Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa

Samankaltaiset tiedostot
Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osana erityispalveluiden uudistamista. Kehittämispäällikkö Pia Eriksson, THL

Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli. Pirkanmaan LAPE Pippuri

Systeemisyys lastensuojelua yhdistävänä näkökulmana

Monitoimijainen lastensuojelu. Työryhmät: Monitoimijainen lastensuojelun tiimimalli Lastensuojelun perhetyö ja kuntoutus

Systeeminen työote lastensuojelun sijaishuollossa Perhehoidon maakunnallisen yhteiskehittämisen kahdeksas tapaaminen ja sosiaalityön työkokous

Kouluttajakoulutuksen ja materiaalin jatkokehittely & mallin käyttöönoton tuki jatkossa

Monitoimijaisuus ja perhekeskustoimintamalli Perhekeskustoimintamalli tutuksi työntekijöille

Systeeminen lastensuojelun tiimimalli perheiden ja työntekijöiden voimavarana - alustavia huomioita

Systeeminen lastensuojelun toimintamalli

Systeeminen lastensuojelu erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelussa. Pekka Aarninsalo LL psykoterapeutti VET

SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät

Työryhmäkysymykset THL

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli. Leena Mämmi-Laukka Oulunkaaren ky.

Mitä tuloksia LAPEsta? Miten monitoimijaisuus liittyy VIP-verkoston toimintaan?

M.Andersson

Monitoimijainen, yhteinen perhetyö

Systeemisen monitoimijaisen verkostoyhteistyön periaatteet

Ilkeät ongelmat moniammatillista johtamista monikulttuurisessa ympäristössä. Lape Pippuri, Verkostojohtamisen seminaari

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

SyTy -kokonaisuus. Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät

Systeemisen, monitoimijaisen verkostotyön mahdollisuudet ymmärryksen laajentajana

Pääkaupunkiseudun Lape Yhteiskehittämispäivä MONITOIMIJAINEN ARVIOINTI. Hanna Tulensalo Kehittämispäällikkö Pelastakaa Lapset ry.

Perhekeskustoimintamalli Kehittämistyöryhmän tapaaminen To klo Tipotien sosiaali- ja terveysasema Pirkanmaan LAPE Pippuri

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Lastensuojelun kehittäminen yhteiskehittämö toimintatapana

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

Lastensuojelun systeemisen mallin pilotointi

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari

Monialaisen arvioinnin ja avun varmistamisen prosessi Lape-ohjelman osana Leena Normia-Ahlsten

Systeemisen lastensuojelun pilotti Vantaalla Hanna Kangastalo, Jaana Kivistö & Niina Pietilä

Systeeminen lastensuojelu seminaari

Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Kyynisyyden ja toivon mittelö

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Johtaminen. Lape Pirkanmaa

Profiam Sosiaalipalvelut Oy

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

LAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

1. Kysely - tulokset Anna Saloranta Tampereen yliopisto

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tampere , Ryhmä 1 THL

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

LAPE-päivät Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä

Monitoimijaisen arvioinnin työryhmän tapaaminen klo 8-11 Pikassos Nanna Miettunen ja Maria Antikainen. Pirkanmaan LAPE Pippuri

LAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

LAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Kick off Barnet och familjen i centrum - förändringsprogrammet i Österbotten

LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus

AIKAA LAPSELLE. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti

ARVIO LASTENSUOJELUN HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYDESTÄ JA RATKAISUEHDOTUKSIA

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Yhtenäinen työ- ja toimintakyvyn arviointi

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA

Asiakashyötyjen arviointi

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

Monitoimijaisen arvioinnin alatyöryhmä Työkirja Pirkanmaan LAPE Pippuri. Nanna Miettunen ja Maria Antikainen

Monitoimijaisen asiakastyön johtaminen perhekeskus- ja erityispalveluiden tasolla

Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret. Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa

Monitoimijaisen arvioinnin kehittäminen osana perhekeskustoimintamallia Erityis- ja vaativan tason kehittämistyöryhmä Pirkanmaan LAPE

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut. Miettinen & Miettunen

Perheiden tarpeista lähtevän auttamistyön johtaminen

VARHAISKASVATUS LAPSEN KEHITYKSEN TUKENA

Pirkanmaan Lapen eteneminen. Ohjausryhmän kokous

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

3. Ketterää kehittämistyön johtamista

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

LAPE OT-keskukset Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Sovittelun käyttöalueet Suomessa

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

ACUMEN O2: Verkostot

Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Pia Eriksson, kehittämispäällikkö, THL

Mihin suuntaan lastensuojelua kehitetään Suomessa?

PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään

Transkriptio:

Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa Toimintakulttuurin muutos -seminaari 31.10.2017 1 31.10.2017

Yleinen systeemiteoria lähtökohta systeemiselle ajattelulle Systeemiteorian näkökulmasta organisaatiot nähdään sosiaalisina yksikköinä, jotka koostuvat osasysteemeistä. Osasysteemejä rakennetaan ja uudelleenrakennetaan tiettyjen päämäärien saavuttamiseksi. Sekä osasysteemien välisistä että systeemin ja ympäristön välisistä vuorovaikutussuhteista riippuu, millaiseksi organisaatioiden toiminta muodostuu. 2 31.10.2017

Systeemisyysajattelu ihmistieteissä Systeemi nähdään koostuvan ihmisistä ja ihmisten välisistä suhteista, jotka muodostavat kokonaisuuden. Ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat systeemin rakenne ja muodostavat organisaation. Dialogisuus ja vuorovaikutus korostuvat. 3 31.10.2017

Systeemisyyden tausta-ajatuksia Systeemille syntyy uusia ominaisuuksia, joita sen osilla ei ole, sillä kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Olemme vastavuoroisesti riippuvaisia toisistamme kehittyäksemme tarvitsemme toistemme näkökulmia. Yhdessä tekemällä syntyy uutta. Pyritään välttämään kapea-alaista näkökulmaa. Systeemiajattelua tarvitaan, jotta ymmärretään vaikutukset. 4 31.10.2017

Systeeminen kehittäminen lasten ja perheiden palveluiden osalta yhtenäinen päämäärä, jota rakenteet, prosessit ja toiminnot palvelevat toiminnot vaikuttavat toisiinsa ja asiakkaisiin Organisaation systeemit on suunniteltu palvelemaan asiakastyötä. Palveluiden yhteisen osaamisen ja resurssien hyödyntäminen asiakkaan parhaaksi. Kokonaisvaltainen tuki, jossa erityistason tukimuodot nivelletään osaksi perheen arkea ja perustasolla toteutuvaa tukea. 5 31.10.2017

Systeeminen ajattelu lasten ja perheiden palveluissa Kaikki lapsi- ja perhepalvelut ovat osa samaa systeemiä. Lastensuojelu on osasysteemi organisaatiossa. Asioita lähestytään aina jostain positiosta käsin esimerkiksi lastensuojelu on osa lapsi- ja perhepalveluiden systeemiä. 6 31.10.2017

Systeeminen ajattelu lasten ja perheiden palveluiden uudessa toimintakulttuurissa Kokonaisvaltaisuus: lapsen, vanhempien ja koko perheen tukeminen Asiakaslähtöisyys: yhteinen tuki rakentuu lapsen ja perheen tarpeen mukaan. Suhdeperustaisuus: vuorovaikutus tapahtuu kohtaamisessa, suhteen luominen ja jatkumollisuus. Ominaista pyrkimys pois ongelmakeskeisyydestä, lapsi, perhe ja monialainen auttaminen nähdään yhteisenä systeeminä. 7 31.10.2017

Perhe systeemisenä yksikkönä Lapsi ja perhe systeemin keskiössä -tilanteen tarkastelu sosiaalisena systeeminä -asiakaskeskeisyys Työn kohteena on koko perhe (systeemi) ei yksittäisen ongelman hoitaminen. Lapsi, perhe ja arkiympäristö muodostavat oman systeeminsä. Perhe ja palvelut liittyvät yhteiseksi systeemiksi. 8 31.10.2017

Systeeminen ajattelu On tapa tarkastella ihmistä ja ympäristöä kokonaisvaltaisena systeeminä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, unohtamatta yksilöä. Systeemisyys korostaa ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita. Yhden osion muutos koko systeemissä tapahtuu muutos Systeemisen työskentelyn sukulaiskäsitteitä ovat mm. ihmissuhdeperustainen työ ja dialoginen lähestymistapa. 9 31.10.2017

Miksi systeeminen ajattelu? Juurisyyt eivät ole yksilöiden ongelmia vaan löytyvät pikemmin suhteista ja vuorovaikutuksesta. Kontekstin merkitys Ei lineaarista vaan sirkulaarista kausaliteettia Työntekijöillä ei ole vastauksia ja ratkaisuja kaikkiin ongelmiin. Ratkaisuja etsitään yhdessä, ei tehdä yksin. 10 31.10.2017

