikutusta, määrärahojen kohdentamiseksi optimaalisesti. Talousarvioesitykseen ei sisälly esityksiä uusien virkojen tai toimien perustamisesta. Päätökset mahdollisista vakanssien perustamisesta esitetään tehtäväksi eri päätöksillä vuonna 2018 talousarviomäärärahojen puitteissa, kun virkamuutostarpeet ovat tarkemmin selvillä. Talousarvioesityksen muodostumisesta (ilman Turun psykiatrian fuusiota) on laskelma sivulla 53 ja vertailu vuoden 2017 ennusteeseen sivulla 61. Nettorahoituskulut ovat talousarvioesityksessä 3,8 milj. euroa, mikä on yhtä paljon, kuin vuoden 2017 talousarviossa. Lainojen korkokuluihin on varattu 3,6 milj. euroa. Lähtökohtana arviossa on, että korkokanta nousee vain lievästi vuoden 2017 tasosta. Tähän on arviossa 365.000 euron varaus. Lainojen lyhennysten korkomenoja vähentävä vaikutus on 470.000 euroa. Lainojen korkokulujen ennuste vuodelle 2017 on 3,7 milj. euroa. T3-sairaalan rakennusaikaisiin korkoihin on varattu 250.000 euroa. Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko on esityksessä nolla euroa. Koron perusteena olevan 12 kuukauden euribor-koron arvioidaan olevan vuonna 2018 edelleen lähellä nollaa. Suunnitelmapoistojen määräraha on 40,3 milj. euroa, mikä on 0,6 milj. euroa vähemmän, kuin vuoden 2017 talousarviossa. Liikelaitosten talousarvioesitykset ovat olleet johtokuntien käsiteltävänä. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta 26.10.2017 ( 72) ja Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta 18.10.2017 ( 53). 1.2.2.4 Turulta siirtynyt psykiatria vuoden 2018 talousarvioesityksessä Turulta siirtyneen psykiatrisen erikoissairaanhoidon määrärahat ja tuloarviot on otettu huomioon talousarvioesityksessä kuntayhtymän tasolla seuraavasti: 10 Euroa Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta 28 357 400 Kalliin hoidon tasausmaksut 1 319 200 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä 29 676 600 Muut myyntituotot 70 000 Maksutuotot 713 500 Tuet ja avustukset 108 400 Muut toimintatuotot 100 Toimintatuotot yhteensä 30 568 600 Toimintakulut Palkat 16 339 900 Sosiaalivakuutusmaksut 4 262 200 Henkilöstökulut yhteensä 20 602 100 Palvelujen ostot 6 855 800 Materiaalin ostot 1 021 400 Vuokrat 2 064 900 Muut toimintakulut 24 400 Toimintakulut yhteensä 30 568 600 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0 Sitovat nettokulut 29 676 600

Psykiatrian toimintaan aiheutuvien välittömien vaikutusten lisäksi Turulta siirtynyt psykiatria lisää laitoshuollon menoja teknisten ja huoltopalvelujen tulosalueella, työterveydenhuollon ja hallinnon menoja hallintokeskuksen tulosalueella, lääkehuollon menoja lääkehuollon tulosalueella, kuvantamis- ja laboratoriopalvelujen menoja Tyksin diagnostisissa palveluissa ja potilaskuljetusten menoja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa. Myös nämä menojen lisäykset on otettu yllä olevassa laskelmassa ja talousarvioesityksessä huomioon. Vuoden 2018 talousarvioesityksen muodostumisesta on laskelma sisältäen Turun psykiatrian fuusion vaikutukset sivulla 52. 1.2.3. Jäsenkuntien vuoden 2018 palvelusuunnitelmat Talousarvioesityksen tuotot jäsenkunnilta samoin suoritteet on palvelusuunnitelmissa jaettu kunnille. Kuntien euromääräisen käytön 2018 arviot perustuvat toteutuneisiin käyttösuhteisiin piirin eri sairaaloissa pienten kuntien osalta 24 edellisen kuukauden aikana ja suurten kuntien osalta 12 edellisen kuukauden aikana (tilannepäivä 30.4.2017). Hengityshalvauspotilaiden, ja psykiatrian vaikeahoitoisten potilaiden hoitokustannusten ja suoritteiden kohdistaminen eri kunnille on laskettu räätälöidysti. Turulta siirtyneen psykiatrisen hoidon myyntituotot jäsenkunnilta (28,4 milj. euroa) on kohdistettu Turun kaupungille. Turulta siirtyneen psykiatrisen hoidon kalliin hoidon tasaus 1.319.200 euroa on jaettu kuntien maksuosuusarvioihin