Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys"

Saija Lehtilä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, Ympäristösi parhaat tekijät

2 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet Yhdistäminen muuhun seudulliseen joukkoliikenteeseen Rataverkollinen tarkastelu Radan ja asemien investointitarpeet Operointi ja kalusto Lähijunaliikenteen käyttäjäpotentiaali Lähijunaliikenteen kustannukset Toteuttamisen vaiheistus Vaihtoehtona bussiliikenteen kehittäminen? Yhteenveto

3 3 Tarkastelualue Rataosat Lahti Järvelä (nyk. lähijunia 19+19) Lahti Uusikylä (nyk. taajamajunia 7+5) Lahti Heinola (ei henkilöliikennettä) Lahti Orimattila (ei henkilöliikennettä) 6 nykyistä asemaa 12 uutta asemaa

4 4 Liikenteellinen tarkastelu Lähijunaliikennettä tarkasteltu 60 min ja 30 min vuoroväleillä yhteysväleillä Järvelä Lahti Uusikylä ja Heinola Lahti Orimattila 60 minuutin vuoroväli Toteutuu nykyään Lahdesta Järvelään Olisi mahdollista Järvelä Lahti Uusikylä nykyisellä ratakapasiteetilla varauksin Uudet asemat vaativat lisäraiteita, etenkin Lahti Hakosilta -välillä 30 min vuorovälit vaativat mittavia lisäraideinvestointeja Yhteysväli Lahti-Järvelä Ajoaika Lahdesta (min.) Hennalaan Okeroisiin Nostavaan Herralaan Järvelään Lahti-Uusikylä Karistoon Villähteelle Nastolaan Uuteenkylään Lahti-Orimattila Ämmälään Pennalaan Virenojalle Orimattilaan Lahti-Heinola Ahtialaan Mäkelään Vierumäelle Heinolaan

5 Yhdistäminen seudulliseen joukkoliikenteeseen 5 Moni yhteysväli lähijunalla selvästi linja-autoa nopeampi toimisi nopeana ja säännöllisenä yhteytenä Lahteen Suoria bussiyhteyksiä voisi korvata osin syöttöliikenteellä asemille Nykyinen bussien vuoroväli Heinolasta, Orimattilasta, Nastolasta 30 min Suoria busseja ei voi täysin poistaa Yhteinen lippujärjestelmä busseissa ja junissa ehdoton edellytys Parantaisi tilannetta jo nykyisellä junatarjonnalla!

6 6 Rataverkollinen tarkastelu Ratojen investointitarve Lahti Järvelä (Riihimäen suunta) ei kunnostustarvetta, lisäkapasiteetti M Lahti Uusikylä (Kouvolan suunta) ei kunnostustarvetta, lisäkapasiteetti 5-60 M Lahti Heinola, kunnostustarve 50 M henkilöliikenteen aloittamiseksi, lisäkapasiteetti 10 M Lahti Orimattila (Loviisan suunta), kunnostustarve 45 M henkilöliikenteen aloittamiseksi, lisäkapasiteetti 8 M Asemien investointitarve (uudet ja kunnostus) Lahti Järvelä (Riihimäen suunta): 1 kunnostettava, 3 uutta, yht. 30 M Lahti Uusikylä (Kouvolan suunta): 1 kunnostettava, 1 uusi, yht. 10 M Lahti Heinola: 4 uutta, yht. 20 M Lahti Orimattila (Loviisan suunta): 4 uutta, yht. 20 M Lahden aseman lisäkapasiteetti Heinolan ja Orimattilan liikenteelle 1-5 M

7 7 Lähijunaliikenteen operointi Toimivaltainen viranomainen junaliikenteessä Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennettä voi tilata vain LVM Poikkeuksena HSL-alue Lahden seudullinen joukkoliikenneviranomainen voi osallistua yhteistyön kautta Lahti Heinola ja Lahti Orimattila -rataosuudet eivät kuulu VR:n yksinoikeuden piiriin ostoliikenteelle voisi kilpailuttaa jo nyt minkä tahansa operaattorin (niitä tosin ei ole markkinoilla vielä) Lahti Järvelä ja Lahti Uusikylä -rataosuuksilla VR:n yksinoikeus henkilöjunien liikennöintiin jatkuu vuoden 2024 loppuun VR:n kiinnostus lähijunaliikenteeseen vähäistä, lähinnä kaukoliikenteen syöttöyhteyksinä Kansainvälisiin kokemuksiin perustuen oletettavissa, että avoimen kilpailun käynnistyessä liikennöinnistä tilaajalle koituva kustannustaso voisi pudota jopa % nykyisestä

8 8 Lähijunakalusto Liikennöinti on pääomavaltaista kalliin kaluston vuoksi VR:llä ei ylimääräistä lähijunakalustoa Kalustoyhtiömalli helpottaisi uusien operaattorien markkinoilletuloa Nykyaikainen lähijunaliikenne edellyttää esteetöntä kalustoa Potentiaalista kalustoa esim. pääkaupunkiseudulla liikennöivät Sm5- junat (Flirt)

