OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA KEURUUN KAUPUNKI

OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA KEURUUN KAUPUNKI Hyväksytty sivistyslautakunnassa 15.5.2012 48 Päivitetty 25.6.2013 49

2 SISÄLLYS 1. Oppilashuollon määritelmä ja toimintaa säätelevät lait ja säädökset... 4 1.1. Oppilas- ja opiskelijahuollon määritelmä... 4 1.2. Perusopetuslaki 31a... 5 1.3. Oppilashuolto esiopetuksen opetussuunnitelmassa... 5 1.4. Oppilashuolto perusopetuksen opetussuunnitelmassa... 7 2. Oppilaan tukeminen opinnoissa... 11 2.1. Yleinen tuki... 13 2.2. Tehostettu tuki... 13 2.3. Erityinen tuki... 14 3. Oppilaan muu tuki... 14 3.1. Kerhotoiminta... 14 3.2. Aamu- ja iltapäivätoiminta... 14 3.3. Kodin ja koulun yhteistyö... 15 4. Oppilashuolto... 17 4.1. Oppilashuollon työn- ja vastuunjako... 17 4.2. Oppilashuollon tavoite... 18 4.3. Nivelvaiheen tiedonsiirto... 18 4.4. Esiopetuksen oppilashuolto... 18 4.5. Perusopetuksen oppilashuolto... 21 4.6. Psykologipalvelut... 28 4.7. Oppilaille tarjottavat sosiaalipalvelut... 30 4.8. Kouluterveydenhuolto... 31 4.9. Suun terveydenhuolto... 33 4.10. Toimintaterapiapalvelut... 33 4.11. Lasten ja nuorten lääkinnällinen kuntoutustyöryhmä LÄKU... 34 5. Terve ja turvallinen kouluympäristö... 35 5.1. Kouluruokailu... 35 5.2. Koulukuljetukset... 36 5.3. Fyysinen kouluympäristö... 37 5.4. Kouluympäristön psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus... 38 5.5. Turvallisuus Keuruun kouluissa... 41 6. Koulunkäynnissä eteen tulevia erityistilanteita... 43 6.1. Poissaolot... 43 6.2. Kurinpito ja rangaistukset... 44 6.3. Tupakointi ja päihteiden käyttö... 45

3 6.4. Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa... 46 6.5. Lastensuojeluilmoitus... 47 6.6. Mahdollisten mielenterveyskysymysten tunnistaminen... 48 6.7. Lähisuhde- ja perheväkivalta... 48 6.8. Kotoutumissuunnitelma... 48 7. Arviointi... 49 Liitteet... 50

4 1. Oppilashuollon määritelmä ja toimintaa säätelevät lait ja säädökset 1.1. Oppilas- ja opiskelijahuollon määritelmä Oppilashuolto on oppimisen perusedellytyksistä - lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista - huolehtimista. Tässä tekstissä oppilashuollolla tarkoitetaan esi- ja perusopetuksessa oppilashuoltoa ja lukiossa opiskelijahuoltoa. Oppilashuoltoon kuuluvat opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuollon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä. Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön luominen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ovat osa tätä tehtävää. Oppimisen esteiden ja kasvuun liittyvien ongelmien tunnistaminen mahdollistaa oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja ehkäisee syrjäytymistä. Huolenpito oppilaasta kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville asiantuntijoille. Toimiva yhteistyö muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja suunnitelmallisuudesta. Koulun oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Koulun oppilashuollollista toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Oppilashuolto on osa välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä. Oppilashuollon toimintatapoja kehitettäessä huomioidaan niin yksilöllisen kuin kouluyhteisön tuen näkökulmat. Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu oppilashuollossa. On tärkeää, että lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun pulmat tunnistetaan ajoissa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön vanhempien kanssa varataan riittävästi aikaa. Lukiossa käytänteissä on eroa alaikäisten ja täysi-ikäisten opiskelijoiden välillä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevat luottamukselliset tiedot kirjataan järjestelmällisesti säädösten mukaisesti. (lähde: Perusopetuksen laatukriteerit. Opetushallituksen julkaisuja 2009:19)

5 1.2. Perusopetuslaki 31a Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa tai muun laillisen edustajan kanssa. Silloin kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireille panija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. (Laki perusopetuslain muuttamisesta, annettu 24.6.2010) 1.3. Oppilashuolto esiopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen(47). Esiopetuksessa olevan lapsen yksilölliset terveystarkastukset ja yksilöllinen terveysneuvonta järjestetään kansanterveyslain mukaisina neuvolapalveluina (48). Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Esiopetuksen oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetusyksikössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa(49). Esiopetuksen oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä sekä tuetaan oppimista. Oppilashuollon tehtävänä on osana esiopetusyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä huoltajan ja lapsen osallisuutta esiopetusyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Lapsen osallisuutta tuettaessa otetaan huomioon lapsen ikä, kehitystaso sekä muut edellytykset ja tarpeet.

6 Esiopetuksen oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää esiopetusyhteisön hyvinvointia. Esiopetuksen oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko yhteisön ja esiopetusryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että lapsen yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon esiopetuksen arjessa (50). Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä.(51) Oppilashuollon tehtävänä on seurata ja tukea jokaisen lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea lasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja terveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon lapsen kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi.(52) Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että huoltajan ja lapsen näkemyksiä kuunnellaan. Esiopetuksen oppilashuoltotyöstä ja sen toimintaan liittyvistä menettelytavoista tulee antaa tietoa huoltajalle. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten lasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu.(53) Esiopetuksen oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa(54) sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten tai yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä esiopetuksen oppilashuollon järjestämiseen, yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen lapsen tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Yhteisön terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kehittää laajassa moniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa (55), jonka käsittely kuvataan luvussa 5.3.3.

