1 KEHITTÄMISSELVITYS TÄKTOMIN LENTOKENTÄSTÄ 29.3.2010 ISS PROKO INFRA OY, HELSINKI
JOHDANTO Aluekeskusohjelma AKO määritti tehtävän Täktomin lentokentän logistisista käyttö- ja kehittämismahdollisuuksien hyödyntämisestä. Hankkeen toteuttajina ovat Hangon kaupunki, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari ja Raaseporin elinkeinokeskus. Työn rahoittajana on Länsi-Uudenmaan aluekehitysohjelma AKO, jota hallinnoi Länsi-Uudenmaan uusyrityskeskus Oy. Työhön valittiin konsultiksi ISS Proko Infra Oy ja työ käynnistettiin 13.1.2010. Työ valmistui 15.3.2010. Yhtiössä työstä on vastannut toimitusjohtaja Ari Tuutti. Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat: Kaupunginjohtaja Jouko Mäkinen, Hangon kaupunki Satamajohtaja Paavo O. Lyytikäinen, Hangon kaupunki Kansliapäällikkö Jukka-Pekka Halme, Hangon kaupunki Toimitusjohtaja Torleif Söderlund, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari Toimitusjohtaja Marcus Forsström, Eteläkärjen Uusyrityskeskus Ry Toimitusjohtaja Jorma Korhonen, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Projektipäällikkö Erja Vaarala, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Asiantuntijajäsenet: Matkailupäällikkö Anna Piiroinen, Hangon kaupunki Tekninen johtaja Sten Öhman, Hangon kaupunki Ulf Hägglund, Rajavartiolaitos Sami Iso-Lauri, Puolustusvoimat Työssä analysoitiin Täktomin lentokentän ja lentoliikenteen nykytilanne ja koottiin sekä muodostettiin kehittämisen tavoitteet.
3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SISÄLLYSLUETTELO... 3 1 LÄHTÖKOHTA... 5 1.1 Nykytilanne... 5 1.1.1 Länsi-Uusimaa... 5 1.1.2 Hanko... 5 1.1.3 Keskeiset liikenneyhteydet ja logistiikka... 5 1.1.4 Matkailu... 6 1.1.5 Tuotannollinen rakenne... 6 1.1.6 Luontoarvot ja suojelu... 6 1.2 Täktomin lentokenttä...6 1.2.1 Lentokenttä ja sen hallinta... 7 Yhteydet muuhun liikenneverkkoon...7 Kiitotie...7 Asemataso...7 Yhdystiet...7 Rakennukset...7 Lennonvarmistuslaitteet...7 Kunnallistekniikka...8 1.2.2 Lentotoiminta... 8 1.3 Lentoliikennealue... 8 2 KEHITTÄMISSELVITYKSEN PERUSTEET... 10 2.1 Yhteenveto haastatteluista... 10 2.1.1 Haastateltujen joukko... 10 2.1.2 Tavoitteita lentokentän kehittämiselle... 10 2.2 Lentoliikenteen rakenteellinen murros ja sen aiheuttamat muutospaineet Suomessa... 11 3 KEHITTÄMISSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 12 3.1 Lentoliikenteen kehittämisvaihtoehdot toiminnoittain... 12 3.1.1 Yleisilmailu... 12 Laskuvarjohyppytoiminta...12 Koulutustoiminta...12 Pienkoneharrastustoiminta (sis. ultrakevyet)...12 Pienkonekorjaamotoiminta...12 Purjelentotoiminta...12 Lentokenttä...12 3.1.2 Viranomais-, puolustusvoimien- ja SAR -toiminta... 12 Meripelastustoiminta...13 Rannikkovartiosto...13 Tulli...13 Puolustusvoimat...13 Palo- ja pelastustoimi...13 3.1.3 Kaupallinen liikenne... 13 Tilauslentoliikenne ulos...13 Tilauslentoliikenne sisään...13 Liikelentotoiminta (liikesuihkut ja helikopterit)...14 Säännöllinen reittiliikenne...14 Lentorahtiliikenne...14 4 KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA SEN MUKAISET LIIKETOIMINTAMALLIT... 15 4.1 Vaihtoehdot ja valittu kehittämispolku ja sen mukainen alustava kentän kehittämissuunnitelma... 15 4.1.1 A Täktomin sulkeminen... 15 4.1.2 B Yleisilmailutoimintojen kehittäminen ympäristön kanssa sopusoinnussa... 15 4.1.3 C Täktomista Helsingin halpalentoasema... 15
4 Lentokenttärakenteet...16 4.1.4 Maanomistus... 17 4.1.5 Kehittämisen kustannusarvio... 17 Lentokentän osalta...17 Lennonvarmistuksen osalta...17 Maakulkuyhteyksien toteutuksen osalta...17 4.1.6 Rahoitusvaihtoehtoja... 18 4.1.7 Lentokentän operaattori... 18 4.1.8 Riskianalyysi... 19 5 SWOT -ANALYYSI KEHITTÄMISESTÄ... 20 6 JATKOTOIMENPITEET... 21 7 LIITTEET... 23