asukaslukujen suhteessa. Jäsenkunnille toimitettiin 1.6.2017 alustavat euromääräiset maksuosuusarviot vuodelle 2018. Talousarvioesityksessä on pitäydytty kuntakohtaisesti näissä arvioissa. Kuntakohtaisesti jäsenkuntien maksuosuuksien muutosprosentit muodostuvat palvelusuunnitelmissa seuraaviksi: Jäsenkuntalaskutuksen kasvu vuoden 2018 palvelusuunnitelmissa verrattuna vuoden 2017 palvelusuunnitelmiin kunnittain Kasvu % % % Aura -3,7 Mynämäki -3,4 Rusko -6,6 Kaarina 0,4 Naantali 2,6 Salo 3,2 Kemiönsaari -6,4 Nousiainen 0,7 Sauvo 8,2 Koski Tl 5,3 Oripää -8,5 Somero 4,8 Kustavi 4,5 Paimio 0,4 Taivassalo 5,7 Laitila -0,5 Parainen 10,6 Turku 16,7 Lieto 4,2 Punkalaidun 4,4 Turku (ilman psyk.fuusiota) 1,7 Loimaa -3,6 Pyhäranta 12,0 Uusikaupunki 3,5 Marttila 2,2 Pöytyä 5,8 Vehmaa -3,1 Masku -5,3 Raisio 2,3 Jäsenkunnat yhteensä 6,9 Yhteensä (ilman psyk.fuusiota) 1,6 Turun vuoden 2018 maksuosuusarviota on verrattu vuoden 2017 alkuperäiseen maksuosuusarvioon (ilman psykiatrian fuusiosta johtuvaa lisäystä touko-joulukuulle 2017). Maksuosuusarvioiden laskennan perusteena olevat jäsenkuntatuotot muodostuvat vuoden 2018 talousarviossa seuraavasti: 11

12 TP 2016 TA 2017 Esitys 2018 Muutos % (alkuperäinen) TP 2016 TA 2017 Ennen Turun psykiatrian fuusiota Myyntituotot jäsenkunnilta 502 635 972 512 478 200 521 487 200 3,8 1,8 Kalliin hoidon tasausmaksut 28 792 388 20 651 000 20 172 000-29,9-2,3 Erityisvelvoitemaksut 21 676 000 22 052 000 22 404 800 3,4 1,6 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä 553 104 360 555 181 200 564 064 000 2,0 1,6 Turun psykiatrian fuusio 1.5.2017 lukien Myyntituotot jäsenkunnilta 28 357 400 Kalliin hoidon tasausmaksut 1 319 200 Yhteensä 0 0 29 676 600 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä 553 104 360 555 181 200 593 740 600 7,3 6,9 Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat on esitetty talousarvion sivuilla 87-101. Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu on palvelusuunnitelmissa jaettu jäsenkunnille asukaslukujen 1.1.2017 suhteessa. Erityisvelvoitamaksun perusteena olevat kustannukset Muutos % TP 2016 TA 2017 Esitys 2018 TP 2016 TA 2017 Potilasvahinkovakuutus 5 515 000 5 625 000 5 709 400 3,5 1,5 Lääkinn. kuntoutuksen apuvälineet 10 271 200 10 476 400 10 871 500 5,8 3,8 Ensihoidon lääkäriyksikkö ja kenttäjohtotoiminta 3 090 500 3 143 100 3 193 400 3,3 1,6 Aluetietojärjestelmä 702 100 712 600 542 500-22,7-23,9 Muut erityisvelvoitteet 2 097 200 2 094 900 2 088 000-0,4-0,3 Yhteensä 21 676 000 22 052 000 22 404 800 3,4 1,6 Kalliin hoidon tasausraja on vuonna 2018 80.000 euroa, mikä on sama kuin vuonna 2017. Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena ovat kustannukset, jotka syntyvät jäsenkunnille annettavista tasaushyvityksistä yli 80.000 euron potilaskohtaisista kustannuksista. Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena oleviin kustannuksiin sisältyy uutena eränä fuusion yhteydessä Turulta siirtyneiden valtionmielisairaalapotilaiden kustannuksia 1,3 milj. euroa. Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena olevat kustannukset Muutos % TP 2016 TA 2017 Esitys 2018 TP 2016 TA 2017 Hengityshalvauspotilaat 2 990 318 2 796 000 2 150 000-28,1-23,1 Fabryn-taudin potilaat 550 544 594 000 586 900 6,6-1,2 Valtion mielisairaalapotilaat - Turulta siirtyneet 1 319 200 - Muut jäsenkunnat 509 663 595 000 432 400-15,2-27,3 Muu somaattinen hoito 21 981 176 13 963 000 14 650 100-33,4 4,9 Muu psykiatrinen hoito 2 760 687 2 703 000 2 352 600-14,8-13,0 Yhteensä 28 792 388 20 651 000 21 491 200-25,4 4,1 1.2.4 Suunnitelma kertyneen ylijäämän palauttamisesta vuonna 2018 Kuntayhtymän taseessa 31.12.2016 oli ylijäämää 4,37 milj. euroa. Jäsenkuntien lausuntojen perusteella yli-/alijäämäkertymän tulisi olla mahdollisimman lähellä nollaa vuoden 2018 lopussa.