7 46 Perusopetuslaki 17 2 ja 3 mom. (642/2010) 47 Perusopetuslaki 31 a 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010), Lastensuojelulaki 9 48 Kansanterveyslaki 14 1 mom. 1 kohta 49 Perusopetuslaki 31 a 1mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja Kansanterveyslaki (66/1972) 14 1 mom. 1 kohta, Lastensuojelulaki 9 50 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003), Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12 ja 13, 15 3 ja 4 mom., Lastensuojelulaki 9 51 Perusopetuslaki 16 ja 16 a, 17 ja 17 a (642/2010), Lastensuojelulaki 3 ja 3a (88/2010), 8, 9 ja 12, Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4, 9 1 mom. 3 kohta, 13 ja 14, 15 3 mom. 52 Lastensuojelulaki 3 ja 3 a (88/2010), 25 1 mom., Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 13 ja 18 53 Perusopetuslaki 31 a 3 ja 4 mom. (642/2010) 54 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 55 Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642/2010) 1.4. Oppilashuolto perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen.(66) Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.(67) Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa (68). Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen

8 terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä.(69) Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi.(70) Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu.(71) Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa (72) sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kehittää moniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa (73), jonka käsittely kuvataan ops:n luvussa 5.4.3. 66 Perusopetuslaki 31 a 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja Kansanterveyslaki 14 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 67 Perusopetuslaki 31 a 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja Kansanterveyslaki 14 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 68 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12, 13 ja 15, Lastensuojelulaki 9 69 Perusopetuslaki 16 ja 16 a, 17 ja 17 a (642 /2010), Lastensuojelulaki 3, 8, 9 ja 12, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 ja 13 70 Lastensuojelulaki 25 1 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 13 ja 18 71 Perusopetuslaki 31 a 3 ja 4 mom. (642/2010) 72 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 73 Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642/2010)

9 Oppilas-opiskelijahuolto Heidi Peltosen määrittelemänä (Peltonen, H., 2009. Opetushallitus)

10 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom. (477/2003 ja 1352/2010) Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Perusopetuslaki 14 2 mom. Opetushallitus päättää oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). Valmistelu yhteistyössä THL:n kanssa Perusopetuslaki 15 2 mom. Opetuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja koulun yhteistyön sekä opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistavasta. Valmistelu yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa

11 2. Oppilaan tukeminen opinnoissa Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään koulupäivään, joka muodostuu mm. laadukkaasta perusopetuksesta, kasvua ja kehitystä tukevasta toimintakulttuurista, yhteisöllisyyden kokemuksesta ja toimivasta kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Emotionaalisesti ja fyysisesti turvallinen oppimisympäristö tukee oppimista monin tavoin ja vähentää oppimisen esteitä. Oppilas saattaa kuitenkin tarvita oppimisen avuksi tukea joko tilapäisesti tai pitkäaikaisesti. Oppimista ja koulunkäyntiä voidaan koulupäivän aikana tukea erilaisilla toimilla. Puhutaan ns. kolmiportaisesta tukijärjestelmästä, jossa tuen tasot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tuen tasoja voidaan käyttää joustavasti. Tukimuodoista pyritään löytämään ne, jotka hyödyttävät oppilasta parhaiten. Varhaisen tuen ja varhaisen puuttumisen periaatteen mukaan oppilaalla on oikeus saada tukea oppimiseensa heti, kun tarvetta siihen ilmenee. (kts. POL 30 1 mom). Moniammatillinen pedagoginen keskustelu ja havainnointi, testit: havaitaan Pedagoginen keskustelu ja havainnointi,oppiaineiden kokeet, erityisopettajan testit: havaitaan ERITYINEN TUKI, HOJKS määräaikainen erityisen tuen päätös pedagoginen selvitys, opettajat yhdessä, moniammatillinen konsultaatio: OHR, tarvittaessa psykologinen arvio, testit: tehostettu tuki ei riitä oppilaalle, vaikka suunniteltu hyvin ja riittävän pitkäkestoista TEHOSTETTU TUKI, oppimissuunnitelma päätetään aloittaa tehostettu tuki pedagoginen arvio, opettajat, erityisopettaja konsulttina, OHR: yleinen tuki ei riitä joillekin oppilaille Tehdään intensiivisesti toisin niin kauan kuin on tarve, joustavaa, yksilöllistä, tiivis (riittävän pitkäkestoinen) seuranta ja arvio: tehoaako ja mikä? Tehdään enemmän toisin: vielä joustavampaa, yksilöllisempää; tiivis seuranta ja arvio: tehoaako ja mikä? Kaikissa vaiheissa luokan-,aineen-, erityisopettajat yhdessä, painotus vaihtelee erikseen ja jakaen: joustavat järjestelyt Pedagoginen keskustelu oppilaiden ja opettajien kesken YLEINEN TUKI (oppimissuunnitelma) ja havainnointi, oppiaineiden kokeet, seulat : havaitaan pedagogiikan yleinen kehittämistarve eriyttämistarve Tehdään jotakin toisin: vähän joustavampaa, yksilöllisempää; tiivis seuranta ja arvio: tehoaako ja mikä? enemmistö tarvitsee muuta kuin saa / yksi tai useampi oppilas tarvitsee jotain lisää tai eri tavalla hyvin toimiva PERUSOPETUS avoin, yhteisöllinen, psyykkisiä perustarpeita tukeva varhaiskasvatus esiopetus perusopetus 1.- 6. 7.- 9. lisäopetus 10. toinen aste vanhemmat: kaikki toiminta yhteistyössä vanhempien kanssa oppilashuoltoryhmä: suunnittelu, organisaatio, seuranta Kuvio 1. Tuen kolmiportaisuus ja tukitoimien asteittainen vahvistuminen. (Helsingin yliopiston Kehittävän arvioinnin keskus, 2010)

