Haasteet elinsiirroissa

Samankaltaiset tiedostot
HIV ja elinsiirrot MARI ERIKSSON, INFEKTIOLÄÄKÄRI HYKS VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

Immunosuppressiivisten. lääkeaineiden analytiikka MS:lla. Outi Itkonen sairaalakemisti, dos. Erikoiskemian prosessivastaava HUSLAB 10.2.

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

MUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

KEUHKONSIIRROT ELINSIIRTOKOORDINAATTORI SINI PUPUTTI HYKS, MEILAHDEN SAIRAALA, SYDÄN-JA KEUHKOKESKUS

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous Karri Helin

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Lasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka

Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Elinsiirretyn lapsen anestesia

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

ELINSIIRTOPATOLOGIAA. oyl Anne Räisänen-Sokolowski, LT, dos. Transplantaatiopatologianlaboratorio, HUSLAB

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Sairastettu virtsatieinfektio

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Tyypin 2 diabetes sairautena

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Sydänsiirrot Elinsiirtojen perusteet Jyri Lommi, dosentti Sydäntutkimusosasto Meilahden sairaala

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Elinsiirtopotilas perusterveydenhuollossa

ELINSIIRTO- TOIMINTA SUOMESSA. Eero Hartikka Elinsiirtokoordinaattori HUS, Meilahden sairaala

DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS Merja Laine

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Elinsiirtolääkkeiden valikoima monipuolistuu. Helena Isoniemi ja Hannu Jalanko

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Certican , Versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia

Elinsiirteen saaneen potilaan anestesia. Anestesiakurssi, Tampere Sami Soljanlahti, EL HUS/ATeK, Meilahden sairaala

PROAKTIIVISUUTTA ELINLUOVUTUKSEEN!

Koonneet: Paula Seikku Hannu Jalanko (vastuuhenkilö)

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

FINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER

Elinsiirtopotilas perusterveydenhuollossa

Suomalaiset vahvuudet

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

PYLL-seminaari

Suomessa tehdään vuosittain noin 300 elinsiirtoa

Diabeteksen hoidon kehittäminen

Munuaissiirtopotilaan seuranta

Syöpäpotilaan luunhoito

Hypertension lääkehoito Suomessa

MUNUAISENSIIRTOON LÄHDETTÄESSÄ

Munuaisen luovuttajan opas

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

The SAS System 16:33 Wednesday, December 13,

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

The SAS System 16:33 Wednesday, December 13,

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Infektiosairauksien painopistealueita nyt ja lähitulevaisuudessa

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

HIV-HOIDON SEURANTAKÄYTÄNNÖT. Inka Aho HYKS, Infektiosairauksien klinikka

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Aikuisten sydämensiirrot Suomessa onko määrää syytä lisätä?

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Kuka munuaissiirtolistalle kriteerit 2011

Munuaisten vajaatoiminta ja kardiovaskulaariset sairaudet

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Transkriptio:

Elinsiirtopotilaiden liitännäissairaudet Haasteet elinsiirroissa Elinten saanti Vanhat luovuttajat Aivokuolemavaurio Säilytys, reperfuusio Kirurgiset ongelmat Immunologiset (akuutti hyljintä) Infektiot Hyljinnänestolääkityksen haittavaikutukset. Myöhäisongelmat (krooninen hyljintä, kuolema toimivalla siirrännäisellä, syöpä) 1

Munuaisensiirtotulokset 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 1-vuotisennusteen kehitys kadavermunuaissiirroissa Suomessa CyA 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Munuaissiirto-osasto ja Transplantaatiolaboratorio 0 % 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 Salmela ja Kyllönen 2003 2

Miksi siirteet menetetään Causes of graft loss >6 months Causes of death with function Glomerulonephritis: 6% Other: 10% Chronic rejection: 36% Other: 5% Unknown: 17% Cardiovascular: 36% Accident / suicide: 2% GI tract disorder: 2% Stroke: 6% Death with function: 53% Malignancy: 9% Infection / sepsis: 18% Data courtesy of Prof. LC Paul European Standard of Care EDTA/ERA and ESOF (2001) Data from Ojo et al. Kidney Intl 2000;57:307 3

CAN Krooninen rejektio krooninen allografti nefropatia CAV sydänsiirteen verisuonitauti OB obliteroiva bronkioliitti katoavat sappitiet oireyhtymä Krooninen rejektio monitekijäinen etiologia immunologiset syyt ei-immunologiset syyt klassisen ateroskleroosin riskitekijät 4