Hallitukselle ja valtuustolle esitetään ylijäämän palauttamista jäsenkunnille 4,37 milj. euron alijäämäisellä tuloksella vuonna 2018. Vuoden 2017 talousarviossa tavoitetuloksena on nollatulos. Suunnitelma ylijäämien palauttamisesta ja alijäämien kattamisesta 2018-2020 tulosalueittain on sivulla 62. 1.2.5 Vuosien 2019-2020 käyttötalouden suunnitelmat Vuoden 2019 suunnitelma Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on suunnitelmassa arvioitu 2,5 %. Vuonna 2019 palkkamenot lisääntyvät 1,0 %:lla, kun lomarahojen 30 % leikkaus vähentää palkkamenoja vain kolmelta kuukaudelta. Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on muilta osin arvioitu 1,5 %. Palvelujen ja materiaalin ostoihin ja muihin toimintakuluihin on tehty 1,5 % indeksitarkistukset. Palkkojen sopimuskorotukset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja yhteensä 13,7 milj. euroa (1,9 %). Toimintakulujen reaalisiin määrärahatarkistuksiin, joilla varaudutaan hoidontarpeen kasvun aiheuttamaan menojen lisäykseen, on varattu 6,3 milj. euroa (0,85 %). Hoidettujen potilaiden määrän kasvu on toteutunut tätä suurempana (keskimäärin 2,6 % vuodessa) ja kehityksen voidaan arvioida jatkuvan myös lähivuosina. Suunnitelman lähtökohtana on, että erotus katetaan vuonna 2019 tuottavuutta parantamalla. Toimintakulujen kasvu on suunnitelmassa yhteensä 20,0 milj. euroa (2,7 %). Poistot supistuvat 2,8 milj. euroa, kun U-sairaalan poistot päättyvät vuoteen 2018. Nettorahoituskulut vähenevät 0,1 milj. euroa. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta kasvavat suunnitelmassa 3,0 %, mikä euroina merkitsee 2,0 milj. euron kasvua. Erityisvaltionosuuden ja potilasmaksutulojen arvioidaan olevan vuoden 2018 tasolla. Hintojen korotukset lisäävät muita toimintatuottoja 1,0 milj. eurolla. Suunnitelma on laadittu tulokseltaan nollatasoon, kun vuoden 2018 talousarvio on 4,4 milj. euroa alijäämäinen. Tämä lisää osaltaan tuottoja jäsenkunnilta verrattuna vuoden 2018 talousarvion tasoon. Tuotot jäsenkunnilta kasvavat 18,6 milj. euroa (3,1 %) vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. VUODEN 2019 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN 13 Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2019 Milj. Suunni- Kasvu arvio 2018 Indeksi- Muut Yhteensä telma % Milj. ' tarkis- talousarvio- Milj. 2019 tukset muutokset Milj. 2019 Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 593,7 0,0 18,6 18,6 612,3 3,1 Myyntituotot ulkok. ja muilta 65,6 2,0 2,0 67,6 3,0 Muut toimintatuotot 113,0 1,0 0,0 1,0 114,0 0,9 Toimintatuotot yhteensä 772,3 1,0 20,6 21,6 793,9 2,8 Toimintakulut Henkilöstökulut 407,9 8,8 3,5 12,3 420,2 3,0 Palvelujen ostot 146,9 2,2 1,2 3,4 150,2 2,3 Materiaalin ostot 156,3 2,3 1,4 3,8 160,0 2,4 Muut toimintakulut 21,6 0,3 0,2 0,5 22,1 2,4 Toimintakulut yhteensä 732,6 13,7 6,3 20,0 752,6 2,7 Nettorahoituskulut -3,8 0,0-0,1-0,1-3,8 1,3 Poistot ja arvonalentumiset 40,3 0,0-2,8-2,8 37,5-7,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -4,4-12,7 17,1 4,4 0,0-100,0