12 Oppilaan pedagogisen tuen prosessikaavio Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Moniammatillisen oppilashuoltoryhmän jäsenet (mm. koulupsykologi, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, opo, rehtori, erityisopettajat) tukena tarpeen mukaan. Opettajan havainnot oppilaasta Aloitetaan tehostettu tuki Aloitetaan erityinen tuki Yleisen tuen työkalupakki Pedagoginen arvio (OHR käsittelee) Oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys (OHR käsittelee) Erityisen tuen määräaikainen hallintopäätös HOJKS Tilannearviot ja yhteistyö vanhempien kanssa Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Eriyttäminen Samanaikaisopetus Tukiopetus Oppilaanohjaus Apuvälineet Erityisopettajan tuki Muut tukitoimet Eriyttäminen Samanaikaisopetus Oppilaanohjaus Erityisopettajan tuki Tukiopetus Avustajan tuki Apuvälineet Oppilashuollon tuki Muut tukitoimet Yksilöllistetyt tavoitteet Erityisopettajan tuki Oppilashuollon tuki Tukiopetus Apuvälineet Avustajan tuki Tukiopetus Muut tukitoimet Kuvio 2. Tuen prosessikaavio. Tukitoimien vaiheittainen eteneminen ja siihen liittyvät toimenpiteet ja dokumentointi.

13 2.1. Yleinen tuki Yleisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Yleinen tuki on pääasiassa luokan- ja aineenopettajan sekä muiden oppilaan opetuksesta ja ohjauksesta vastaavien henkilöiden antamaa tukea, jonka lähtökohtana on välittäminen, huolenpito ja hyvä työilmapiiri. Tämä tarkoittaa työtapojen kehittämistä oppilaan tarpeita vastaaviksi siten, että parannetaan ja vaihdellaan oppimisympäristöjä, käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä, tuetaan oppilaan oppimista ja tiivistetään eri toimijoiden yhteistyötä. Oppilaiden koulunkäyntiä ja oppimista tukevia yleisen tuen työmuotoja ovat mm. eriyttäminen, tukiopetus, oppilaan ohjaus, samanaikaisopetus, tiimiopetus ja osa-aikainen tai konsultoiva erityisopetus. Koko luokkayhteisöä tukevat työmuodot, kuten luokkainterventiot (esim. Työrauha kaikille -työmalli), parantavat luokan ilmapiiriä ja ovat siten yleistä koulunkäynnin ja oppimisen tukea koko luokalle. Erityisopettajien koko luokalle tekemät kartoitukset ja seulonnat ovat yleisen tuen keino löytää varhain tuen tarpeessa olevat oppilaat ja siten puuttua mahdollisimman varhain heidän oppimisvaikeuksiinsa. Yleisestä tuesta on lisää tietoa Keuruun kaupungin opetussuunnitelmassa. 2.2. Tehostettu tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuen portailla voidaan edetä oppilaan tuen tarpeen muuttuessa vähäisemmästä tuesta laajempaan tai laajemmasta vähäisempään tukeen. Tehostettua tukea annetaan silloin kun yleisen tuen toimenpiteet eivät riitä. Tehostettua tukea voidaan antaa myös silloin, kun erityisen tuen toimenpiteitä ei enää tarvita. Tehostettu tuki rakentuu esi- ja perusopetuksen yleisen tuen muodoille ja käytössä oleville tukikäytänteille (mm. kodin ja koulun yhteistyö, ohjaus, joustavat ryhmittelyt, eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus jne) Tehostettu tuki poikkeaa yleisestä tuesta lähinnä tukitoimien määrän ja keston suhteen. Tehostetusta tuesta on lisää tietoa Keuruun kaupungin opetussuunnitelmassa.

14 2.3. Erityinen tuki Erityisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen niin että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saada pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Erityisen tuen tehtävänä on myös vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota ja kannustaa häntä ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta ja muista perusopetuksen tukimuodoista. Erityisopetusta järjestetään joko kokonaan tai osittain yleisopetuksen luokassa tai kokonaan tai osittain erityisluokassa. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuksen tukimuodot. Erityisestä tuesta on tarkemmin kerrottu Keuruun kaupungin opetussuunnitelmassa. 3. Oppilaan muu tuki 3.1. Kerhotoiminta Koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota oppilaille mielekästä vapaaajan toimintaa ja ohjata heitä harrastustoimintaan. Kerhot kokoontuvat kouluajan ulkopuolella. Kerhot toimivat oman opintosuunnitelmansa mukaan. Kerhojen ohjaajina ovat opettajat, kansalaisopiston opettajat tai järjestöjen ohjaajat. Kerhotoiminnassa tehdään yhteistyötä seurakuntien, järjestöjen ja yrittäjien kanssa. Kerhotoiminnasta ja -tarjonnasta tiedotetaan oppilaille ja heidän huoltajilleen lukuvuoden alussa. Nuorisotoimi ja seurakunnat järjestävät kerhotoimintaa, josta he tiedottavat vuosittain. Linkki Keuruun kaupunki nuorisotoimi 3.2. Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityistä tukea saavien sekä toimintaalueittain etenevän opetuksen oppilaille. Kaupungin sivistystoimi päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Toimintaa ohjaa perusopetuksen aamu-

