Saukonlaituri asemakaava ja asemakaavan muutos SELOSTUS

Saukonlaituri asemakaava ja asemakaavan muutos SELOSTUS

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO 12020 PÄIVÄTTY 9.12.2010 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) satama- ja vesialueita (Muodostuvat uudet korttelit 20055, 20058-20059, 20061-20073 ja osat kortteleista 20056 ja 20060) Asemakaava koskee: Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama) Korttelia 20057 ja osaa kortteleista 20056 ja 20060 sekä katu-, puisto- ja vesialueita ja venesatamaa Kaavan nimi: Saukonlaiturin asemakaava ja asemakaavan muutos Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: 20.10.2008 Kaupunkisuunnittelulautakunta: Nähtävilläolo (MRL 65 ): Kaupunkisuunnittelulautakunta /-virasto: muutettu Kaupunginvaltuusto: Tullut voimaan: Alueen sijainti: Alue sijaitsee Länsisataman kaupunginosassa, Jätkäsaaressa. Aluetta rajaavat pohjoisessa Saukonpaaden satama-allas, idässä sekä etelässä Jätkäsaaren seuraavaksi asemakaavoitettavat alueet ja lännessä meri. 3

Vanha Saukonlaituri hiilinostureineen, kuva kaupunginmuseo. YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto: arkkitehti Pia Sjöroos projektipäällikkö, arkkitehti Matti Kaijansinkko arkkitehti Kirsi Rantama arkkitehti Teo Tammivuori maisema-arkkitehti Jouni Heinänen diplomi-insinööri Anna Nervola (liikennesuunnittelu) diplomi-insinööri Jukka Tarkkala (teknistaloudellinen suunnittelu) diplomi-insinööri Kaarina Laakso (teknistaloudellinen suunnittelu) suunnitteluavustaja Tiina Tikkanen-Mikkola suunnitteluavustaja Annikki Vartiainen Talous- ja suunnittelukeskus: projektinjohtaja Timo Laitinen projekti-insinööri Laura Schrey projekti-insinööri Outi Säntti Kiinteistövirasto: kiinteistölakimies Sami Haapanen (tontti-osasto) projektipäällikkö Kalle Rantala (geotekninen osasto) Rakennusvalvontavirasto: Pirkka Hellman Rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto: projektinjohtaja Juha Lahti projektinjohtaja Lotta Suominen Liikuntavirasto: Opetusvirasto: Sosiaalivirasto: Antti Salaterä Hanna Liukkonen-Lehtiniemi Kaisa Nuikkinen Inkeri Rehtilä Helsingin satama: Raili Niemelä Hannu Kärki Kaupunginmuseo: Sari Saresto 4

SISÄLTÖ 1 TIIVISTELMÄ...6 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö...6 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet...7 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteutus...7 2 LÄHTÖKOHDAT...8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...8 Maakuntakaava...10 Yleiskaava...11 Asemakaavat...13 Rakennusjärjestys...14 Kiinteistörekisteri...14 Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökset...14 Pohjakartta...15 Maanomistus...15 Alueen historia ja yleiskuvaus...16 Maisema ja rakennettu ympäristö...17 Palvelut...18 Luonnonympäristö...18 Yhdyskuntatekninen huolto...19 Keskeiset ympäristötekijät...20 Ympäristöhäiriöt...22 3 TAVOITTEET...24 Identiteetiltään vahva ja ekologisesti kestävä asuinalue... 24 Monipuoliset asumisratkaisut.......25 Muistumia tavarasatamasta...25 4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS...26 Yleisperustelu ja -kuvaus...26 Mitoitus...27 Asuinrakennusten korttelialueet (A, AK, AKS, AP)...28 Yleisten rakennusten korttelialueet (YO, YS)...36 Venesatama (LV)...37 Vesialueet (W)...38 Autopaikkojen korttelialue (LPA)...40 Toimitilarakennusten korttelialue(kty-1)...41 Palvelurakennusten korttelialueet (P)...42 Puistoalueet (VP)...43 Kadut ja aukiot...46 Liikenne...47 Palvelut...50 Luonnonympäristö...51 Suojelukohteet...52 Ekotehokkuus...54 Yhdyskuntatekninen huolto...55 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...55 Rakennustekniset erityispiirteet...56 Ympäristöhäiriöt...56 Nimistö...57 5 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET...58 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, naapurikaupunginosiin ja rakennettuun ympäristöön...58 Vaikutukset liikenteeseen...58 Vaikutukset kaupunkirakenteen ekotehokkuuteen...58 Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen...58 Vaikutukset luontoon, merialueisiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kaupunkisiluettiin sekä virkistysalueverkostoon...59 Vaikutukset ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen...61 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin...62 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset...62 Tonttitalous...63. 6 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS...64 Rakentamisaikataulu...64 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...64 Toteutuksen seuranta...65 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...66 Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus...66 Viranomaisyhteistyö...66 Esitetyt mielipiteet...67 8 KÄSITTELYVAIHEET...69 LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Tilastolomake 3. Saukonlaiturin asemakaavakarttapienennös ja määräykset 4. Havainnekuvapienennös 5. Vesihuolto 6. Energia- ja jätehuolto 7. Yleistasaus ja aluekuivatus 8. Pohjarakennekartta 9. Liikennesuunnitelma 10. Pelastus- ja huoltoajokaavio 11. Katupoikkileikkaukset 12. Selvitykset ja suunnitelmat 5