Vuoden 2020 suunnitelma 14 Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on suunnitelmassa arvioitu 2,5 %. Palkkamenot lisääntyvät 0,3 %:lla, kun loma-rahojen 30 % leikkaus poistuu kokonaan. Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on muilta osin arvioitu 2,2 %. Palvelujen ja materiaalin ostoihin ja muihin toimintakuluihin on tehty 2,5 % indeksitarkistukset. Palkkojen sopimuskorotukset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja yhteensä 13,9 milj. euroa (1,8 %). Toimintakulujen reaalisiin määrärahatarkistuksiin, joilla varaudutaan hoidontarpeen kasvun aiheuttamaan menojen lisäykseen, on varattu 6,4 milj. euroa (0,85 %). Myös vuoden 2020 suunnitelma edellyttää tuottavuuden parantamista, jotta hoidettujen potilaiden määrän kasvuun voidaan varautua. Toimintakulujen kasvu on suunnitelmassa yhteensä 20,3 milj. euroa (2,7 %). Poistot kasvavat 0,9 milj. euroa ja nettorahoituskulut supistuvat 0,8 milj. euroa. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta kasvavat suunnitelmassa 3,1 %, mikä euroina merkitsee 2,1 milj. euron kasvua. Erityisvaltionosuuden ja potilasmaksutulojen arvioidaan olevan vuoden 2018 tasolla. Hintojen korotukset lisäävät muita toimintatuottoja 1,7 milj. eurolla. Suunnitelma on laadittu tulokseltaan nollatasoon. Tuotot jäsenkunnilta kasvavat 18,2 milj. euroa (3,0 %) vuoden 2019 suunnitelmaan verrattuna. VUODEN 2020 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2020 Milj. Suunni- Kasvu arvio 2019 Indeksi- Muut Yhteensä telma % Milj. ' tarkis- talousarvio- Milj. 2020 tukset muutokset Milj. 2020 Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 612,3 0,0 18,2 18,2 630,5 3,0 Myyntituotot ulkok. ja muilta 67,6 2,1 2,1 69,7 3,1 Muut toimintatuotot 114,0 1,7 0,0 1,7 115,7 1,5 Toimintatuotot yhteensä 793,9 1,7 20,3 22,0 815,9 2,8 Toimintakulut Henkilöstökulut 420,2 5,6 3,6 9,2 429,4 2,2 Palvelujen ostot 150,2 3,8 1,2 4,9 155,2 3,3 Materiaalin ostot 160,0 4,0 1,4 5,4 165,5 3,4 Muut toimintakulut 22,1 0,6 0,2 0,7 22,9 3,4 Toimintakulut yhteensä 752,6 13,9 6,4 20,3 772,9 2,7 Nettorahoituskulut -3,8 0,0-0,8-0,8-4,6 21,0 Poistot ja arvonalentumiset 37,5 0,0 0,9 0,9 38,4 2,3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0-12,2 12,2 0,0 0,0 0 Taloussuunnitelmiin ja vuoden 2018 talousarvion vertailutietoihin sisältyvät Turulta siirtyneen psykiatrian talousarvioluvut. Taloussuunnitelmat vuosille 2019-2020 on kuntayhtymätason lisäksi esitetty tasoilla: kuntayhtymä ilman liikelaitoksia ja kukin liikelaitos erikseen.

