H&M HENRICSON 3.2.2015

(Käännös) H&M HENRICSON 3.2.2015 PARAISTEN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN KOULUVERKKO www.henricson.fi

I YLEINEN OSA 4 1 TAUSTAA JA ODOTETTU LISÄARVO 4 1.1 TOIMEKSIANTO 4 1.2 AIKAISEMPIEN SELVITYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN 4 1.3 HAASTEET JA ODOTETTU LISÄARVO 5 2 TALOUDELLISET JA HENKILÖSTÖPOLIITTISET EDELLYTYKSET 6 2.1 TOIMINTAKULUJEN KASVU JA RAHOITUKSEN HEIKENTYMINEN 6 2.2 TEHOKKAAMMIN TOIMIVA ORGANISAATIO ON SAMALLA HOUKUTTELEVAMPI TYÖNANTAJA 7 2.3 ETÄOPETUSTA OPETUKSEN TÄYDENTÄJÄNÄ 8 2.4 HENKILÖRISKIT JA ERIKOISTUMISMAHDOLLISUUDET 8 2.5 KIINTEISTÖJEN JA INFRASTRUKTUURIN KASVAVA KORJAUSVELKA 9 2.6 SISÄILMAONGELMAT MERKITSEVÄT AKUUTTIEN TOIMENPITEIDEN RISKIÄ 9 2.7 SUHTEELLISEN ALHAINEN TILATEHOKKUUS 10 2.8 KUNNALLA ON ERITYINEN VASTUU RAKENNUSTENSA ENERGIATEHOKKUUDESTA 11 2.9 YHTEENVETO TALOUDELLISISTA JA HENKILÖSTÖPOLIITTISISTA EDELLYTYKSISTÄ 11 3 KOULUJEN LISÄÄNTYNEET TURVALLISUUSVAATIMUKSET 12 4 MAANTIETEELLISET, KIELELLISET, SOSIAALISET JA PEDAGOGISET EDELLYTYKSET 14 4.1 KAKSI OHJAAVAA TEKIJÄÄ: AJALLISESTI PITKÄT ETÄISYYDET JA KAKSIKIELISYYS 14 4.2 VAIKUTUKSET PAIKALLISYHTEISÖÖN 15 4.3 UUSIEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUKAISET PEDAGOGISET EDELLYTYKSET 16 4.4 OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄT EDELLYTYKSET 18 5 VAIHTOEHDOT JA SUOSITUKSET RUOTSINKIELISEN KOULUVERKON OSALTA KOKONAISUUTENA 20 5.1 MALMS SKOLA 20 5.2 KIRJALA SKOLA 21 5.3 KYRKBACKENS SKOLA 21 5.4 SKÄRGÅRDSHAVETS SKOLA 22 5.5 TRÄSK SKOLA 23 5.6 INIÖ SKOLA 24 5.7 SARLINSKA SKOLAN 24 6 VAIHTOEHDOT JA SUOSITUKSET SUOMENKIELISEN KOULUVERKON OSALTA KOKONAISUUTENA 24 6.1 KOIVUHAAN KOULU 25 6.2 NILSBYN KOULU 25 6.3 SIMONKYLÄN KOULU 25 6.4 ULKOSAARISTON KOULU 25 6.5 UTÖN KOULU 26 2

II SYVENTÄVÄ OSA 27 7 VAIHTOEHDOT JA SUOSITUKSET SKRÄBBÖLEN, SUNNANBERGIN JA VÅNON KOULUJEN OSALTA 27 7.1 VÅNO SKOLA 27 7.2 SUNNANBERGS SKOLA 27 7.3 SKRÄBBÖLE SKOLA 28 7.4 SUOSITUKSET 29 8 LÄHTEET 31 8.1 KIRJALLISET LÄHTEET 31 8.2 HENKILÖKOHTAISET HAASTATTELUT 31 9 YHTEYSTIEDOT 32 3

I YLEINEN OSA 1 TAUSTAA JA ODOTETTU LISÄARVO 1.1 Toimeksianto Paraisten kaupunki päätti marraskuussa 2014 teettää ulkoisen selvityksen perusopetuksen kouluverkosta. Toimeksianto muodostuu kahdesta osasta: Paraisten kaupungin ruotsin- ja suomenkielisen koulutuksen perusopetuksen kouluverkkoa koskevasta yleisestä osasta sekä Sunnanbergin, Skräbbölen ja Vånon kouluja koskevasta syventävästä osasta. Selvityksen tekijäksi valikoitui kilpailutuksen jälkeen H&M Henricson, jossa oikeustieteen kandidaatti Marcus Henricson toimii vastaavana selvittäjänä. 1.2 Aikaisempien selvitysten huomioon ottaminen Heinäkuussa 2014 Paraisten kaupunki sai valmiiksi sisäisen selvityksen, joka koski yhtäältä ruotsinkielisen koulutoimen vuosiluokkien 7 9 opetuksen ja toisaalta terveydenhuollon järjestämistä Nauvossa ja Korppoossa. Elokuussa 2014 valmistui vastaavantyyppinen sisäinen selvitys, jossa kartoitettiin eri vaihtoehtoja Skräbbölen, Sunnanbergin ja Vånon koulujen vuosiluokkien 1 6 opetuksen nykyiselle järjestämistavalle. Paraisten kaupungin kouluverkon ajankohtaisimmat muutostarpeet koskevat edelleen edellä mainittuja kahta kokonaisuutta ja niiden vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Muilta osin tarpeet ja mahdollisuudet muutosten tekemiseen lyhyellä aikavälillä ovat pienemmät, koska kaupungin prioriteettina on oppilaiden mahdollisuus asua viikot kotonaan, mikä saaristoympäristössä, jossa etäisyydet ajassa mitattuina ovat pitkät, merkitsee sitä, että on tarpeen ylläpitää riittävän tiheää kouluverkkoa kaupunki on kaksikielinen ja sen on tarjottava perusopetusta sekä ruotsin että suomen kielellä tarpeiden mukaan historiallisista syistä suomenkielistä kouluverkkoa ei ole tarvetta rationalisoida samassa laajuudessa kuin ruotsinkielistä. Tämä selvitys pohjautuu suurelta osin vuonna 2014 toteutettujen sisäisten selvitysten aikana kerättyihin asiatietoihin. Työn kuluessa kaikki asiatiedot, laskelmat ja vertailut on tarkastettu huolellisesti ja eri vaihtoehdot on analysoitu. Lisäksi selvityksessä on otettu huomioon Paraisten kaupungin sisäisen kiinteistökysymyksiä pohtineen työryhmän kesäkuussa 2014 laatima raportti. Siinä 4

esitetyt huomiot kiinteistöjen kunnosta, tilatehokkuudesta, yleisestä kustannustehokkuudesta sekä sisäisten vuokrien kehittämistarpeista on otettu huomioon tässä selvityksessä. Rakennuskustannukset eivät ole nousseet merkittävästi kesän 2014 jälkeen. Euroalueen inflaatio on pitkään ollut nollan tienoilla, ja deflaation riski on ilmeinen. Tästä syystä aikaisempien laskelmien pohjana olleisiin rakennus- ja muihin kustannuksiin ei ole ollut syytä tehdä indeksitarkistusta. Kustannusarviot on käyty läpi huolellisesti ja niitä on tarvittaessa tarkistettu. NL- Rakennuslaskenta Oy on tehnyt uudet laskelmat Sunnanbergin ja Vånon koulujen jälleenhankinta-arvosta tammikuussa 2015. 1.3 Haasteet ja odotettu lisäarvo Keskeinen haaste Paraisten kaupungille useimpien Suomen kuntien tapaan on päätöksenteon selkeyden ja tehokkuuden lisääminen. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja muiden luottamuselinten päätökset tehdään usein liian yksityiskohtaisella tasolla. Yksityiskohtien runsaus vaikeuttaa päättäjien kykyä luoda asiatietoon perustuvaa kuvaa kokonaisuudesta ja siitä, miten eri osat vaikuttavat toisiinsa. Samaan aikaan päätöksenteko hidastuu ja päätöksenteossa on vaikea sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin. Sama ongelma nousi selvästi esiin kaupungin kiinteistökysymyksiä pohtineen työryhmän raportissa kesäkuussa 2014 kaupungin kiinteistöjen hallinnoinnin, rakentamishankkeita koskevien valmisteluiden ja päätösten, kiinteistöjen myynnin ja muiden kiinteistöihin liittyvien kysymysten osalta. Sama ongelma nousee esiin myös käsiteltäessä muita kaupungin toiminnan suuria kokonaisuuksia, kuten kouluverkon kehittämistä. Haasteellisuus ilmenee siinä, että kouluverkosta aikaisemmin tehdyt sisäiset selvitykset ovat olleet liian yksityiskohtaisia, jotta niitä olisi voitu käyttää kaupunginvaltuustossa päätöksenteon pohjana. Tämän selvityksen tavoitteena on siksi luoda edellytykset kaupunginvaltuustolle ja muille luottamuselimille asiatietoon pohjautuvien päätösten tekemiseen kaupungin kouluverkosta kokonaisuutena toiminnan järjestämisestä tulevaisuudessa niissä kolmessa koulussa, joita käsitellään erikseen syventävässä osassa. Vastuulliset viranhaltijat voivat tehtyjen päätösten pohjalta valmistella konkreettisia päätösehdotuksia, esimerkiksi talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä panna toimivaltaisten toimielinten tekemät päätökset täytäntöön. 5

Tältä raportilta odotetaan ensisijaisesti sellaista lisäarvoa, että siinä tarkastellaan kriittisesti kaupungin kouluverkkoa ja aikaisemmin tehtyjä selvityksiä ulkopuolisen asiantuntijan näkökulmasta tarkastellaan taloudellisia edellytyksiä ja vaatimuksia toiminnan rationaalistamisesta ja verovarojen tehokkaasta käytöstä kokonaisuutena tarkastellaan keskeisiä kysymyksiä voimassa olevien lakien, määräysten, viranomaisohjeiden ja muiden normien valossa määritellään selkeästi kriteerit, jotka tulevaisuuden kouluverkon tulee täyttää, ja keskitetään keskustelu tällaisiin ratkaisuihin otetaan huomioon kansallisen tason tärkeät lähteet, joita on tullut edellisen selvityksen tekemisen jälkeen, kuten o Opetushallituksen joulukuussa 2014 vahvistamat uudet opetussuunnitelman perusteet o Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen työryhmän tammikuussa 2015 opetusministerille luovuttamat koulurakennusten turvallisuutta koskevat suositukset. Selvitystyön kuluessa on käyty kriittisesti läpi suuri määrä yksityiskohtaista asiatietoa, jota on tarvittaessa tarkistettu ja päivitetty. Raportissa käytetyt asiatietolähteet on ilmoitettu lähdeluettelossa. Edellä mainituista syistä tässä raportissa on pyritty välttämään liian yksityiskohtaista käsittelyä. Yksityiskohtaisemmista tiedoista kiinnostuneet voivat pyytää lisätietoja kaupungin vastuullisilta viranhaltijoilta. 2 TALOUDELLISET JA HENKILÖSTÖPOLIITTISET EDELLYTYKSET Tässä luvussa kuvaillaan ensin perusopetuksen resursseihin vaikuttavat talouden kehityssuunnat. Tämän jälkeen tehdään selkoa tärkeimmistä taloudellisista ja henkilöstöpoliittisista tekijöistä, jotka vaikuttavat toiminnan laatuun ja resurssien tehokkuuteen. Näiden tekijöiden konkreettiset vaikutukset eri vaihtoehtoihin kuvataan luvuissa 5, 6 ja 7. 2.1 Toimintakulujen kasvu ja rahoituksen heikentyminen Kuten useimpien Suomen kuntien myös Paraisten kaupungin talous on ahtaalla. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen Suomen kuntien taloudellinen todellisuus on muuttunut perinpohjaisesti. Verojen ja valtionosuuksien muodostama rahoitus on kasvanut huomattavasti hitaammin kuin toiminnan kulut. Tämä koskee myös Paraisten kaupunkia. Paraisten kaupungin rahoitus tulee todennäköisesti heikentymään huomattavasti tulevien vuosien aikana. Heikentyminen johtuu ensi kädessä seuraavista tekijöistä: kokonaisverokertymän heikentyminen valtionosuusjärjestelmän muutokset kuntien yhteisövero-osuuden pienentyminen. 6

Verotulojen kasvun odotetaan olevan vähäistä tulevina vuosina. Tämän kehityssuunnan odotetaan jäävän pysyväksi väestön ikääntymisen ja huoltosuhteen heikentymisen seurauksena. Realistinen skenaario on myös se, että tuloverokertymä alkaa pienentyä. Pelkästään valtionosuusuudistuksen negatiivinen vaikutus Paraisten kaupungille on noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin toimintatuotot, jotka muodostuvat pääasiassa kaupungin palveluista perittävistä maksutuloista, ovat vähentyneet 2010-luvulla. Tulojen ei myöskään odoteta lisääntyvän merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Sen sijaan kaupungin toimintakulut ovat kasvaneet 15 %:lla vuodesta 2010 lähtien, ja kasvun odotetaan jatkuvan lähivuosina. Tällaista kehitystä ei voida pitää kestävänä. Kiristyvä käyttötalous merkitsee sitä, että vuosikate, jolla investoinnit rahoitetaan ja jonka on tuloslaskelmassa katettava poistot ja rahoituserät, jotta kaupungin tuloksesta muodostuisi positiivinen tulee todennäköisesti heikentymään huomattavasti lähivuosina. Kaupungin arvion mukaan jo vuonna 2015 vuosikate ei tule riittämään poistojen ja rahoituserien kattamiseen, kun talousarvio on budjetoitu 880 000 euroa alijäämäiseksi. 2.2 Tehokkaammin toimiva organisaatio on samalla houkuttelevampi työnantaja Kouluverkolla on välitön vaikutus toiminnan onnistuneisiin johtamis-, järjestämis- ja kehittämismahdollisuuksiin henkilöstöresurssien ja muiden resurssien tehokkaisiin käyttömahdollisuuksiin houkuttelevan työympäristön tarjoamismahdollisuuksiin. Kaikki tekijät kulkevat käsi kädessä: henkilöstöresursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin suuremmassa koulussa tai useammassa koulussa maantieteellisesti keskitetyllä alueella hajanaisempaan rakenteeseen verrattuna. Laajempi työympäristö tarjoaa myös huomattavasti paremmat mahdollisuudet ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen ja työn vaihtelevuuteen. Opettajien opetusvelvollisuutta ja lisätunteja koskeva järjestelmä merkitsee sitä, että henkilöstöresursseja voidaan käyttää tehokkaammin suuremmissa yksiköissä, kun eri luokkien tunnit voidaan tarvittaessa jakaa, niin että kaikki opettajat saavat optimaalisen määrän opetustunteja. Lisäksi opettajille voidaan tarjota heidän toivomansa määrä lisätunteja. Useamman koulun yhteinen henkilöstö, kuten terveydenhuoltohenkilöstö, kuraattorit ja psykologit, voi työskennellä suuremmissa kouluissa ja/tai tiiviimmässä kouluverkossa tehokkaammin, sillä toimipisteiden välisiin matkoihin kuluu vähemmän aikaa. Pikkukoulussa tosin voi olla hyvinkin viihtyisä työympäristö. Silti Paraisten kaupungin nykyinen kouluverkko, jossa osa kouluista on hyvin pieniä ja etäisyydet pitkiä, merkitsee 7

sitä, että kunta kokonaisuutena ei ole niin houkutteleva työympäristö opettajille, koulunkäyntiavustajille, oppilashuoltohenkilöstölle ja muille perusopetuksen henkilöstöryhmille. Esimerkiksi kolmen opettajan muodostamassa pienessä opettajakunnassa opettajilla on vähäiset mahdollisuudet erikoistua tiettyihin aineisiin. Usein pienessä opettajakunnassa on käytännössä myös niin, että samat opettajat opettavat samaa vuosiluokkaa useamman lukuvuoden peräkkäin. Mahdollisuudet ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen ovat myös rajalliset. Pienemmissä kouluissa on myös vaikea saavuttaa opettajien opetusvelvollisuuden optimaalista hyödyntämistä. Tämä voi johtaa siihen, että lukujärjestykseen laitetaan tunteja, joihin ei muuten olisi panostettu. 2.3 Etäopetusta opetuksen täydentäjänä Osa pikkukouluihin ja ajallisesti pitkiin etäisyyksiin liittyvistä haasteista voidaan jossain määrin ratkaista järjestämällä etäopetusta videoneuvottelulaitteiston avulla. Etäopetus on kuitenkin aina lähiopetusta huonompi vaihtoehto sekä pedagogiselta, sosiaaliselta että oppilashuollon kannalta. Tästä syystä etäopetusta tulee käyttää pelkästään opetusta täydentämässä esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa. Etäopetuksessa oppilaan luona on aina oltava aikuinen. Aikuisen läsnäolo on välttämätön sekä pedagogisista syistä että järjestyksen ja turvallisuuden takia. Lisäksi etäopetus edellyttää jatkuvaa pedagogista it-tukea, jotta opetuksen laatu pystytään takaamaan. Paraisten kaupungin perusopetuksessa etäopetusta hyödynnetään jo nyt jossain määrin lähiopetusta täydentämässä. Suositus: Paraisten kaupungin kouluverkon kehittämisessä tulee ottaa huomioon etäopetuksen hyödyntäminen edelleen opetuksen täydentäjänä yksittäistapauksissa ja samalla ottaa huomioon etäopetuksen rajoitukset sekä valvonnan ja pedagogisen ittuen tarve. 2.4 Henkilöriskit ja erikoistumismahdollisuudet Pienessä koulussa henkilöriskit ovat huomattavasti suuremmat kuin koulussa, jossa opettajakunta on suurempi. Opettajan työ on hyvin itsenäistä. Perusopetuksen toimintakulttuurin mukaista ei ole, että koulun rehtori tai johtaja johtaisi muiden opettajien työn sisältöä. Opettajakunta muodostuu itseään ohjaavien asiantuntijoiden yhteisöstä. Pienessä opettajakunnassa on siksi aivan ratkaisevaa, että kaikilla opettajilla on suurin piirtein sama näkemys työstä ja samat tavoitteet ja että opettajat tulevat keskenään hyvin toimeen. 8

Suuremmassa opettajakunnassa kokonaisuus ei ole niin riippuvainen yksittäisistä yksilöistä, mistä johtuen henkilöriskit eivät ole yhtä suuret. Opettajat voivat itse valita, keiden kanssa he ovat ensisijaisesti yhteistyössä ja kanssakäymisissä. Suuremmassa koulussa opettajilla on myös mahdollisuus erikoistua joihinkin aineisiin. Tarvittaessa on myös mahdollisuudet vaihteluun lukuvuodesta toiseen. Kun useampi opettaja opettaa samaa vuosiluokkaa ja/tai samaa oppiainetta, mahdollisuudet konsultointiin ja ammatilliseen kehittymiseen ovat aivan toisenlaiset kuin pienessä koulussa. 2.5 Kiinteistöjen ja infrastruktuurin kasvava korjausvelka Merkittävä tulevaisuuden kustannuserä, joka ei käy suoraan ilmi taseesta, on kaupungin omaisuutta rasittava korjausvelka. Huomattava kiinteistömassa, laaja vesi- ja viemäriverkko, riittämättömät korjaukset ja suhteellisen pienet poistot ovat johtaneet useamman vuosikymmenen mittaan merkittävään korjausvelkaan. Tämä koskee sekä kiinteistöjä että infrastruktuuria. Rakennusmassan suureen korjausvelkaan liittyvät ongelmat tulevat erityisen selvästi näkyville joissakin koulukiinteistöissä. Merkittävä osa koulurakennuksista on vanhoja eikä niitä ole koskaan peruskorjattu. Myös useiden 20 40 vuotta vanhojen rakennusten korjausvelka on huomattava. Edellä mainitut tekijät voivat joissakin tapauksissa olla syynä siihen, että olemassa olevien rakennusten korjausrakentamisen ja/tai laajentamisen neliökustannukset voivat olla yhtä korkeat tai jopa korkeammat kuin uudisrakentamisen kustannukset. Voi olla vaikeaa saada kiinteistön yhteen lasketut käyttökustannukset ja ympäristökuormitus hyväksyttävälle tasolle perusrakenteiden pysyessä samoina. Mahdollisuudet vanhojen rakennusten puutteiden korjaamiseen ja tästä aiheutuvat kustannukset vaihtelevat rakennuksesta toiseen. Pääsääntönä voidaan todeta, että mitä vanhempi rakennus ja mitä pidempi aika rakennuksen peruskorjauksesta, sitä korkeammat neliökustannukset saatettaessa rakennus siihen kuntoon, että se täyttää opetustiloille nykyään asetetut vaatimukset. Paraisten kaupungin kaltaisessa laajalle ulottuvassa saaristokunnassa kunnan vesi- ja viemäriverkon ylläpitäminen on suhteellisen kallista. Tästä syystä vesi- ja viemäriverkon laajentaminen, korjaaminen ja ylläpitäminen tekevät huomattavan loven investointitalousarvioon. Vesi- ja viemäriverkkoon liittyy myös merkittävä korjausvelka kiinteistömassan lailla. Tämä vähentää edelleen mahdollisuuksia uudisrakennushankkeisiin esimerkiksi perusopetuksessa. 2.6 Sisäilmaongelmat merkitsevät akuuttien toimenpiteiden riskiä Opetustilojen sisäilman laatuvaatimukset ovat tiukat. Joissakin tapauksissa 2000-luvulla on tuomittu johtavia viranhaltijoita rangaistukseen ja vahingonkorvaukseen, jos he ovat 9

tienneet tai heidän olisi pitänyt tietää sisäilman laatuongelmista, mutta eivät ole ryhtyneet välittömiin toimenpiteisiin tai esittäneet sellaisiin ryhtymistä. Tästä syystä kunnat ovat katsoneet olevansa pakotettuja ottamaan välittömästi pois käytöstä sellaiset opetustilat, joiden sisäilma ei täytä vaatimuksia. Usein tämä hoidetaan niin, että opetus siirretään parakkeihin tai muihin vuokratiloihin sillä välin kun pysyvää tilaratkaisua suunnitellaan ja toteutetaan. Tämä merkitsee toisaalta tilapäisistä tiloista aiheutuvaa budjetoimatonta lisäkulua, ja toisaalta on löydettävä lyhyellä varoitusajalla rahoitus ennakoimatonta hanketta varten nykyisten tilojen korjaamiseksi tai uusien toimintatilojen rakentamiseksi. Kunnan kaltaisessa talousarvion ohjaamassa organisaatiossa uusi ja ennakoimaton kustannuserä on usein vaikeasti käsiteltävissä. Ongelmat koskevat erityisesti vanhoja, harvarakenteisia hirsirakennuksia sekä betonirakenteisia rakennuksia, joissa on perustavanlaatuisia rakennevikoja. Harvarakenteisessa hirsirakennuksessa mikrobit tulevat sisään suoraan rakenteiden läpi. Osittain virheellisesti rakennetussa betonirakennuksessa kosteus ja mikrobit voivat nousta rakenteisiin suoraan maasta ja levitä sisäilmaan tai imeytyä rakennukseen esimerkiksi perustusten ja alapohjan kautta. Sekä vanhoissa hirsirakennuksissa että virheellisesti rakennetuissa betonirakennuksissa voi olla hyvin haasteellista saavuttaa sisäilman osalta sellainen laatu, joka täyttää opetustiloille nykyään asetetut vaatimukset. Usein sisäilmaongelmia yritetään ratkaista sekä tulo- että poistoilman tehokkaalla koneellisella ilmanvaihdolla. Akuutti ongelma voidaan ratkaista tällä tavoin, mutta se ei ole pitkän aikavälin ratkaisu taloudelliselta eikä myöskään ekologiselta kannalta. Harvojen rakenteiden ja tehokkaan ilmanvaihdon yhdistelmä merkitsee korkeaa energiankulutusta, kalliita käyttökustannuksia ja runsaita päästöjä etenkin kun näitä rakennuksia usein lämmitetään öljyllä eikä lämpöä oteta talteen. 2.7 Suhteellisen alhainen tilatehokkuus Paraisten kaupungin koulujen tilatehokkuutta tutkittiin edellisen kerran vuonna 2013 (Trellum). Selvitys on edelleen relevantti, sillä opetustiloissa tai oppilasmäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia sen jälkeen. Selvityksen mukaan Paraisten kouluissa on yhtä oppilasta kohden 15 m2, kun keskiarvo viitteenä tavanomaisesti käytetyn teknisen sektorin vertailuaineiston (Tekpa Vertti) kunnissa on noin 12 m2 yhtä oppilasta kohden. Tilatehokkuus on Paraisilla täten noin 25 % heikompi kuin vertailukunnissa. Tilatehokkuus on luonnollisesti matalampi pikkukouluissa suurempiin kouluihin verrattuna. Ulkosaariston pikkukoulut, Utön ja Iniön koulut, pistävät silmään erityisen matalan tilatehokkuutensa takia. Tämä selittyy sillä, että kyseiset koulut sijaitsevat 10

vanhoissa rakennuksissa, joiden pohjaratkaisut ovat tehottomat ja jotka on suunniteltu huomattavasti suuremmalle oppilasmäärälle kuin niissä tätä nykyä on. Käytännössä tällaisten rakennusten tilatehokkuutta on vaikea parantaa. Vaikka vain osaa tiloista käytetään koulun tarpeisiin, jäljellä oleviin tiloihin on vaikea löytää muuta toimintaa, kuten esimerkiksi ulkopuolisia vuokralaisia, jotta saataisiin kulut katettua. 2.8 Kunnalla on erityinen vastuu rakennustensa energiatehokkuudesta Riippumatta siitä, järjestetäänkö opetus uusissa, nykyaikaisissa tiloissa vai vanhoissa, harvarakenteisissa hirsitaloissa sisäilman lämpötilaa ja laatua koskevat kuitenkin samat vaatimukset. Useimmissa vanhoissa koulurakennuksissa on öljylämmitys. Harvasta rakenteesta johtuva energiahävikki on tuntuva. Useissa tapauksissa taloon on asennettu tulo- ja poistoilman koneellinen ilmanvaihto sisäilman laadun parantamisen nimissä. Tämä lisää energiankulutusta edelleen. Kunnan rakennuksissa, etenkin koulurakennuksissa, on tärkeä pyrkiä saavuttamaan hyvä energiatehokkuus ainakin kolmesta syystä: Energiakustannukset ovat käyttökustannusten erä, jota voidaan alentaa huomattavasti ottamalla käyttöön uutta teknologiaa. Energiakustannusten pienenemisen myötä pienenee myös sisäisiin vuokriin kohdistuva paine, mikä lisää varsinaisen opetustoiminnan määrärahoja. Kuntalain 1 :n 3 momentin mukaan kunta pyrkii edistämään kestävää kehitystä alueellaan. Kunnalla on täten erityinen vastuu kiinteistöjensä energiatehokkuuden ja ilmastoystävällisten ratkaisujen edistämisestä. Vastikään vahvistettujen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksessa "etsitään ja toteutetaan [ ] elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen." Siksi on tärkeää, että koulu omalla toiminnallaan antaa hyvän esikuvan ja ottaa käyttöön ympäristökuormitusta vähentävää teknologiaa. 2.9 Yhteenveto taloudellisista ja henkilöstöpoliittisista edellytyksistä Kaupungin käyttötalous on tiukoilla. Taloudellinen liikkumavara tulee todennäköisesti edelleen pienentymään tulevien vuosien aikana. Yhtäältä tämä merkitsee sitä, että investointeihin on käytettävissä hyvin rajalliset resurssit. Toisaalta tulee priorisoida ratkaisuja, jotka pitkällä tähtäimellä antavat mahdollisuuden kaupungin toimintakulujen kasvun pysäyttämiseen. Tästä syystä on tärkeää pyrkiä parantamaan tilatehokkuutta. Kaupungin kiinteistömassalla ja vesi- ja viemäriverkolla on merkittävä korjausvelka. Osassa kiinteistöistä on hyvin haasteellista saavuttaa sisäilman osalta pysyvästi sellainen laatu, joka täyttää opetustiloille asetetut vaatimukset. Toiminnan tehokkuutta parantavilla ratkaisuilla on usein myös myönteisiä vaikutuksia henkilöstöpolitiikkaan. Työympäristö, joka tarjoaa opettajille ja muulle henkilöstölle mahdollisuudet tehokkaaseen työskentelyyn, on samalla houkutteleva ympäristö. 11

Luomalla toimivat ja tehokkaat rakenteet kaupungin perusopetukseen voidaan vähentää käyttökustannuksia oppilasta kohden ja samalla lisätä kaupungin houkuttelevuutta työnantajana. Suositus: Taloudellisesta ja henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta Paraisten kaupungin kouluverkossa tulee asettaa etusijalle ratkaisut, joiden avulla on mahdollista taata riittävän suuret opettajakunnat, jotta voidaan tarjota houkutteleva työympäristö ja vähentää henkilöriskejä taata riittävän suuret koulut, jotta henkilöstöresurssit voidaan hyödyntää tehokkaasti parantaa tilatehokkuutta parantaa energiatehokkuutta laskea käyttökustannuksia oppilasta kohden vähentää vanhojen rakennusten korjausvelkaa pienentää sisäilman laatuongelmiin ja niistä aiheutuviin kalliisiin ja usein akuutteihin toimenpiteisiin liittyviä riskejä. 3 KOULUJEN LISÄÄNTYNEET TURVALLISUUSVAATIMUKSET Tammikuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä luovutti mietintönsä, jossa tarkennetaan sisäasiainministeriön Jokelan ja Kauhajoen kouluampumistapausten johdosta asettaman oppilaitosten turvallisuustyöryhmän raportissa esitettyjä ehdotuksia. Työryhmä on käsitellyt paitsi oppilaitosrakennusten turvallisuutta kouluampumistapauksia ajatellen myös muun muassa rakennusten esteettömyyttä, suojautumista, poistumisturvallisuutta sekä muita turvallisuuden parantamistarpeita. Mietintö sisältää yhteensä 17 suositusta vastuutahoineen ja toteuttamisajankohtineen. Toteutuessaan suositukset tulisivat merkitsemään koulutilojen ja koulupihojen turvallisuutta koskevien vaatimusten huomattavaa tiukkenemista, eritoten perusopetuksen osalta. Mietinnössä todetaan, että monien vanhojen koulurakennusten turvallisuus ei täytä nykyisiä turvallisuusvaatimuksia ja että osa puutteista voi olla vaikeasti poistettavissa. Vanhoissa koulurakennuksissa on usein paljon puutteita varsinkin paloturvallisuudessa, esteettömyydessä ja akustisissa olosuhteissa. Konkreettisella tasolla ongelmat voivat liittyä esimerkiksi kapeisiin ja jyrkkiin portaisiin, kynnyksiin ja muihin tasoeroihin, puutteellisiin poistumisteihin erityisesti useampikerroksisissa rakennuksissa, kapeisiin käytäviin, liukkaisiin lattioihin ja raskaisiin tai jäykkiin oviin. Työryhmä toteaa, että hissien tai porrashissien asentaminen jälkikäteen vanhoihin rakennuksiin ei aina käytännössä ole toimiva ratkaisu. Ne ovat usein lukittuina ja avainta 12

säilytetään opettajainhuoneessa tai jonkun muun aikuisen luona, eivätkä toiminta- tai liikuntarajoitteiset oppilaat siksi pysty liikkumaan esteettömästi ja omaehtoisesti koulupäivän aikana. Hätätilanteessa lukitusta hissistä tai porrashissistä ei ole mitään hyötyä. Mietinnössä todetaan, että monet vanhat koulurakennukset on rakennettu hirrestä tai muusta luonnonmateriaalista, minkä takia niiden rakenne on erittäin helposti syttyvä. Vanhoja rakennuksia ei yleensä ole palo-osastoitu ja palo-ovet puuttuvat usein kokonaan. Joissakin vanhoissa koulurakennuksissa on kaksi kerrosta käsittäviä avotiloja, mikä saa tulen leviämään entistä nopeammin. Erityinen turvallisuusongelma vanhoissa koulurakennuksissa on se, että aineopetustilat eivät useinkaan täytä voimassa olevia turvallisuusvaatimuksia. Tämä koskee varsinkin teknisten töiden tiloja. Jos tilat laitteineen ja turvavarusteineen eivät ole vaatimusten mukaisia, tämä voi lisääntyneen vahinkoriskin lisäksi johtaa opettajien ja johtavien viranhaltijoiden rikosoikeudelliseen vastuuseen ja kunnan vahingonkorvausvastuuseen. Koulupihasta työryhmä toteaa, että sen on oltava turvallinen. Tämä on luonnollisesti tärkeää ajatellen oppilaiden turvallisuutta ja kunnan vastuuta oppilaista koulupäivän ja koulumatkan aikana. Lisäksi työryhmä huomauttaa, että kunta voi joutua kuluttajaturvallisuuslainsäädännön mukaiseen vastuuseen, jos muut kuin koulun oppilaat käyttävät koulupihaa tai muita kunnan kiinteistöjä kunnan suostumuksella tai kunnan tietäen. Kunnan tulee sen vuoksi huolehtia siitä, että koulupihaa leikki- ja liikuntapaikkoineen on turvallista käyttää, kun paikalla ei ole opettajaa tai muuta aikuista. Kunnan koulurakennusten, koulupihojen ja muiden kiinteistöjen turvallisuusvaatimuksia on arvioitava perustuslain 2 :n 3 momentin valossa: Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Perustuslain määräys merkitsee muun muassa sitä, että kunnan vastuullisilla viranhaltijoilla ja tietyissä tilanteissa myös luottamushenkilöillä on ankara vastuu huolehtia siitä, että kunnan toiminnan turvallisuutta koskevia lakeja ja muita säädöksiä noudatetaan. Jos käy ilmi, että vastuuhenkilö on ollut tietoinen tai että tämän olisi pitänyt olla tietoinen turvallisuuspuutteesta, mutta ei silti ole ryhtynyt toimenpiteisiin, seurauksena voi olla rikosoikeudellinen vastuu ja vahingonkorvausvelvollisuus. Logiikka on siis tältä osin sama kuin sisäilmaongelmien osalta. Vaatimus lain noudattamisesta tarkoin merkitsee käytännössä sitä, että kunnan tulee rakennuttajana noudattaa voimassa olevia määräyksiä, RT-normeja ja muita rakentamista koskevia normeja vieläkin tarkemmin kuin yksityisten rakennuttajien. 13

On syytä panna merkille, että koulurakennusten RT-normit ovat huomattavasti laajaalaisemmat ja vaativammat kuin useimpien muuntyyppisten rakennusten. Vaatimustaso on aivan toinen kuin esimerkiksi asuinrakennuksilla. Lisäksi tulevat Opetushallituksen muun muassa opetussuunnitelman perusteissa asettamat vaatimukset. Korkeat rakennustekniset vaatimukset merkitsevät myös sitä, että koulurakennuksen rakentamisen, remontoinnin tai laajentamisen neliöhinnat ovat suhteellisen korkeat, vaikka kunta suurena ja ammattimaisena rakentajana sinänsä pystyy toteuttamaan rakennushankkeensa tehokkaasti. Suositus: Turvallisuusnäkökulmasta Paraisten kaupungin kouluverkossa tulee priorisoida seuraavanlaisia ratkaisuja: Opetustilat yhdessä kerroksessa. Opetustilat täyttävät voimassa olevat opetustiloja koskevat vaatimukset muun muassa paloturvallisuuden osalta. Opetustilat täyttävät muut työryhmän mietinnössä esitetyt turvallisuusvaatimukset. Teknisten töiden tilat täyttävät voimassa olevat turvallisuusvaatimukset. Koulupihoilta ei ole vapaata pääsyä valvomattomalle rannalle. Koulupihoja leikki- ja liikuntapaikkoineen on turvallista käyttää myös kouluajan ulkopuolella, kun paikalla ei ole aikuista. 4 MAANTIETEELLISET, KIELELLISET, SOSIAALISET JA PEDAGOGISET EDELLYTYKSET 4.1 Kaksi ohjaavaa tekijää: ajallisesti pitkät etäisyydet ja kaksikielisyys Verrattaessa Paraisten kaupungin kouluverkkoa muiden samankokoisten kuntien kouluverkkoon esiin nousee heti kaksi ratkaisevaa erityispiirrettä: ajallisesti pitkät etäisyydet ja kaksikielisyys. Aikaisempina vuosikymmeninä useita saariston entisiä kyläkouluja on suljettu oppilasmäärän pienentymisen takia. Ajallisesti pitkät etäisyydet merkitsevät sitä, että mahdollisuudet tehdä kouluverkkoon lisää muutoksia ovat äärimmäisen rajalliset. Nykyinen kouluverkko mahdollistaa sen, että perusopetuksen oppilaat voivat asua kotona. Tämä on tärkeä koulutuspoliittinen ja perhepoliittinen priorisointi kaupungissa ja muodostaa lähtökohdan tällekin raportille. Mahdolliset vaihtoehdot suurten muutosten tekemiseksi kouluverkkoon ovat siten rajalliset. Parainen on kaksikielinen kaupunki, joka tarjoaa täydet palvelut sekä suomeksi että ruotsiksi. Opetustoimen lakisääteinen kielellinen autonomia on toteutettu yhteisen sivistyslautakunnan sekä sen ruotsinkielisen ja suomenkielisen jaoston muodossa. Useimmat opetusta ja sen järjestämistä koskevat asiat ratkaistaan jaostoissa. Lautakunta tekee päätökset yleisistä taloudellisista ja hallinnollisista asioista. 14

Kaupungissa ei siten käytännössä ole yhtä, vaan kaksi rinnakkaista kouluverkkoa. Ruotsinkieliset ja suomenkieliset koulut palvelevat eri kieliryhmiä. Niiden antamaa opetusta ja muuta toimintaa hallinnoivat kielellisesti autonomiset jaostot. Niitä tulee sen vuoksi myös tarkastella erillisinä kokonaisuuksina. Tämän selvityksen lähtökohtana on, että Paraisten kaupunki ylläpitää erillisiä kouluverkkoja ruotsin ja suomen kielellä. Lähtökohta on voimassa olevan lainsäädännön mukainen eikä sitä tällä hetkellä ole mitään syytä tarkistaa. Viime vuosina tehdyissä selvityksissä on esitetty erilaisia malleja kaksikielisistä kouluista (ks. esim. Sundman 2013). Alan lainsäädännön kehityksestä riippuen Paraisten kaupungin saattaa tulevaisuudessa olla syytä harkita jonkinlaista kaksikielisen koulun mallia jossakin osassa kouluverkkoaan. Se voi olla yksi mahdollisuus esimerkiksi silloin, jos ulkosaariston oppilasmäärä tulevaisuudessa pienenee entisestään. Suositus: Perusopetuksen pitkän aikavälin suunnittelussa Paraisten kaupungin tulee seurata tarkasti lainsäädännön kehitystä ja olla valmis tulevaisuudessa harkitsemaan kaksikielisiä yksiköitä, jos oppilasmäärä muuten jää liian pieneksi esimerkiksi ulkosaaristossa. 4.2 Vaikutukset paikallisyhteisöön Perusopetus on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kuntalaista ja muusta lainsäädännöstä käy selvästi ilmi, millaisia vaatimuksia tällaiselle toiminnalle asetetaan. Kunnan kehittäessä palvelurakennettaan ensisijaisena tavoitteena on huolehtia siitä, että kunta voi tarjota asianomaisia palveluja tässä tapauksessa perusopetusta tavalla, jossa toiminta täyttää lainsäädännössä, opetussuunnitelman perusteissa ja muissa normeissa asetetut vaatimukset on kustannustehokasta siten, että verovaroja käytetään tehokkaasti, ja on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Kouluverkon kehittäminen pohjautuu siis ensisijaisesti juridisiin, taloudellisiin, laadullisiin ja ekologisiin vaatimuksiin. Kuitenkin myös eri ratkaisujen vaikutukset paikallisyhteisöön tulee ottaa huomioon. Näitä vaikutuksia on usein vaikea ennakoida ja mitata, koska ne ovat harvoin ilmaistavissa numeroin tai muutoin absoluuttisesti. Se, millaisia vaikutuksia jollakin tietyllä kouluverkkoa koskevalla ratkaisulla on paikallisyhteisöön, muuttuu ajan myötä ympäröivän yhteiskunnan muuttuessa. Aikaisemmin moni eli jokapäiväistä elämäänsä omassa kylässä tai muuten lähiympäristössä: omassa kylässä asuttiin, tehtiin työtä, hoidettiin asioita, seurusteltiin ja osallistuttiin erilaiseen toimintaan. 15

Tässä mielessä elämäntyyli on muuttunut dramaattisesti viime vuosikymmeninä. Tätä nykyä monet kulkevat pitkiä matkoja joka päivä sekä oman kuntansa sisällä että yli kuntarajojen. Siten myös käytännön tarve omassa kylässä tarjottavalle perusopetukselle on vähentynyt huomattavasti. Kyläkoulu voi sitä vastoin edelleen olla tärkeä osa paikallista infrastruktuuria ja paikallista palveluverkkoa kylässä tai jollakin toisella maantieteellisellä alueella. Tässä yhteydessä muilla tekijöillä kuin itse koulun toiminnalla voi olla suuri merkitys. Kyse voi olla mahdollisuudesta käyttää koulukiinteistöä erilaiseen toimintaan iltaisin ja viikonloppuisin, koulupihasta ja sen ympäristöstä paikkana leikille ja liikunnalle tai perinteistä ja paikallisesta identiteetistä, jotka liittyvät itse koulukiinteistöön. Suositus: Ajatellen vaikutuksia paikallisyhteisöön Paraisten kaupungin kouluverkkoa kehitettäessä tulee etsiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat sen, että niillä kaupungin alueilla, joilla ei enää ole peruskoulua, on muita soveltuvia kokoontumistiloja ja yhteisiä paikkoja liikuntaan ja leikkiin. 4.3 Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset pedagogiset edellytykset Joulukuussa 2014 Opetushallitus vahvisti uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Näiden pohjalta laadittava paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön luokilla 1 6 lukuvuodesta 2016 2017 alkaen. Luokilla 7 9 uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2017 2019. Opetussuunnitelman perusteiden kappaleessa, joka koskee perusopetuksen arvoperustaa, sanotaan muun muassa seuraavaa: "Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta. Oppimiskäsitystä, johon perusopetuksen on määrä perustua, kuvataan selkeästi opetussuunnitelman perusteissa. Siitä sanotaan muun muassa seuraavaa: "Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. 16

Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohta sekä koulun toiminnan arvoperustan että oppimiskäsityksen osalta on siis selkeä: peruskoulu on heterogeeninen oppimisympäristö, jossa taustaltaan erilaiset oppilaat voivat oppia toisiltaan. Tärkeänä osana peruskoulussa oppimista on oppia viestimään ja tuntemaan yhteisyyttä eri taustoista tulevien lasten kanssa. Lisäksi oppilaita kasvatetaan ihmisyyteen ja maailmankansalaisuuteen. Konkreettisesti tämä tavoite on määrä saavuttaa siten, että oppiminen tapahtuu erilaisissa ryhmissä, yhteyksissä ja ympäristöissä. Myös käytettävien menetelmien on oltava vaihtelevia ja sisällettävä sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä elementtejä. Useimmat edellä mainituista arvoista ja tavoitteista on käytännössä hyvin vaikea toteuttaa kovin pienessä koulussa tai koulussa, jossa oppilaiden tausta on kovin homogeeninen. Osa niistä voidaan käytännössä toteuttaa vain koulussa, jossa on kielelliseltä, etniseltä, kulttuuriselta ja uskonnolliselta taustaltaan erilaisia oppilaita. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään selkeästi, minkä prioriteettien on määrä ohjata oppimisympäristöjen kehittämistä eli siis koulurakennusten, koulupihojen ja koulun lähiympäristön rakentamista, remontointia, laajentamista ja muiden muutosten tekemistä niihin: "Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. --- Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun. Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua 17

ympäristöä. Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä." Perusopetuksen vaihtoehtoisia tilaratkaisuja arvioitaessa ja priorisoitaessa edellä mainittujen tavoitteiden tulee ohjata tehtäviä valintoja. On selvää, että monipuolisuuden, luovuuden ja joustavuuden vaatimukset ovat tärkeitä siltä kannalta, että tilat mahdollistavat opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen tavoitteiden täyttymisen. Muita tärkeitä vaatimuksia ovat ergonomia, ekologinen kestävyys, hyvä akustiikka ja hyvä sisäilman laatu. Kuten edellä on todettu, nämä vaatimukset on huomattavasti helpompi saavuttaa nykyaikaisissa rakennuksissa kuin vanhoissa, harvarakenteisissa hirsirakennuksissa. Koulurakennuksen ja koulupihan lisäksi myös muun muassa kirjasto, liikuntalaitokset, museot ja muut yhteistyötahot ovat tärkeitä oppimisympäristöjä. Tällaisten laitosten läheisyys tulee siis priorisoida pohdittaessa perusopetukselle eri sijoitusvaihtoehtoja. Suositus: Pedagogisesta näkökulmasta Paraisten kaupungin kouluverkossa tulee priorisoida seuraavanlaisia ratkaisuja: Oppilaaksiottoalueilla etniseltä, kielelliseltä, kulttuuriselta ja uskonnolliselta taustaltaan erilaisia oppilaita. Koulut riittävän suuria, jotta opetussuunnitelman perusteissa esitetyt tavoitteet pedagogisesti monipuolisesta, joustavasta ja luovasta kokonaisuudesta voidaan saavuttaa käytännössä. Tilaratkaisut ovat ergonomisia, ekologisia, esteettisiä ja esteettömiä, valoisia ja viihtyisiä, ne ovat järjestyksessä ja siistejä, niiden akustiikka on hyvä ja sisäilman laatu on hyvä. Kirjaston, liikuntapaikkojen, museoiden ja muiden tärkeiden, koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen läheisyys. 4.4 Oppilashuoltoon liittyvät edellytykset Monissa pienissä kouluissa tunnelma on hyvä ja oppilaat voivat hyvin. Pieni koulu, jossa kaikki tuntevat toisensa, voi olla turvallinen ja hyvä oppimisympäristö. Jos pienen koulun opettajakunta toimii hyvin yhteen, koulun ilmapiiri voi olla erittäin myönteinen ja tukea oppimista hyvällä tavalla. Pieniin kouluihin liittyy myös tiettyjä riskejä, kuten edellä on todettu. Kouluverkossa, joka koostuu kaukana toisistaan sijaitsevista pienistä kouluista, oppilashuollon järjestäminen opetussuunnitelman perusteiden edellyttämällä tavalla on käytännössä vaikeaa. Opetussuunnitelman perusteissa asetetaan selkeät vaatimukset oppilashuollon toiminnasta: Siitä sanotaan muun muassa seuraavaa: "Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. 18

Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Opetussuunnitelman perusteissa annetaan selkeät ohjeet myös oppilashuollon käytännön järjestämisestä. Jokaisessa koulussa tulee olla oppilashuoltoryhmä, jonka muodostavat lääkäri, terveydenhuollon henkilökuntaa ja psykologi ja/tai kuraattori. Ryhmällä on koulussa tietyt erityiset tehtävänsä: "Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen." Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilashuolto ei siis ole erityistoiminto, joka puuttuu vain tiettyihin erityistilanteisiin. Oppilashuollollisen näkökulman ja oppilashuoltoryhmän työn tulee päinvastoin leimata koko koulun toimintakulttuuria ja työtapaa. Tavoitteena on koulu, joka on terveellinen, turvallinen ja esteetön erityyppisille oppilaille: "Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä." --- "Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa." Opetussuunnitelman perusteissa kuvatunlainen työtapa on mahdollinen ainoastaan koulussa, jossa on riittävässä laajuudessa ja riittävän säännöllisesti saatavilla psykologin ja kuraattorin palveluja. Pitkäjänteinen, tavoitteellinen oppilashuoltotyö edellyttää myös psykologi- ja kuraattoritoimintojen jatkuvuutta. 19

Kouluverkossa, jolle ovat tunnusomaisia pienet yksiköt ja pitkät etäisyydet, näiden tavoitteiden saavuttaminen käytännössä on vaikeaa. Työympäristö, jossa suuri osa työajasta kuluu matkoihin, ei ole houkutteleva, mikä johtaa helposti henkilöstön liian suureen vaihtuvuuteen. Lisäksi tällaisessa ympäristössä henkilöstöresursseja ei voida hyödyntää tehokkaasti. Pidemmän päälle tämä johtaa todennäköisesti siihen, että oppilashuollon toimintoja ei priorisoida poliittisesti budjetoinnissa ja henkilöstön palkkaamisessa. Tällöin yksittäisille kouluille tarjotaan todennäköisesti vain välttämätön vähimmäismäärä psykologi- ja/tai kuraattoripalveluja. Suositus: Pedagogisesta näkökulmasta Paraisten kaupungin kouluverkossa tulee priorisoida mahdollisimman laajalti seuraavanlaisia ratkaisuja: Koulut tai kohtuullisen välimatkan päässä toisistaan olevien koulujen muodostamat ryhmät riittävän suuria, jotta saatavilla olevia terveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja voidaan hyödyntää tehokkaasti ja jotta kaupungin perusopetus voisi olla houkutteleva työympäristö näille ammattiryhmille. 5 VAIHTOEHDOT JA SUOSITUKSET RUOTSINKIELISEN KOULUVERKON OSALTA KOKONAISUUTENA Kuten edellä on todettu, tämän selvityksen tarkoituksena ei ole kuvailla yksityiskohtaisesti kaupungin jokaista koulua. Tällaiset yksityiskohtaiset kuvaukset on esitetty aikaisemmin tehdyissä selvityksissä eikä niitä tarvitse toistaa tässä. Alla käsitellään jokaista koulua selvityksen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa ja annetaan tarvittaessa suosituksia kouluverkon muuttamiseksi lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Esitetyt oppilasmäärät koskevat luokkia 1 9 eivätkä määriin siis sisälly mahdolliset esikoululuokat. Tarkempia tietoja oppilasmääristä ym. on saatavilla sivistysosaston esitteestä Koulut ja päiväkodit 2014 2015. Skräbbölen, Sunnanbergin ja Vånon kouluja käsitellään alla luvussa 7. 5.1 Malms skola Luokat: 1 6 Oppilasmäärä lukuvuonna 2014 2015: 328 Malms skola täyttää kirkkaasti kaikki edellä luvuissa 2 4 kuvatut edellytykset lukuun ottamatta sitä, että tilat eivät kaikilta osin täytä ehdotettuja uusia turvallisuusvaatimuksia. Suurin turvallisuuspuute on ahtaus, joka heikentää sekä palo- että pelastautumisturvallisuutta. 20