5 1 LÄHTÖKOHTA Lähtökohdat on arvioitu ensisijaisesti lentoliikenteellisistä näkökulmista. 1.1 Nykytilanne Hangon Täktom on yksi lukuisista Suomessa sijaitsevista ns. korpikentistä, joita on jäänyt maahamme toisen maailmansodan jälkeen. Näiden korpikenttien lisäksi valtionyhtiö Finavia Oyj ylläpitää 25 lentoasemaa ja yksityisesti omistettuja on lisäksi kaksi lentoasemaa. Lentoliikenteellisesti Hanko sijaitsee 105 km:n etäisyydellä Helsinki-Vantaasta, 180 km:n etäisyydellä Tampere-Pirkkalasta ja 90 km:n etäisyydellä Turun lentoasemasta. Etelä-Suomessa on haettu vaihtoehtoja Malmin yleisilmailukentän uudelleensijoittamiseksi. Muita merkittäviä Hankoa koskevia lentoliikenteellisiä kehittämishankkeita Suomessa ei ole tunnistettu. 1.1.1 Länsi-Uusimaa Tarkastelualue on ensisijaisesti Länsi-Uusimaa. Lisäksi työssä selvitettiin toiminnallisia tarpeita Salosta ja arvioitiin lentoliikenteen kehittämismahdollisuuksia laajemminkin. Alueella on aikaisemmin selvityksissä ollut Lohjan lentokenttähanke ns. uudishankkeena. Muita lähistöllä olemassa olevia lentokenttiä ovat Nummela (1200mx18m+800mx18m), Kiikala (930mx15m+600mx15m), Torbacka (360mx15m) ja Genböle (530mx12m). Uudenmaan maakuntakaava on saanut lainvoiman 2007. Kaavaa ollaan uudistamassa. Aikataulun mukaan kaavaluonnos valmistuu alkuvuodesta 2011 ja kaavaehdotus alkuvuodesta 2012. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä kaavan vuoden 2012 loppuun mennessä. Täktomin lentokentän muutokset voidaan saada mukaan kaavatyöhön. Lentokentän kehittämiseksi tarvittavat selvitykset voidaan laatia rinnan kaavaprosessin kanssa. 1.1.2 Hanko Hanko on toiminut vahvana satamapaikkana Venäjälle suuntautuvassa tavaraliikenteessä. Satama on pääsääntöisesti jäistä vapaa ja sen toimintavarmuus läpi vuoden on parasta luokkaa Suomessa. Idänviennin väheneminen tarjoaa laiturikapasiteettia esim. risteilymatkustajaliikenteen kehittämiseen. 1.1.3 Keskeiset liikenneyhteydet ja logistiikka Maantieyhteys Helsinkiin kulkee kehitteillä olevaa V-kehää (nyk. kt 51 ja 25) myöten ja matka-aika nykyistä 120 km:n yhteyttä myöten kestää noin 1:30-1:45 tuntia. Rautatieyhteys Hankoon kulkee Karjaan vaihtopysäkin kautta ja sen kesto on noin 1:50 tuntia.
6 1.1.4 Matkailu Hangon matkailu perustuu perinteiseen regattatyyppiseen imagoon ja sen oheispalveluihin. Kaupungin matkailulliset palvelut ovat sesonkiluonteisia ja ne edellyttävät tuotteistamista ja ketjuttamista kehittyäkseen ympärivuotisiksi. Seudullinen tai alueellinen yhteistyö on alkamassa. Hanko ja Raasepori ovat käynnistäneet käytännön yhteistyön. 1.1.5 Tuotannollinen rakenne Hangon talousalueella sijaitsee tuotannollisia laitoksia, joiden tuotevalikoimaan kuuluu suhteellisen arvokkaita, mutta kevyitä tuotteita Tällä hetkellä näistä osa vie tuotteitaan Helsinki-Vantaalta lentorahtina ulkomaille. 1.1.6 Luontoarvot ja suojelu Hangon kunnan pinta-alasta 800,2 km 2, maapinta-alaa on vain 117,5 km 2. Rantaviivaa Hangolla on noin 540 km, josta vapaata rantaviivaa koko rantaviivasta on noin 74 prosenttia. Hankoniemi muodostaa maisemaltaan ja luonnonarvoiltaan rikkaan kokonaisuuden. Hangon alue kuuluu hemiboreaaliseen metsävyöhykkeeseen (tammi) ja metsätalousmaan osuus maapintalasta 117,5 km 2 :sta on 79 %. Hankoniemellä sijaitsevat Uddskattanin ja Tulliniemen luonnonsuojelualueet sekä Täktomin suojellut merenlahdet. Uddskatan ja Tulliniemen alue on Suomen mantereen eteläisin kohta. Uddskatanin vesistöalue rantoineen rauhoitettiin arvokkaana lintukohteena jo vuonna 1933. Täktomin suojellut merenlahdet kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon. Täktomin pohjoisosassa sijaitsee myös Santalan korven soidensuojelualue. Hangossa luonnonsuojelualueita (kansallispuistoja, vanhojen metsien suojelualueita, soiden suojelualueita ja lehtojen suojelualueita) on 73 ha. Yksityismaiden luonnonsuojelualueita on 3 110 ha ja Natura-alueita 18 103 ha. Kaiken kaikkiaan Hangon maa- ja vesialueista (800,2 km 2 ) on suojeltuja yhteensä 213,01 km 2 eli runsas neljäsosa. Hangossa on vietetty vilkasta huvilaelämää 1800-luvun lopulta lähtien, josta kaupunkiin on muodostunut arvokas rakennushistoriallinen huvilarakentamisen aikakerrostuma. 1.2 Täktomin lentokenttä Täktomin lentokenttä on rakennettu vuonna 1940 venäläisten toimesta. Sitä on vuosien saatossa korjailtu ja paranneltu. Luokitukseltaan kenttä on ns. korpikenttä, jossa ei ole lennonohjauspalvelua. Kenttä sijaitsee koilliseen n. 7 kilometrin etäisyydellä Hangon keskustasta. Kentän pohjoispuolella on ympäristöllisesti merkittävä suoalue, joka on suojeltu. Kentän itäpuolella sijaitsee puolustusvoimien harjoitusalue. Kentän länsipuolella on golfkenttä. Etelän lähestymissuunnassa on pientaloasutusta.