1.2.6 Vuosien 2018 2020 investointisuunnitelma 15 Investointimenojen loppusumma vuoden 2018 talousarvioesityksessä (ilman rahoitus-leasingilla rahoitettavia T3-hankkeen rakentamismenoja) on 43,3 milj. euroa (talousarvio 2017 47,0 milj. euroa). Vuoden 2019 investointisuunnitelma on loppusummaltaan samoin perustein 40,7 milj. euroa ja vuoden 2020 suunnitelma 39,5 milj. euroa. (T3-hankkeen rakentamismenot on esitetty suunnitelmassa informatiivisina, vaikka ne eivät sisälly investointimenojen loppusummaan.) Rakentamisen määrärahat ovat vuoden 2018 talousarvioesityksessä 26,6 milj. euroa (talousarvio 2017 25,6 milj. euroa) ja laite- ja kalustohankintojen määrärahat 16,7 milj. euroa (vuoden 2017 talousarvio 16,6 milj. euroa). Vuoden 2018 esitys ylittää voimassa olevan vuoden 2018 suunnitelman 19,2 milj. euroa alla olevan erittelyn mukaisesti: Poikkeamat investointiesityksen 2018 ja voimassa olevan suunnitelman välillä Rakennusinvestoinnit: Vuodelta 2017 siirtyvät ja/tai kustannusarvion nousu: - Uusi pysäköintirakennus 5 000 000 - Sh-rakennuksen ilmastoinnin korjaus 2 800 000 - T-sairaalan helikopterikentän korotus 1 000 000 - Loimaan sair. D-osan 2. krs. peruskorjaus 1 500 000 - AA7 Munuaisosasto 700 000 - Yhdystunneli A-sairaalasta T-sairaalaan 700 000 - Muut yhteensä -860 000 10 840 000 Uudet hankkeet: - Lääkehuoltorakennus: URS-vaatimukset ja TATE-muutokset 1 500 000 - Muut uudet hankkeet yhteensä 4 300 000 5 800 000 16 640 000 Laite- ja kalustohankintainvestoinnit: Uudet hankkeet: - Tietokonetomografialaite/T-sairaala 1 000 000 - O-kaari ja navigaattori 710 000 1 710 000 Muut poikkeamat - Medisiina D:n laite- ja kalustohankinnat 654 300 - Muut poikkeamat yhteensä 242 000 896 300 2 606 300 Yhteensä 19 246 300 Merkittävimmät käynnissä olevat rakennushankkeet sisältyvät suunnitelmaan seuraavasti: Uuden pysäköintirakennuksen rakentamisen aloitus siirtyy vuodelle 2018 ja vuoden 2017 talousarvioon varatusta 5,7 milj. euron määrärahasta jää ennusteen mukaan käyttämättä 5,4 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioon esitetään hankkeeseen 8,0 milj. euroa, joka ylittää voimassa olevan suunnitelman 5,0 milj. euroa. Vuoden 2019 suunnitelmaan esitetään 4,5 milj. euroa. Kokonaiskustannusarvio on 12,5 milj. euroa (voimassa olevassa suunnitelmassa 10,3 milj. euroa). Suunnitelman lähtökohtana on, että pysäköinnin järjestäminen ei edellytä kuntayhtymältä taloudellisia lisäpanostuksia. Sh-rakennuksen korjaustyö edellyttää paitsi ilmastoinnin korjausta myös sisäilmaongelmien korjaamiseksi rakennuksen orgaanisten välipohjien purkamista ja uusien rakentamista, mikä johtaa huonetilojen rakentamiseen uudelleen. Hankkeen valmistuminen siirtyy vuoden 2018 loppupuolelle ja kokonaiskustannusarvio nousee 5,6 milj. euroon (4,6 milj. euroa voimassa olevassa suunnitelmassa). Vuoden 2017 talousarvioon varatusta 3,8 milj.