15 ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaan laadittu toimintasuunnitelma. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta laaditaan lukuvuosisuunnitelma. Keuruulla järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa Keuruun keskustassa, ja ainoastaan iltapäivätoimintaa Kivelän koululla sekä Haapamäellä. Keuruulla toiminnasta vastaa 4H -yhdistys, Haapamäellä MLL. Toiminta-alueittain etenevän opetuksen osalta iltapäivätoiminnasta vastaa toistaiseksi sosiaalitoimi. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta tiedotetaan huoltajille kouluun ilmoittautumisen yhteydessä sekä koulun tiedotteella. Linkki: Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 3.3. Kodin ja koulun yhteistyö Perusopetuslain mukaan huoltaja on lapsen/nuoren asiantuntija, jolla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa (PoL 26 ). Koti on oppilaan ensisijainen kasvattaja ja siksi on tärkeää, että kodin kasvatustavoitteet ja koulun perusopetuksen tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään. Oppilas hyötyy siitä, että hänen kanssaan toimivilla aikuisilla on samat, yhdessä sovitut periaatteet. Koulun ja kodin käytössä olevista yhteisistä pelisäännöistä, joihin lapsi/nuori voi myös sitoutua, sovitaan vanhempainilloissa tai muulla yhdessä sovitulla tavalla ja/tai oppilaskohtaisesti järjestettävissä palavereissa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Menestykselliseen oppimiseen kuuluu se, että opetushenkilöstö saa käyttöönsä ja tietoonsa oppilasta koskevat olennaiset asiat. Kodin ja koulun välisen yhteistyön toimintatapoja ovat esimerkiksi vanhempainillat, jotka koulu kutsuu koolle. Vanhempainilloissa keskustellaan esim. kaikkia oppilaita koskevista yhteisistä asioista. reissuvihkot kirjeet puhelinkeskustelut kokoukset sähköinen viestintä (koulun ja luokan kotisivut, sähköposti, tekstiviestit, Wilma). 3.3.1. Vanhempainyhdistys Yhteistyöaloite on perinteisesti tullut koulusta, mutta koulu toivoo myös vanhemmilta aktiivista roolia yhteydenpidossa. Joillakin Keuruun kouluilla toimii vanhempainyhdistys, jonka kautta vanhemmilla on mahdollisuus olla mukana

16 tukemassa koulun toimintaa. Vanhempainyhdistykset voivat esimerkiksi järjestää teemallisia vanhempainiltoja tai muuta toimintaa koulun tasolla. Linkki http://www.vanhempainliitto.fi/ Linkki: Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallituksen verkkojulkaisu 2007 Luokkatoimikunnan kautta vanhemmat voivat toimia aktiivisesti luokkatasolla. Luokkatoimikunnat voivat esimerkiksi järjestää oppilaiden ja heidän vanhempiensa yhteistä toimintaa kouluaikana tai kouluajan ulkopuolella. Luokan vanhemmat voivat päättää luokkatoimikunnan perustamisesta ja purkamisesta. Keuruun kaikilla peruskouluilla on johtokunnat, jotka ovat osa virallista kaupungin hallintoa. Sivistyslautakunta valitsee koulujen johtokuntien jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuustokauden alussa johtokunnan jäsenehdokkaita kysytään kouluilta. Jäseniksi pyritään löytämään pääsääntöisesti koulun oppilaiden vanhempia. Keuruun kaupungin hallintosääntö, organisaatiosääntö ja sivistyslautakunnan delegointisääntö määrittelevät johtokuntien tehtävät ja vastuualueen. 3.3.2. Kotien ja luokan / luokkatason kesken sovittavia asioita Luokanopettaja / luokanvalvoja sopii yhdessä luokan vanhempien kanssa seuraavat asiat: millä viestintävälineellä ja milloin tiedotus koulun ja kotien välillä hoidetaan millä keinoin ja miten usein luokan / luokkatason asioista tiedotetaan ja mahdollisesti myös, mihin oppilaita koskeviin yhteisiin kasvatuslinjauksiin sitoudutaan sekä koulussa että kodeissa

