Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Transkriptio

1 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

2 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen muutostyö käynnistyy Ensimmäinen konferenssi Valtakunnalliset LAPE -päivät ? Valtakunnalliset LAPE -päivät Valtakunnalliset LAPE -päivät

3 Toimintakulttuurin muutoksen edistäminen LAPEssa Maakunnallisessa muutostyössä vahvistetaan lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa: 1. Lapsiystävällisen hallinnon toimintamalli 2. Päätösten lapsivaikutusten arviointi 3. Välineet lapsilähtöiseen budjetointiin 4. Perheystävällisen työpaikan toimintamalli Osallistuminen kansalliseen kehitystyöhön seuraavilla alueilla: 5. Järjestelmä ja välineet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palveluiden seurantaan ja raportointiin 6. Yhteensovittava johtaminen 7. Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen Lapsiystävällinen kunta ja maakunta - toimintakulttuurin työpajat: Lapsen oikeusperustainen toimintakulttuuri Lapsivaikutusten arviointi Lapsibudjetointi

4 Tietoa käytetään päätöksenteossa THL tuottaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista Myös pienistä lapsista Helposti käytettävässä palvelussa Kehittää yhdessä maakuntien kanssa tietopohjaa erityiskysymyksissä Tavoitteena: Kunnilla ja maakunnilla on käytettävissään välineet tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä

5 Perhekeskustoimintamallin toimeenpanon tuki - osana matalan kynnyksen palvelujen kokonaisuutta Yhteiskehittämistä tarvitaan THL:n ja maakuntien kesken mm.: 1. Perhekeskustoimintamallin kokonaisuuden kuvaaminen ja rakentaminen ml. palvelut ja toiminta, varhainen tuki ja hoito sekä toimintaedellytykset ja toimintaperiaatteet. 2. Kohtaamispaikan mallintaminen ja yhteistyön kehittäminen koulun ja opiskeluhuollon kanssa. 3. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen sekä erotilanteen palvelujen kehittäminen. 4. Uusia työkäytäntöjä ja toimintamalleja neuvolaan, kasvatus- ja perheneuvolaan, perhetyöhön ja kotipalveluun. 5. Tiedon tuottaminen perhekeskuksesta. Yhteinen työ aloitetaan hankkeiden käynnistyttyä - Valtakunnalliset LAPE päivillä - Sisältötyöryhmien työskentelynä

6 Varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset tukemassa lasten ja nuorten hyvinvointia - osana matalan kynnyksen palveluiden kokonaisuutta THL on mukana kehittämässä Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja varhaiskasvatuksen hyvinvointityötä Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa Työtä tehdään yhdessä maakuntien, kuntien ja asiakastyön toimijoiden kanssa sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa. Mallinnetaan hyviä toimintatapoja, esim. opiskeluhuoltoryhmien työskentelyyn, terveystarkastuksiin ja esiopetuksen opiskeluhuoltoon Tuetaan opiskeluhuoltolain toimeenpanoa, mm. koulutuksia ja ohjeita Painopisteenä kuntien ja sote-palvelujen yhteensovittaminen sekä muu 6 monialainen yhteistyö

7 Lastensuojelun kehittämisosio Sisällölliset kehittämiskokonaisuudet: Avohuolto Lastensuojelun monitoimijainen, systeeminen malli (Hackneyn malliin perustuva) Perhekuntoutuksen monitoimijainen, lähituen, suojelun ja hoidon prosessi Sijaishuolto (perhehoito, laitoshoito ja valvonta) Tuen muodot: Laadukkaan sijaishuollon märittely Ohjauksen ja valvonnan uudistaminen Syksyn mallinnuksien kehittämistä jatketaan kahdessa lastensuojelun sisältöryhmässä (avo- ja sijaishuolto) sekä yhteiskehittämispäivissä Sisältöryhmissä ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita ja tutkijoita Kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden kehittämisosioiden kanssa Valtakunnalliset työpajapäivät ja alueelliset yhteiskehittämispäivät Tutkimus: tietopohjan vahvistaminen ja arviointitutkimus

8 Erityispalveluiden kehittämisosio Erityistason palvelujen kehittämisessä keskitytään yhdyspintoihin ja integroitujen toimintatapojen edistämiseen monitoimijainen arviointi ja muut integroivat työmuodot, integraatiota tukeva johtaminen verkostotyön kehittäminen ja perheen kokonaistilannetta tukevan yhdyspintatyö Osaamis- ja tukikeskukset (OT) ovat viidelle sote-uudistuksessa muodostuvalle yhteistyöalueelle perustettavia, osin verkostorakenteisia keskuksia, joihin kootaan kaikkein vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttävät lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä yhteistyöalueiden tasoinen palveluiden ohjaus ja koordinointi OT-keskusten rakenteen selkityttämiseksi tarvitaan tietopohjan jäsennystä Erityis-ja vaativan tason palvelujen työnjako, vastuut ja roolit, maakuntien välinen yhteistyö, johtamisen rakenteet Tuen muodot: Syksyn mallinnuksien kehittämistä jatketaan erityis- ja vaativien palvelujen tiivissä työryhmissä sekä yhteiskehittämispäivissä, osittain lastensuojelun kanssa ja tiiviissä yhteistyössä muiden kehittämisosioiden kanssa, Sisältöryhmissä ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita ja tutkijoita Valtakunnalliset työpajapäivät ja alueelliset yhteiskehittämispäivät

9 Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut