UUSIA AVAUKSIA OPETUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN Varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittäminen ja rajojen ylittäminen, KT, lehtori Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012
1. Millaista osaamista varhaiskasvatus vaatii nyt ja tulevaisuudessa? 2. Millainen oppiminen edistää yhteistoimintaa? 3. Millaisia kulmakiviä yhteistoiminnan kehittämisessä saattaa ilmetä?
Varhaiskasvatuksen haasteet (Juntunen 2010) Tekijä: Hoitajat Pedagogit Välineet: Hoivan Pedagogiikan välineet Tilannekohtaisen työn Verkostotyön välineet Kohde: Erityisen tuen tarpeen lapset ja heidän perheensä Hyväosaiset lapset ja heidän perheensä Tulos: Reproduktio, riippuvuus Historiallisesti uusi: aloitteisuus, innovatiivisuus 12.6.2012
Osaamisen tarpeet varhaiskasvatuksessa (Juntunen 2010 ) Päiväkotityön ristiriidat Hoiva varhaispedagogiikka Eriytynyt toimintakulttuuri osallisuus Reproduktio historiallisesti uusi 12.6.2012
Osaamisen tarpeet varhaiskasvatuksessa (Juntunen 2010, Karila & Nummenmaa 2001, STM 2007 ) Perheiden elinolosuhteiden tuntemus osana yksilön ja yhteiskunnan kehitystä Lastensuojeluosaaminen Kasvatuskumppanuus Monialainen verkostotyö, rajojen ylittäminen sisäinen moniammatillisuus
Osaamisen tarpeet varhaiskasvatuksessa Oppimaan oppimisen perustan luominen varhaiskasvatuksessa Lasten osallisuuden ja aloitteellisuuden tukeminen Innovatiiviseen oppimiseen kannustaminen Tutkiva kehittäminen
Millainen oppiminen edistää yhteistoimintaa? (Arnkil 1992, Engeström 2002, 2004) Asiantuntijuus ja oppiminen: Nykyisin asiantuntijuus nähdään verkostojen ja organisaatioiden kykynä ratkaista muuttuvia ongelmia Oppiminen tapahtuu rajoja ylittäen yhteiskehittelynä (kehittävä yhteistyö) Sosiaalisten prosessien kehittäminen sisällön kehittämisen rinnalla
Millainen oppiminen edistää yhteistoimintaa? (Engeström 1992, 2001) Innovatiivinen oppiminen: millaisia uusia käsitteitä luodaan yhteistoiminnallisesti ja miten ne näkyvät käytännössä? Teoreettisen tiedon, yhteisöllisyyden, historiallisuuden ja dialogisuuden ymmärtäminen
Rajavyöhyketoiminta (Wenger, 1998) Muut organisaatiot alakoulu Muut tietolähteet tutkimukset Rajavyöhyketoiminta Muut Organisaatiot yrittäjä Asiantuntija opiskelija Asiantuntija työpaikkaohjaaja Rajakohde Asiantuntija opettaja Päiväkoti Oppilaitos 9
Kehittävä siirtovaikutus (Engeström 2001; 2004) 1. Useiden organisaatioiden yhteistoiminta 2. Kehitettävä kohde laajenee uuden teoreettisen käsitteen/ käsitteiden avulla 3. Käsitteet käyttöönotetaan uusina toiminnan välineinä tai työtapoina 4. Osapuolten toimintatavoissa tapahtuu muutoksia 10
Millaisia kulmakiviä yhteistoiminnan kehittämisessä saattaa ilmetä?
Väitöstutkimus (Juntunen 2010) Tutkimuksessa kuvataan yliopiston, sosionomi (AMK) -koulutuksen ja päiväkodin yhteistoiminnan haasteita, kun tavoitteena oli uusien työtapojen kehittäminen päiväkodin ja koulutuksen yhteisiksi välineiksi Tutkimuskohde: Sosionomi (AMK) koulutuksen, päiväkodin ja yliopiston yhteistoiminnallinen oppiminen asiakastyön harjoittelussa 12
Työelämälähtöinen OPPIMINEN (esim. Sarja 2000, Janhonen, Sarja & Juntunen 2006) Opiskelijan kokemus Oppilaitos -opettajat ohjaajina -opiskelijat Vaihtoehtoisten ratkaisujen etsiminen Opittavan kohteen rajaaminen -esim. rajojen asettaminen Työelämän tapahtumat Uusien menetelmien kehittely, kokeilu ja käyttöönotto Työelämä - työyhteisö - asiakkaat Yliopisto -tutkijat
Tulokset Kuva: Paula Leinonen
Toiminnan kohde Opiskelijat: ohjaustaitojen kehittäminen Opettajat: opiskelijoiden oppimisen tukeminen Työpaikkaohjaajat: oppimistehtävien toteutuksen suunnittelu päiväkodissa Tutkijat: uuden oppimistehtävän kehittely 15
Tavoite: yhteinen toiminnan kohde Kehittämiskohteen tulee nousta aidoista työelämän ristiriidoista varhaiskasvatus: ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö, varpu sitoutuminen hyödyn näkeminen
Toiminnan välineet Ideologiset mallit, metoditason mallit, operaatiotason työkalut (Arnkil 1992) Uusi väline uudenlainen työnjako ja työskentelytapa Eri osapuolilla erilaiset toiminnan välineet yhteinen ymmärrys yhteisistä välineistä Teoriatiedon ja arkitiedon integrointi Tiedon siirtyminen koulutuksen ja päiväkodin välillä haasteellista