Mallinnos kaava-alueesta, Tietoa Oy. 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö Saukonlaiturin alue on läntisin osa merellisen Jätkäsaaren uutta asuinaluetta. Saukonlaiturin asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistavat tavarasatamakäytössä olleen alueen muuttamisen asuin- ja työpaikka-alueeksi. Tavoitteena on tiivis ja merellinen Helsingin kantakaupungin jatke, jolla on omanlainen ja tunnistettava luonne. Alueelle on suunniteltu erilaisia korttelityyppejä Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelman hengessä. Alueelle rakennetaan myös rivitalo- ja townhouse- eli kaupunkipientalokortteleita sekä rivitalomaisia osuuksia perinteisiin kerrostalokortteihin. Kaupunkisuunnitteluviraston yleisuunnitteluosaston ja VTT:n yhteistyössä kehittämän Helsingin ekotehokkuuden arviointityökalun avulla kaavatyössä on kiinnitetty erityisesti huomiota ekologisen ja kestävän kaupunkisuunnittelun ratkaisuihin. Alue koostuu suurelta osin asuinkortteleista. Kaavassa on osoitettu tontit myös Jätkäsaaren toiselle peruskoululle, lastentalolle, sekä sosiaaliviraston nuorisokodille. Koulu ja lastentalo sijaitsevat alueen eteläosaan rakennettavan kaupunkipuiston, Poseidoninpuiston vieressä. Kaava-alueen lounaisreunalla pienempi Tritoninpuisto suojaa aluetta tuulilta ja merenkäynniltä sekä tarjoaa merellisiä oleskelupaikkoja. Saukonlaiturin alueen länsiosan halkaisee kanava, joka päättyy alueen eteläreunalla purjevenesatamaan. Kanava-altaan tori muodostaa Saukonlaiturin alueen sydämen ja on sen merkittävin tunnistettavuustekijä. Kaavassa on myös osoitettu tontti veneiden korkeasäilytysrakennukselle. Alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat pääosin viereisessä Jätkäsaaren keskuskorttelissa. Kaava-alueen asuinkortteleiden kivijalkoihin on kantakaupunkimaiseen tapaan osoitettu liiketiloja. Saukonlaiturin alueelle saavutaan Atlantinkadulta, joka on yksi Jätkäsaaren kokoojakaduista. Saukonlaiturin aluetta kiertää tonttikatu, jonka luonne ja nimi muuttuvat ympäröivän korttelirakenteen mukaan. Pysäköintiratkaisuissa on etsitty kohtuuhintaisia ratkaisuja. Yli puolet alueen pysäköinnistä on sijoitettu pysäköintitaloon ja loput sijoitetaan kortteleiden pihakansien alle. Vieraspysäköinti on järjestetty katujen varsille. 6

SAUKONLAITURI SAUKONLAITURIN SATAMA-ALLAS VENEHOTELLI JÄTKÄSAAREN KAUPALLINEN KESKUS NUORISO- KOTI LIIKE- TILA TRITONINPUISTO SAUKONLAITURI PANAMANKATU PANAMANKATU KANAVA KANAVA-ALLAS KANAVA PURJEVENESATAMA LIIKE- TILA LIIKE- TILA OPISKELIJA- ASUNNOT KARIBI A N KOULU LASTENTALO LIIKE- TILA KATU P-TALO POSEIDONINPUISTO KANARIANKATU ATLANTINKATU MELKINLAITURIN ALUE Saukonlaiturin toiminnot ja alueet. Saukonlaiturin vanhimmat hiililaiturirakenteet ovat 1920-luvulta ja eriaikoina rakentunut laituri suojellaan kaavassa kokonaisuudessaan muistumana vanhasta tavarasatamatoiminnosta. Ehdotuksessa osoitetaan rakennusoikeutta asumiselle yhteensä 124 170 k-m², liiketiloille 9 140 k-m², julkisille rakennuksille 10 000 k-m² ja pysäköintitalolle 23 700 k-m². Kokonaiskerrosala on 167 010 k-m². Alueen koko on 20,7 hehtaaria, josta vesialuetta on 5,4 hehtaaria ja puistoaluetta 2,4 hehtaaria. Merialuetta täytetään noin 2 hehtaaria. Aluetehokkuus on e = 1,09. Keskimääräinen korttelitehokkuus kerrostalokortteleissa on e = 2,3 ja rivitalo- sekä kaupunkipientalokortteleissa on e = 1,9. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävä 26.4. 17.5.2010. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus järjestettiin 5.5.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta esitettiin 12 mielipidettä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Saukonlaiturin asemakaava- ja asemakaavanmuutosluonnoksen laadittavan ehdotuksen pohjaksi 17.6.2010. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteutus Kaavan toteutus aloitetaan alueen koillisen puoleisista kortteleista noin vuonna 2013. Kaavan toteuttamisen on arvioitu kestävän noin 3-4 vuotta, jolloin alue olisi rakennettu 2017 mennessä. Kaavoitustyö on käynnistetty Helsingin kaupungin aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 7

2 LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavaa koskevat seuraavat, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Varataan riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistetään verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Otetaan huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyritään ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Varaudutaan lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Otetaan huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Selvitetään pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve ennen kaavan toteuttamistoimiin ryhtymistä. Edistetään energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Helsingin seudun erityiskysymykset: Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi varmistetaan tonttimaan riittävyys. Yhdyskuntarakenteessa varaudutaan raideliikenteen laajentumiseen ja tehokkuuden parantamiseen sijoit- 8

Jätkäsaari kesällä 2010. Saukonlaituri kuvassa vasemmalla. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy. tamalla riittävästi asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista niiden vaikutusalueelle. Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen ajoitetaan siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Ehdotus ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Alue rakentuu Helsingin keskustan välittömään läheisyyteen (tavoite huomattavien asuinalueiden sijoittamisesta). Jalankulun ja pyöräilyn verkostot on käsitelty asemakaavan kuvauksessa kohdassa Liikenne. Maaperään liittyvät asiat on käsitelty asemakaavan kuvauksen kohdassa Maaperän rakennettavuus ja puhtaus. Uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu korttelisuunnittelussa sekä kaavamääräyksissä ja ne tullaan huomioimaan rakennustapaohjeissa. Kaukolämmön käyttöedellytysten huomioiminen näkyy energiahuoltosuunnitelmissa selostuksen liitteissä. Raide- ja joukkoliikenteen huomioiminen löytyy asemakaavan kuvauksen kohdasta Liikenne. Tulviin liittyvien riskien hallintaan liittyvät asiat on käsitelty lähtökohtien kohdassa Ympäristöhäiriöt kappaleessa Maanpinnan ja rakentamisen korkeustasot. 9