17 4. Oppilashuolto 4.1. Oppilashuollon työn- ja vastuunjako Vastuunjako oppilas- ja opiskelijahuolto- asioissa: Opetustoimen palvelut Opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto Opetuksen/koulutuksen järjestäjä. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Kouluterveydenhuolto Perusopetusta antavan oppilaitoksen sijaintikunta Opiskeluterveydenhuolto Lukion, ammatillista peruskoulutusta antavan oppilaitoksen sekä korkeakoulun sijaintikunta, ellei korkeakoulun opiskelijahuoltoa ole kunnan suostumuksella toisin järjestetty. Koulukuraattori ja koulupsykologipalvelut (psykososiaaliset palvelut) Kunta on velvollinen järjestämään palvelut kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi- ja perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille. Yksityinen perusopetuksen järjestäjä ja valtion oppilaitos on velvollinen järjestämään palvelut omille oppilailleen. Lukion ja ammatillisen koulutuksen osalta ei ole erityisiä säännöksiä psykososiaalisten palveluiden järjestämisestä. (lähde: Matti Lahtinen, luento Oppilas- ja opiskelijahuollon kansallisilla kehittämispäivillä 30.11.2011. Helsinki) Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä toimiville. Siksi on tärkeää, että työnja vastuunjako onnistuu. Laki velvoittaa koulua laatimaan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Työn- ja vastuunjako tulee sopia siten, että kaikki koulussa työskentelevät voivat toimia yhdessä sovittujen menettelytapojen mukaan ja luottaa siihen, että heidän esille ottamiaan huolenaiheita viedään yhdessä sovitun mallin mukaan eteenpäin. Tämä edistää kaikkien sitoutumista oppilashuollon kehittämiseen. Yhteistyövelvoite kuuluu myös kodin ja koulun yhteistyön tavoitteiden pohtimiseen. Vanhemmilla, huoltajilla ja vanhempainyhdistyksillä on oikeus osallistua kodin ja koulun yhteistyömuotojen kirjaamiseen. Oppilashuolto sekä kodin ja koulun yhteistyön tavoitteet liittyvät vahvasti koulun toimintakulttuuriin. Oppilaalla on oikeus saada oppilashuoltoon kuuluvaa tukea tilanteissa, joissa joudutaan käyttämään lain suomia valtuuksia kurinpitoon tai opetuksen epäämiseen. Koulukohtaisesti on kirjattava yleisperiaatteet oppilashuollon menettelytavoista sekä työn- ja vastuunjaosta ja oppilaan tilanteen seurannasta kurinpitotilanteissa. Menettelytavoista tulee tiedottaa vanhemmille, jotta turvallisuus ja oikeusturva taataan.

18 Lastensuojelulaissa säädetään lasten oikeudesta suojeluun. Lain mukaan ilmoitusvelvollisuus on kaikilla kouluyhteisössä toimivilla. On tärkeää, että kouluilla käsitellään tätä pykälää ja sen velvoitteita osana kouluyhteisön oppilashuollon toteutumista. 4.2. Oppilashuollon tavoite Keuruun kaupungin sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyössä järjestämän oppilashuollon päämääränä on oppilaiden, heidän huoltajiensa ja eri yhteistyötahojen kanssa yhteistyössä tukea lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä esiopetuksesta perusopetukseen ja jatko-opintoihin. Toiminta muodostaa nivelkohtineen yhtenäisen jatkumon. 4.3. Nivelvaiheen tiedonsiirto Kun oppilas tarvitsee tukea oppimiseensa ja/tai koulunkäyntiinsä, hänen etunsa mukaista on se, että oppilaan siirtyessä koulupolullaan eteenpäin tieto tuen tarpeesta siirtyy tuen järjestämisestä vastaavilta seuraaville. Erityisesti nivelvaiheissa (varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, esiopetuksesta alkuopetukseen, alkuopetuksesta 3. tai 4. luokille, 6.luokalta yläkouluun ja yläkoulusta toiselle asteelle) tästä on huolehdittava hyvin. Tiedonsiirtoon liittyy kiinteästi luottamuksellinen yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa, jotta he ovat tietoisia siitä, mitä tietoja oppilaasta siirretään eteenpäin. Nivelvaiheiden tiedonsiirtoon liittyvät toimenpiteet ja vastuuhenkilöt on kuvattu Nivelvaiheiden vuosikellossa. Linkki Nivelvaiheiden vuosikello 4.4. Esiopetuksen oppilashuolto Esiopetuksen vuosikellossa kuvataan esiopetusvuoteen liittyvä monialainen yhteistyö. Vuosikellosta ilmenevät yhteistyön järjestämisen yleiset periaatteet ja toimintaohjeet. Vuosikellossa on kuvattu tehtävät, toimijat, toimintatavat ja vastuut. Linkki Esiopetuksen vuosikello Yhteenvetolomake 5-vuotistarkastuksesta (LENE) Ryhmätutkimuslupa 4.4.1. Esiopetuksen oppilashuollon tehtävät Esiopetuksen oppilashuollon tehtävänä on selvittää lapsen aikaisemmat tukitoimet, joita lapsi on saanut esiopetusvuotta edeltävässä varhaiskasvatuksessa, turvata tuen jatkuminen esiopetusvuoden aikana ja siirtää tieto lapsen tarvitsemasta tuesta kouluun.