7 1.2.1 Lentokenttä ja sen hallinta Lentokenttä sijaitsee Hangon kaupungin omistamalla maalla, josta kaupunki on tehnyt vuokrasopimuksen 37,9 hehtaarin alueesta (liite 1) Hangon lentokerho ry:n kanssa. Hangon lentokerho vastaa kentän ylläpidosta ilmailuviranomaisen vaatimusten mukaisesti Lentokentän paikallistoimija on Hangon lentokenttäyhdistys ry. Yhdistys vuokraa tarvitsemansa tilat Hangon lentokerholta, kuten Suomen laskuvarjokerhokin, joka käyttää kenttää aktiivisesti. Hangon lentokenttäyhdistys on viime vuosina kunnostanut kenttäaluetta saamillaan kaupungin avustuksilla. Lisäksi Suomen laskuvarjokerho huolehtii talkoilla kentän kunnossapidosta. Kaupunki on neuvotellut Hangon lentokenttäyhdistyksen kanssa uudesta maanvuokrasopimuksesta. Kentän toiminnan hallinta ja vastuusuhteet ovat tällä hetkellä sekavat. Hangon kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt lentotoiminnalle ympäristöluvan 11.12.2007, jonka perusteella yleisilmailutoimintaa kentällä harjoitetaan. Yhteydet muuhun liikenneverkkoon Täktomin lentokenttä sijaitsee vajaan 10 km:n etäisyydellä satamasta, 1,5 km Hankoniementiestä ja vain runsaan kilometrin päässä rautatiestä. Kiitotie Täktomissa kiitotien suunnat ovat 03/21 (koilliseen ja lounaaseen). Kiitotien pituus on 1 600 metriä ja sen leveys on 18 metriä. Päällystetyn kiitoradan molemmin puolin on tasainen nurmikenttä. Tällä hetkellä kiitotien 03 kynnystä on siirretty noin 200 metriä kiitotien epätasaisuuksien vuoksi, joten käytännön kiitotiepituus on 1 400 m. Kiitotien numerointi ja maalaukset ovat välttävässä kunnossa. Kentällä ei ole järjestettyä polttoainehuoltoa. Asemataso Kentällä on kaksi asematasoa: Entinen tankkauspaikka ja kerhon hallin viereinen asemataso. Asemataso on nurmipintainen. Yhdystiet Yhdystiet ovat nurmipintaisia, eikä niitä ole merkitty ilmailukarttaan. Rakennukset Kenttäalueella on kolme rakennusta: Lentokonehalli, kerhorakennus ja kioski (liite 2). Lennonvarmistuslaitteet Kentän toimintasäännöissä määrätään, että kentällä operoitaessa käytetään radiotaajuutta 123,6 MHz. Kentällä ei ole lähestymislaitteita, yövalaistusta eikä lennontiedotus- (AFIS) tai -ohjauspalvelua.
8 Kunnallistekniikka Lentokenttää rakennuksineen ei ole kytketty kunnallisteknisiin verkostoihin. Sähköliittymä on. Lentokentän läheisyyteen on lähivuosina rakenteilla siirtoviemäri ja vesijohto Lappohja - Hanko, johon on mahdollista saada liittymät kunnallisteknisiin verkkoihin. 1.2.2 Lentotoiminta Kentän pääkäyttäjä on Suomen laskuvarjokerho Ry, jolla vuonna 2009 oli kentällä 13 600 laskuvarjohyppyä (koko Suomi 45 000), mikä tarkoittaa noin 1 000 operaatiota ja 500 lentotuntia vuodessa. Toinen käyttäjä on Hangon lentokerho, joka operoi kentältä Evector EV-97-ultrakevyellä koneella. Lentotunteja vuositasolla kertyy alle 100. Puolustusvoimat tarvitsee tasaisen nurmialueen ja lennokkitoimintaan soveltuvan ilmatilan, jollainen Täktomissa on, noin viikon kestävälle leirilleen vuosittain. Tuona aikana lennokkitoimintaa on noin 4 tuntia päivässä. Muut toimijat ovat satunnaisia. Kentällä on vieraillut mm. Learjet -liikesuihku ja rannikkovartioston Dornier Do 228-kalustoa sekä lukuisia yksityisiä pienkoneita. Lentotoiminta on ympäristöluvassa rajattu kello 09:00-18:00 tapahtuvaksi. 1.3 Lentoliikennealue Kentän läheisin pää, kiitotie 03 sijaitsee n. 7 km:n päässä Hangon ydinkeskustasta. Ilmatilan osalta Täktomin lentokenttä ei risteä Helsinki-Vantaan tai muidenkaan nykyisten lentoasemien ilmatilan tai lähestymissuuntien kanssa. Kuvassa 1 on esitetty Helsinki- Vantaan lentoaseman lentorajoitusalueet. Kuva 1. Helsinki- Vantaan lentoaseman lentorajoitusalueet.
9 Kiitotien lounaispää on mereltä lähestyttävissä ja koillispään lähestymisalue on Santalan päällä. Kiitotien jatkeilla ei ole luonnonesteitä eikä rakennelmia, jotka haittaavat lentoliikennettä. Kentän itäpuolella sijaitsee ensin puolustusvoimien harjoitusalue ja sen jälkeen luonnonsuojelualueita. Pohjoispuolella sijaitsee soidensuojelualue. Länsipuolella lentotoimintaa rajoittavana vaara-alueena on räjähdysainetehdas.