MERKINNÄT Taajamatoimintojen alue Keskustatoimintojen alue Virkistysalue Viheryhteystarve Luonnonsuojelualue Puolustusvoimien alue Energia- ja/tai jätehuoltoon varattu alue Yhdyskuntateknisen huollon alue Moottoriväylä Valtatie/Kantatie Eritasoliittymä Päärata Yhdysrata Satama Laivaväylä Veneväylä Liikennetunneli Liikenneväylän katkoviivamerkintä osoittaa vaihtoehtoisen ratkaisun tai ohjeellisen linjauksen 400 kv voimalinja Raakavesitunneli Jätevesitunneli Pohjavesialue Natura 2000 verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde Valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös UNESCO:n maailmanperintökohde Pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhyke -rajaus Maakuntakaava Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajama-aluetta. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. 10

Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on asuin- ja työpaikka-aluetta. Yleiskaavassa Jätkäsaari on rajattu suunnittelualueeksi, jossa maankäyttömuotojen ja niiden välisten suhteiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella. 11

12 Jätkäsaaren alueelle on laadittu osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.6.2006. Osayleiskaavassa alue on pääosin asuntovaltaista, sekoittunutta kaupunkirakennetta palveluineen ja työpaikkoineen. Etelä- ja länsiosissa on puisto. Länsiosassa on kanava, jonka eteläpuolella venesatama. Osayleiskaava sai lainvoiman 18.8.2006. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan ja osayleiskaavan mukainen.

Alueen asemakaavat. Asemakaavat Alueella on pääosin voimassa 12.12.1979 vahvistettu asemakaava nro 8043. Siinä alue on satama-aluetta ja satamatoimintaa palvelevien varastorakennusten korttelialuetta. Alueen länsinurkassa on voimassa 9.11.1984 vahvistettu asemakaava nro 8894, jossa alue on myös satama-aluetta ja satamatoimintaa palvelevien varastorakennusten korttelialuetta. Alueella on lisäksi pieneltä osin voimassa 27.1.1981 vahvistettu asemakaava nro 8337 ja 7.6.1993 vahvistettu asemakaava nro 10030. 13

Ote ajantasaasemakaavasta. Rakennusjärjestys Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 22.9.2010. Kiinteistörekisteri Alue on merkitty Helsingin kaupungin ja valtion ylläpitämiin kiinteistörekistereihin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 17.6.2010 hyväksyä 10.6.2010 päivätyn Saukonlaiturin asemakaava- ja asemakaavanmuutosluonnoksen laadittavan ehdotuksen pohjaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi jatkosuunnitteluohjeeksi tutkia alueen keskiosan asuinkortteleiden kerroskorkeuden korottamista sekä pysäköintitalon vaiheittain toteuttamista. 14

Pohjakartta, kaava-alue pistekatkoviivalla. Pohjakartta Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu 26.3.2010. Maanomistus Helsingin kaupunki omistaa kaava-alueen maan. 15

Alueen historia ja yleiskuvaus Saukko oli alun perin korkea kalliosaari. Kesäaikaan lähiseudun perheet soutivat sunnuntaisin eväsretkelle kalliosaarelle. Talvisin jylhä ja puuton Saukko korkeine kallioineen oli suosittu mäenlaskupaikka hyppyreineen lapsille ja nuorille. Kun teollisuus alkoi levittyä alueelle, Saukon kallioluodolle rakennettiin varastorakennuksia ja laitureita. 1911 hyväksyttiin ehdotus alueen saarten käyttämisestä satama- ja varastotarkoituksiin. Saukon kivi oli ehyttä ja kauniin väristä ja sitä käytettiin esimerkiksi katujen päällystämiseen ja Johanneksen kirkon rakentamiseen. Kun Saukko ja viereinen pienempi Saukonkari oli louhittu tasaisiksi, saaret liitettiin osaksi Jätkäsaareen satamaa. Saukonlaituri linjattiin tuolloin nykyiseen linjaansa hiililaituriksi. Saukonlaituria on vuosikymmenten aikana jatkettu ja maata on täytetty sataman laajentuessa. Vuosikymmenten kerrostumat näkyvät vanhassa laiturissa erilaisina rakenteina. Jätkäsaaren tavarasatama muutti vuoden 2008 lopussa Vuosaareen. Siihen saakka Saukonlaiturin alue oli ulkopuolisilta suljettua asfalttista merikonttien säilytyskenttää. Saukonlaiturin alueen koko on 20,7 ha. Alueen koillispuolella sijaitsee Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava-alue. Alueen pohjoispuolelle kohoaa tulevaisuudessa osayleiskaavan mukainen Jätkäsaaren kaupallinen keskus (osayleiskaavassa 40 000 k-m²). Saukonlaiturin merialtaan luoteispuolella on Saukonpaaden asuin- ja työpaikka-alue. Lounaisosaltaan Saukonlaiturin alue liittyy avomerialueeseen ja on Helsingin oloissa erittäin tuulinen. 16

Entinen kallioluoto Saukko, kuva kaupunginmuseo. Maisema ja rakennettu ympäristö Saukonlaiturin alue sijoittuu Lauttasaarenselän maisematilan reunalle, osaksi selkää idässä rajaavaa rakennettua ympäristöä. Lännessä maisematilan reunan muodostaa Lauttasaaren ranta ja pohjoisessa Lauttasaaren sillat. Etelässä selkää rajaavat Pihlajasaarten ja Melkin metsäiset saaret. Lauttasaarenselkä sijoittuu osaksi Suomenlahden pohjoisrannan suurten selkävesien vyöhykettä. ovat Saukonpaaden alueen itäpuolella Messipojanja Messitytönkatujen varren kuusi- ja seitsemänkerroksiset asuinkerrostalot sekä Laivapojanaukiolla sijaitseva suojeltu sataman entinen huoltorakennus. Laivapojanaukiolla on myös suojeltu, 1930-luvulla rakennettu betoninen puhelinkoppi. Itse asemakaava-alue on avointa ja teollista maisemaa, entistä satamakenttää. Alueen länsirannalta avautuu esteettömiä merinäkymiä ulkosaaristoon ja avomerelle asti. Saukonlaiturin alueen välittömässä läheisyydessä ei asemakaavaehdotuksen valmistelun aikaan ole vielä rakennuksia. Lähimmät olemassa olevat rakennukset 17

Palvelut Saukonlaiturin alueella ei ole sijainnut palveluita. Lähiseudun merkittävimmät julkiset ja kaupalliset palvelut ovat Ruoholahden metroaseman ympäristössä, jonne on matkaa kaava-alueen pohjoisreunalta noin 600 metriä. Ruoholahdessa on yksityinen kansainvälinen koulu ja yksi yleinen koulu. Lähimmät päiväkodit sijaitsevat Ruoholahdessa. Ruoholahden Kaapelitehtaan kulttuuripalvelut sijaitsevat noin puolen kilometrin päässä alueelta. Luonnonympäristö Saukonlaiturin alue on rakennettu täyttömaalle ja osittain Saukko-nimisen kalliosaaren sekä kahden pienemmän luotosaaren päälle. Saaret on louhittu tasaisiksi ja niitä ympäröivä merialue täytetty sataman rakentamisen myötä. Maanpäällistä luonnonympäristöä ei ole säilynyt, eikä alueella ole puuvartista kasvillisuutta. Alueeseen kuuluvasta merialueesta osa on luonnontilaista, mutta rannan tuntumassa merenpohja on ruopattua pohjaa tai täytemaaluiskaa. 18

Näkymä Jätkäsaaren yli kohti avomerta. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on tavarasatamatoimintoja palvelevat yhdyskuntateknisen huollon maanalaiset verkostot: sähkönjakelu, tietoliikenne, vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Alueella on korkeat valaisinmastot ja keskellä sijaitsee sähkömuuntamorakennus. Alueen itäosassa sijaitsee jäteveden pumppaamo. 19

Keskeiset ympäristötekijät SAUKKO Maaperän ja merialueiden rakennettavuus Alueen rakennettavuus on perustamisen kannalta vaihteleva. Vanhojen kallioisten saarien kohdalla luonnonmaakerrokset ja louhittu kalliopohja ovat lähellä maanpintaa ja rakennettavuus hyvä. Näillä alueilla maan- tai kallionvarainen perustaminen on yleensä mahdollista. Suurelta osin joudutaan kuitenkin käyttämään paalutusta, sillä alue on täytemaata, jota ei ole rakennettu rakennuspohjaksi. Täytteessä on louhetta ja kaava-alueella on laajoja louhepenkereitä. Eteläosan täytteissä on myös upotettuja puisia hiekkaproomuja. Osalta aluetta ei ole poistettu hienorakeisia maakerroksia ennen täytteen rakentamista. Myös täytteessä on hienorakeisia maakerroksia. Saukonlaiturin läntinen päätelaituri, Saukonnokan laituri, on jätetty täytteen sisään. Täytteen sisällä on myös nosturiratojen perustuksia ja kaapelikanavia. Merialueella on hienorakeisia sedimenttejä, joiden varaan ei voi rakentaa uutta täytemaata tai rakennuksia. Maaperän kerrosrakennetta on selvitetty porakonekairauksilla vuonna 2010. TÄYTTEEN ALTA SAVI POISTETTU TÄYTTEEN ALLA SAVI KASUUNITELAKKA TÄYTTEEN ALLA SAVI Saukonlaiturin alueella on tehty maaperän pilaantuneisuuden tutkimuksia osayleiskaava- ja asemakaavavaiheissa. Tutkimuksia on tehty koekuoppatutkimuksina ja havaintoputkitutkimuksina. Maa-, vesi- ja huokoskaasunäytteet on tutkittu laboratoriossa. Täytemaan rakentaminen ja varastointitoiminta on aiheuttanut maaperän paikoittaista pilaantumista metalleilla, PAH-yhdisteillä ja öljyllä. Pilaantunutta maata on noin 115 000 tn. Alueen täytöissä on myös rakennusjätettä. SAUKON- KARI UPOTETUT PROOMUT TÄYTTEEN ALLA SAVI LOUHEPENKEREET TÄYTTEEN ALTA SAVI POISTETTU Maaperässä on mm. upotettuja proomuja, joiden sijainnista ei ole täsmällistä tietoa. Tarkempi pohjarakennekartta liitteissä. Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus ja tutkimukset Maankäytön muutoksiin liittyvä rakennustoiminta aikaisemmin muussa käytössä olleilla alueilla on lisääntynyt huomattavasti parinkymmenen viimeisen vuoden aikana. Tällaisilla alueilla maaperässä on yleisesti erilaisia haitta-aineita ja maa-alueita pidetään pilaantuneina. Pilaantuminen aiheuttaa tutkimustarpeen, jotta suunnittelu, kunnostaminen, lupakäsittely ja taloussuunnittelu voidaan hoitaa riittävällä tarkkuudella. Alueella on tehty pilaantuneen maan tutkimuksia, tarkempi maaperän pilaantunrisuus- ja tutkimuskartta liitteissä. 20