1.2.7 Rahoitussuunnitelma vuosille 2018-2020 1.3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2018 euron määrärahasta jää käyttämättä 1,8 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioon esitetään hankkeeseen 2,0 milj. euron määrärahaa. Loimaan sairaalan D-osan 2. kerroksen peruskorjaushankkeen aloitus on viivästynyt. Rakenteellisten selvitysten mukaan rakennuksen välipohjassa olevat eristeet tulee purkaa. Vuonna 2017 toteutetaan suunnittelu ja osa purkutöistä. Vuoden 2017 talousarvioon varatusta 1,0 milj. euron määrärahasta jää käyttämättä 0,7 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioon esitetään 1,5 milj. euron määrärahaa. Kokonaiskustannusarvio nousee 2,2 milj. euroon (1,0 milj. euroa voimassa olevassa suunnitelmassa). Lääkehuoltorakennuksen korjaustyö jatkuu arvion mukaan elokuulle 2018, jonka jälkeen tapahtuu järjestelmien validointityö Fimean vaatimusten mukaisesti. Validointityön arvioidaan kestävän keväälle 2019. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on alentunut 3,7 milj. euroon (voimassa olevassa suunnitelmassa 6,5 milj. euroa) rakennuttajan kanssa tehdyn sovintosopimuksen seurauksena. Talousarvioon 2017 varatusta 2,25 milj. euron määrärahasta jää käyttämättä n. 1,0 milj. euroa (myös vuoden 2016 menot jäivät alle arvion). Vuoden 2018 talousarvioon esitetään 2,0 milj. euron määrärahaa ja vuodelle 2019 0,5 milj. euroa. A-sairaalan muutos- ja korjaustöiden toinen vaihe valmistuu vuonna 2018. Hankkeen loppuunsaattamiseen on vuodelle 2018 varattu 0,8 milj. euroa. Kokonaiskustannusarvio on 12,9 milj. euroa. A-sairaalan C-siiven peruskorjaus alkaa vuonna 2018 (määräraha 0,5 milj. euroa). Vuoteen 2020 ulottuvan hankkeen kokonaiskustannusarvio on 4,9 milj. euroa. Rakentamisen investointisuunnitelma perustuu kiinteistöjaoston esitykseen 3.10.2017 ( 98). Hankekohtainen investointisuunnitelma vuosille 2018 2021 on perusteluineen esitetty talousarvion sivuilla 63-82. Vuonna 2018 tulorahoitus ei talousarvioesityksen mukaan riitä kattamaan nettoinvestointeja, vaan rahoitusalijäämä on 5,5 milj. euroa. Kun lisäksi lainojen lyhennykset (31,3 milj. euroa) on katettava lainanotolla, on lainanottotarve yhteensä 36,2 milj. euroa. Lainakanta kasvaa 4,9 milj. euroa. Vuonna 2019 rahoitusalijäämä investointien jälkeen on 1,3 milj. euroa. Kun lainojen lyhennykset ovat 9,8 milj. euroa ja lainanottotarve 9,9 milj. euroa, kasvaa lainakanta 100.000 euroa. Vuonna 2020 muodostuu rahoitusylijäämää investointien jälkeen 0,8 milj. euroa. Lainojen lyhennysten (21,3 milj. euroa) maksamiseksi tarvitaan uutta lainaa 19,4 milj. euroa. Lainakanta supistuu 2,0 milj. euroa. Vuoden 2017 lopussa kuntayhtymällä on pitkäaikaista lainaa 184,2 milj. euroa Suunnitelmakauden 2018-2020 lopussa pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa 187,2 milj. euroon. Rahoituslaskelma kuntayhtymätasolla on esitetty talousarvion sivulla 22. Valtuuston tulee päättää talousarviossa ja -suunnitelmassa kuntayhtymän ja liikelaitosten toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (Kuntalaki 14 ). Valtuuston hyväksymien konserniohjeiden (10.6.2008 10) mukaan tytäryhteisöjen on saatettava omat strategiansa linjaan kuntayhtymän strategian kanssa. Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi toiminnalliset tavoitteet asetetaan koskien kuntayhtymää liikelaitoksineen sekä soveltuvin osin myös tytäryhteisöjä. 16

Vuoden 2018 sitovat toiminnalliset tavoitteet on valmisteltu valtuuston 14.6.2016 ( 10) vuosille 2017-2018 hyväksymän strategian pohjalta. Sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat hallituksen esityslistalla 7.11.2017 talousarvioesityksen erillisenä liitteenä. 