TALOUSARVIO JA SUUNNITELMA Valtuusto liite 1 30

Transkriptio

1 TALOUSARVIO JA SUUNNITELMA Valtuusto liite 1 30

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KUNTAYHTYMÄTASON TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 1 Valtion vuoden 2019 talousarvioesitys 1 Kuntatalouden tilanne 2 Työmarkkinatilanne 3 Erikoissairaanhoidon talouden kehitys 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke VUOSIEN TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 6 Talousarvion ja -suunnitelman valmisteluprosessi 6 Vuoden 2019 käyttötalouden talousarvioesitys 7 Jäsenkuntien vuoden 2019 palvelusuunnitelmat 9 Suunnitelma kertyneen ylijäämän palauttamisesta vuonna Vuosien käyttötalouden suunnitelmat 11 Investointisuunnitelma Rahoitussuunnitelma vuosille TOIMINNALLISET TAVOITTEET TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET 17 Vuoden 2019 toiminnallisten tavoitteiden sitovuus 17 Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta KUNTALASKUTUS VUONNA TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA TULOSALUEITTAIN KUNTAYHTYMÄ ILMAN LIIKELAITOKSIA Turun yliopistollinen keskussairaala 26 Lääkehuollon tulosalue 27 Tekniset ja huoltopalvelut 28 Hallintokeskuksen tulosalue LIIKELAITOKSET TALOUSARVIOESITYKSEN 2019 MUODOSTUMINEN 41 Kuntayhtymätason talousarvioesityksen muodostuminen 42 Talousarvioesityksen vertailu vuoden 2018 ennusteeseen INVESTOINTISUUNNITELMA Investointisuunnitelma Investointisuunnitelman perustelut SUORITETAVOITTEET 2019 JA KUNTIEN PALVELUSUUNNITELMAT 67 Suoritetavoitteet Kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksu 70 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat 73

3

4 TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion vuoden 2019 talousarvioesitys Pitkään jatkuneen taantuman jälkeen Suomen bruttokansantuote pääsi vuonna 2015 orastavaan 0,3 % kasvuun, joka kiihtyi 1,9 prosenttiin vuonna Vuonna 2017 bkt kasvoi jo 3,0 prosenttia. Bruttokansantuote kasvoi viennin ja investointien kasvun myötä. Talousarviota laadittaessa, lokakuussa 2018, kuluvasta vuodesta on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi. Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan 3,0 %. Maailmantaloudessa korkeasuhdanne jatkuu, mutta yhä enemmän on merkkejä siitä, että kasvuvaihe on taittumassa. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvun hidastuvan kuitenkin selvästi noin 1,5 prosentin vuosikasvuihin tulevina vuosina. Keskipitkällä aikavälillä vuosina talouskasvun arvioidaan palaavan potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtiin eli noin prosenttiin. Ministeriö ennustaa Suomen talouskasvuksi vuonna ,7 %. Vuoden 2020 talouskasvuksi ministeriö ennustaa 1,6 %. Työttömyysasteen ministeriö arvio alenevan kuluvana vuonna 7,4 %:iin, vuonna 2019 edelleen 6,9 %:iin ja ,6 %:iin. Ansiotasoindeksi nousi alustavien tietojen mukaan vuonna ,2 %, vuonna ,8 % ja vuonna ,6 %. Talouskasvu vahvistaa julkista taloutta, mutta myönteinen suhdannetilanne ei ratkaise julkisen talouden rakenteellisia ongelmia, joita ovat väestön ikääntymisen aiheuttama kasvupaine hoito- ja hoivamenoissa ja sen mukanaan tuoma valtiontalouden alijäämä. Julkisen talouden velkasuhde alenee hitaasti ja laskee vuonna 2018 alle 60 %:in rajan bruttokansantuotteesta. Valtion talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,3 mrd. euroa, mikä on n. 0,5 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat vajaat 2 % vuoden 2018 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 53,9 mrd. euroa v Verojen ja veroluontoisten maksujen osuus on n. 45,8 mrd. euroa. Vuoden 2018 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen arvioidaan kasvavan n. 1,8 mrd. euroa ja tulot ilman lainanottoa 1/88

5 lisääntyvät vastaavasti 1,2 mrd. euroa. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 on 1,4 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Alijäämä suurin piirtein puolittuu vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa ennakoituun verrattuna. Vuoden 2018 lisätalousarviossa tuloarviota korotettiin lähinnä kertaluonteisten tekijöiden vuoksi 1,7 mrd. eurolla. Vuodelle 2018 budjetoituun (ml. lisätalousarvio) verrattuna alijäämä pienenee 0,3 mrd. eurolla v Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan v n. 0,7 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2019 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan n. 109 mrd. euroa, mikä on n. 45 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan n. 1,2 mrd. euroa, mikä on hieman vähemmän kuin vuodelle 2018 on arvioitu. Suhdannenousun siivittämänä hallituksen asettama tavoite velkasuhteen taittumisesta v saavutetaan. Valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä ensi vuosikymmenen alussa joten nimellisesti velkaantuminen jatkuu. Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 10,5 mrd. euroa v Valtionavut alenevat vuodelle 2018 budjetoidusta n. 3 %. Kuntatalouden tilanne Valtiovarainministeriön mukaan koko kuntatalous (kunnat ja kuntayhtymät) vahvistui selvästi vuonna Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 3,9 mrd. euroa vuonna Vuosikate vahvistui noin 540 milj. euroa edellisvuodesta. Vuosikate riitti hyvin kattamaan poistot ja arvonalentumiset, sekä nettoinvestoinnit. Investointitarpeet, korjausvelka ja kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen kuitenkin haastavat kuntataloutta. Kuluvana vuonna kuntatalouden rahoitusjäämä (=toiminnan ja investointien rahavirta) kääntyy negatiiviseksi -0,55 mrd. euroa, kun se vuonna 2017 oli +0,11 mrd. euroa. Vuonna 2019 se on -0,41 mrd. euroa. Vuonna 2019 kuntien nettotoimintamenot kasvavat 2,5 % ja verotulot 5,6 %. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta (v. 2017: 18,42 mrd. euroa) kasvaa vuonna ,75 mrd. euroa ja nousee vuonna ,78 mrd. euroon. Lainakannan kasvu selittyy pääosin sairaanhoitopiirien kasvaneilla investoinneilla. Talouden kehityksessä ja lähivuosien näkymissä on alueellisia eroja, jotka heijastuvat alueellisesti kuntatalouden tilanteeseen ja kehitysarvioihin. Talouden haasteet jatkuvat erityisesti pienillä kunnilla, suurten kuntien haasteena on lainakanta. Euromääräisesti eniten velkaa on Uudellamaalla, Varsinais- Suomella, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa on noin 53 prosenttia koko maan lainakannasta, niiden osuus on viime vuosina hitaasti kasvanut. Vuosikatteen heikentymistä oli maakunnista ainoastaan Varsinais-Suomessa. Heikentyminen oli kuitenkin suhteellisen pientä, noin 30 euroa asukasta kohti (koko maa 596 / asukas, Varsinais-Suomi v. 2016: 383, v. 2017: 352 ). Tällä hetkellä Varsinais-Suomen kuntien talouden tilanne ei merkittävästi poikkea valtakunnallista keskiarvoista mitattuna kertyneellä yli-/alijäämällä ja lainakannalla asukasta kohti. Vuonna 2017 kertynyttä ylijäämää oli Varsinais- 2/88