10 2 KEHITTÄMISSELVITYKSEN PERUSTEET 2.1 Yhteenveto haastatteluista Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa päädyttiin kokoamaan kehittämistavoitteita matkailun, kemianteollisuuden ja valtion turvallisuusalan toimijoilta. Lisäksi kaikki yleisilmailutoimijat sovittiin haastateltaviksi. Matkailun ja elinkeinoelämän edustajat näkivät kaupallisten toimintojen kehittämisen myönteisenä. Valtaosa vastaajista ei vastustanut kentän kehittämistä, yksi haastateltava ilmoittautui neutraaliksi ja yksi näki kentän nykytoiminnan ja mahdollisen kehittämisen häiritsevän Hankoniemen luonnonrauhaa. Sammutuslentojen kannalta Täktomin kentän säilyttäminen lentokelpoisena paikka nähtiin oleellisen tärkeäksi. Meripelastustoiminnalle Täktom tarjoaa tarvittaessa valmiin alustan suuronnettomuuksien varalta. SAR-toiminta hoituu rajavartiolaitoksen nykyisen toiminnan puitteissa, eikä Täktomilla ole siinä merkittävää roolia. Hankoniemi tarjoaa hyvän ulokkeen Itämerelle ja Suomenlahdelle. Tullilla ei ole omia lentoliikennetarpeita. Tulli järjestää valvontaa tarvittaessa elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. Yleisilmailussa tavoitteena nähtiin nykyisen lentotoiminnan säilyttäminen ja sen kehittäminen erityisesti laskuvarjohyppytoiminnassa. 2.1.1 Haastateltujen joukko Selvitystyön yhteydessä on haastateltu joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse ohjausryhmän jäsenet sekä ohjausryhmän nimeämät alueella toimivien viranomaisten ja yritysten yhteyshenkilöt. Viranomaisista haastateltiin tullin, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen henkilöitä yhteensä 8 henkilöä. Alueella toimivien yritysten edustajia haastateltiin 8 henkilöä. Lentokentän toimijoista haastateltiin Hangon lentokerhon ja Suomen Laskuvarjokerhon sekä Hangon lentokenttäyhdistyksen edustajat. Matkailuyrittäjiä haastateltiin 5 henkilöä. Lisäksi haastateltiin seudullisten tarpeiden selvittämiseksi Yrityssalon edustaja. 2.1.2 Tavoitteita lentokentän kehittämiselle Haastatteluissa tiedusteltiin erikseen yleisilmailun ja kaupallisen liikenteen kehittämis- ja kuljetustarpeita, niin rahdin kuin henkilöidenkin osalta. Seuraavanlaisia kehittämistavoitteita kirjattiin: Yleisilmailu: - Pienimuotoista lentokoulu- ja tutustumistoimintaa ultrakevyellä kalustolla - Ammattimaisesti hoidettuja maa- ja majoittumispalveluja kentällä vieraileville Kaupallinen liikenne: - Yhdistetyt risteily-lentopaketit (Rostock, Lyypekki, Baltia)
11 Kenttä ja sen rakenteet: - Laskuvarjokerho on kiinnostunut huolehtimaan ympäristölupaehtojen mukaisten rakenteiden toteuttamisesta kentän toiminnan jatkuvuutta vastaan. - Lentorahtipooliin on myönteistä mielenkiintoa. Rahdin määrä on kuitenkin sen verran vähäinen ja se suuntautuu lukuisiin eri kohteisiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, että yksinään lentorahdille ei ole liiketoiminnallisia edellytyksiä. Sen sijaan rahdin osuus voi nousta merkittäväksi lisätuotoksi kaupallisessa matkustajareittiliikenteessä. 2.2 Lentoliikenteen rakenteellinen murros ja sen aiheuttamat muutospaineet Suomessa Lentoliikenne on voimakkaassa globaalissa murroksessa. Lentoyhtiöt tekevät mittavia tappioita ympäri maailmaa. Lentoyhtiöiden välillä käytävä kansainvälinen kilpailu on yhä kovempaa ja vain harvat lentoyhtiöt näyttävät enää yltävän positiiviseen liiketulokseen. Näille harvalukuisille kannattaville lentoyhtiöille näyttäisi olevan yhteistä se että ne ovat pystyneet kehittämään uudenlaisen tavan toimia ts. entisiä kustannusrakenteita selvästi kustannustehokkaammalla tavalla. Nämä ns. Low Cost lentoyhtiöt ovat kyenneet parhaiten vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön ja niiden markkinaosuudet ovat voimakkaassa kasvussa. Nykyisen markkinaosuuden 8 % on arvioitu kasvavan 50 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tämä ilmiö on myös havaittavissa, vaikka sen merkittävin rantautuminen tapahtuukin vasta muutamien vuosien kuluttua. Suomi ei voi jäädä tämän kehityksen ulkopuolelle, se merkitsisi maamme saavutettavuuden vaarantumista samalla kun perinteiset lentoyhtiöt, kuten Finnair, ovat jatkuvassa selviytymistaistelussa, jonka lopputulos voi olla mikä tahansa. Tarvitsemme halpalentoyhtiöiden laajenevaa liikenneverkostoa ja näiden tarjoamaa huippuedullista hintatasoa. Edelleen nämä halpalentoyhtiöt tarvitsevat lentoasema- ja -liikennepalveluita, jotka on suunniteltu ja mitoitettu niiden tarpeista lähtien.
12 3 KEHITTÄMISSELVITYKSEN SISÄLTÖ 3.1 Lentoliikenteen kehittämisvaihtoehdot toiminnoittain 3.1.1 Yleisilmailu Hanko sijaitsee liian kaukana ollakseen mahdollinen vaihtoehto Malmin kentän liikenteelle, jonka käyttäjät ovat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulta. Mahdollinen sähköistys nykyiseen rataan ja suorat junayhteydet lisäisivät Hangon houkuttelevuutta myös Malmin korvaavana yleisilmailukenttänä, mutta yleisilmailun tuotot seudulla jäävät rakentamisvaiheen jälkeen verraten ohuiksi. Yleisilmailun saralla muut kehitysnäkymät on jaettu toiminnoittain seuraavasti. Laskuvarjohyppytoiminta Hangossa hypätään joka kolmas Suomessa tehty laskuvarjohyppy. Se on siis jo nyt merkittävä laskuvarjotoimintakeskittymä. Toimintaa harjoittava Suomen laskuvarjokerho ry on aktiivinen ja valmis toimimaan kenttärakenteiden ja -hallinnon kehittämisen osalta. Taloudellinen konsepti on valmis. Koulutustoiminta Paikallinen yhdistys, Hangon lentokerho ry, pyrkii tarjoamaan koulutusta ultrakevyelle kalustolle. Taloudellinen konsepti on vielä toistaiseksi avoinna. Pienkoneharrastustoiminta (sis. ultrakevyet) Hangon lentokerho toimii aktiivisesti Täktomin kentältä jatkossakin. Tavoitteena mm. venelaskentalennot, kuten yhdistys hoitaa jo nyt Vaasan seudulla. Pienkonekorjaamotoiminta Tarpeita ei ilmennyt eikä tätä ei ole erikseen selvitetty. Sinällään mahdollinen toiminta, joka ei ole liian kaukana asiakkaista (vrt. nyk. Malmi). Vastaavia on mm. Joensuussa ja Ranualla. Purjelentotoiminta Täktom on mahdollinen, joskin epätodennäköinen ko. toiminnan sijoittumispaikkana. Nykyiset keskittymät ovat Nummela, Kiikala ja Räyskälä ja siirtymätarvetta niiltä ei ole eikä uuden keskuksen tarvetta kokonaisuutena ole ilmennyt. Lentokenttä Lentokentän hallintaa esitetään yksinkertaistettavaksi ja keskeiset toimijat ottaviksi mukaan ylläpitovastuuseen ja hallintoon. 3.1.2 Viranomais-, puolustusvoimien- ja SAR -toiminta Ei käytännön kehittämistarpeita nykyiseen. Kenttä on säilytettävä liikennealueiltaan nykyisellään.
13 Meripelastustoiminta Meripelastustoiminta tukeutuu helikopterilentokalustollaan Tulliniemessä sijaitsevaan merivartioasemaan. Täktomin kenttä toimii suuronnettomuuksissa liikennepaikkana. Rannikkovartiosto Samanlainen toiminta, kuin meripelastustoiminnassa. Tulli Nykyisellä kentän käytöllä tulli hoitaa tehtävät tilausten perusteella liikkuvan kaluston voimin. Toiminnan mahdollisesti laajentuessa voidaan tullin toiminta hoitaa liikkuvalla kalustolla hyvin pitkälle. Mikäli Täktomin kentän toiminta laajenee siinä määrin, että kentälle tehdään uusia rakennuksia, tulee tullin tarpeet tiloissa huomioida. Puolustusvoimat Puolustusvoimilla ei ole tarpeita lentokentän käyttöön. Tällä hetkellä lennokkitoiminta käsittää noin viikon mittaisen leirin ja toiminta säilyy nykyisellä tasolla. Lennokkitoiminta edellyttää aina lupamenettelyä eli ilmatilavarausta, joka on sovittavissa kentän toimijoiden kesken. Palo- ja pelastustoimi Täktomin kenttä toimii suuronnettomuuksissa pelastuskenttänä. Kentän sijainti on erittäin tärkeä säilyttää sammutuslentojen tukikohtana Helsingin ja Turun lentokenttien välissä. 3.1.3 Kaupallinen liikenne Kaupallisen liikenteen perusteet eivät löydy Länsi-Uudeltamaalta tai hieman laajemmaltakaan alueelta, vaan valtakunnan tason halpalentoliikenneratkaisusta. Tilauslentoliikenne ulos Helsinki-Vantaan ja Turun tarjonta asettaa ulospäin suuntautuvalle tilauslentoliikenteelle niin kovat tavoitteet suhteessa asutuksen jakaumaan, että sen kehittäminen on erittäin epätodennäköistä. Tarvittaisiin ehdoton taloudellinen poistyöntävä tarve nykyisiltä ympäröiviltä keskuslentoasemilta, jota ei ole tiedossa. Tilauslentoliikenne sisään Pienet Lapin kunnat ovat onnistuneet pitkäjänteisellä työllä kasvattamaan sisään tulevan tilauslentoliikenteen merkittäväksi turismiksi (esim. Kittilä 265 000 matkustajaa vuonna 2008). Näiden sijainti suhteessa maakuntalentoasemiin on kuitenkin verraten etäinen. Yksinään Hangon tai sitä ympäröivän alueen matkailupalvelut eivät riitä sisään suuntautuvan tilauslentoliikenteen kehittämiseen. Ketjuuntumalla pääkaupunkiseudun kanssa pieni mahdollisuus saattaa olla olemassa, mutta tällöinkin se voisi olla ensisijaisesti yhdistetty risteily-lento-paketti, jolloin Hangon tulisi arvioida, kumpi on tavoiteltavampi vaihtoehto, lento vai risteily Hankoon.