Tunnusomaista systeemiselle ajattelulle Tukea ja kehittymistä, yhteistä oppimista Joustava, toimintaansa korjaava, oppiva Virheet ovat sallittuja ja niistä opitaan yhdessä. Kannustetaan asiantuntijuuden hyödyntämiseen, joustavuuteen ja luovuuteen. 11 31.10.2017

Systeeminen lähestymistapa Kohtaaminen tapahtuu dialogissa, reflektoiden ja oppien. Asioiden/tilanteiden näkeminen suuremmissa yhteyksissä. Uusia näkökulmia tuotetaan yhdessä. Yhdessä voidaan luoda eteenpäin katsovaa fokusta, joka voi tuoda uutta ymmärrystä kaikille osapuolille. Ei pidetä kiinni, vaan annetaan dialogin viedä kaikkien osapuolten oppimisprosessiin, jonka pohjalta voi toimia uudella tavalla. 12 31.10.2017

Systeemisen työskentelyn mukainen yhteistyö Onnistunut yhteistyö edellyttää välittömistä päätöksistä pidättäytymistä, eri näkökulmien esille nostamista ja yhteen saattamista sekä tavoitteiden yhteen sovittamista. Sitä ennen ongelmat näyttäytyvät epäselvinä tai näennäisen selvinä. Näkökulmien yhteen saattaminen yleensä lisää eri osapuolten keskinäistä arvostusta. Arvostus syntyy sen tiedostamisesta, ettei ongelmaa voida kokonaisuudessaan ymmärtää ilman eri näkökulmien esille nostamista. Tämä voi auttaa toimijoita löytämään roolinsa ongelman ratkaisemisessa ja kannustaa vastuun jakamiseen. 13 31.10.2017

Systeemisyys johtamisessa 1. Kyky hahmottaa organisaation toiminta kokonaisvaltaisena systeeminä, tunnistaa sitä kautta onnistumisen esteitä ja kohdata ja ratkoa ne tavalla, joka arvostaa kaikkia osapuolia yhteensovittavaa johtamista 2. Ymmärrys siitä, että on osa organisaatiota, eikä asioiden äärellä olla yksin. 3. Ymmärtää ja mahdollistaa työryhmänsä, tiiminsä ja työntekijänsä systeemisen työotteen asiakastyössä tuki työntekijöille 4. Ymmärtää, että systeemisyys ei oman tekemisen ulkopuolella vaan läsnä kaikessa vuorovaikutuksessa. Vaikutetaan samalla sisältäpäin eli jokainen kohtaaminen on pyrittävä rakentamaan niin hyväksi kuin mahdollista vaatii aikaa, muiden osallistamista ja yhteistä reflektiota pyrittävä aidosti kuulemaan eri näkökulmia parhaan mahdollisen lopputuloksen saamiseksi avointa ja demokraattista johtamista. 15 31.10.2017

Esimerkki systeemisen mallin mukaisesta työskentelystä pulmallisessa tilanteessa Oma näkemys, mistä on kysymys (hypoteesi), suhteen luominen ja vuorovaikutuksen rakentaminen muiden toimijoiden kanssa 16 Luodaan tila ja aika kohtaamiselle, jossa liittyminen, kuuleminen ja yhteinen reflektio on mahdollista. Esille nostetaan kaikkien näkemykset (hypoteesit) ja syntyneet uudet näkemykset. Näiden pohjalta syntyneistä ratkaisuehdotuksista rakennetaan yhteistä suunnitelmaa. 31.10.2017

Systeemisyys organisaatiossa Systeemisen ajattelun mukainen työskentely ei ole menetelmä Toimiakseen vaatii muutoksia myös arvoihin, rakenteisiin ja johtamiseen Organisaatiossa rakennetaan strategiaa, joka perustuu yhteisiin arvoihin Organisaation systeemit suunnitellaan palvelemaan asiakastyötä Lapsille ja perheille tarjotaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Vanhemmuutta tuetaan niin, että lapset voivat elää turvallisesti omissa perheissään Yhteiskunnan puuttuminen perheen elämään minimoidaan 17 31.10.2017

Lähteet Katarina Fagerström (2016) Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. Työpaperi 42/2016. THL Pia Lahtinen, Leena Männistö & Marketta Raivio (2017) Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Työpaperi 7/2017. THL Päivi Petrelius (2017) LAPE-hanke tuo systeemiseen työotteen lastensuojelutyöhön. David Forrester ym. (2013) Reclaiming Social Work. An Evaluation of Systemic Units as an Approacht o Delivering Children s Services. University of Bedfordshire. 18 31.10.2017

Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut, projektikoordinaattori, Pirkanmaan perheiden palveluiden uudistaminen PIPPURI tiina.civil@sastamala.fi 19 31.10.2017