Vuorovaikutus Eriytyneet toimintajärjestelmät - oppimista ohjasi perinteinen opetussuunnitelma Sisäinen moniammatillisuus hoivan ja pedagogiikan ristiriita monitahoinen osallisuus ja verkostotyö
Vuorovaikutus Johdon sitoutuminen tärkeää (työnjako, resurssit) Toimijoiden liikkuminen eri organisaatioissa asiantuntija noviisi asenteen välttäminen Toimijoiden pysyvyys ja pitkäjänteiset yhteistyökumppanuudet kaikki toimijat mukana prosessissa heti alusta saakka
OPPIMINEN Reflektio/metakognitio (Engeström 2001) Jaettu toiminnan kohde Vuorovaikutus Tekijä 1 Tekijä 2 Tekijä 3 Kommunikaatio -vuorovaikutusrakenne
OPPIMINEN Reflektio (Engeström 2001; 2004) Mitä tämä yhteinen toimintamme oikeastaan on? Mikä siinä synnyttää ongelmia ja mitä yritämme saada aikaan? Mihin suuntaan haluamme muuttaa tai kehittää toimintaamme? Kuinka voimme organisoida yhteistyömme mahdollisimman viisaalla tavalla? 21
OPPIMINEN Tiedonmuodostus Käytössä olevien toimintatapojen analysointi (erityisesti vuorovaikutus) rutiinien huomaaminen sosiaalisen vuorovaikutuksen muutos: yksilökeskeinen yhteisöllinen vuorovaikutus
Tiedonmuodostus OPPIMINEN Kokeileva, uudistava oppiminen oman työn tutkiminen (tutkiva kehittäminen) rajojen ylittäminen ja yhteisöllinen toiminta kehittämiskohteen ja vuorovaikutuksen kyseenalaistaminen perustelujen löytäminen muutokseen dialogi uuden tiedon luominen valmiin tiedon sijaan
Reseptejä ennaltaehkäisevään yhteistoimintaan Työn todelliset ristiriidat esille aito kehittämisen kohde oppimisen motivaatio ja sitoutuminen Rajoja ylittävä tiimitoiminta Pitkäjänteinen yhteistyö ja verkostosuhteet (yhteisöllisyys)
Reseptejä ennaltaehkäisevään yhteistoimintaan Luottamuksen syntyminen Teorian ja käytännön tiedon yhdistyminen mallittaminen Osallisuus yhteistoimintaan uudenlaisen lapsuuden luominen aikuisten ja lasten yhteistoiminta
Lähteet Arnkil E (1992) Sosiaalityön rajasysteemit ja kehitysvyöhyke. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Research 85. Jyväskylän yliopiston monistuskeskus ja Sisäsuomi Oy. Engeström Y (1992) Interactive expertise. Studies in distributed working intelligence. University of Helsinki. Department of Education. Research Bulletin 83. Engeström Y (2001) Kehittävä siirtovaikutus: mitä ja miksi? Teoksessa T Tuomi- Gröhn & Y Engeström (toim) Koulun ja työn rajavyöhykkeellä. Uusia työssä oppimisen mahdollisuuksia. Helsinki, Yliopistopaino: 19 27. Engeström Y (2002) Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita. Hallinnon kehittämiskeskus. 3. painos. Helsinki, Edita Prima Oy. Engeström Y (2004) Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Tampere, Vastapaino.
Lähteet Janhonen S, Sarja A & Juntunen AL (2006) Mikä ohjaa oppimisprosessia ammattikorkeakoulussa? Esimerkkinä sosiaalialan koulutusohjelman asiakastyön harjoittelu. Teoksessa T Aarrevaara & J Herranen (toim) Mikä meitä ohjaa? Artikkelikokoelma Jyväskylässä 5. 6.9.2005 järjestetystä korkeakoulutuksen tutkimuksen IX symposiumista. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos: 241 252. Juntunen AL (2010) Uusia työtapoja päiväkotityöhön. Tutkimus sosionomi (AMK) -koulutuksen asiakastyön harjoittelusta. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Sarja E 115. Karila, K. & Nummenmaa, AR. 2001. Matkalla moniammatillisuuteen. Kuvauskohteena päiväkoti. Helsinki. WSOY. Sarja A (2000) Dialogioppiminen pienryhmässä. Opettajaksi opiskelevien harjoitteluprosessi terveydenhuollon opettajankoulutuksessa. Jyväskylä University. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 160.
Lähteet Sosiaali- ja terveysministeriö (2007) Varhaiskasvatus vuoteen 2020. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:72. Viitattu 17.7.2008 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file folderid=28707&name =DLFE- 4044.pdf&title=Varhaiskasvatus_vuoteen_2020 Varhaiskasvatuksen_ neuvottelukunnan loppuraportti_fi.pdf Wenger E (1998) Communities of practice. Learning, meaning and identity. New York, Cambridge University Press.