FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi / Mikko Sundström

Transkriptio

1 FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi / Mikko Sundström 1

2 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto Flyben brandi korvasi täysin aiemman Finncomm operoinut reittiliikennettä kotimaassa ja lähialueilla vuodesta 1999 lähtien, vuodesta 2003 alkaen omalla toimiluvalla.

3 Flybe - 678m Liikevaihdolla Euroopan johtava aluelentoliikennekonserni 1979 Perustettiin Jersey European Airways, 1983 HQ Exeteriin 2002 Flybe -nimi käyttöön BA Connect-järjestely 2010 listautuminen Lontoon pörssiin joulukuussa Kansainvälisesti 225 reittiä, 102 lentokenttää Konsernissa 96 lentokonetta per 4/2012 (49 Q400, 14 E195, 12 E190, 4 E175, 2 E170, 12 ATR , 2 ATR laivaston keski-ikä 4,6 vuotta) Kansainvälisesti 7.3m matkustajaa, joista Suomessa noin 1 m matkustajaa vuodessa Flyben Finlandin avainluvut: Henkilöstöä yhteensä n. 700, joista noin 680 kokopäivätoimista ja joista noin 500 on lentävää henkilöstöä. Vuokratyövoimaa ohjaamomiehistöissä noin 100 ja matkustamohenkilökunnassa noin 30 henkeä. Suomen yhtiön laivasto koostuu 14 ATR-koneesta, 2 E170- koneesta ja 12 E190-koneesta, yhteensä 28 konetta.

4 Flyben alueellisen liikenteen markkinasegmentti Alueellisen lentoliikenteen konsepti kilpailee maakuljetusmuotojen kanssa, niin sopimuslentämisessä kuin omassa kaupallisessa tuotannossakin: Tyypillisesti liikennöintiä alle 100 paikkaisilla koneilla reiteillä, joilla alle matkustajaa vuodessa 82% reiteistä ylittää vesistön Ei yleensä reittejä, joilla ajoaika autolla alle 3,5 tuntia, poikkeuksena puhtaat syöttöliikennereitit Ei yleensä kilpaile suurnopeusjunien kanssa 4

5 Flybe ja Pohjois-Suomi Flybe sekä sen edeltäjäyhtiö Finncomm vahvasti sitoutuneita Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämiseen, osana valtakunnallista liikennejärjestelmää. Finncomm aloitti liikennöinnin Kemi-Tornioon keväällä 2004 yhdellä vuoroparilla, syksyllä 2005 lisättiin yksi vuoropari arkipäiville ja aloitettiin viikonloppulennot. Finncomm lensi Kemi-Tornioon 5-6 vuoroparia , hetkittäin jopa 7. Lisäksi Finncomm/Flybe operoinut sesonkireittejä mm. Kittilään ja Enontekiölle, sekä tuottanut osan Finnairin Lapin liikenteesta (mm. osan Rovaniemen liikenteestä) alihankintatyönä. Lehman-kriisi alkoi vähentää kysyntää 2008 lukien, kustannustason silti noustessa jatkuvasti, johtaen vuorotarjonnan supistamiseen pakon edessä, ja siitä seuraavaan matkustajamäärien laskuun. Kotimaan lentoliikenne kärsinyt jatkuvasta matkustuksen vähentymisestä, Meri-Lapin liikenne ei ole poikkeus. 5

6 Lentoliikennestrategia Flyben näkökulmasta Lentoliikennestrategiatyö erittäin tervetullut kotimaan lentoliikenteen negatiivisen kierteen oikaisemiseksi, työn aikaikkuna tuo omat haasteensa nyt käsillä olevien ongelmien käsittelyyn. Seuraava vaihe ennen työryhmän väliraporttia tulee painottumaan kustannuslaskentaan ja tuottoanalyysiin, ja tulevat linjaukset tulisikin tehdä huolellisen laskennan pohjalta. Lentoliikennestrategiatyön monipuolisen keskusteluvaiheen päätteeksi hahmottumassa vaihtoehtoisia päälinjauksia kotimaan lentoasemaverkoston ylläpidon ja hinnoittelun suhteen, joiden pohjalta pitkäkestoinen, kotimaan lentoliikenteen ja talouskasvun turvaava malli tulisi rakentaa. Säännöllisen reittiliikenteen kannalta kaksi hahmottuvaa päämallia perustuvat molemmat Finavian verkoston supistamiseen (ja ilmeisesti verkostoperiaatteesta luopumiseen), mutta keskeinen ero näyttää syntyvän siitä, tuleeko Finavian verkostosta poistuville kentille mahdollistaa toiminta yksityisinä tai osin esim. seutukuntien lentoasemina, vaiko pyrkiä ohjaamaan suljettavien kenttien seutukuntien matkustajavirrat peruslentoasemille / keskuslentoasemille, joita olisivat Helsinki-Vantaan ohella Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Vaasa sekä mahdollisesti Maarianhamina. Ratkaisut mallien välillä voidaan tehdä vasta, kun on luotettava kustannusarvio vakavasti otettavan maakuljetus-joukkoliikenteen järjestämisestä keskuslentoasemille, palvelemaan näiden koko vuorotarjontaa. Arvio on tehtävä huolellisesti, koska Suomessa on Flyben kansainvälisen arvion perusteella erittäin voimakas yksityisautoilun kultturi, ja vain korkeatasoinen joukkoliikenne keskuslentoasemille estää hallitsemattoman yksityisautoilun mahdollisesti suljettavien lentoasemien seutukunnista keskuslentoasemille. Flyben arvio on, että tarvittavan joukkoliikenneinfrastruktuurin kustannukset ylittävät moninkertaisesti nykyisen lentoliikenteen, tai jopa sen kohennetun version, tuottamisen kustannukset eri seutukunnissa, johtuen liikennevirtojen ohuudesta. 6