Liitännäissairaudet elinsiirron jälkeen perussairaudet hyljinnänestolääkkeet Munuaisten vajaatoiminta kardiovaskulaarisairaudet maligniteetit osteoporoosi Sydän- ja keuhkosiirtopotilaiden liitännäissairaudet - ISHLT 2002 SYD N SIIRTO KEUHKOSIIRTO 1 vuosi (%) 5 vuotta (%) 1 vuosi (%) 5 vuotta (%) Kr. rejektio 8 33 10 36 Hypertonia 72 95 50 87 Hyperlipidemia 49 81 15 42 Diabetes 24 32 18 26 Munuaisten 9.0 10.4 8.2 14.1 vajaatoiminta S-Krea > 220 Dialyysi 1.2 2.5 1.6 2.9 Munuaissiirto 0.2 0.4 0 0.9 Maligniteetti 2 10 4 13 Osteoporoosi 20 73 JHLT 2002;21:950-970 5

Perussairaudet 6

Hyljinnänestolääkkeet 7

Intervention mahdollisuudet Resting DC MMF Steroids DC Maturation T-Cell Activation MMF Sirolimus Signal 2: Costimulation Signal 3: B7 CD28 IL-2R IL-15 CD40 MHC CD40L TCR Signal 1: MHC/peptides Recognition by TCR T-Cell Growth Factors CsA Tacrolimus Muromonab-CD3 MMF Daclizumab Basiliximab T-Cell Proliferation Sirolimus Mitä haittaa lääkkeistä? Elinsiirron jälkeen immunosuppressiivisen hoidon sivuvaikutuksia jollakin asteella ilmenee kaikilla potilailla Oleellista on tunnistaa vakavat sivuvaikutukset riittävän ajoissa, kuten veren (valko)solujen mataluus tulehdukset munuaisten / maksan toimintahäiriö kasvaimet osteoporoosi 8

Hyljinnänestolääkkeet ja tulehdukset Alkuvaiheessa tavanomaiset bakteerit haavatulehdus virtsatietulehdus hengitystietulehdus myöhemmin erityisesti virukset sytomegalovirus Mitä haittaa lääkkeistä? Vuosia kestäneen immunosupressiivisen hoidon seurauksena kasvaa riski - kardiovaskulaaritapahtumille - kasvaimille - munuaisen vajaatoiminnalle 9

CNI-munuaishaitat? CNI-munuaishaitat vasokonstriktio (GFR) arteriolihyalinisaatio tubulusatrofia, vakuolisaatio fibroosi CsA-aikakaudella GFR parantunut pitkäaikaisennuste parantunut > rejektio-kontrolli CNI Control Vasoconstricted arteriole (arrow) after 14 days of oral cyclosporine therapy 1. English et al. Transplantation 1987; 44: 135-141. 10

Sydän- ja keuhkosiirtopotilaiden spesifiset siklosporiinipitoisuudet ensimmäisen vuoden aikana siirrosta Kuukausia siirrosta Sydänsiirto (µg/l) Keuhkosiirto (µg/l) 0-3 kk 271±51 (250) 3-6 kk 216±41 (200) 6-12 kk 192±23 (175) 321±31 (300) 277±23 (250) 246±34 (250) Sydänsiirtopotilaiden munuaisfunktio preoperatiivisesti ja 1 vuosi siirrosta 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Ennen siirtoa 1 vuosi siirrosta 160 140 120 100 63±23 64±21 101±31 111±53 80 60 40 20 0 Ennen siirtoa 1 vuosi siirrosta 11

Keuhkosiirtopotilaiden munuaisfunktio preoperatiivisesti ja 1 vuosi siirrosta 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Ennen siirtoa p < 0.0001 1 vuosi siirrosta 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Ennen siirtoa p < 0.0001 110±41 53±16 64±28 119±10 1 vuosi siirrosta Munuaisten vajaatoiminta 12

Chronic Renal Failure after Transplantation of a Nonrenal Organ Akinlolu OO et al. NEJM 2003;349:931 Sydän 1v: 2%, 3v: 6.8%, 5v: 10.9% Keuhko 1v:2.9%, 3v:10%, 5v:15% Renal dysfunction is a strong risk factor for cardiovascular death 3.0 2.5 2.26* CV death with a functioning graft *p<0.05 RR 2.0 1.5 1.0 1.67* 1.49* 1.37* 1.19* 1.03 1.00 0.5 0 2.6-4.0 2.2-2.5 1.9-2.1 1.7-1.8 1.5-1.6 1.3-1.4 <1.3 Serum creatinine (mg/dl) Adapted from Meier-Kriesche HU, et al. Transplantation 2003;75:1291 5 13