14 Liikelentotoiminta (liikesuihkut ja helikopterit) Liikelentotoiminta toimii parhaimmillaan runsaan väestön keskuslentoasemilla. Koska käyttäjät maksavat ajasta ja suorista, välilaskuttomista lennoista, muodostuvat liikelentokeskukset yleensä suurten metropolien yhteyteen. Tällöin siirtymämatkat maitse ovat ajallisesti ratkaisevassa asemassa, jolloin Täktom ei ole realistinen vaihtoehto. Samat perusteet ohjaavat myös helikopteritoiminnan keskuspaikkojen läheisyyteen. Säännöllinen reittiliikenne Säännöllinen reittiliikenne voidaan jakaa Suomessa kolmeen pääluokkaan: kotimaan liikenne, perinteinen kansainvälinen liikenne ja ns. halpalentoliikenne. Kotimaan reittiverkkoon Hanko ei tuo lisäarvoa. Tilanne ei ole kehittymässä myönteisesti, kun perinteiset lentoyhtiöt pyrkivät siirtämään ns. commuter -liikennöitsijöille jo keskikokoisiakin lentoasemia (mm. Joensuu, Kajaani, Kemi). Perinteinen kansainvälinen liikenneyhteys Hangosta ei ole realistinen kehittämisvaihtoehto. Seudun väestöllä ei ole haastattelujen perusteella, eikä väestöpohjaan perustuvalla tarkastelulla riittävää tarvetta ja potentiaalia tällaisen reitin käynnistämiseksi. Halpalentoliikenteessä Suomi on kytketty kansainväliseen verkkoon neljän lentoaseman, Turun, Helsingin, Tampereen ja Lappeenrannan kautta. Halpalentoyhtiöt pyrkivät minimoimaan kääntöajat ja liikennöimismaksut, jotka ovat merkittävä osa niiden kustannusrakenteessa. Kaikki Suomen lentoasemat, joille lennetään halpalentoliikennettä, ovat perinteisiä, kustannuksiltaan korkeaksi koettuja ja lentoasemaverkon omistusjärjestelystä johtuen myös siihen sidottuja lentoasemia. Euroopassa useiden metropolien läheisyyteen (max. noin tunnin julkisen kulkuneuvomatkan) on rakennettu erityisesti halpalentoliikennettä palvelevia lentoasemia (Tukholma, Frankfurt). Tähän Hangolla voisi olla erittäin hyvä mahdollisuus. Lentorahtiliikenne Lentorahti kulkee osana säännöllistä matkustajaliikennettä. Erikseen yhteenkään selvään suuntaan ei lentorahtivolyymia nähdä riittäväksi. Lentorahdin osalta todettiin muutama päävirtasuunta, joita voidaan tarkastella mahdollisesti kehitettävän reittiliikenteen osana. Eräät yritysten edustajat totesivat kuitenkin, että rahtiliikenteen kulku saattaa tulla ainakin kehittämiskohteeksi, mikäli lentoliikennetoiminta kehittyy kaupalliseen suuntaan ja tuo todellisen mahdollisuuden rahdin kulun lentoteitse.
15 4 KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA SEN MUKAISET LIIKETOIMINTAMALLIT 4.1 Vaihtoehdot ja valittu kehittämispolku ja sen mukainen alustava kentän kehittämissuunnitelma Tässä työssä on käyty läpi seuraavat kehittämisvaihtoehdot ja niistä on muodostettu jatkotyöohjelmaesitys. 4.1.1 A Täktomin sulkeminen Tämä vaihtoehto helpottaisi toteutuessaan ympäristön häiriöistä käytäviä keskusteluja tai siirtäisi esim. melukeskustelun muihin kohteisiin (vesiskootteri, raideliikenne jne). Kenttää ei voi jättää nykyiselleen mahdollisen sulkemisen jälkeen, vaan se on ympäristö huomioon ottaen kehitettävä maankäytöllisesti muihin tarkoituksiin (asuminen, teollisuus, metsitys). Joka tapauksessa kentän rakenteet on silloin purettava ja alue siivottava. 4.1.2 B Yleisilmailutoimintojen kehittäminen ympäristön kanssa sopusoinnussa Lentokentän ympäristölupa rajoittaa merkittävästi nykyisellään arkisin tapahtuvaa yleisilmailutoimintaa käytännössä. Koska yleisilmailu on harraste, ja koska pääosa harrastajista on työssä käyviä, ei työajan päättymisen ja ympäristölupaehdon väliin jää harrasteaikaa. Harrastajat ovat lupautuneet melumittauksiin ja ympäristöluvan ehtojen mukaiseen rakentamiseen (100 000-200.000 ), mikäli saavat varmuuden toiminnan jatkumisesta Täktomissa. Toimintaa voidaan jatkossakin yhteistyössä arvioida ja sen sisältöä tarkistaa, esim. ulkopuolisen organisaation koolle kutsumana. Yleisilmailu voi kehittyä ja toimia Täktomissa itsenäisenä toimintana, mutta mahdollisen halpalentoliikenteen rinnalla se ei mahdu samalle kentälle, kun reittiliikenne lähestyy noin miljoonaa vuotuisen matkustajan määrää. Eli kehittyessään kaupallinen liikenne tarvitsee vapaata ilmatilaa, mikä aikaansaa yleisilmailulle rajoituksia. 4.1.3 C Täktomista Helsingin halpalentoasema Nykyiseen eurooppalaiseen tapaan, Täktomia voi ajatella Helsingin halpalentoliikenteen lentoasemana. Kuten Ryan Airilla tai Air Berlinillä matkustettaessa lentolipussa lukee Tukholma tai Frankfurt, mutta matkustaja kuljetetaan Tukholmassa Skavstaan, joka sijaitsee noin tunnin maaliikennematkan päässä Arlandasta. Kaupallisen liikenteen kehittämisen ehdoton edellytys on alle tunnin kestävä suora julkinen liikenneyhteys Helsingin keskustaan tai Helsinki-Vantaalle. Tämä tarkoittaa, että Hangosta on oltava suora sähköratayhteys Helsinkiin. Halpalentoliikenne voi keskittyä yhdelle sitä varten toteutetulle lentoasemalle alueella, jonka raja näkyy kuvassa 2. Hangon sijainti ei ole maayhteyksiä ajatellen paras mahdollinen, mutta ilmatilaa ja lentoreittejä ajatellen se on oivallinen.