6 Suomen kunnissa euroa asukasta kohti (valtakunnallinen keskiarvo euroa). Vuonna 2017 Varsinais-Suomen kuntien lainakanta oli euroa asukasta kohti (valtakunnallinen keskiarvo euroa). Työttömyysaste Varsinais-Suomessa oli vuonna ,7 %, kun se koko maassa oli 8,6 %. Työmarkkinatilanne Talousarviota laadittaessa lokakuussa 2018 on kunta-alalla voimassa työmarkkinakeskusjärjestöjen saavuttaman neuvottelutuloksen mukaiset työ- ja virkaehtosopimukset (kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, lääkärisopimus ja teknisten sopimus). Sopimukset ovat voimassa Sopimusten kustannusvaikutus sopimusjaksolla on 3,5 prosenttia, mikä vastaa työmarkkinakierroksen niin sanottua yleistä linjaa. Sopimuskautena toteutetaan yleiskorotukset 1. toukokuuta 2018 ja 1. huhtikuuta 2019 lukien. Sopimuksiin sisältyy myös paikallinen järjestelyerä 1. tammikuuta Neuvotteluissa sovittiin paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta. Kertaerä on 9,2 prosenttia varsinaisesta palkasta ja se maksetaan koko henkilöstölle tammikuussa Työmarkkinajärjestöjen hyväksymän kilpailukykysopimuksen mukaisesti loma-rahoja leikataan 30 % ajanjaksolla siten, että leikkaus koskee jälkeen maksettavia lomarahoja. Kilpailukykysopimuksen osana työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet myös työnantajien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta asteittain vuosina ja palkansaajan maksuosuuden nostamisesta vastaavasti. Lisäksi työnantajan sosiaaliturvamaksua on alennettu vuodesta 2017 alkaen. Erikoissairaanhoidon talouden kehitys Erikoissairaanhoidon toimintamenot kasvoivat sairaanhoitopiireissä edelliseen vuoteen verrattuna vuonna ,1 %, vuonna ,2 %, ,6 % ja vuonna ,7 %. Menojen kasvu on ollut nopeampaa, kuin mihin talousarvioissa on varauduttu ja seurauksena on ollut talousarvioiden ylittyminen lähes kaikissa maamme sairaanhoitopiireissä. 3/88

7 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toimintamenojen kasvu nousi vuonna ,9 %:iin psykiatrian fuusion seurauksena. Toimintamenojen talousarvio ylittyi, mutta vähemmän kuin muissa yliopistosairaanhoitopiireissä. Toimintamenojen reaalinen, julkisen talouden terveydenhuollon hintaindeksillä deflatoitu kasvu vuosina oli keskimäärin 2,0 % vuodessa (Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä 2,7 %). Erikoissairaanhoidon menojen reaalista kasvua selittää merkittävältä osin väestön ikääntymisestä johtuva palvelujen kysynnän ja käytön kasvu ja uudet lakisääteiset tehtävät, kuten ensihoito. Lisäksi monilla alueilla on toteutettu sairaanhoitopiirin vastuita laajentavia työnjakomuutoksia sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien kesken. THL:n mukaan ikääntyneiden tapaturmista 80 prosenttia on kaatumisia, liukastumisia tai putoamisia. Kaatuminen on myös tavallisin tapaturmaisen kuoleman syy yli 65-vuotiailla. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on lähetteiden määrällä mitattuna kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2017 keskimäärin 1,4 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kysynnän kasvu on ollut valtakunnallista kehitystä nopeampaa, ollen keskimäärin 2,5 % vuodessa. Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä on vuodesta 2013 vuoteen 2017 kasvanut valtakunnallisesti keskimäärin 2,7 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu on ollut keskimäärin 2,5 % vuodessa. (Ensihoito integroitiin sairaanhoitopiireihin vuonna 2012). Lääketieteen ja lääketieteellisen teknologian kehitys on tuonut erikoissairaanhoitoon uusia kalliita hoitomenetelmiä ja lääkkeitä, joilla voidaan hoitaa sairauksia, joita aiemmin ei pystytty hoitamaan. Tästä johtuva erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu näkyy erityisesti lääkemenojen kasvuna. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuosina lääkemenot ovat kasvaneet erikoissairaanhoidossa keskimäärin 4,7 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu on ollut samoin keskimäärin 4,6 % vuodessa. 4/88

8 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke Hallitus antoi maaliskuussa 2017 eduskunnalle esityksen maakunta- ja sosiaalija terveydenhuollon uudistusta koskeviksi laeiksi ja toukokuussa 2017 esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevaksi laiksi. Lakiesityksissä tavoitteena oli sote-uudistuksen voimaanastuminen yhdessä valinnanvapauslain kanssa lukien. Uudistuksen toimeenpanoa valmistelevan maakuntien välisaikaishallinnon oli tarkoitus aloittaa toimintansa lakiesitysten hyväksymisen jälkeen syksyllä Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lakiesityksistä antaman lausunnon mukaan esitetty valinnanvapausjärjestelmä ei turvaa kaikissa tilanteissa riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yhdenvertaisesti kaikille. Lausunnon mukaan esitetty maakunnan velvollisuus yhtiöittää sosiaalija terveydenhuollon palvelut on perustuslain vastainen. Valiokunta kiinnitti lausunnossaan myös moniin muihin yksityiskohtiin huomiota. Hallitus päätti neuvotteluissaan , että valinnanvapauslaki valmistellaan perustuslakivaliokunnan edellyttämät korjaukset huomioon ottaen uudestaan syksyllä 2017 ja korjattu lakiluonnos lähetetään lausuntokierrokselle marrasjoulukuussa Hallitus antoi eduskunnalle uuden esityksen valinnanvapauslaiksi käsittelyyn Sote- ja maakuntauudistusta koskeva lakipaketti oli kokonaisuudessaan eduskunnan käsittelyssä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi kriittisen lausuntonsa maakunta- ja sote-uudistuksen keskeisistä lakiesityksistä Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitää mm. varmistaa se, että uudistuksen lait eivät ole ristiriidassa EU:n valtiontukisääntöjen kanssa. Lisäksi maakuntien rahoitus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Uudistuksen ajalliset siirtymät on myös määriteltävä. Muutokset valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä ja valtiovarainministeriössä ja ne toimitetaan eduskunnalle hallituksen vastineena. Talousarviota laadittaessa lokakuussa 2018 sote- ja maakuntauudistuksen käsittely eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on kesken, vaikka sen oli tarkoitus valmistua syyskuun loppuun mennessä. Sote-valiokunnalla on kiire, sillä hallitus haluaa lait voimaan niin, että maakuntauudistuksen mukaiset maakuntavaalit voidaan järjestää vuoden 2019 toukokuussa. Sote-lakien hyväksymisen ja maakuntavaalien välillä pitäisi olla väliä noin puoli vuotta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee voimaan uuden aikataulun mukaan alkaen, jolloin uudet maakunnat aloittavat toimintansa ja järjestämisvastuu on siirtynyt maakunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus edellyttää mm. maakunnan yhtenäisen tuotantorakenteen suunnittelua, valinnanvapausmallien toiminnan ennakointia ja 5/88