Maanpinnan ja rakentamisen korkeustasot Alueen nykyinen maanpinnan korkeusasema on pääosin +2,5 +3,0. Saukonlaiturin reuna on tasolla +2,5. Alue rajautuu luoteessa Saukonlaiturin satama-altaaseen sekä lounaassa Lauttasaarenselän merialueeseen. Saukonlaiturin korkeusasemat vaikuttavat asemakaava-alueen reunojen korkeusasemiin luoteisreunalla. Koillisosastaan alue liittyy Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava-alueeseen ja sen suunniteltuihin korkeusasemiin. Korkeusaseman suunnittelussa otetaan huomioon alueellisen kuivatuksen järjestäminen, katujen ja raittien kaltevuus, esteettömän liikkumisen järjestäminen, pelastusreitit, pysäköintijärjestelyt kortteli- ja puistoalueilla ja tavoitteet topografialtaan vaihtelevan asuinympäristön muodostamiseksi. Saukonlaituri. Korkein havaittu vedenkorkeus on ollut keskivedenpintaan nähden +1,51 (9.1.2005, vastaa +1,40 N43) ja alin -0,92 (1904, vastaa -1,03 N43). Ympäristöoppaan nro 52 mukaan keskimäärin yhden kerran seuraavan 200 vuoden aikana saavutettava vedenkorkeus Helsingin edustalla on N60-korkeusjärjestelmässä +2,30. Kun otetaan huomioon, että oppaan laatimisen jälkeen on havaittu noin 0,2 m aikaisempaa korkeampi merivedenpinnan taso, voidaan alimpana suositeltavana rakentamiskorkeutena pitää N60-järjestelmässä +2,50, joka on +2,45 N43-järjestelmässä. Lisäksi on otettava huomioon ulapan pituudesta ja rannan muodosta johtuva aaltoiluvara, vähintään 0,3 m. Ulapan pituus Pihlajasaarten ja Melkin suunnasta on noin 1,5 km, jota vastaava kerran sadassa vuodessa toteutuvan tuulen aiheuttama aallon nousukorkeus jyrkässä rannassa on noin 1,2 m. Voidaan olettaa, että kerran 200 vuodessa toteutuva ylin merivedenpinnan korkeus ja kerran 100 vuodessa toteutuva myrskytuuli eivät toteudu samanaikaisesti. Rantavyöhykkeet on suunniteltu siten, että Lauttasaarenselän suunnassa on 30 m puistoalue ja venesataman pohjaantäytetyt aallonmurtajat, jotka nämä estävät aaltoilun ulottumisen katu- ja korttelialueille. Alueella suunniteltu maanpinnan korkeustaso ylittää tason +2,75 lukuun ottamatta Saukonlaiturin laiturialuetta ja Tritoninpuiston rantapuistoa. Saukonlaiturin katu-alueen suunnittelussa on otettava huomioon mahdollisuus meriveden korkeaan tasoon. Alueella uudisrakentaminen suunnitellaan siten, että meriveden pinta voi nousta tasolle +2,75 ilman että se aiheuttaa haittaa rakenteille, viihtyvyydelle tai terveydelle. 21

Osayleiskaava vaiheen meluselvityksen liikennemelukaavio, katuliikenteen melu päiväaikaan. Akukon Oy. Ympäristöhäiriöt Sataman haitat Länsisataman matkustaja-alukset eivät aiheuta meluhaittaa tai ilmanlaadun heikkenemistä alueella. Korttelialueet sijaitsevat lähimmillään noin 0,65 km päässä laituripaikoista. Ruoholahden polttoainesatama sijaitsee noin 0,4 km päässä. Tulevaisuudessa kaavamuutosalueen ja satamien väliin rakentuu korttelialueita, jotka estävät melun leviämisen alueelle. Atlantinkadun keskivuorokausi-liikenteeksi on 6 000 ajoneuvoa ja lisäksi kadulla on raitiotie. Lähimpien asuinkortteleiden ulkoseiniltä edellytetään 32 db ääneneristävyyttä, varsinkin rakennusten kadun puoleisissa nurkissa. Liikennemelu Suurimman meluhaitan alueelle aiheuttaa Atlantinkadun ajoneuvoliikenne ja se kohdistuu kadun vieressä sijaitsevien rakennusten alakerroksiin sekä Poseidoninpuistoon. Länsisatamaan menevä liikenne opastetaan Mechelininkadun ja Tyynenmerenkadun kautta. Ruoholahdesta Länsisatamaan tuleva liikenne pyritään ohjaamaan Atlantinkatua pitkin. Ennuste 22

Osayleiskaava vaiheessa tehtiin Jätkäsaaren tuulisuusselivitys. Kuvassa keskituulen suhde referenssipisteen keskituuleen, tuulimaksimit kaikilla tuulensuunnilla.. Tummanpunaisella alueella tuulisuus on lähellä referenssipisteen (merellä 22 metrin korkeudessa) tuulisuutta. Kuva: WSP Finland Oy. Tuulisuus Jätkäsaaren sijainti avomeren ympäröimänä useammasta suunnasta tekee siitä Helsingin oloissa tuulisen alueen. Yleiskaavavaiheessa tehtiin tuulisuuskartoitus sekä arvioitiin tuulen ja pakkasen yhteisvaikutus tuulitunnelikokeen, tuulitilaston ja lämpötilatilaston avulla. Tutkimuksessa selvitettiin tuulisuusvaikutusta viihtyvyyteen katutasossa, haitallisen kovien tai liikenneturvallisuuteen vaikuttavien tuulien esiintymistä, tuulen ja pakkasen yhteisvaikutuksen (pakkasen purevuus) vaikutusta viihtyvyyteen ja paleltumisriskiin. Katutason olosuhteiden lisäksi selvitettiin talojen kattotason olosuhteita kattoterassien suunnittelua varten. Kattotasolla yli 10 m/s puuskatuulia esiintyy noin 100-kertainen määrä katutasoon verrattuna. Tuulisuuskartoituksen johtopäätökset on otettu Saukonlaiturin alueen suunnittelun yhdeksi lähtökohdaksi. Rakennuksilla ja umpikorttelirakenteella on selvä tuulelta suojaa antava vaikutus siten, että jo meren rannan reunimmaisen korttelin sisäpihalla on huomattavasti paremmat olosuhteet viihtyvyyden kannalta kuin meren puolella. Tärkeimmät kävelyreitit on suunniteltu siten, että myös huonolla säällä on mahdollisimman suojainen reitti rakennusten läheisyydessä. Talvella puhaltavat kylmät pohjoistuulet otetaan huomioon arkipäivän reittien suunnittelussa. Tuuliongelmia esiintyy yleisesti suurten tai korkeiden erillisten rakennusten ympärillä ja pitkillä suorilla kaduilla, joiden varrella on tiiviisti suuria rakennuksia. Katutilan ja rakennusten suunnittelussa on syytä välttää sellaisia ratkaisuja, jotka lisäävät tuulen pyörteisyyttä. 23

Saukonlaiturin alue sijaitsee avomerinäkymien ääressä. 3 TAVOITTEET Identiteetiltään vahva ja ekologisesti kestävä asuinalue Saukonlaiturin asemakaavan tavoitteena on jatkaa Jätkäsaaren suunnittelua Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavan tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on viihtyisä, elävä ja ekologisesti kestävä osa kantakaupunkia, jossa työ, asuminen, vapaa-aika ja virkistys lomittuvat toisiinsa. Jätkäsaaren vaiheittain rakentuvat osa-alueet suunnitellaan luonteeltaan erilaisiksi. Saukonlaiturin alueella korostetaan alueen merellisyyttä ja meren läheisyyttä. Alueelle suunnitellaan erilaisia venepaikkavaihtoehtoja asukkaille, rantoja kiertävää julkista reitistöä sekä merellisiä näkymiä niin julkisista ulkotiloista kuin asunnoista. Merenrantaan, Tritoninpuistoon, suunnitellaan paikkoja, joissa voi istua, oleskella ja katsella merimaisemaa. Tritoninpuistossa pääsee lähelle merta, mutta puistoon suunnitellaan myös suojaisa reitti myrskysäiden varalle. Saukonlaiturin alueen kanava tarjoaa suojaisemman merellisen julkisen ulkotilan. Keskeisen kanava-altaan ääreen on suunniteltu ilta-aurinkoon avautuva torialue sekä portaat veteen. Kanava-altaan toisessa päässä on tilaa esimerkiksi avantouintipaikalle. Saukonlaiturin alue täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja tukeutuu julkiseen raideliikenteeseen. Alueen kokonaissuunnittelussa ei voida osoittaa hulevesien keräystä ja suodatusta, mutta tavoitteena on että korttelitasolla hulevesienkeräys huomioidaan. Alueelle on suunniteltu eriluontoisia, suojaisia korttelipihoja. Alueen pohjoisosan asuinkortteleiden pihat voidaan toteuttaa maanvaraisina, koska niiden pysäköinti sijoitetaan pysäköintitaloon. Tällöin pihoille voidaan sijoittaa isojakin puita ja tuulisuuden haittoja saadaan vähennettyä. Kun pysäköintitalo ja asunnot rakennetaan erillisinä, on pysäköintipaikan hinnan erottaminen asunnon hinnasta toteutus vaiheessa helpompaa. Tavoitteena on myös kehittää erilaisia liikkumispalveluita. Näistä esimerkkeinä ovat yhteiskäyttöautot sekä kevyen liikenteen eri ratkaisut, kuten pyöräparkit ja helppokulkuinen ja esteetön jalankulkuympäristö. 24

Saukonlaiturin avoimien kortteleiden massotteluperiaatteita. Kuva AOA Oy. Saukonlaiturin arabikortteleissa on haettu vaikutteita suojatusta arabikylärakenteesta. Kuvat: Traditional Domestic Architectire of the Arab Region. Monipuoliset asumisratkaisut Jätkäsaaren kaltaisiin aluerakentamiskohteisiin asukkaat muuttavat pääosin lähialueilta. Esimerkiksi nykyisissä ruoholahtelaisissa on mitä todennäköisimmin paljon Jätkäsaaren uusia asukkaita. Jätkäsaaressa, kuten myös Saukonlaiturin alueella, on tavoitteena tarjota monipuolisia asumismuotoja erilaisille ja eri-ikäisille asukkaille. Saukonlaiturin alueelle suunnitellaan opiskelija-asuntoja, kantakaupunkimaista kerrostaloasumista sekä merenrantaan tasokasta pientaloasumista. Alueen väestöstä, palveluista, erilaisista toiminnoista ja näiden luonteeseen liitetyistä mielikuvista muodostuu ajan kuluessa kaupunginosan sosiaalinen profiili. Saukonlaiturin alueella on tavoitteena kehittää ja monipuolistaa helsinkiläistä kerrostaloasumista erilaisten korttelirakenteiden avulla. Helsingin kaupungin kehittyvä kerrostalo-ohjelman mukaan kerrostalorakentamista tulisi kehittää siten, että se tarjoaa erilaisia yksilöllisiä asumisratkaisuja ja on kilpailukykyinen vaihtoehto myös niille, jotka voivat valita asumistapansa. Alueelle on suunniteltu korttelirakenteita, joille voidaan sijoittaa erilaisia talotyyppejä. Perinteisen lamellityypin rinnalle on suunniteltu kortteleihin myös piste-, pien- ja rivitalomaisia osuuksia ja näiden yhdistelmiä. Asunnoista saadaan näkymiä merelle ja kanavalle. Kokonaisrakenteella on myös tavoitteena torjua alueen merkittävintä ympäristötekijää eli tuulisuutta ja sen aiheuttamia haasteita. Muistumia tavarasatamasta Uudelle asuinalueelle jää muistuma vanhasta satamatoiminnasta, kun vanha hiililaituri, Saukonlaituri suojellaan. Saukonlaiturin ajalliset kerrostumat 20-luvun kivipintaisista laiturirakenteista viimeisimpiin 90-luvulla rakennettuihin betonisiin osiin kertovat alueen historiasta. Uudet rantarakenteet sovitetaan osaksi Saukonlaituria sen henkeä kunnioittaen. Myös uudet kanavat suunnitellaan betonirakenteisina tavarasataman henkeen. 25

Kaavakartta. 4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Saukonlaiturin alueen rakentaminen jatkaa Helsingin keskustan tiivistä kaupunkirakennetta länteen. Vanha konttikenttämaisema muuttuu kantakaupunkimaisemaksi. Rakentaminen meren äärelle avaa merellistä Helsinkiä asukkaille ja alueella vieraileville. Kanava tarjoaa suojaisempia, merellisiä julkisia ulkotiloja. Venesatama ja kanava lisäävät venepaikkoja Helsingin keskustaan, julkisen liikenteen verkoston ulottuville. Saukonlaiturin asemakaavan perusrakenne on reunoilta suojattu umpinainen korttelirakenne. Keskiosan korttelirakenne avaa merellisiä näkymiä. Aluetta kiertää yksi tonttikatu, jonka luonne ja nimi muuttuu ympäröivän korttelirakenteen mukaan. Alueelle saavutaan Karibiankatua pitkin. Katu on urbaani kantakaupunkikatu ja kanavan kohdalle saavuttaessa se muuttuu toriaukiokaduksi. Tästä siirrytään kanavan yli sillan välityksellä Tritoninpuiston saarelle. Saarella katu on nimeltään Panamankatu. Rakentaminen on saarella pienimittakaavaisempaa ja kaupunkipientalot antavat kadulle oman luonteensa. Saarelta poistutaan sillan välityksellä kohti pienvenesatamaa ja Poseidoninpuistoa Kanariankadulle. Saukonlaiturin alueen rakentamisesta pääosa on asuinrakentamista. Alueelle suunnitellaan myös 26

Havainnekuva. Jätkäsaaren toinen peruskoulu ja lastentalo sekä sosiaaliviraston nuorisokoti. Kaupallisia palveluita suunnitellaan kokoojakadun ja kanavatorin varrelle. Alueen pohjoisosaan on varattu tontti moottoriveneiden laituripaikkoja korvaavalle veneiden korkeasäilytysrakennukselle. Julkiset rakennukset 10 000 k-m² Pysäköintitalo 23 700 k-m² Kaava-alueen aluetehokkuus on 1,09. Keskimääräinen korttelitehokkuus kerrostalo-kortteleissa on e = 2,3 ja rivitalo- sekä kaupunkipientalokortteleissa on e = 1,9. Mitoitus Alueen koko 20,7 hehtaaria, josta vesialuetta on 5,4 hehtaaria ja puistoaluetta 2,4 hehtaaria. Meritäyttöjä on noin 2 hehtaaria. Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 167 010 k-m², joka jakautuu seuraavasti: Asunnot 124 170 k-m², noin 3 100 asukasta Liiketilat 9 140 k-m², noin 90 työpaikkaa 27

28

Asuinrakennusten korttelialueet (A, AK, AKS, AP) Perusratkaisu Saukonlaiturin alue muodostuu kolmesta koillinenlounas-suuntaisesta rivistä hyvin eriluontoisia korttelisarjoja sekä Tritoninpuiston saaresta. Perusratkaisussa korostuu asuinrakennusten erilaiset korttelialueet. Alue on tuulinen ja tämä vaikuttaa osaltaan korttelirakenteeseen sekä rakentamisen korkeuteen. Alueen tuulisilla reunoilla, luoteessa ja kaakossa korttelirakenne on suljettua ja suojaavaa. Alueen keskellä korttelirakennetta on avattu. Meren äärellä, alueen lounaiskärjessä sekä luoteessa rakentamisen on oltava tuulisuuden vuoksi pääosin 2-3 kerrosta korkeaa. Siirryttäessä meren ääreltä mantereelle koilliseen kerrosluku kasvaa. Atlantinkadun varrella asuinkerrostalot ovat kuusi ja puoli kerrosta korkeita. Alueen keskellä, avattujen kortteleiden alueella, on muutamia korkeampia (kerrosluku 8-16) pistetaloja, joista saadaan näkymiä merelle. Atlantinkadun varrella, Karibiankadun itäpäässä ja kanavatorin äärellä asuinrakennusten ensimmäiset kerrokset on pääosin varattu liiketiloiksi sekä asukkaiden harraste- ja työtiloiksi. Asuinkortteleiden pihat rakennetaan toisiinsa rajautuvien tonttien osalta yhteisiksi. Pihat jäsennetään pintamateriaalein, istutuksin, kalustein ja valaistuksen avulla viihtyisiksi leikki- ja ulkooleskelutiloiksi. Sisäpihoille suunnitellaan vähintään yksi esteetön ulkoyhteys katualueelta. Merenpuolen julkisivut ovat tummia, jolloin merenrantojen matalammat rakennukset muodostavat tumman jalustan takana kohoavalle kaupunkirakenteelle. 29

Korttelikokonaisuus. Kuva: A-konsultit Oy. Arabikortteli AK-kortteli 20061 sijaitsee vanhan Saukonlaiturin äärellä. Saukonlaiturille puhaltavat kylmät pohjoistuulet suoraan Seurasaarenselältä. Aluetta on suunniteltu erityisesti pienimittakaavaisena, suojaisena ja tiiviinä asuinalueena. Perusrakenteelle on haettu esikuvia perinteisen arabikorttelin suojaavista piirteistä. Kun arabikortteleissa on haettu suojaa erityisesti aurinkoa, hiekkamyrskyjä sekä vieraiden katseita vastaan, on Saukonlaiturin suomalaisessa tulkinnassa etsitty suojaa ankaraa pohjoista ilmastoa vastaan siten, että valoa saataisiin asuntoihin ja ulkotiloihin mahdollisimman paljon. Korttelialue on yhtenäinen, 190 metriä pitkä ja 62 metriä leveä. Julkisivut kaduille ja raiteille, kanavan suuntaan ja Saukonlaiturille muodostavat muurimaisen pinnan, jonka sisältä löytyy kolmiotorien sarja ja vehreä kokoava sisäpiha. Korttelin läpi kulkee julkisia raitteja, jotka johtavat piha-alueen poikki kolmiotoreille. Torit liittyvät korttelia ympäröivään katutilaan ja niiltä on sisäänkäynnit aukiota ympäröiviin asuntoihin. Jokaisen kolmiotorin varren julkisivujen oma tunnisteväristä luo omintakeiset sisäänkäynnit asuntoihin. Idealuonnoksia: A-konsultit Oy. Sisäpiha on urbaani mutta rehevä 20061 30

Näkymiä arabikorttelista. Kuvat: A-konsultit Oy. Kortteli muodostuu kaupunkipientalo-rakennuksista ja kerrostaloista. Kerrosluvut vaihtelevat kolmesta kahdeksaan siten, että korttelin koillisreunan sivukäytävätalo on korttelin korkein rakennusmassa. Korttelin polveilevassa kokonaisrakenteessa kattopinnoilla on suuri merkitys ja ne ovat tärkeä osa kaupunkimaisemaa. Kaavassa on määräys, että kattopintojen, joilla ei ole terasseja, on oltava viherkattoja. Kaavassa on lisäksi määräys, että Saukonlaiturin puoleinen julkisivu on oltava värisävyltään tumma. Rakennustyypit sekoittuvat: terasseja avataan kerrostaloista myös kaupunkipientalojen katoille. Korkeammat ja matalammat osat on lomitettu siten, että korttelin sisäiset valokulmavaatimukset täyttyvät hyvin ja myös kadunvarren rakennuksista saadaan avattua näkymiä korttelin läpi merimaisemaan. Korttelin pysäköinti sijoittuu viereiseen pysäköintitaloon. Aluejulkisivu Bermudankadulle. Kuva: A-konsultit Oy. 31