19 Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kasvatus- ja esiopetusyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Työntekijä osallistuu oppilashuoltoon osana omaa perustyötään ja sen tehtävää sekä toimii rajapintana oman ammatillisen erityisosaamisensa palveluiden suuntaan. Oppilashuollon toiminnassa ensisijaista on lapsen ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö. Mikäli huoltajalla herää pienikin huoli lapsen tilanteesta, hän voi ottaa yhteyttä keneen tahansa oppilashuoltoryhmän jäseneen. 4.4.2. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä Keuruulla esiopetusta järjestetään sekä päiväkodeissa että kouluissa. Esiopetuksen oppilashuolto on osa päiväkodin toimintaa tai koulun oppilashuoltoa. Oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii päiväkodin johtaja/ koulun rehtori. Päiväkodin oppilashuollon muina jäseninä ovat esiopetusryhmän opettaja, erityislastentarhanopettaja, erityisopettaja ja lastenneuvolan terveydenhoitaja. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmän työskentelyyn voivat osallistua puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, kouluterveydenhoitaja, lääkäri, koulukuraattori, kuntoutus- ja toiminnanohjaaja tai muut lapsen kasvua ja oppimisen tukea edistävät erityistyöntekijät. Varsinaisena vastuu- ja kontaktihenkilönä koulun oppilashuollon suuntaan toimii kouluterveydenhoitaja, joka toimii myös linkkinä muiden oppilashuollontoimijoiden suuntaan. Koulun oppilashuoltoryhmän jäseniä ovat rehtorin lisäksi opettaja, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja koulupsykologi sekä tarvittaessa muut lapsen asioiden käsittelyn kannalta tarvittavat henkilöt. Kun oppilashuoltoryhmässä käsitellään yksittäisen lapsen asioita, on huoltajien oltava siitä tietoisia. Huoltajan suostumuksella tai lain niin salliessa voi ryhmään osallistua muita tarvittavia yhteistyökumppaneita kuten esim. lastensuojelu, perheneuvola ja erikoissairaanhoito. Oppilashuollolliset tukitoimet suunnitellaan yhdessä lapsen huoltajansa kanssa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltoryhmän kokouksissa kirjataan lapsikohtaisesti, ketkä ovat osallistuneet lapsen asioiden käsittelyyn ja mitä on päätetty. 4.4.3. Kehitysvammaisten ja vaikeasti vammaisten lasten tuki Kehitysvammaisten tuen järjestämisessä kuntoutus- ja toiminnanohjaaja on avainasemassa. KEVA-neuvola, johon kuuluvat kuntoutus- ja toiminnanohjaajan lisäksi terveydenhoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa psykologi, tarjoaa neuvolapalveluita kehitysvammaisille lapsille. Kehitysvammaisten palveluista löytyy lisätietoa linkistä: http://www.keuruu.fi/perusturva/vammaispalvelut/kehitysvammaisten_palvelut.html http://www.keuruu.fi/perusturva/vammaispalvelut.html

20 Kehitysvammaisten ja vaikeasti vammaisten esikoulu- ja kouluikäisten lasten oppilashuoltoryhmä muotoutuu kunkin lapsen omista tarpeista. Vammaisen oppilaan oppilashuoltoryhmään voivat kuulua oppilaan vanhempien lisäksi terveydenhoitaja, rehtori, opettaja, sosiaalityöntekijä, kuntoutus- ja toiminnanohjaaja, psykologi ja tarvittaessa terapeutteja ja muita oppilaan kanssa työskenteleviä. Oppilaan asioita käsiteltäessä hänen mielipiteensä on pyrittävä selvittämään ja ottamaan huomioon. 4.4.4. Esiopetuksessa annettava tuki Kuvio 3. Oppimisen ja koulunkäynnin monialainen tuki esiopetuksessa Esiopetuksen aikana annettavasta tuesta ja sen järjestämisestä on tarkemmin kerrottu esiopetuksen opetussuunnitelmassa. Esiopetuksen tukea voi kuvata myös kuviolla, jonka keskiössä on lapsi ja hänen perheensä. Esikouluikäinen lapsi saa tukea kasvulleen ja oppimiselleen esiopetuksen ja päivähoidon henkilöstöltä (ensimmäinen kehä ympyrän keskeltä).

21 Oppilashuollon tuki on kuvattu seuraavana (päivähoitokehän ympärillä oleva kehä). Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on arvioida tuen tarvetta ja mahdollisesti suunnitella lapsen tarvitsemia tukitoimia. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Seuraava kehä kuvaa sosiaalitoimen, terveystoimen ja koulutoimen palveluita, joita esikouluikäinen lapsi voi tarvita. Uloin kehä kuvaa erityispalveluja, joita vain muutamat lapset tarvitsevat. 4.5. Perusopetuksen oppilashuolto Kuvio 4. Oppimisen ja koulunkäynnin monialainen tuki perusopetuksessa Sisäkkäiset kehät kuvaavat oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Sisin ympyrä kuvaa oppilasta ja hänen perhettään toiminnan keskiössä. Seuraavilla, keskustasta ulospäin olevilla kehillä esitetään tuki jokaista oppilasta koskevasta arjen toiminnasta erityispalveluihin, joita tarvitsee ainoastaan osa oppilaista. Ensimmäisellä kehällä ovat arjen työtä oppilaan tukemisessa tekevät opettajat ja koulunkäyntiavustajat. Opettajat vastaavat oppilaan tuesta ensi vaiheessa.