Kardiovaskulaarikuolleisuus Miksi siirteet menetetään Causes of graft loss >6 months Causes of death with function Glomerulonephritis: 6% Other: 10% Chronic rejection: 36% Other: 5% Unknown: 17% Cardiovascular: 36% Accident / suicide: 2% GI tract disorder: 2% Stroke: 6% Death with function: 53% Malignancy: 9% Infection / sepsis: 18% Data courtesy of Prof. LC Paul European Standard of Care EDTA/ERA and ESOF (2001) Data from Ojo et al. Kidney Intl 2000;57:307 14

Cardiovascular mortality in renal transplant recipients 10 Annual mortality (%) 1 0.1 0.01 Renal transplant recipients General population 0.001 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 Age (years) Reproduced from Foley RN, et al. Am J Kidney Dis 1998;32(Suppl. 3):112 19 15

DM DM tavallisin syy ESRD merkittävä osa tyypin 2 DM ei pääse munuaisensiirtoon Munuaisensiirron jälkeen n. 20% eidiabeetikoista kehittää hyperglykemian 5-10 % oraalinen hoito tai insuliini steroidi, takrolimuusi Erittäin merkittävä riskitekijä CVD Hypertensio elinsiirron jälkeen >65% kohonnut verenpaine lääkkeetön hoito: suola-rajoitus painonhallinta tupakoinnin lopetus lääkehoito: kalsiumsalpaaja ACEI/ATRB beetasalpaaja 16

Functional grafts surviving (%) Post-transplant blood pressure is a predictor of long-term graft survival 100 90 80 70 60 50 0 0 1 2 3 4 5 6 7 Time (years) One-year systolic blood pressure (mmhg) <120 120-129 130-139 140-149 150-159 160-169 170-179 180 N=2805 N=4488 N=5961 N=6670 N=4443 N=2925 N=1217 N=1242 Reproduced from Opelz G, et al. Kidney Int 1998;53:217 22 Dyslipidemia Esiintyvyys >80% sydänsiirron jälkeen >40% keuhkonsiirron jälkeen Hoito statiinit siklosporiini nostaa merkittävästi statiinien hyötyosuutta statiinien pleiotrooppiset vaikutukset: immunosuppressio endoteelifunktio kantasoluvirrat statiinit parempi potilaan ja siirteen ennuste vähemmän kroonista rejektiota 17

Maligniteetit Sijainti Hav. Od. SIR 95% CI p Kaikki 480 143.8 3.3 3.1 3.6 <0.001 Huuli 27 1.0 27.9 18.4 40.6 <0.001 Peräsuoli 1 5.3 0.2 0.0 1.0 Munuainen 40 5.4 7.5 5.3 10.1 <0.001 Muu naisten sukup. 5 0.4 11.4 3.7 26.5 <0.001 Ihosyöpä 151 2.9 52.0 44.0 60.6 <0.001 Kilpirauhanen 13 2.4 5.4 2.9 9.2 <0.001 Non-Hodgkin lymfooma 33 5.6 5.9 4.1 8.3 <0.001 18

Syöpäinsidenssi munuaissiirron jälkeen 70% Kumulatiivinen syöpäinsidenssi 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 Vuotta siirrosta syöpäinsidenssi alkuimmunosuppression mukaan 70% Kumulaqtiivinen syöpäinsidenssi 60% 50% 40% 30% 20% Azathiopriini N=1423 Syöpiä: 178 Vasta-aineinduktio N=179 Syöpiä : 13 CyA+Aza N=1866 Syöpiä : 283 CyA+MMF N=572 Syöpiä : 20 Tacrolimus N=163 Syöpiä : 10 10% 0% 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 Vuosia siirrosta 40 19

Osteoporoosi Osteoporoosi pahimmillaan 6kk siirrosta DXM? kaikille kalsiumkarbonaatti/asetaatti ja D- vitamiini bisfosfonaatti/tsoledronihappo 20

Johtopäätöksiä... riittävä immunosuppressio ei akuutteja rejektioita kroonisen rejektion hidastaminen siirteen pitkä toiminta-aika Johtopäätöksiä... muista isäntä kardiovaskulaarikuolleisuus on suuri riskitekijöiden hallinta lääkkeiden haitat 21