9 suunnittelua, tietojärjestelmien kehittämistä, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamista, henkilöstön siirron suunnittelua ja omaisuusjärjestelyihin valmistautumista. Valmistelu Varsinais-Suomen maakunnassa pääsi vauhtiin alkuvuodesta 2018, mutta hiljeni syksyllä odottamaan lainsäädännön valmistumista VUOSIEN TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Kuntayhtymän taloussuunnittelun lähtökohtana on valtuuston hyväksymä pitkän tähtäimen talouden vakauttamisohjelma. Vakauttamisohjelmassa jäsenkuntien keskimääräinen maksuosuuksien vuosikasvu vuosina voi olla enintään 3,8 %. Vuonna 2017 toteutettu psykiatrian fuusio on kuitenkin ohjelmakauden loppupuolelle sijoittuessaan niin merkittävä muutos, ettei alkuperäistä vakauttamisohjelman maksuosuuksien kehitystä koskevaa tavoitetta ole mahdollista saavuttaa vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi fuusiolle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat osin riippuvaisia psykiatrian uusista tilaratkaisuista ja investoinnin toteutuessa velkaantumista koskeva enimmäistavoite (200 milj. euroa) ylittyy hieman, päätyen 219,3 milj. euron lainakantaan. Ilman psykiatrian fuusiota vakauttamisohjelman tavoite jäsenkuntien maksuosuuksien kehityksestä saavutettiin vuonna 2017 ja myös talousarvio- ja suunnitelma noudattaa tavoitetta johtaen vuosina keskiarvoon 3,5 %. Nykytoiminnan laajuuden perusteella eli sisältäen psykiatrian fuusion, taloussuunnitelma johtaa 4,2 % keskiarvoon. Taseen alijäämien kattaminen on toteutunut vuonna 2016 ja tavoitteeksi asetettujen maksuosuuksien muutosten puitteissa. Talousarvio- ja suunnitelma on laadittu siten, että vuoden 2019 jälkeen taseessa ei myöskään ole ylijäämiä Talousarvion ja suunnitelman valmisteluprosessi Kevään kuntaneuvottelut erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä vuonna 2019 käytiin Jäsenkunnille ja Turun yliopistolle varattiin perussopimuksen mukaisesti mahdollisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Palaute useilta jäsenkunnilta oli se, että alun perin vuodelle 2019 esitetty 2,8 % maksuosuuden kasvu haastaa kuntien kantokyvyn, ja että sairaan-hoitopiirin on kehitettävä toimintojaan siten, että erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä voidaan hillitä. Tästä syystä on kohdistettava toimenpiteitä sekä jäsenkuntien maksurasituksen pienentämiseen että toiminnan kehittämiseen. Sairaanhoitopiiriltä odotetaan kykyä vaikuttaa palvelujen kysyntään ja palveluprosessien sujuvuuteen ja samalla kehittää tuottavuuttaan. Yhteistyötä toiminnallisissa ja rakennemuutoksissa pidettiin yleisesti onnistuneena viime vuosina ja sen toivottiin jatkuvan esiin tulleissa muutostarpeissa, kehityshankkeissa ja sote-uudistuksessa. Hallitus hyväksyi kuntaneuvottelujen ja kuntien esitysten pohjalta valmistellut kuntayhtymän käyttötalouden talousarvioraamit vuodelle 2019 kokouksessaan 6/88

10 ( 43). Jäsenkunnille toimitettiin talousarvioraamiin perustuvat alustavat arviot vuoden 2019 maksu-osuuksista Tuotantosuunnitelmat ja arviot vuoden 2019 suoritteista pyydettiin tulosalueilta ja Tyksin toimialueilta mennessä. Hallituksen ensimmäinen talousarviokäsittely on ja toinen käsittely, jonka perusteella hallitus päättää esityksestä valtuustolle, on Jäsenkunnille toimitetaan perussopimuksen edellyttämällä tavalla talousarvioesitykseen perustuvat palvelusuunnitelmat mennessä Vuoden 2019 käyttötalouden talousarvioesitys Talousarvioesityksen lähtökohdat Hallitus päätti kokouksessaan ( 43), että vuoden 2019 talousarvio laaditaan siten, että jäsenkuntien maksuosuuksien muutos voi olla enintään 2,5 % tilikauden tulos laaditaan 2,042 milj. euroa alijäämäiseksi ja asiakasmaksuissa noudatetaan asetuksen mukaisia enimmäismääriä vuoden 2019 alusta alkaen. Vuoden 2019 talousarvioesitys on laadittu reunaehdoiltaan hallituksen raamipäätöksen mukaisesti. Talousarvioraami on erittäin tiukka. Kuluvan vuoden ennustettuun kustannuskehitykseen talousarvioesitys tarkoittaa ainoastaan 1,4 % toimintakulujen kokonaiskasvua. Suurimpia kuluvan vuoden talousarviosta poikkeavia kustannustekijöitä eli lääkekustannuksia ja tarvikekustannuksia voidaan oikaista 7,1 milj. eurolla. Valtaosa tästä kehityksestä on toteutumassa jo vuoden 2018 aikana. Sitovien nettokulujen muutos talousarviosta 2018 on 2,1 %. Talousarvioesitys ei sisällä varaumia hoidon kysynnän kasvuun Talousarvioesityksen muodostuminen Alla on taulukkoesitys vuoden 2019 talousarvioesityksen muodostumisesta. 7/88

11 VUODEN 2019 TALOUSARVIOESITYKSEN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2019 Milj. Talous- Kasvu arvio 2018 Indeksi- Määrä- Yhteensä arvioesitys % Milj. tarkistukset rahojen/tulo- Milj arvioiden Milj. tarkistukset Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta 535,3 14,9 14,9 550,2 2,8 Kalliin hoidon tasausmaksut 21,5-1,4-1,4 20,1-6,3 Erityisvelvoitemaksut 22,4 1,3 1,3 23,7 5,9 Tuotot jäsenk.ennen ensihoitoa 579,2 14,8 14,8 594,1 2,6 Ensihoidon myyntituotot 14,5 0,0 0,0 0,0 14,5 0,0 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä 593,7 0,0 14,8 14,8 608,6 2,5 Myyntituotot ulkok. ja muilta 65,6 3,4 3,4 69,0 5,2 Erityisvaltionosuus 13,7 0,8 0,8 14,5 5,8 Muut myyntituotot 53,4 1,3 2,0 3,3 56,7 6,2 Maksutuotot 27,3 2,3 2,3 29,6 8,5 Muut toimintatuotot 18,6 0,4 1,3 1,7 20,3 9,1 Muut, kuin tuotot jäsenkunnilta yht. 178,6 1,7 9,8 11,5 190,1 6,4 Toimintatuotot yhteensä 772,3 1,7 24,6 26,4 798,7 3,4 Toimintakulut Palkat 323,1 12,2 1,2 13,4 336,6 4,2 Sosiaalivakuutusmaksut 84,7-1,6 0,3-1,3 83,5-1,5 Henkilöstömenot 407,9 10,6 1,5 12,2 420,0 3,0 Palvelujen ostot 146,9 2,2 0,7 2,9 149,8 2,0 Materiaalin ostot 156,3 2,3 8,7 11,0 167,3 7,1 Vuokrat 10,7 0,2 0,0 0,2 10,9 2,0 Muut toimintakulut 10,9 0,2 0,3 0,5 11,4 4,2 Toimintakulut yhteensä 732,6 15,5 11,3 26,8 759,4 3,7 Toimintakate 39,7-13,8 13,4-0,4 39,3-1,1 Nettorahoitustuotot+/kulut- -3,8 0,0 0,6 0,6-3,2-15,9 Vuosikate 35,9-13,8 14,0 0,2 36,1 0,5 Poistot ja arvonalentumiset 40,3 0,0-2,2-2,2 38,2-5,3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -4,4-13,8 16,1 2,3-2,0 Sitovat nettokulut 598,1 13,8-1,3 12,5 610,6 2,1 Toimintatuotot Toimintatuottojen tuloarvio kasvaa talousarvioesityksessä 26,4 milj. euroa (3,4 %) vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Jäsenkunta-tuottojen tuloarvio kasvaa 14,8 milj. euroa (2,5 %) ja muiden kuin jäsenkuntatuottojen tuloarvioiden kasvu on yhteensä 11,5 milj. euroa (6,4 %). Asiakasmaksuja arvioidaan kertyvän 2,3 milj. euroa (8,5 %) vuoden 2018 talousarviota enemmän. Toimintakulut Toimintakulujen osalta talousarvioesitys tarkoittaa 26,8 milj. euron (3,7 %) määrärahojen kasvua vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna kasvu on 1,4 %. Työehtosopimusten palkkaratkaisujen ja yleisen kustannuskehityksen arvioidaan johtavan 15,5 milj. euron menojen kasvuvaikutukseen. Muita ulkoisiin sopimuksiin pohjautuvia menoja sisältyy esitykseen 2,9 milj. euroa. Kliinisen tietopalvelun vakinaistamiseen on varattu 0,6 milj. euroa ja muuhun tutkimukseen ja kehitykseen 0,5 milj. euroa. Lääke- ja tarvikekustannuksiin on tehty 7,1 milj. euron lisäys kuluvan vuoden ennustetun kehityksen mukaisesti ja muut muutokset ovat 0,2 milj. euroa. 8/88