22 Koulunkäyntiavustaja voi olla luokan yhteinen tai oppilaan henkilökohtainen tuen antaja arjen tilanteissa. Toisella kehällä on oppilashuoltoryhmän keskeinen henkilöstö, erityisopettaja, yläkoulun opinto-ohjaaja, oppilashuollon psykologi, oppilashuollon sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja ja koululääkäri. Oppilashuoltoryhmässä asiantuntijat toimivat kukin oman pääasiallisen tehtävänsä ja osaamisensa mukaan. He arvioivat oppilaan tuen tarpeen, suunnittelevat hänelle annettavaa tukea ja oppilaan tarpeiden mukaan voivat myös osallistua tuen järjestämiseen ja käytännön toteuttamiseen. Oppilashuoltoryhmän monialainen tuki kattaa oppilaalle tarjottavan pedagogisen, psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen tuen. Oppilashuoltoryhmän toiminnasta vastaa rehtori. Hän on kolmannella kehällä yhdessä niiden henkilöiden kanssa, jotka ovat tarvittaessa mukana oppilaan tuen tarpeen arvioinnissa, suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tukitoimet laajenevat oppilashuoltoryhmän jälkeen seuraaville kehille oppilaan tuen tarpeen mukaan. Myös kerhotoiminta tukee oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Kerho- ja harrastustoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin, tukee erilaisten harrastusten viriämistä ja kehittää oppilaan luovaa toimintaa ja ajattelun taitoja sekä kannustaa omaehtoisuuteen, terveellisiin elämäntapoihin ja liikunnan lisäämiseen. Kerhotoiminta on vapaaehtoista. 4.5.1. Oppilashuollon moniammatillinen yhteistyö Mitä tarkoittaa perusopetuslaissa säädetty moniammatillinen oppilashuollon yhteistyö ja ketkä siihen osallistuvat? Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642/2010) Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan kanssa. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Perusopetuslaki 16 a 2 mom. (642/2010) Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti 31 a :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa oppilashuoltotyössä. Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on hankittava moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, OPH:n määräys 50/011/2010, kohta 5.4.4

23 Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan: 1. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat * oppilashuollon palveluiden järjestäminen kunnassa, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken * oppilashuoltotyön organisointi ---- * yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden, muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa (lähde: Matti Lahtinen, luento Oppilas- ja opiskelijahuollon kansallisilla kehittämispäivillä 30.11.2011. Helsinki) 4.5.2. Oppilashuoltoryhmän kokoonpano Säädökset oppilashuoltoryhmän kokoonpanosta Silloin kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. (Laki perusopetuslain muuttamisesta 641/2010) Sivistysvaliokunta toteaa edellistä tarkentaen, että tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. (Sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010). Oppilashuoltoryhmien ja niitä vastaavien yhteistyöryhmien kokoonpano ja toimintamalli määritellään kunkin kunnan paikallisessa opetussuunnitelmassa. -> Ryhmät tulee koota niin, että niihin kuuluu ainakin opetushenkilöstön, kouluterveydenhuollon kuin psykososiaalisista palveluista vastaavien tahojen edustajia. -> Käsiteltävien asioiden mukaan ryhmien kokoonpano vaihtelee: yleisiä ja luokkakohtaisia oppilashuollon asioita voidaan käsitellä laajassa kokoonpanossa; yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyyn voi osallistua vai ne, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu, ellei huoltaja ole antanut lupaa muidenkin henkilöiden osallistumiselle. Lisäksi voidaan asettaa ad hoc ryhmiä. -> Tehostettua ja erityistä tukea koskevien selvitysten ja arvioiden laatimiseen ja käsittelyyn tulee lähtökohtaisesti osallistua edustajia kaikista edellä todetuista tahoista. -> Asian käsittelystä oppilashuoltotyössä tulee pääsääntöisesti ilmoittaa etukäteen huoltajalle. Huoltaja ei vielä kieltää asian käsittelyä esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä.

24 (Lähde: Hallintojohtaja Matti Lahtisen luento Oppilas- ja opiskelijahuollon kansallisilla kehittämispäivillä 30.11.2011. Helsinki) 4.5.3. Oppilashuoltoryhmä Keuruulla Keuruun kaupungin sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyössä järjestämän oppilashuollon päämääränä on oppilaiden, heidän huoltajiensa ja eri yhteistyötahojen kanssa yhteistyössä tukea lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä esiopetuksesta perusopetukseen ja jatko-opintoihin. Toiminta muodostaa nivelkohtineen yhtenäisen jatkumon. Oppilashuoltoryhmät toimivat kaikilla kouluilla. Koulukohtaisesti määritellään oppilashuoltoryhmän tai -ryhmien kokoonpano, oppilashuoltotyön toimintatavat ja vastuut. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat yleensä rehtori erityisopettaja kouluterveydenhoitaja sosiaalityöntekijä/ koulukuraattori koulupsykologi vuosiluokilla 7-9 opinto-ohjaaja Lisäksi ryhmässä voivat tapauskohtaisesti olla luokanopettaja, luokanvalvoja, erityisnuorisotyöntekijä ja/tai muita oppilaan asian käsittelyyn kuuluvia asiantuntijoita. Oppilashuoltotyöryhmän kokoukseen voidaan kutsua myös oppilas ja hänen huoltajansa. Oppilashuoltotyöstä, sen organisoinnista ja koollekutsumisesta vastaa rehtori. 4.5.4. Oppilashuoltoryhmän yleiset tehtävät oppilaiden hyvinvoinnin tukeminen koulutyössä kasvu- ja oppimisympäristön kehittäminen oppilaiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistäväksi eri toimijoiden keskinäisen yhteistyön koordinointi oppilashuoltotyöhön liittyvän yhteisen koulutuksen suunnittelu henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppaneiden perehdyttäminen oppilashuollon järjestämistä koskevaan suunnitelmaan toimintaohjeiden päivittäminen, toteutuksen seuranta ja arviointi tukea opettajien ja oppilashuoltotyötä tekevän henkilöstön työssä jaksamista tapaturmien ehkäisemisen ja ensiavun, tapaturmien hoitoonohjauksen ja seurannan suunnittelu koulussa määritellä koulun toimintamalli erilaisissa ongelmatilanteissa ja kurinpitorangaistusten yhteydessä