9 9 Lähijunaliikenteen käyttäjäpotentiaali Lähtökohtana nykyinen ja suunniteltu maankäyttö Tarkasteltu 1 km ja 2,5 km etäisyyksiä asemapaikoista Asutus ja työpaikat Vertailtu matkatuotoksia nykytilanteeseen ja vastaaviin seutuihin Minimitaso nykyisten asemanseutujen mukaisilla matkamäärillä Maksimitaso Helsingin seudun vastaavien lähijuna-asemaseutujen mukaisilla matkamäärillä Järvelä Lahti Uusikylä Nykyään matkustajaa/vuosi Minimitaso matkustajaa/vuosi Maksimitaso matkustajaa/vuosi Heinola Lahti Orimattila Minimitaso matkustajaa/vuosi Maksimitaso matkustajaa/vuosi

10 10 Lähijunaliikenteen kustannukset Nykyisiä liikennöinnin oikeita tuotantokustannuksia ei VR kerro Kustannustasoa arvioitu Liikenneviraston selvityksessä Rautatieliikenteen kustannusmallit, 15/2013 Nykyisen Järvelä Lahti Uusikylä -liikennöinnin kustannukset junakilometrien perusteella arvioituna Liikennöintikustannukset 2,5 M / vuosi Lipputulot 0,8 M / vuosi Valtaosa tulosta kaukoliikenteen matkoista Tunnin vuorovälillä liikennöitävän Järvelä Lahti Uusikylä -välin arvioidut kustannukset Liikennöintikustannukset 3,5 M / vuosi Lipputulot 1,0 M / vuosi 2,2 M / vuosi (maksimiennuste) Tunnin vuorovälillä liikennöitävän Heinola-Lahti-Orimattila -välin arvioidut kustannukset Liikennöintikustannukset 5,8 M / vuosi Lipputulot 0,2 M / vuosi (minimiennuste) 1,0 M / vuosi (maksimiennuste)

11 11 Toteuttamisen vaiheistus 1. vaihe Lippuyhteistyön laajentaminen myös juniin Mahdollista jo vuoden 2016 alusta uuden ostoliikennesopimuksen myötä Sovittava LVM:n kanssa mm. rahoituksesta 2. vaihe Vuorotarjonnan lisäys välillä Lahti Uusikylä Mahdollista saman ostoliikennesopimuksen kautta 3. vaihe Uudet asemapaikat välillä Järvelä Lahti Uusikylä Mittavat investoinnit, operaattori mahdollista kilpailuttaa vuodesta 2025 eteenpäin 4. vaihe Heinolan ja Orimattilan ratojen kunnostus henkilöliikenteelle Mittavat investoinnit, operaattoreita tarjolla vuoden 2025 jälkeen

12 12 Vaihtoehtona bussiliikenteen kehittäminen Seudullisen bussiliikenteen bruttokustannus noin 18 M / vuosi Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelmassa esitetään tasoa 22 M / vuosi Minimimatkustajaennusteella lähijunaliikenteestä voisi tulla noin 7,3 M nettovuosikustannus Matkustajamäärien mahdollinen moninkertaistuminen vähentää kustannusta Ylimääräisen rahan kohdentamiseen esimerkiksi kolmen kohdan malli Kolmannes lipunhintojen alennukseen, kolmannes liikennetarjonnan kehittämiseen, kolmannes infrastruktuurin kehittämiseen Todettu toimivaksi HSL-alueella kilpailutussäästöjen kohdennuksessa Bussiliikenteen kehittäminen vastaamaan paremmin aitoja kulkemistarpeita seudullisen viranomaisen suuri mahdollisuus PSA-liikenteen myötä Parasta kehittämistä olisi muodostaa selkeitä ja korkealaatuisia runkolinjoja ja kehittää laatua ja laatumielikuvaa Asemien ympäristö luontainen maankäytön tiivistämisen kohde Bussiliikenteen kehittämisellä ei yhtä suuria maankäytön keskittämisen vaikutuksia

13 13 Yhteenveto Nopein keino kehittää seudullista junaliikennettä on lippuyhteistyö Kannattavinta olisi kehittää Järvelä Lahti Uusikylä -liikennettä Liikennöinti kuitenkin alijäämäistä myös maksimimatkustajaennusteella Uusien asemien rakentaminen vaatii mittavia investointeja myös lisäraiteisiin Heinolan ja Orimattilan ratojen käyttöönotto henkilöliikenteelle vaatii mittavat investoinnit rataan ja asemiin Nykyisellä kustannusrakenteella liikennöinti olisi raskaasti alijäämäistä Junaliikenteen tilaaminen on LVM:n käsissä VR:llä yksinoikeus liikennöintiin vuoden 2024 loppuun Uusien operaattoreiden tulo ja kalustokysymykset epävarmoja Kilpailuttamisella voidaan saavuttaa % alennus tuotantokustannuksiin Kilpailun avaamisen käytäntöjä ei vielä määritelty

Samankaltaiset tiedostot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna