Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osana erityispalveluiden uudistamista. Kehittämispäällikkö Pia Eriksson, THL

Transkriptio

1 Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osana erityispalveluiden uudistamista Kehittämispäällikkö Pia Eriksson, THL

2 Integroidut erityispalvelut ja toimintamallit Systeeminen kehittäminen yhtenäinen päämäärä, jota rakenteet, prosessit ja toiminnot palvelevat toiminnot vaikuttavat toisiinsa ja asiakkaisiin joustava, toimintaansa korjaava, oppiva Erityispalveluiden yhteisen osaamisen ja resurssien hyödyntäminen asiakkaan parhaaksi Kokonaisvaltainen tuki, jossa erityistason tukimuodot nivelletään osaksi perheen arkea ja perustasolla toteutuvaa tukea

3 Erityispalveluiden uusi toimintakulttuuri Kokonaisvaltaisuus: lapsen, vanhempien ja koko perheen tukeminen Asiakaslähtöisyys: yhteinen tuki rakentuu lapsen ja perheen tarpeen mukaan Suhdeperustaisuus: suhteen luominen, kohtaaminen ja jatkumollisuus Systeeminen ajattelu: pois ongelmakeskeisyydestä, perhe ja monialainen auttaminen yhteisenä systeeminä

4 Miksi lastensuojelu tarvitsee uudistamista? suuret asiakasmäärät työntekijöiden uupuminen, kuormittuminen, vaihtuvuus kustannusten kasvu ammattilaisten välisen yhteistyön vaikeudet yksin tekemisen kulttuuri työskentelyn alhainen intensiteetti ja ongelmakeskeisyys työntekijöiden kannalta riittämätön tuki ja ohjaus ajautuminen tulipalojen sammutteluun, reagointi liian myöhään

5 Systeeminen ajattelu On tapa tarkastella ihmistä ja ympäristöä kokonaisvaltaisena systeeminä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, unohtamatta yksilöä Systeemisyys korostaa järjestelmän osien välisiä vuorovaikutussuhteita Yhden osion muutos -> koko systeemissä tapahtuu muutos Systeemisen lastensuojelun sukulaiskäsitteitä: ihmissuhdeperustainen sosiaalityö, dialoginen lähestymistapa, psykososiaalinen ja yksilökohtainen työ

6 Systeeminen ajattelu palveluissa Kaikki lapsi- ja perhepalvelut ovat osa samaa systeemiä Lastensuojelu osasysteemi organisaatiossa Asioita lähestytään aina jostain positiosta käsin -> lastensuojelu on osa lapsi- ja perhepalveluiden systeemiä Tuen painopiste siirtyy perus- ja matalan kynnyksen palveluihin Varhainen ja intensiivinen tuki lastensuojelun avohuollossa ennaltaehkäisevää Lapsi, perhe ja arkiympäristö muodostavat oman systeeminsä Perhe ja palvelut liittyvät yhteiseksi systeemiksi

7 Systeeminen lastensuojelu Lapsi ja perhe systeemin keskiössä tilanteen tarkastelu sosiaalisena systeeminä asiakaskeskeisyys Uusi ajattelutapa ja uusia taitoja -> perheterapeuttisia, dialogisia, narratiivisia ja ratkaisukeskeisiä oppeja lastensuojelukontekstissa Lastensuojelu on viranomaistyötä joka vaatii myös aktiivista väliintuloja ja vallankäyttöä ei terapiaa Terapeuttinen ja reflektiivinen työskentely ei poista virka-vastuuta Organisaation kaikki systeemit tukevat asiakastyötä ja johto mahdollistaa systeemisen työskentelyn

8 Systeeminen lastensuojelu Työskentely organisoidaan uuden tiimimallin mukaisesti mahdollistaa pysähtyminen ja reflektion jakamisen ja yhteisen vastuunkannon yhteisen oppimisen sekä vapauttaa aikaa kohtaamistyöhön Tiimi varmistaa lapsen tilanteen tarkastelua ja tulkintaa monesta eri näkökulmasta Perhekeskeisessä työotteessa lapsen ääni voi unohtua Reflektiivinen, oppiva työskentely näkyy asiakastyössä Suhdeperustaisuuden mahdollistaminen Hyvä vuorovaikutussuhde työntekijään lisää asiakastyytyväisyyttä Työyhteisön tuki ja työohjauksellinen toimintatapa vähentää työntekijän stressiä

9 Miksi systeeminen malli? Juurisyyt eivät ole yksilöiden ongelmia vaan löytyvät pikemmin suhteista ja vuorovaikutuksesta Kontekstin merkitys Ei lineaarista vaan sirkulaarista kausaliteettia Sosiaalityöntekijöillä tai muilla viranomaisilla ei ole vastauksia ja ratkaisuja kaikkiin ongelmiin Ratkaisuja etsitään yhdessä

10 Systeemisyys organisaatiossa Systeeminen toimintamalli ei ole menetelmä Toimiakseen malli vaatii muutoksia myös arvoihin, rakenteisiin ja johtamiseen Organisaatiossa rakennetaan strategiaa, joka perustuu yhteisiin arvoihin Vanhemmuuden tukeminen niin, että lapset voivat elää turvallisesti omissa perheissään Yhteiskunnan puuttuminen perheen elämään minimoidaa Organisaation systeemit on suunniteltu palvelemaan asiakastyötä Perheille tarjotaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

11 Organisaatiokulttuurin muutos Tukea ja kehittymistä, yhteistä oppimista Virheet ovat sallittuja ja niistä opitaan yhdessä Kannustetaan asiantuntijuuden hyödyntämiseen, joustavuuteen ja luovuuteen Luodaan tila harkitsevalle ja tehokkalle sosiaalityölle intensiivistä tukea tarvitseville perheille Avointa, demokraattista ja yhteensovittavaa johtamista -> tuki työntekijöille Muutosprosessi kestää 3-5 vuotta

12 Monitoimijaisuus Mallin ytimessä systeemisenä yksikkönä toimiva lastensuojelutiimi Lisäksi tarvitaan joustavia, integroivan työskentelyn monitoimijaisia toimintamalleja Aito yhteistyö muiden palveluiden kanssa, perheen tarpeiden mukaisesti heidän arkiympäristössään -> hoito ja tuki Yhteys muihin palveluihin on luotu sujuviksi Tiimikokouksiin pyydetään mukaan sekä yhteistyökumppaneita että asiakkaita Lastensuojelun tiimi vahvistaa sosiaalityötä, mutta on osa laajempaa monitoimijaista systeemiä

13 Mallin toimintaperiaatteet Systeemisyys työn kohteena on koko systeemi ei yksittäisen ongelman hoitaminen Lapsilähtöisyys Asiakkaiden osallisuus ja kohtaaminen Suhdeperustaisuus ja perheterapeuttinen ymmärrys Mallin toteutumista tukevat rakenteet ja monitoimijaisuus Jaetut arvot ja yhteensovittava johtaminen

14 Toimintamallin kokeilut maakunnissa Kouluttajakoulutus alkoi 4/2017 Kaksi koulutusryhmää Kouluttajaparit: sosiaalityöntekijä ja perheterapeutti Prosessinomainen koulutus, päättyy 3/2018 Mallin implementointi vaatii paikallisten olosuhteiden huomioimista Arviointitutkimus toimintamallin toimivuudesta

15 Systeemisen toimintamallin kokeilut lastensuojelun avohuollossa Yhteensä n. 28 kouluttajaparia 14 maakunnasta -> noin 40 pilotoivaa tiimiä valtakunnallisesti Kouluttajaparit kouluttavat koulutuksen aikana 1-4 lastensuojelutiimiä omalla alueellaan Valtakunnallisesti kattava pilotointi eri kokoisissa tiimeissä ja paikkakunnilla

16 Uusi tiimimalli Lastensuojelutyö organisoidaan pieniksi tiimeiksi Sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat Konsultoiva sosiaalityöntekijä (johtava, tiimivastaava) johtaa tiimiä Kliinikko, perheterapeutti liittyy tiimiin osa-aikaisesti Varmistaa että systeeminen työote säilyy yksikössä myös paineiden alla Miten ylläpidetään keskustelevaa vuorovaikutussuhdetta kaikkiin perheenjäseniin Yksikkökoordinaattori hoitaa ison osan juoksevista asioista ja paperityöstä Kaikki tiimin jäsenet saavat systeemisen koulutuksen

17 Työskentelytapa Painottaa ihmissuhteita, dialogia ja ratkaisukeskeisyyttä Lapsen arkiympäristön ja perheen lähipiirin mukaanotto työskentelyyn Perustuu kunniotukseen ja yhteistoiminnallisuuteen Työ vaatii kiireetöntä aikaa Paikka ja tila dialogille ja reflektiolle

18 Työskentelytapa Suora, kohtaava vuorovaikutustyö priorisoidaan ykköseksi Kaikki muu toiminta organisoidaan mahdollistamaan kohtaava työ Työntekijöiden tärkeä taito on luoda luottamusta ja ylläpitää hyvää työskentelysuhdetta Tuki ja jakaminen tiimissä Useampi työntekijä tuntee perheen Oman toiminnan reflektiivinen tarkastelu Mikä vaikutus minun toiminnallani on? Oman työskentelyn muuttaminen palautteen kautta

19 Asiakkan näkökulmasta kohtaamisaika lisääntyy vuorovaikutuksen laatu ja määrä kasvaa luottamus kasvaa autetuksi tulemisen tunne lisääntyy osallisuus vahvistuu työntekijöiden tavoitettavuus lisääntyy tyytyväisyys lisääntyy

20 Työntekijöiden näkökulmasta Pysyvyys ja viihtyvyys lisääntyy Uusille työntekijöille varmistetaan tuki Työ mielekkäämpää Sosiaalityö palautetaan suhdeperustaiseksi Enemmän aikaa asiakkaille Intensiivisempää, vaikuttavampaa ja laadukkaampaa työtä

21 Mallin odotetut vaikutukset Sijoitusten ja huostaanottojen vähentyminen Intensiivisellä työllä asiakkuksia pystytään lopettamaan, perheet tulee autetuksi Sairaspoissaolot ja vaihtuvuus vähenee Vaatii aluksi panostusta, mutta kustannussäästöä pitkällä tähtäimellä Muutos havaittavissa 3-5 vuoden päästä

22 Kohti uutta lastensuojelun kohtaavaa, asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa toimintamallia

23 Lähteet Katarina Fagerström (2016) Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. Työpaperi 42/2016. THL Pia Lahtinen, Leena Männistö & Marketta Raivio (2017( Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Työpaperi 7/2017. THL Päivi Petrelius (2017) LAPE-hanke tuo systeemiseen työotteen lastensuojelutyöhön. Perheterapia-lehti 1/2017. Mallin arviointituloksia: Lisa Bostock ym. (2017, tulossa) Scaling and deepening the Reclaiming Social Work model: evaluation report. University of Bedfordshire and University of Cardiff. David Forrester ym. (2103) Reclaiming Social Work. An Evaluation of Systemic Units as an Approacht o Delivering Children s Services. University of Bedfordshire. Steve Cross ym. (2010) Reclaiming Social Work. London Borough of Hackney Children and Young People s Services. London Schoolo of Economics and Political Science.