12 Talousarviomäärärahojen optimaaliseksi kohdentamiseksi on tulosalueiden kesken lisäksi tehty toimintakulujen määrärahojen siirtoja, joilla ei kuntayhtymän tasolla ole nettovaikutusta. Suurin muutos on lain edellyttämänä toteutettava leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa vaativan toiminnan siirtyminen Turunmaan sairaalan liikelaitoksesta Tyksin tulosalueelle. Siirtyvän toiminnan laajuus on 1,6 milj. euroa. Edellisen lisäksi on useita muita pienempiä siirtoja tulosalueiden kesken. Talousarvioesitykseen sisältyy uusia virkoja ja vakansseja kliinisen tietopalvelun vakinaistamiseksi kustannusvaikutukseltaan 0,6 milj. euroa. Tämän lisäksi kuntayhtymä on laatinut sopimukset biopankin toiminnasta, jonka velvoitteista aiheutuu henkilöstökustannuksia 0,5 milj. euroa ja Medisiina D rakennukseen tuotetaan tukipalveluja muille osapuolille ja ne edellyttävät 0,3 milj. euron lisäyksiä. Päätösesitykset talousarviomäärärahoihin sisältyvistä uusista vakansseista tuodaan käsittelyyn määrärahakäsittelyn jälkeen. Vuoden 2019 talousarvioesityksen muodostuminen ja vertailu vuoden 2018 ennusteeseen on kappaleessa 3. Nettorahoituskulut ja suunnitelmapoistot Nettorahoituskulut ovat talousarvioesityksessä 3,2 milj. euroa, mikä on 0,6 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa. Lainojen korkokuluihin on varattu 3,2 milj. euroa. Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko on esityksessä nolla euroa. Koron perusteena olevan 12 kuukauden euribor -koron keskiarvon arvioidaan olevan vuonna 2019 edelleen lähellä nollaa. Suunnitelmapoistojen määräraha on 38,2 milj. euroa, mikä on 2,2 milj. euroa vähemmän, kuin vuoden 2018 talousarviossa. Suurin poistoja pienentävä tekijä on U sairaalan poistojen vähentyminen. Liikelaitosten talousarvioesitykset ovat olleet johtokuntien käsiteltävänä. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta ( 73) ja Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta ( 54) Jäsenkuntien vuoden 2019 palvelusuunnitelmat Talousarvioesityksen tuotot jäsenkunnilta samoin kuin suoritteet on palvelusuunnitelmissa kohdistettu kunnille. Kuntien euromääräisen käytön 2019 arviot perustuvat toteutuneisiin käyttösuhteisiin piirin eri sairaaloissa pienten kuntien osalta 24 edellisen kuukauden aikana ja suurten kuntien osalta 12 edellisen kuukauden aikana. Jäsenkunnille toimitettiin alustavat euromääräiset maksuosuusarviot vuodelle Talousarvioesityksessä on pitäydytty kuntakohtaisesti näissä arvioissa. 9/88

13 Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu Kuntakohtaisesti jäsenkuntien maksuosuuksien muutosprosentit talousarviosta 2018 talousarvioon 2019 muodostuvat palvelusuunnitelmissa seuraaviksi: Jäsenkuntalaskutuksen kasvu vuoden 2019 palvelusuunnitelmissa verrattuna vuoden 2018 palvelusuunnitelmiin kunnittain: Jäsenkunta Muutos% TA2019 vrt TA2018 Jäsenkunta Muutos% TA2019 vrt TA2018 Aura 4,16 Paimio 6,43 Kaarina 7,02 Parainen -0,68 Kemiönsaari 4,75 Punkalaidun -23,65 Koski Tl 3,03 Pyhäranta 1,02 Kustavi -1,99 Pöytyä 1,41 Laitila -2,08 Raisio -2,40 Lieto 3,40 Rusko 8,86 Loimaa -0,26 Salo 0,22 Marttila -2,98 Sauvo 0,01 Masku -0,51 Somero 2,03 Mynämäki 3,58 Taivassalo 5,63 Naantali 4,16 Turku 3,96 Nousiainen -4,51 Uusikaupunki 0,84 Oripää -2,24 Vehmaa 7,08 Yhteensä 2,50 Kuntien lopulliset kustannukset perustuvat kuitenkin aina toteutuvaan tosiasialliseen palvelujen käyttöön. Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat on esitetty talousarvion kappaleessa 5. Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu on palvelusuunnitelmissa jaettu jäsenkunnille asukaslukujen suhteessa. Erityisvelvoitemaksut ovat talousarvioesityksessä yhteensä euroa. Kalliin hoidon tasausraja vuonna 2019 on euroa, mikä on sama kuin vuonna Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena ovat kustannukset, jotka syntyvät jäsenkunnille annettavista tasaushyvityksistä yli euron potilaskohtaisista kustannuksista. Kalliin hoidon kustannusten arvioidaan olevan yhteensä euroa vuonna Suunnitelma kertyneen ylijäämän palauttamisesta vuonna 2019 Hallitukselle ja valtuustolle esitetään ylijäämän palauttamista jäsenkunnille 2,042 milj. euron alijäämäisellä tuloksella vuonna Vuoden 2018 talousarviossa 10/88

14 tavoitetuloksena on 4,4 milj. euron ali-jäämä. Talousarvion 2019 jälkeen kuntayhtymällä ei ole taseessaan yli/ alijäämää edellisiltä tilikausilta Vuosien käyttötalouden suunnitelmat Vuoden 2020 suunnitelma Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on suunnitelmassa arvioitu 2,8 %. Palvelujen ostoihin on tehty 2,3 % indeksikorotus. Materiaalin ostoihin 1,6 % ja vuokriin sekä muihin toimintakuluihin on tehty 1,0 % indeksitarkistukset. Palkkojen sopimuskorotukset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja yhteensä 18,1 milj. euroa (2,3 %). Suunnitelmavuosien indeksikorotusten perustana ovat Valtionvarainministeriön syyskuun 2018 arviot kustannuskehityksestä. Toimintakulujen reaalisiin määrärahatarkistuksiin, on varattu 11,2 milj. euroa (1,4 %) ja lisäksi peruspääoman korkokuluihin 0,7 milj. euroa. Suunnitelman menolisäykset ovat kysynnän kasvua pienemmät ja suunnitelma edellyttää vuonna 2020 tuottavuuden parantamista. Menolisäyksiä aiheuttavat mm. uusien lääkevalmisteiden tulo käyttöönotettavaksi. Toimintakulujen kasvu on suunnitelmassa yhteensä 29,3 milj. euroa (3,9 %). Poistot kasvavat 0,8 milj. euroa, kun investointitarve kasvaa vuoteen Nettorahoituskulut lisääntyvät 0,9 milj. euroa, kun korkokehitys laukaisee peruspääoman korkomaksun. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta kasvavat suunnitelmassa 3,0 %, mikä euroina merkitsee 2,1 milj. euron kasvua. Erityisvaltionosuuden arvioidaan kasvavan 1,4 % (0,2 milj. euroa) ja potilasmaksutulojen 0,6 milj. euroa (2,2 %). Hintojen korotukset lisäävät muita toimintatuottoja 3,3 milj. euroa. Suunnitelma on laadittu tulokseltaan nollatasoon, kun vuoden 2019 talousarvio on 2,0 milj. euroa alijäämäinen. Tämä lisää osaltaan tuottoja jäsenkunnilta verrattuna vuoden 2019 talousarvion tasoon. Tuotot jäsenkunnilta kasvavat 27,6 milj. euroa (4,5 %) vuoden 2019 talousarvioon verrattuna. 11/88

15 VUODEN 2020 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2020 Milj. Suunni- Kasvu arvio 2019 Indeksi- Muut Yhteensä telma % Milj. ' tarkis- talousarvio- Milj tukset muutokset Milj Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 608,6 0,0 27,6 27,6 636,2 4,5 Myyntituotot ulkok. ja muilta 69,0 2,1 2,1 71,1 3,0 Muut toimintatuotot 121,1 1,5 1,9 3,3 124,4 2,8 Toimintatuotot yhteensä 798,7 1,5 31,6 33,0 831,7 4,1 Toimintakulut Henkilöstökulut 420,0 11,8 7,5 19,2 439,3 4,6 Palvelujen ostot 149,8 3,4 1,4 4,8 154,6 3,2 Materiaalin ostot 167,3 2,7 2,2 4,9 172,2 2,9 Muut toimintakulut 22,3 0,2 0,2 0,4 22,6 1,7 Toimintakulut yhteensä 759,4 18,1 11,2 29,3 788,7 3,9 Nettorahoituskulut -3,2 0,0-0,9-0,9-4,0 27,6 Poistot ja arvonalentumiset 38,2 0,0 0,8 0,8 38,9 2,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2,0-16,6 18,7 2,0 0,0-100,0 Vuoden 2021 suunnitelma Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on suunnitelmassa arvioitu 2,5 %. Palvelujen ostoihin on tehty 1,8 % indeksitarkistus. Materiaalin ostoihin 1,6 % ja vuokriin sekä muihin toimintakuluihin on tehty 1,0 % indeksitarkistukset. Palkkojen sopimuskorotukset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja yhteensä 16,8 milj. euroa (2,1 %). Toimintakulujen reaalisiin määrärahatarkistuksiin, on varattu 4,4 milj. euroa (0,5 %). Myös vuoden 2021 suunnitelma edellyttää tuottavuuden parantamista, jotta hoidettujen potilaiden määrän kasvuun voidaan varautua. Toimintakulujen kasvu on suunnitelmassa yhteensä 21,1 milj. euroa (2,7 %). Poistot kasvavat 2,8 milj. euroa ja nettorahoituskulut lisääntyvät 0,8 milj. euroa. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta kasvavat suunnitelmassa 2,8 %, mikä euroina merkitsee 2,0 milj. euron kasvua. Erityisvaltionosuuden arvioidaan kasvavan 1,4 % (0,2 milj. euroa) ja potilasmaksutulojen 0,5 milj. euroa (1,7 %). Hintojen korotukset lisäävät muita toimintatuottoja 2,3 milj. euroa. Suunnitelma on laadittu tulokseltaan nollatasoon. Tuotot jäsenkunnilta kasvavat 20,5 milj. euroa (3,2 %) vuoden 2020 suunnitelmaan verrattuna. 12/88

16 VUODEN 2021 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2021 Milj. Suunni- Kasvu arvio 2020 Indeksi- Muut Yhteensä telma % Milj. ' tarkis- talousarvio- Milj tukset muutokset Milj Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 636,2 20,5 0,0 20,5 656,7 3,2 Myyntituotot ulkok. ja muilta 71,1 2,0 0,0 2,0 73,1 2,8 Muut toimintatuotot 124,4 2,3 0,0 2,3 126,7 1,8 Toimintatuotot yhteensä 831,7 24,8 0,0 24,8 856,4 3,0 Toimintakulut Henkilöstökulut 439,3 11,0 3,7 14,7 454,0 3,4 Palvelujen ostot 154,6 2,8 0,0 2,8 157,4 1,8 Materiaalin ostot 172,2 2,8 0,0 2,8 174,9 1,6 Muut toimintakulut 22,6 0,2 0,7 0,9 23,5 3,9 Toimintakulut yhteensä 788,7 16,8 4,4 21,1 809,8 2,7 Nettorahoituskulut -4,0-0,8 0,0-0,8-4,9 21,0 Poistot ja arvonalentumiset 38,9 2,8 0,0 2,8 41,7 7,1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0 4,4-4,4 0,0 0,0 0 Taloussuunnitelmat vuosille on kuntayhtymätason lisäksi esitetty tasoilla: kuntayhtymä ilman liikelaitoksia ja kukin liikelaitos erikseen Vuosien investointisuunnitelma Investointimenojen loppusumma vuoden 2019 talousarvioesityksessä (ilman rahoitus-leasingilla rahoitettavia T3-hankkeen rakentamismenoja) on 44,5 milj. euroa (talousarvio ,3 milj. euroa). Vuoden 2020 investointisuunnitelma on loppusummaltaan samoin perustein 50,9 milj. euroa ja vuoden 2021 suunnitelma 65,0 milj. euroa. (T3-hankkeen rakentamismenot on esitetty suunnitelmassa informatiivisina, vaikka ne eivät sisälly investointimenojen loppusummaan.) T3 hankkeen sairaala-, tutkimus- ja hoitolaitteiden sekä irtaimistohankintojen osalta määrärahat sisältyvät alustavina summina suunnitelmavuosien investointeihin ja edellyttävät vielä mm. arviointimenettelyn läpikäymistä ennen hankkeen hankintaohjelman hyväksymistä. Rakentamisen määrärahat ovat vuoden 2019 talousarvioesityksessä 26,7 milj. euroa (talousarvio ,6 milj. euroa) ja laite- ja kalustohankintojen määrärahat 17,8 milj. euroa (vuoden 2018 talousarvio 16,7 milj. euroa). Vuoden 2019 esitys ylittää voimassa olevan vuoden 2018 suunnitelman 3,8 milj. euroa alla olevan erittelyn mukaisesti: 13/88