7 Lentoliikennestrategia Flyben näkökulmasta (2) Jatkokysymys on, kun keskuslentoasemille alueilta tarvittavan joukkoliikenteen kustannukset on arvioitu, ja niitä verrattu aluiden lentoliikenteen mahdollistamiseen tarvittavaan lisärahoitukseen (saamatta jääviin voittoihin), ovatko jotkin alueet silti vaarassa jäädä rajatuksi talouskasvun ulkopuolelle, mikäli paikallisen lentoyhteyden edellytykset poistetaan. Jos näin, jäisi käytännössä vain malli, jossa pääasiassa nykymuotoinen lentoasemaverkosto jatkaa, mahdollisesti osin uudella omistajapohjalla ja alemmalla palvelu- ja kustannustasolla. Molemmissa malleissa Lentoliikennestrategiatyöryhmän lähtökohta oli, Finavian esityksen mukaisesti, että Finavian verkostoa supistetaan, jotta Helsinki-Vantaa voi olla kilpailukykyinen Eurooppa-Aasia hublentoasema. Tämän vuoksi strategiatyössä tulisi varmistaa, että Finavian lentoasemaverkoston supistamisesta koituvat kustannussäästöt käytetään Helsinki-Vantaan kilpailukyvyn edistämiseen hinnoittelullisesti, joka on Flyben kansainvälisen kokemuksen perusteella hub-kentän keskeinen kilpailukykytekijä - mutta tasapuolisesti myös kotimaan liikenteestä perittävien maksujen suhteen. Jokerimallina jatkaminen Finavian pääasiallisella nykyverkostolla, mutta yhdistettynä 22 MEUR alijäämän oikaisuun siten, että kyseisen lentoreitin kaikki tuotot (ml. HEL lähtevän liikenteen tuotot ja HEL oheistuotot) allokoidaan kyseiselle reitille, tavanomaisen yrityksen laskentamallilla. Lisäksi Finavian toimintojen ja kulujen leikkaukset, ja ydinliiketoimintoihin (=lentoasemapalvelun tuottaminen) kuulumattomien toimintojen myynti yksityisille toimijoille. Tuotoilla rahoitettaisiin liikennetarjonnan kehittämistä (sitoutuminen esim. 5 vuoden ajaksi vuosittaisiin maksujen alennuksiin min. [XY] % vuodessa). 7

8 Pohjois-Suomen ja kotimaan lentoliikenteen korjaustoimenpiteitä Harkittavia kansallisia toimenpiteitä vielä lentoliikennestrategiatyön kestäessä: - Kotimaan vähäliikenteisille lentoasemille alennettu palvelutaso ns. eriytetyn palvelun konseptin mukaisesti, Turun ja Tampereen lentoasemien halpalentoterminaalien esimerkkiä seuraten, sikäli kuin operoivat lentoyhtiöt tätä pyytävät; - Finavian/seutukuntien sitouduttava edelleen lentoliikenteen pitkäjänteiseen kehittämiseen alueella, mm. joukkoliikennejärjestelyin, sitouttaen alueen yrityksiä lentoyhteyden käyttöön, ja mahdollistaen myös yksityismatkustusta alueilta pääkaupunkiin; - Turvatarkastustoiminnan sekä lentoliikenteen yleisen valvontatoiminnan kustannuksia rahoitettava valtion/finavian, ei lentoyhtiöiden varoista; - Ilman toimenpiteitä ei todennäköistä, että lentoasemaverkosto olisi kaupallisten toimijoiden rahoittamana nykyisen kaltainen, kunnes LVM:n lentoliikennestrategiatyöryhmä on antanut raporttinsa vuoden 2014 lopulla, sisältäen mahdollisia ehdotuksia Finavian asemasta, lentoasemaverkostosta ja verkostoperiaatteesta. Tämä saattaa lisätä tarvittavien toimenpiteiden yhteiskunnallisia kustannuksia. Vuosikymmenien kuluessa syntynyt tilanne ei ratkea hetkessä eikä ilman siirtymäkauden kustannuksia. 8