16 Lähestymissuunnat Täktomiin eivät leikkaa tai häiritse muita päälentoasemia (Helsinki, Turku ja Tampere). Hanko sijaitsee 105 km länteen Helsinki-Vantaasta ja 180 km lounaaseen Tampereesta, joten keskeisten Eurooppaan suuntautuvien yhteyksien lentoajat ovat nykyisiä lyhyemmät (Lontoo-Helsinki 3:10, Lontoo - Täktom 3:00). Edestakaisen matkan aikasäästö yhtiölle on noin 20 minuuttia eli lentotoiminnallisten kustannusten osalta 5 %. Kuva 2. Suomen väestökeskittymä ja uuden sukupolven lentoaseman sijaintialue Lentokenttärakenteet Halpalentoliikenne tarvitsee vähintään 2500m pituisen kiitotien, jonka leveys on yli 45 m, miel. 60 m. Lähestymisvalolinjoineen kiitotien suunnassa tarvittava suora maa-alueen pituus on vähimmillään 3 700 m. Alueen leveys vaihtelee mm. asematason ja terminaalin sekä maaliikenneterminaalin sijoittelun perusteella. Lisäksi liikenteen kehittyessä tarvitaan yhdystiejärjestelmä ja asemataso. Matkustajien käsittelyä varten tarvitaan terminaali ja kentän ylläpitolaitteille hallitilat.
17 Lentokenttärakenteet koostuvat seuraavista osista: Lähestymisalueen ilmatila Lähialue Kiitotiejärjestelmä poistumisrullausteineen, yhdysteineen ja odotuspaikkoineen Asematasoalue Porttijärjestelmä Terminaalirakennukset Maaliikenneterminaali Pysäköinti Lisäksi tarvitaan lennonvarmistusjärjestelmät, lähestymisjärjestelmät ja valojärjestelmät. Nämä tilatarpeet mitoitetaan yleensä ns. lentoaseman pääsuunnitelmassa (master-plan), joka esitetään julkisen keskustelun YVA -prosessin yhteydessä. Käyttöä ja ylläpitoa varten tarvitaan lumen- ja jäänpoistokalusto, tankkausjärjestelmä, varavoimajärjestelmä sekä koneiden huolto- ja varustamisjärjestelmät ajoneuvoineen ja suojineen. Yhteensä nämä rakenteet edellyttävät vähimmillään noin 150 hehtaarin maa-aluetta. Lisäksi tarvitaan mahdollista lentokenttäkaupunkia varten alueen sijainnista riippuen 100-500 ha. Liitteessä 3 on tarkasteltu kiitotien jatkamisen eri vaihtoehtoja. Todennäköisimpinä ratkaisuina ovat kiitotien jatkaminen etelään tai kiitotien suunnan muuttaminen nykyisestä 03-21 suunnasta suuntaan 02-20. 4.1.4 Maanomistus Kääntövaihtoehto on kiinteistönomistuksellisesti yksinkertaisin toteuttaa. Eteläinen kiitotien jatkaminen edellyttää lukuisia yksityisten kiinteistöjen lunastuksia (liite 3). 4.1.5 Kehittämisen kustannusarvio Lentokentän osalta Liikennealueet, asemataso, rakennukset, maaliikennepuoli, koneet ja järjestelmät, kunnallistekniikka, jne. ovat noin 50 70 M. Lennonvarmistuksen osalta Lennonvarmistusjärjestelmä, lähestymisjärjestelmät, valojärjestelmät, varavoimajärjestelmä, jne. ovat noin 10 M. Maakulkuyhteyksien toteutuksen osalta Raideyhteys lentoasemalle esitetään toteutettavaksi joko suorana tai vaihdejärjestelmän kautta silmukkana. Tämä edellyttää raidelinjasuunnitelman laatimisen mahdollisen seudullisen toteutuspäätöksen yhteydessä. Kustannusarvio suorana ohjautuu raidehankkeeseen ja silmukkana se kohdistuu lentoasemahankkeeseen.