17 Suoritetavoitteet Vuoden 2018 suoritetavoitteet perustuvat Tyksin toimi- ja vastuualueiden, Turunmaan sairaalan sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen arvioihin palvelujen kysynnän ja hoidon tarpeen kehityksestä sekä palvelutuotannon kapasiteettitekijöistä vuonna 2018. Suoritetavoitteet ovat kuntayhtymän tasolla seuraavat: Suoritetavoitteet vuonna 2018 MUUTOS % TP 2016 TA 2017 ESITYS 2018 TP16 TA17 SOMAATTINEN HOITO Vuodeosastohoito Hoitojaksot 62 514 60 549 59 490-4,8-1,7 Hoitopäivät 234 361 228 843 223 835-4,5-2,2 Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) 21 331 16 158 19 215-9,9 18,9 Keskimääräinen hoitoaika 3,75 3,78 3,76 0,4-0,4 Avohoito Avohoitokäynnit 853 155 857 126 890 177 4,3 3,9 Päiki-toimenpiteet (A-Q ja Y) 17 565 18 490 16 585-5,6-10,3 Leikkaustoimenpiteet yhteensä 38 896 34 648 35 800-8,0 3,3 PSYKIATRINEN HOITO Ilman Turulta siirtynyttä psykiatriaa Vuodeosastohoito Hoitojaksot 2 060 2 011 1 872-9,1-6,9 Hoitopäivät 41 747 40 095 37 010-11,3-7,7 Keskimääräinen hoitoaika 20,27 19,94 19,77-2,4-0,8 Avohoito Avohoitokäynnit 140 453 135 760 160 096 14,0 17,9 YHTEENSÄ Vuodeosastohoito Hoitojaksot 64 574 62 560 61 362-5,0-1,9 Hoitopäivät 276 108 268 938 260 845-5,5-3,0 Keskimääräinen hoitoaika 4,28 4,30 4,25-0,6-1,1 Avohoito Avohoitokäynnit 993 608 992 886 1 050 273 5,7 5,8 Vertailukelpoisuuden vuoksi suoritetavoitteet on edellä esitetty ilman Turun psykiatrian fuusion mukanaan tuomia suoritteita. Turun psykiatrian suoritetavoitteiksi esitetään vuodelle 2018 1.524 hoitojaksoa, 36.665 hoitopäivää ja 115.250 avohoitokäyntiä. Suoritetavoitteet toimi- ja tulosalueittain on esitetty talousarvion sivuilla 83-84. 1.4. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET Vuoden 2018 toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2018 toiminnalliset tavoitteet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi asetetaan valtuustoon nähden sitovina. Toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisessa tulee pyrkiä mahdollisimman suuren terveyshyödyn tuottamiseen sairaanhoitopiirin väestölle toimintaan varattujen määrärahojen määräämissä rajoissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä

vuotta 2018 koskien selvitys hallitukselle osavuosikatsauksissa ja valtuustolle toimintakertomuksessa. Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta Taloudellisten tavoitteiden sitovuudet esitetään asetettavaksi hallitukselle ja liikelaitosten johtokunnille suhteessa valtuustoon sekä hallituksen alaisille tulosalueille suhteessa hallitukseen seuraavasti: TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUSTASOT VUODEN 2018 TALOUSARVIOSSA Kuka vastuussa Valtuustoon nähden Hallitukseen nähden Hallitus Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot : - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Hallituksen alaiset tulosalueet: Tulosalue yhteensä: - Turun yliopistollinen - Sitovat nettokulut keskussairaala - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Lääkehuollon tulosalue - Tekniset ja huoltopalvelut - Hallintokeskus Vuoden 2018 talousarviossa kuntayhtymä on sitoutunut tuottamaan erikoissairaanhoidon palvelut jäsenkunnille kokonaislaskutukseltaan 593,7 milj. euron määräisenä. Jotta jäsenkuntien palvelusuunnitelmat voidaan toteuttaa kustannuksiltaan suunnitellusti, edellyttää tämä, että tulosalueiden ja koko kuntayhtymän kustannusperusteinen maksuosuusrasitus jäsenkunnille vuoden 2018 toiminnasta voidaan pitää talousarviossa asetetun menokehyksen rajoissa. Sitovuustasot esitetään määriteltäväksi nettoperiaatteella siten, että toiminnan kuluista vähennetään tuotot, lukuun ottamatta tuottoja jäsenkunnilta. Sitovat nettokulut lasketaan tuloslaskelmasta seuraavasti: + Toimintakulut + Korko- ja muut rahoituskulut + Poistot ja arvonalentumiset - Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta - Erityisvaltionosuus - Muut myyntituotot - Maksutuotot - Tuet ja avustukset - Muut toimintatuotot - Korko- ja muut rahoitustuotot Lääkehuollon tulosalueen, teknisten ja huoltopalvelujen sekä hallintokeskuksen osalta sitovat nettokulut mittaavat kustannusperusteita menorasitusta piirin sairaaloille. Ilman yhtymähallituksen päätöstä yli 270.000 euron investointihankkeisiin varattuja määrärahoja on oikeus käyttää, vain perusteluissa sanottuun tarkoitukseen. 18