17 Poikkeamat investointiesityksen 2019 ja voimassa olevan suunnitelman välillä Rakennusinvestoinnit: Vuodelta 2018 siirtyvät ja/tai korjausarvion nousu: T3-hanke yhteensä (invest.suunnitelmaan sisältyvä) A-sairaalan C-siipi Isotooppiyksikön tilat Lääkehuoltorakennuksen korjaus Uusi pysäköintirakennus A-sairaalan julkisivun kunnostus ja ikkunoiden uusiminen + B-osa Lääkehuoltorakennus: käyttäjän URS-vaatimukset ja TATE-muutokse Höyryverkoston muutokset kantasairaalassa (sis. A-sairaala, höyrynk Sairaanhoitopiirin varavoimakontti ja T2-liitäntä T3-sairaalan ja Medisiina D:n välisen tilan rakentaminen lämpimäksi Rakennus 12. porttirakennuksen peruskorjaus Rakennus 2. koulutusdialyysin vapauttamien tilojen peruskorjaus ( Kirurgisen sairaalan vuodeosastojen sprinklaus Loimaa, Leikkausosaston peruskorjaus pkl-käyttöön (A-osa, 2 krs.) Loimaa, A-osan lämpöjohtoverkoston uusinta Salo, K-osa 3. ja 4. kerroksen saneeraus Uki, Leikkausosaston peruskorjaus pkl-käyttöön ja 1.kerroksen tilamu Uudet hankkeet: T2-SAIRAALA, LAUHTUMATTOMIEN KAASUJEN POISTOYKSIKÖN EPLL, ERVA-ENSIHOITOKESKUS T2, VÄLINEHUOLTO, UUSI VAUNUPESUKONE TULEVIEN HANKKEIDEN TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU PSYKIATRIAN UUDISRAKENNUS METSÄVENLA JA METSÄEERO KUNNOSTUS & JÄTEVEDET A-SAIRAALA, PORRASHUONEIDEN MAALAUS + ULKO-OVIEN TAR KANTASAIRAALA, KIINTEISTÖAUTOMAATION UUSINNAT VSSHP:N ALUE, HISSIEN SANEERAUS 1-2 KPL/VUOSI HALIKKO, RAUHALAN, KASVIHUONEIDEN JA RIVITALON PURKUT T2-SAIR., LEIKKAUSSALIEN JA STER.VAR. OLOSUHDEVALVONTA SALON SAIRAALAN UUDISOSAN RAKENTAMINEN JA PERUSKOR UKI, 2. KRS: SKOPIA, POKI JA TSTOT JA 1.KRS: DIALYYSI SALO, VÄLTTÄMÄTTÖMÄN SANEERAUSTYÖT Muut rakennushankkeet VSSHP yhteensä Laite- ja kalustoinvestoinnit: Uudet hankkeet: Angiolaite*4, korvaava hankinta Neuronavigaattori * 2, korvaava hankinta Magneettikuvauslaite/Medisiina D Varastoautomaatti IT-investoinnit - UNA Muut poikkeamat: Sädehoitolaitteen uusinta Tykösädehoitolaitteen uusinta Sädehoitolaitteen uusinta Suoradigit. natiivikuvauslaite/a-sair Tietokonetomografialaite/A-sair Suoradigit. natiivikuvauslaite/salo Suoradigit. natiivikuvauslaite/tks Magneettikuvauslaite/TKS Magneettikuvauslaite/A-sair Massaspektrometri Medisiina D hankinnat Antibioottijakelulaite EPLL muut laite- ja kalustohankinnat /88 Yhteensä

18 A-sairaan korjaus jatkuu AD-tilojen jälkeen AC-siipeen. Kohteelle perustetaan oma hanke. Vuoden 2017 aikana on tehty C-siiven käyttötarkoitusselvitys siitä, mihin käyttöön tilat tulevat remontin jälkeen. C-siipi on LVIS-tekniikaltaan elinkaarensa lopussa, sekä paloviranomainen on edellyttänyt koko rakennuksen kattavan paloilmoitinjärjestelmän rakentamista ja nykyisen järjestelmän uusimista. Tiloista tehdyssä kuntotutkimuksessa on tullut esille, että välipohjarakenteessa sisällä olevassa koksikuonassa on asbestia, samoin kuin seinien tasoitteissa. Tästä syystä on päädytty ratkaisuun, jossa vain kantavat rakenteet jäävät ja kaikki muu puretaan ja rakennetaan uudelleen. Tämä aiheuttaa kustannusten nousua alkuperäiseen verrattuna. Vuoden 2018 talousarvioon hankkeelle varattiin 0,5 milj. euroa ja vuodelle 2019 rakentamista varten 5,5 milj. euroa ja vuodelle ,7 milj. euroa (voimassa olevassa suunnitelmassa 8,5 milj. euroa vuodelle 2019 ja 4,0 milj. euroa vuodelle 2020). Uuden pysäköintirakennuksen rakennustyöt käynnistyivät keväällä 2018 ja pysäköintirakennus käyttöönotetaan kesäkuussa Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 13,9 miljoonaa euroa (aiempi arvio 12,5 milj. euroa), josta vuodelle 2019 esitetään 5.0 M. Vuoden 2018 talousarviossa hankkeeseen varattiin 8,0 milj. euroa ja vuoden 2019 suunnitelman 4,5 milj. euroa. Merkittäviä vuonna 2019 käynnistyviä rakennushankkeita: Salon sairaalasta on tehty konsultin toimesta selvitys Salon terveyspalveluista Selvitykseen perustuen VSSHP ja Salon kaupunki ovat yhteistyössä päättäneet aloittaa toiminnallisen suunnittelun Salon sairaalan uudistamisesta ja kunnostamisesta kokonaisuutena. Työnimen "Salon sairaala 2023" saanut hanke jatkaa SAS hankkeen pohjalta päivitetyin tiedoin. Suunnitelmana on toteuttaa vuodeosastoja osittain korvaava uudisrakennus, sekä sen käyttöönoton jälkeen vapautuvien tilojen peruskorjaus. Uudisrakennus on ajateltu otettavaksi käyttöön vuonna Koko Salon sairaalan, terveyskeskuksen vuodeosastotilojen ja osin myös vastaanottotilojen talotekniikka on vanhentunut. Tiloissa on tapahtunut toimintaa haittaavia putkirikkoja sekä on todettu sisäilmaongelmaa. Kaupungin ja sairaanhoito-piirin yhteinen näkemys on, että nyt suunniteltavat vuodeosasto- ja poliklinikkatilat rakennetaan yhteiseen käyttöön. Toiminnallisen suunnittelun työryhmä on aloittanut työnsä syyskuun alussa. Toiminnallinen suunnitelma ja tarveselvitys ovat pohjana hankesuunnitelmalle, jonka on tarkoitus valmistua ensi vuonna ja se sisältää muun muassa kustannusarvion. Hankesuunnitelma määrittelee tarvittavan kiinteistön tekniset vaatimukset. Vasta sen jälkeen voidaan päättää hankkeen toteutuksesta. Tarvittava määräraha tarkennetaan hankesuunnitelman valmistuttua, kun hankkeen laajuus ja toteuttamiseen liittyvät reunaehdot ovat tarkemmin selvillä. Hankkeeseen on alustavasti varattu talousarvioon vuosille ,5 milj. euroa, josta 0,2 milj. euroa vuodelle 2019 toiminnalliseen suunnitteluun ja alustavaan tekniseen määrittelyyn. Anestesiaa edellyttävä leikkaustoiminta Loimaan sairaalassa on lopetettu terveydenhuoltolain muutoksen nojalla vuoden 2017 lopussa. Loimaalla on panostettu polikliiniseen kirurgiaan ja muihin avosairaanhoidon palveluihin. Tällä hetkellä osa avohoidon toiminnoista on hajautettu eri puolille ja eri kerroksiin sairaalaa erikoisalavastaanottojen mukaan. Toiminnot ovat pääsääntöisesti 15/88