Koulun 1. luokalla on neljä rinnakkaisluokkaa, muilla luokilla kolme. Luokkakohtainen oppilasmäärä on 45 61. Lisäksi koulussa on kolme 3 5 oppilaan pienluokkaa. Koulu on tarpeeksi iso voidakseen hyödyntää tuntikehykset ja muut resurssit tehokkaasti. Tällä hetkellä koululla on käytettävissä suomen, englannin, fysiikan ja kemian sekä musiikin aineenopettajat. Oppilashuolto on järjestetty opetussuunnitelman perusteissa edellytetyllä tavalla. Oppilasennusteen mukaan koulun oppilasmäärä todennäköisesti vähenee lähilukuvuosina. Koulun nykyiset tilat eivät salli oppilasmäärän lisäystä. Kiinteistön rakennusoikeus on käytetty. Pidemmällä aikavälillä Malms skolan nykyisen oppilaaksiottoalueen oppilasmäärä tulee todennäköisesti kasvamaan. Oppilaaksiottoalueita tulee sen vuoksi tarkistaa lähivuosina niin, että Malms skolan ottoaluetta pienennetään. Suositukset: 1. Heti sen ollessa käytännössä mahdollista oppilaaksiottoalueita tulee tarkistaa niin, että Malms skolan oppilaaksiottoaluetta pienennetään hiukan Paraisten etelä- ja länsiosien kouluverkosta elokuussa 2014 selvityksen tehneen työryhmän raporttiin sisältyvän ehdotuksen mukaisesti. 2. Pidemmällä aikavälillä tulee selvittää mahdollisuus Malms skolan oppilaaksiottoalueen pienentämiseen edelleen. 5.2 Kirjala skola Luokat: 1 6 Oppilasmäärä lukuvuonna 2014 2015: 62 Kirjala skola täyttää useimmat edellä luvuissa 2 4 kuvatuista edellytyksistä. Tilat ovat vastarakennetut ja ajanmukaiset. Koulussa on kolme yhdistettyä luokkaa, joissa kussakin on 19 22 oppilasta. Tällä rakenteella koulu pystyy hyödyntämään tuntikehykset ja muut resurssit tehokkaasti. Koululla on luonteva oppilaaksiottoalue, jota koulu todennäköisesti pystyy jatkossa palvelemaan nykyisissä tiloissa. Oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä todennäköisesti pysyy lähilukuvuodet nykyisellä tasolla. Pidemmällä aikavälillä muuttoliike koulun oppilaaksiottoalueelle taannee tasaisen oppilasvirran. Kirjala skolan osalta muutoksiin ei siis ole tarvetta näköpiirissä olevassa lähitulevaisuudessa. 5.3 Kyrkbackens skola Luokat: 1 9 Oppilasmäärä lukuvuonna 2014 2015: 78 Kyrkbackens skolalla tulee lukuvuodesta 2015 2016 lähtien olemaan yhteinen rehtori Skärgårdshavets skolan kanssa. 21

Luokilla 1 6 on kolme yhdistettyä luokkaa, joissa on yhteensä 54 oppilasta. Näiden luokkien opetus täyttää suurimmalta osin opetussuunnitelman perusteissa asetetut vaatimukset. Ehdotetut uudet turvallisuusvaatimukset voivat edellyttää pienten muutosten tekemistä tiloihin, etenkin paloturvallisuuden osalta. Luokilla 7 9 on yhteensä 24 oppilasta. Tämänhetkisen ennusteen mukaan oppilasmäärä pysyy tällä tasolla muutaman lukuvuoden ajan ja kasvaa sen jälkeen hiukan. Nykyiset ja tulevat vaatimukset täyttävän opetuksen ylläpitäminen nykyisellä oppilasmäärällä ei ole taloudellisesti, pedagogisesti eikä oppilashuollon ja muiden tukitoimintojen kannalta kestävää. Ajallisesti pitkien etäisyyksien takia luokkien 7 9 opetusta Skärgårdshavets skolassa ei ole realistista lopettaa niin, että korppoolaiset ja houtskarilaiset oppilaat kävisivät Kyrkbackens skolaa. Tämä merkitsisi sitä, että koulumatkan ajallisen keston sallittu raja ylittyisi osalla oppilaista. Ainoa kestävä ratkaisu on siten luokkien 7 9 opetuksen lopettaminen Kyrkbackens skolassa niin, että oppilaat sieltä käyvät Skärgårdshavets skolaa. Suositukset: Luokkien 1 6 opetuksen Kyrkbackens skolassa tulee jatkua nykymuotoisena. Heti sen ollessa käytännössä mahdollista luokkien 7 9 opetus Kyrkbackens skolassa tulee lopettaa ja oppilaaksiottoalue yhdistää Skärgårdshavets skolan oppilaaksiottoalueeseen. Kyrkbackens skolan kiinteistöstä vapautuvia tiloja tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää kaupungin muissa palvelumuodoissa siten kuin kaupungin asettaman Nauvon ja Korppoon luokkien 7 9 opetuksen sekä terveydenhuollon tilaratkaisuja selvittäneen työryhmän raportissa todetaan. 5.4 Skärgårdshavets skola Luokat: 1 9 Oppilasmäärä lukuvuonna 2014 2015: 68 Skärgårdshavets skolalla tulee lukuvuodesta 2015 2016 lähtien olemaan yhteinen rehtori Kyrkbackens skolan kanssa. Koulun tilat ovat hyvässä kunnossa ja mitoitettu huomattavasti nykyistä suuremmalle oppilasmäärälle. Luokilla 1 6 on kolme yhdistettyä luokkaa, joissa on yhteensä 32 oppilasta. Näiden luokkien opetus täyttää suurimmalta osin opetussuunnitelman perusteissa asetetut vaatimukset. Luokilla 7 9 on yhteensä 36 oppilasta. Tämänhetkisen ennusteen mukaan oppilasmäärä ei tulevina vuosina kasva. Voimassa olevat vaatimukset täyttävän opetuksen 22

ylläpitäminen ei nykyiselläkään oppilasmäärällä ole taloudellisesti, pedagogisesti eikä oppilashuollon ja muiden tukitoimintojen kannalta kestävää. Houtskarilaisten oppilaiden ajallisesti pitkien etäisyyksien takia luokkien 7 9 opetusta Skärgårdshavets skolassa ei ole realistista lopettaa niin, että korppoolaiset ja houtskarilaiset oppilaat kävisivät Kyrkbackens skolaa. Ainoa kestävä ratkaisu on siten luokkien 7 9 opetuksen lopettaminen Kyrkbackens skolassa niin, että oppilaat sieltä käyvät Skärgårdshavets skolaa. Suositukset: Luokkien 1 6 opetuksen Skärgårdshavets skolassa tulee jatkua nykymuotoisena. Heti sen ollessa käytännössä mahdollista luokkien 7 9 opetus Kyrkbackens skolassa tulee lopettaa ja oppilaaksiottoalue yhdistää Skärgårdshavets skolan oppilaaksiottoalueeseen. Vaikutukset investointitarpeeseen: Toimenpiteen toteuttaminen on mahdollista ilman merkittäviä investointeja. Skärgårdshavets skolan tilat ovat nykyiselle oppilasmäärälle ylimitoitetut (noin 28 m 2 /oppilas). Kyrkbackens skolan luokkien 7 9 oppilaat sopivat ongelmitta Skärgårdshavets skolan vastaaville luokille. Edellä mainitussa raportissa ehdotetut kokonaisratkaisut ovat kytköksissä kaupungin muihin palvelumuotoihin eikä niitä käsitellä tässä selvityksessä. On kuitenkin syytä todeta, että tämä ratkaisu mahdollistaa merkittävän kokonaistaloudellisen tehostamisen ja palvelujen laatua voidaan samalla nostaa. Vaikutukset käyttötalouteen: Toimenpiteen on arvioitu suhteessa nykyisiin tuntikehyksiin mahdollistavan 80 tunnin eli noin 140 000 euron säästön lukuvuodessa. Tämänhetkisen tilanteen pohjalta toimenpiteen on arvioitu lisäävän koulukuljetuskustannuksia noin 30 000 eurolla lukuvuodessa. Lisäksi tulevat tukitoiminnoissa syntyvät säästöt, jotka ovat todennäköisesti marginaalisia, mutta joka tapauksessa plussa-alkuisia. Toimenpiteestä voidaan siis arvioida saatavan vähintään 110 000 euron nettosäästö lukuvuodessa. 5.5 Träsk skola Luokat: 1 6 Oppilasmäärä lukuvuonna 2014 2015: 29 Träsk skolassa on kolme yhdistettyä luokkaa, joissa kussakin on 7 12 oppilasta. Ajallisesti pitkien etäisyyksien takia kouluverkkoon ei ole realistista tehdä muutoksia Träsk skolan osalta. 23