25 4.5.5. Oppilashuoltotyön tehtävät yksittäisen oppilaan tukemiseksi sopia oppilashuollollisista toimenpiteistä ja tukitoimista, suunnitella ja toteuttaa ne yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa ja eri asiantuntijoiden kanssa puuttua nopeasti oppilaiden ongelmatilanteisiin tarjota konsultaatiota opettajille oppilaan asiassa tuen suunnittelu ja järjestäminen 4.5.6. Oppilaiden hyvinvoinnin seuranta Oppilaiden hyvinvointia seurataan säännöllisesti. Perusopetuksen koulut toteuttavat lukuvuosittain hyvinvointikyselyn. Alakoulut käyttävät OPH:n Koulun hyvinvointiprofiilia joka vuosi ja yläkoulut vuorovuosin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn kanssa. Koulut raportoivat kyselyjen tulokset sivistyslautakunnalle. 4.5.7. Oppilashuollon vastuut ja työnjako Rehtori vastaa koulun oppilashuoltotyön toteutumisesta ja oppilashuoltoryhmän toiminnasta. Rehtori vastaa myös oppilashuoltoryhmän koollekutsumisesta, asioiden käsittelystä ja kirjaamisesta sekä tiedottamisesta ja oppilashuoltoryhmän työn arvioinnista. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja työskentelevät suunnitelmallisesti toimintaansa arvioiden. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran lukuvuodessa ja aina tarvittaessa. Oppilashuoltoryhmä tiedottaa toiminnan periaatteistaan koulun muulle henkilökunnalle sekä huoltajille koulutiedotteessa, vanhempainilloissa ja koulun peda.net -sivustolla. Oppilashuollon suunnitelman tarkastelun ja arvioinnin tekee vuosittain laajennettu rehtorikokouskokous, johon pyydetään mukaan myös oppilashuollon toimijat. Linkki: opettajien lomakepankki: oppilashuoltoryhmän muistiopohja 4.5.8. Asiakirjojen kirjaaminen ja säilyttäminen Miten oppilashuoltoa koskevat asiat kirjataan ja arkistoidaan? Perusopetuslaki 31 a 4 mom. (642/2010) Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet

26 sekä mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä." Henkilötietolaki (523/1999) 5 ja 12 Rekisterinpitäjän tulee käsitellä henkilötietoja laillisesti, noudattaa huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa sekä toimia muutoinkin niin, ettei rekisteröidyn yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia rajoiteta ilman laissa säädettyä perustetta. Arkaluontoiset tiedot on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei 1 momentissa mainittua perustetta. Arkistolaki (831/1994) 8 Arkistonmuodostajan on määrättävä, miten sen arkistotoimen suunnittelu, vastuu ja käytännön hoito järjestetään. Arkistonmuodostajan on määrättävä tehtävien hoidon tuloksena kertyvien asiakirjojen säilytysajat ja tavat sekä ylläpidettävä niistä arkistonmuodostussuunnitelmaa. Asiakirjojen säilytysaikoja määrättäessä on otettava huomioon, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty. -> Opetuksen järjestäjä päättää asioiden kirjaamistavasta, kuten pöytäkirjojen ja muistioiden laatimisesta ja mm. käytetäänkö sähköisiä tietojärjestelmiä. Menettelyt ja järjestelmät suunnitellaan siten, että vain ne, joiden tehtäviin asian käsittely kuuluu pääsevät lukemaan ja muokkaamaan tietoja ja merkintöjä. -> Opetuksen järjestäjä päättää oppilashuoltoa varten käytettävistä rekistereistä ja niiden mahdollisista osarekistereistä. Rekistereistä laaditaan henkilötietolain mukaiset rekisteriselosteet ja noudatetaan rekistereiden ylläpidossa. Arkaluontoiset tiedot siirretään arkistoon, kun niitä ei enää tarvita rekisterissä. (Huom. Laki ammatillisesta koulutuksesta 42 (951/2011) -> Arkistonmuodostussuunnitelmassa määritellään asiakirjojen säilytysajat. (Lähde: Hallintojohtaja Matti Lahtisen luento Oppilas- ja opiskelijahuollon kansallisilla kehittämispäivillä 30.11.2011. Helsinki) 4.5.9. Tietojen luovuttaminen Millä edellytyksillä ja mitä salassapidettäviä tietoja oppilaasta saa luovuttaa? Perusopetuslaki 40 (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 Salassa pidettäviä tietoja/asiakirjoja ovat mm.: * tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan * tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta * tieto sosiaalihuollon asiakkuudesta Perusopetuslaki 40 (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24

27 Salassa pidettäviä tietoja/asiakirjoja ovat mm.: * tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta ja opetuksesta vapauttamisesta * oppilashuoltoa ja opetuksesta vapauttamista koskevat sekä tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset * todistuksiin sisältyvä henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallinen arviointi Perusopetuslaki 40 (642/2010) Salassapitovelvollisia ovat * rehtori (esiopetuksessa myös päiväkodin johtaja) * opettajat (ml. lastentarhanopettajat) * opetusharjoittelijat * koulunkäyntiavustajat * kouluterveydenhuollon edustajat * koulukuraattorit ja koulupsykologit * opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet Lisäksi salassapitovelvollisia ovat myös muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat. Perusopetuslain 40 (642/2010) eivät saa sivullisille ilmaista Sen estämättä, mitä (40 :n) 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaanopetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Perusopetuslain 40 (642/2010) Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän tämän lain mukaisesti järjestämään opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. Perusopetuslain 40 (642/2010) Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Perusopetuslain 41 (642/2010) Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 7 Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa ja