19 1.2.7 Rahoitussuunnitelma vuosille TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2019 vanhoissa potilashuoneissa. Leikkaustoiminnan loppuessa voidaan operatiiviset poliklinikat ja polikliininen kirurgia keskittää vapautuviin leikkausosasto- ja päiväkirurgian yksikön tiloihin. Olemassa olevia tiloja voidaan hyödyntää melko hyvin. Jonkin verran tarvitaan muutostöitä, jotta tilat voidaan ottaa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti käyttöön. Tilojen suunnittelu on aloitettu syksyllä Hankkeelle on vuoden 2019 määrärahoissa merkitty rakentamiseen 1, 9 milj. euroa ja vuodelle euroa. Vuoden 2018 talousarviossa oli mukana psykiatrian uudisrakennuksen toiminnallisen suunnitelman ja tarveselvityksen eteenpäinvieminen. Psykiatrian toiminnat ovat hajallaan lukuisissa eri kiinteistöissä eri paikkakunnilla. Tilat ovat pääosin huonokuntoisia ja sopimattomia nykyisien toiminnan tarpeisiin. Toiminnallinen suunnittelu ja tarveselvitys on käynnistetty ja ne on tarkoitus saada valmiiksi toukokuussa Hankepäätöksen jälkeen varataan hankesuunnitteluun noin puolen vuoden aika. Uudisrakennus on tarkoitus rakentaa sairaanhoitopiirin kaupungilta vuokraamalle ns. Micron tontille. Kaavaaloite on jätetty ja kaavan arvioidaan valmistuvan vuonna Hankkeelle on varattuna talousarvioon alustavasti määrärahoja eri vuosille yhteensä 55,0 milj. euroa, joista vuodelle ,5 milj. euroa. Rakentamisen investointisuunnitelma perustuu kiinteistöjaoston esitykseen ( 92) ja ( 124). Hankekohtainen investointisuunnitelma vuosille on perusteluineen esitetty talousarvion kappaleessa 4. Vuonna 2019 tulorahoitus ei talousarvioesityksen mukaan riitä kattamaan nettoinvestointeja, vaan rahoitusalijäämä on 6,5 milj. euroa. Kun lisäksi lainojen lyhennykset (9,8 milj. euroa) on katettava lainanotolla, on lainanottotarve yhteensä 15,5 milj. euroa. Lainakanta kasvaa 5,7 milj. euroa. Vuonna 2020 rahoitusalijäämä investointien jälkeen on 10,0 milj. euroa. Kun lainojen lyhennykset ovat 21,3 milj. euroa ja lainanottotarve 31,0 milj. euroa, kasvaa lainakanta 9,7 milj. euroa. Vuonna 2021 muodostuu rahoitusalijäämää investointien jälkeen 21,3 milj. euroa. Lainojen lyhennysten (41,3 milj. euroa) maksamiseksi tarvitaan uutta lainaa 62,5 milj. euroa. Lainakanta lisääntyy 21,2 milj. euroa. Vuoden 2018 lopussa kuntayhtymällä on pitkäaikaista lainaa 172,8-182,8 milj. euroa riippuen jälleenrahoituksen toteutumisesta. Suunnitelmakauden lopussa pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa enintään 219,3 milj. euroon. Rahoituslaskelma kuntayhtymätasolla on esitetty talousarvion sivulla 22. Valtuuston tulee päättää talousarviossa ja -suunnitelmassa kuntayhtymän ja liikelaitosten toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (Kuntalaki 14 ). Valtuuston hyväksymien konserniohjeiden ( )) mukaan tytäryhteisöjen on saatettava omat strategiansa linjaan kuntayhtymän strategian kanssa. Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi toiminnalliset tavoitteet asetetaan koskien kuntayhtymää liikelaitoksineen sekä soveltuvin osin myös tytäryhteisöjä. 16/88

20 Vuoden 2019 sitovat toiminnalliset tavoitteet on valmisteltu valtuuston ( 19) vuosille hyväksymän strategian pohjalta. Sitovat vuoden 2019 toiminnalliset tavoitteet on esitetty erillisessä liitteessä. Suoritetavoitteet Vuoden 2019 suoritetavoitteet perustuvat Tyksin toimi- ja vastuualueiden, Turunmaan sairaalan sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen arvioihin palvelujen kysynnän ja hoidon tarpeen kehityksestä sekä palvelutuotannon kapasiteettitekijöistä vuonna Suoritetavoitteet ovat kuntayhtymän tasolla seuraavat: Suoritetavoitteet toimi- ja tulosalueittain on esitetty talousarvion kappaleessa TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET Vuoden 2019 toiminnalliset tavoitteet 17/88

21 Vuoden 2019 toiminnalliset tavoitteet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi asetetaan valtuustoon nähden sitovina. Toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisessa tulee pyrkiä mahdollisimman suuren terveyshyödyn tuottamiseen sairaanhoitopiirin väestölle toimintaan varattujen määrärahojen määräämissä rajoissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2019 koskien selvitys hallitukselle osavuosikatsauksissa ja valtuustolle toimintakertomuksessa. Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta Taloudellisten tavoitteiden sitovuudet esitetään asetettavaksi hallitukselle ja liikelaitosten johtokunnille suhteessa valtuustoon sekä hallituksen alaisille tulosalueille suhteessa hallitukseen seuraavasti: TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUTASOT VUODEN 2019 TALOUSARVIOSSA Kuka vastuussa Valtuustoon nähden Hallitukseen nähden Hallitus Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Ensihoidon ja päivystyksen Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta liikelaitos: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Turunmaan sairaalan : liikelaitoksen johtokunta - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Hallituksen alaiset tulosalueet: Tulosalue yhteensä: - Turun yliopistollinen - Sitovat nettokulut keskussairaala - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Lääkehuollon tulosalue - Tekniset ja huoltopalvelut - Hallintokeskus Vuoden 2019 talousarviossa kuntayhtymä on sitoutunut tuottamaan erikoissairaanhoidon palvelut jäsenkunnille kokonaislaskutukseltaan 608,6 milj. euron määräisenä. Jotta jäsenkuntien palvelusuunnitelmat voidaan toteuttaa kustannuksiltaan suunnitellusti, edellyttää tämä, että tulosalueiden ja koko kuntayhtymän kustannusperusteinen maksuosuusrasitus jäsenkunnille vuoden 2019 toiminnasta voidaan pitää talousarviossa asetetun menokehyksen rajoissa. Sitovuustasot esitetään määriteltäväksi nettoperiaatteella siten, että toiminnan kuluista vähennetään tuotot, lukuun ottamatta tuottoja jäsenkunnilta. Sitovat nettokulut lasketaan tuloslaskelmasta seuraavasti: + Toimintakulut + Korko- ja muut rahoituskulut 18/88