18 4.1.6 Rahoitusvaihtoehtoja Hanketta esitetään rahoitettavaksi osakeyhtiöpohjaisena yrityksenä, johon osakkaiksi haetaan myöhemmin myös lentokentän toimijoita. Valtion rahoitusosuudesta esitetään käytäväksi keskustelu LVM:n, Liikenneviraston ja VM:n kanssa. 4.1.7 Lentokentän operaattori Kehittämishankkeen alussa lentokentälle esitetään muodostettavaksi tilapäinen, määräaikainen hallinto, jonka muodostavat Hangon kaupungin nimeämät henkilöt (maanomistaja) ja yleisilmailijat (Suomen laskuvarjokerho ry ja Hangon lentokerho ry). Perustettava Lentokenttäyhtiö tekee vuokrasopimuksen Hangon kanssa maapohjan vuokraamisesta, kun hankepäätökset on saatu aikaan. Taulukko 1. Yhteenvetovertailu vaihtoehdoista 5B ja 5C: B C Lähiyhteydet muuhun liikenneverkkoon Ennallaan itäpuolella Uuden toteutus länsipuolella Kiitotie Pintakorjaus Uusi 2500x45m/60m Asemataso - Uusi 6-paikk Yhdystiet ja rullaustie - Uusi Rakennukset Kunnostustoimenpiteitrakennus Terminaali ja TWR- Lähestymisjärjestelmät - IFR varustus eli ILS CAT I ja GPSlähestymismenetelmät Kunnallistekniikka + liittymät Kaikki Neuvottelut seudullisen kehittämisorganisaation Kenttäkohtainen Valtakunnallinen muodostamiseksi Neuvottelut viranomaisten kanssa Kohtalaiset Laajat Lentoliikenneviranomaiset Vaatimattomat Laajat Maankäyttö ja hankinta Ei muutoksia Lunastuksia Lentokentän hallinta Uudistus Yhtiö Kehittämisen kustannusarvio 0,1-0,5 M 50 80 M Lentokentän ympäristö Meluselvitys Kaava/YVA Lennonvarmistuspalvelun taso Ei muutoksia AFIS, TWR tai TWR- RAD Maakulkuyhteydet Ei muutoksia Sähköraide Lentokentän operaattori - Ammattilaisorganisaatio Oheispalvelujen tuottajat Pienmyyntitoimintaa Aviapolis Rahoitusvaihtoehtoja Yhdistykset + kaupunki Investori(t) + valtio
19 4.1.8 Riskianalyysi Riskien painoarvo muuttuu hankkeen edetessä. Merkittävin tekijä, joka voi kaataa hankkeen heti alkuunsa, on ratayhteyden poisjääminen. Muuten alkuvaiheessa suurimmat hankeriskit koskevat ympäristökysymyksiä ja niissä haettavia ratkaisuja, mahdollista kilpailijavastustusta sekä maanomistuksen hajanaisuutta ja mahdollista lunastusprosessin läpivientiä. Myöhemmin riskit koskevat lentoyhtiöneuvotteluja ja toteutusaikataulua.
20 5 SWOT -analyysi kehittämisestä Ohjausryhmän kokouksessa 18.2.2010 päätettiin, että tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: vaihtoehto B; lentotoimintaa kehitetään yleisilmailupainotteisesti (pienlentokonetoiminta, laskuvarjohyppääminen yms.) vaihtoehto C; Etelä-Suomen uuden sukupolven lentoliikennekeskus (USL), jossa pääpaino on lentotoiminnan kehittämisessä kaupalliseen suuntaan. Swot-analyysit laadittiin kummallekin tarkasteltavalle vaihtoehdolle erikseen kahdeksankenttäisenä analyysina, jossa vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia käsiteltiin sekä sisäisistä että ulkoisista lähtökohdista. tarkastelunäkökohtia olivat Hanko/Täktomin alueen ja infrastruktuurin ominaisuudet kummassakin vaihtoehdossa Ilmatilan ja operaatioiden ominaisuudet tarkasteltavissa vaihtoehdoissa Maakunnallinen (Uusimaa) ja valtakunnallinen (Suomi) näkökulma kumpaankin vaihtoehtoon. Nämä analyysit on esitetty liitteessä 4 ja yhteenveto niistä on seuraava: Vahvuuksista merkittävimmät ovat vapaa ilmatila olemassa oleva lentokenttä, jolla on aktiivista toimintaa. Markkinoinnissa voidaan hyödyntää myös vapaata SLOT-jakoa sekä nopeaa ja aikatauluvarmaa kääntöaikaa maassa. Heikkouksista kannattaa mainita huonot maaliikenneyhteydet Hangosta pääkaupunkiseudulle, mikä kulminoituu siihen perusasiaan, että tulevan liikenteen käyttäjät ja kenttä sijaitsevat eri alueilla. Tosiasia on myös, että nykyisellä lentokentän rakenteella ei ole taloudellista merkitystä uudisrakennushankkeessa. Mahdollisuudet hanketoteutukseen ovat markkinatilanteen muutosvaiheen aikana hyvät. Hanke toteutuessaan on kokonaan uusi elinkeino Hangolle, joka tukee olemassa olevien elinkeinojen kehittymistä ja elinvoimaisuutta. Myös kunnan imago kansainvälistyy ja nuorentuu merkittävästi. Lentoaseman yhteyteen on mahdollista kehittää muiden lentokenttäkaupunkien (Oulu, Turku, Tampere, Helsinki) lentokenttäkaupunki. Sen sisältö voi muodostua Hangon kaupungin myöhemmistä elinkeinostrategioista. Uhat koskevat alkuvaiheessa määrätietoisen sitoutuneen organisaation muodostamista. Myöhemmin ne koskevat yksittäisten hankevaiheiden läpivientiä mm. maanlunastuksia.