22 + Poistot ja arvonalentumiset - Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta - Erityisvaltionosuus - Muut myyntituotot - Maksutuotot - Tuet ja avustukset - Muut toimintatuotot - Korko- ja muut rahoitustuotot 1.5. KUNTALASKUTUS VUONNA 2019 Kuntalaskutuksen perusteet Lääkehuollon tulosalueen, teknisten ja huoltopalvelujen sekä hallintokeskuksen osalta sitovat nettokulut mittaavat kustannusperusteita menorasitusta piirin sairaaloille. Ilman yhtymähallituksen päätöstä yli euron investointihankkeisiin varattuja määrärahoja on oikeus käyttää vain perusteluissa sanottuun tarkoitukseen. Taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2019 koskien selvitys valtuustolle ja hallitukselle toimintakertomuksessa ja osavuosikatsauksissa tilikauden aikana. Taloussuunnitelma muodostaa suunnitelmavuosien talousarviosuunnittelun lähtökohdan. Palvelujen hinnat määritetään omakustannusperiaatteella (perussopimus 27 ). Kuntayhtymän hallitus voi tarkistaa hintoja talousarviovuoden aikana, mikäli hinnoittelun perusteena olevat kustannukset muuttuvat oleellisesti kuntayhtymästä riippumattomista syistä (perussopimus 27 ). Kalliin hoidon tasauksen euromääräinen raja on euroa vuonna 2019 ( euroa vuonna 2018). Jäsenkunnilta asukaslukujen suhteessa kannettavalla kalliin hoidon tasausmaksulla katetaan jäsenkunnasta kotoisin olevan yksittäisen potilaan saman sairauden hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet kustannukset, jotka ylittävät euroa. Kalliin hoidon tasaukseen oikeuttaviin kustannuksiin ei lueta jäsenkunnalta laskutettuja siirtoviivemaksuja. Tasausjärjestelmä kattaa kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot (Terveydenhuoltolaki 76 ). Kalliin hoidon tasausmaksun määrä on 41,90 euroa kunnan asukasta kohti vuonna Jäsenkunnilta asukaslukujen suhteessa kannettavalla erityisvelvoitemaksulla katetaan sairaaloiden erityisvelvoitteista aiheutuvat kustannukset. Erityisvelvoitemaksu on 50,15 euroa asukasta kohti vuonna 2019, johon sisältyy alueellisen apuvälinekeskuksen kustannuksia 16,99 euroa asukasta kohti. Niille jäsenkunnille, jotka eivät ole tehneet sopimusta apuvälinehankintojen keskittämisestä alueellisen apuvälinekeskuksen tehtäväksi, vaan hankkivat näitä itse, vähennetään erityisvelvoitemaksusta 5,43 euroa kunnan asukasta kohti. Asukaslukuina käytetään asukaslukuja Jäsenkuntia laskutetaan kuukausittain tasasuuruisin erin palvelusuunnitelmissa määritellyn vuosilaskutuksen perusteella (tasaerälaskutus). Jos kunnan 19/88

23 Siirtoviivemaksujärjestelmä erikoissairaanhoidon toteutunut käyttö poikkeaa tasaerälaskutuksesta ensimmäisen kahdeksan kuukauden kuluttua vähintään +/-5,0 % tai vähintään 1 milj. euroa, tehdään tarvittavat tasaerälaskutuksen muutokset loka-joulukuun laskutukseen. Palvelujen toteutuneen käytön mukainen tasauslaskutus toteutetaan viimeistään mennessä. Tasasuuruisin erin tapahtuva laskutus koskee palvelusuunnitelmissa laskettuja palvelujen myyntituloja (mukaan lukien ensihoitopalvelut) sekä kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksuja. Kuntayhtymä laskuttaa kutakin jäsenkuntaa maksukuukautta edeltävän kalenterikuukauden 25. päivänä 1/12 osan palvelusuunnitelman loppusummasta. Laskun eräpäivä on maksukuukauden 10. päivä ja viivästyskorko korkolain mukainen. Tasaerälaskutusta ei sovelleta ulkokuntien ja muiden maksajien laskutukseen. Ulkokuntien ja muiden maksajien laskut erääntyvät maksettavaksi kahden viikon maksuajalla viimeistään palvelujen antokuukautta seuraavan toisen kuukauden 10. päivä. Valtuusto vahvisti kokouksessaan ( 9) perussopimuksen 27 :n 1 momentissa tarkoitetun siirtoviivemaksun perusteet. Hallitus päätti ( 94), että korotettu siirtoviivemaksu otetaan käyttöön alkaen. Päätös siirtoviivemaksun perimisestä on voimassa toistaiseksi. 20/88

24 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Toiminnan kokonaisuutta kuvaava tuloslaskelma Kuntayhtymä yhteensä MUUTOS % SUUNNITELMA MUUTOS % TULOSLASKELMA TP 2017 TA 2018 ESITYS 2019 TP 17 TA / /20 Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta ,1 2, ,7 3,2 Kalliin hoidon tasausmaksut ,1-6, ,2 3,0 Erityisvelvoitemaksut ,6 5, ,0 3,0 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä ,2 2, ,5 3,2 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ,3 4, ,4 2,8 Erityisvaltionosuus ,4 5, ,4 1,4 Muut myyntituotot ,5 6, ,8 2,5 Maksutuotot ,2 8, ,2 1,7 Tuet ja avustukset ,6 0, ,5 1,4 Muut toimintatuotot ,3 11, ,2 0,3 Toimintatuotot yhteensä ,8 3, ,1 3,0 Toimintakulut Palkat ,6 4, ,4 3,4 Sosiaalivakuutusmaksut ,9-1, ,4 3,4 Henkilöstökulut yhteensä ,3 3, ,4 3,4 Palvelujen ostot ,7 1, ,6 1,8 Materiaalin ostot ,9 6, ,1 1,6 Vuokrat ,4 2, ,4 6,8 Muut toimintakulut ,3 4, ,0 1,0 Toimintakulut yhteensä ,0 3, ,9 2,7 Toimintakate ,1-1, ,4 8,4 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot ,6 0, ,0 0,0 Muut rahoitustuotot ,9 0, ,3 0,0 Korkokulut ,1-15, ,4 6,3 Muut rahoituskulut ,1 0, ,0 0,0 Peruspääoman korkokulut ,4 Sisäiset rahoitustuotot Sisäiset rahoituskulut Nettorahoitustuotot+/kulut ,1-15, ,6 21,0 Vuosikate ,9 0, ,8 7,1 Poistot ja arvonalentumiset ,7-5, ,0 7,1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,0-3,4 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä ,2 3, ,8 2,9 Toiminnan nettokulut ,1 2, ,0 3,1 Sitovat nettokulut ,0 2, ,1 3,1 21/88