Näkymä kanavalta-altaalta kohti pohjoista. Kuva: AOA Oy. Avatut korttelit AK-korttelit 20064, 20065 ja 20066 muodostavat Saukonlaiturin alueen keskimmäiset, rakenteeltaan avatut korttelit. Ne muodostuvat kahdesta neljään kerrosta korkeista umpikortteleista, joissa on osin mukana 3-16 kerrosta korkeita pistemäisiä osia. Korttelien matalat jalustat rajaavat katutilaa, suojaavat tuulilta ja mahdollistavat näkymiä sekä pihan valoisuuden. Jalustat ovat toiminnallisesti monipuolisia ja asuntotypologioiltaan monipuolisia. Julkisia, kanavalle avautuvia raitteja on suunnattu siten, että alempien kerrosten asunnoista ja jalankulkuraiteilta saadaan näkymiä kanavalle. Korttelirakenteen siluetti nousee merenrannasta kohti pysäköintitaloa. Kanavan varressa katu on tasossa noin +3. Raitit nousevat kanavalta kohti Bahamankatua noin +6 korkotasoon. Pysäköinti voidaan sijoittaa kanavan varren kortteleissa maan alle siten, että Bahamankadulta mahdollistetaan esteetön yhteys korttelipihoille. Korttelin 20066 pysäköinti on sijoitettu viereiseen pysäköintitaloon ja korttelin piha-alue on maanvarainen. Pihalle voidaan istuttaa suuria puita. Kortteliin sijoittuu alueen korkein, 16-kerroksinen asuintalo. Tuulisuuden vuoksi on tärkeää, että pihalla on kasvillisuutta ja suu- 32

20064 20066 20065 ria puita. Viereisessä korttelissa 20065, jossa pysäköinti on järjestettävä korttelialueella kannenalaisena pysäköintinä, on maanvarainen istutusosa määrätty kaavassa osalle pihaa. Pysäköinti kiertää osittain asuinrakennuksen rungon alla. Pysäköintihalliin ajetaan sisään Karibiankadun kanavan puoleisesta päästä. Tornimaisien osien sijoittamisessa on huomioitu valoisuus ja näkymät. Kokonaisrakenne mahdollistaa monipuolisen rakennus- ja asuntotyypistön. Korttelirakenne on kuitenkin tiivis ja korttelipihat ovat väistämättä osan päivästä varjossa. Kaavassa on määräys sauna- ja monitoimitilan sekä ulkoterassin sijoittamisesta jokaisen tontin korkeimman rakennuksen ylimpään kerrokseen. Yhteiset oleskelutilat ovat aurinkoisia ja niiltä on merinäköalat. Kaavassa on myös määräys tornimaisten osien sisäänvedetyistä ja lasitetuista parvekkeista. Määräys mahdollistaa asunnoille puolilämpimän puskurivyöhykkeen sisä- ja ulkotilan välille ja pienentää asuntojen lämpökuormaa aurinkoisina kesäpäivinä. Määräys ohjaa tornimaisten osien julkisivuja toteutettaviksi kaupunkikuvallisesti yhtenäisenä. Rakennusten korkeimpien osien julkisivuihin ei tavoitella vaaka- tai pystyaiheita korttelirakenteen ollessa itsessään moni-ilmeinen. Näkymä korkeimmalta asuintalolta merelle. Kuva: AOA Oy. Näkymä sisäpihalle. Kuva: AOA Oy. 33

Näkymä Atlantinkadulta kohti Jätkäsaaren keskustakorttelia. Sisäänkäyntipihalliset korttelit 34 Asuinkorttelit 20068, 20070 ja 20071 liittyvät Poseidoninpuistoon ja Jätkäsaaren kokoojakatuun, Atlantinkatuun. Saukonlaiturin tuulisuuden kannalta haastavin kohta on korttelin 20068 kohdalla. Atlantinkadun liikenne taas aiheuttaa osaltaan meluhaittaa kortteleille 20070 ja 20071. Korttelit kääntyvät suojaisan sisäpihan ympärille. Kaavassa on määräys katulinjasta sisäänvedetyistä, sijainniltaan ohjeellisista sisäänkäyntipihoista, joihin on istutettava puuryhmä ja pensaita. Sisäänkäyntipihat ovat mahdollisuuksia tehdä asumisesta tunnistettavampaa ja ne luovat alueelle omaleimaista identiteettiä. Sisäänkäyntipihojen aitaaminen on kielletty kaavamääräyksellä. Kadun varrella sisäänkäyntipihat lisäävät kadun vehreyttä istutuksin ja puiston laidalla ne antavat vaikutelman puiston työntymisestä kortteliin. Atlantinkadun varrella ja Poseidoninpuiston reunalla rakennusten korkeus nousee mereltä päin mantereelle, koilliseen siirryttäessä. Meren äärellä, Poseidoninpuiston reunan lounaan puoleisessa 20068 20070 20071 AK-asuinkorttelissa 20068 kerrosluku nousee kahdesta ja puolesta neljään ja puoleen. Seuraavassa AK-korttelissa 20070 kerrosluku nousee viidestä ja puolesta kuuteen ja puoleen. Atlantinkadun varren opiskelija-asuntolaksi kaavailtu AKS-kortteli 20071 on kuusi ja puolikerroksinen.

Helsinki Townhouse kilpailun voittaneen ehdotuksen ideoita voidaan käyttää myös Saukonlaiturin alueen kaupunkipientaloissa. Kuvat: Heikki Muntola. Tritoninpuiston saari 20059 20056 20057 20058 20060 A-korttelit 20056 ja 20057 muodostavat Jätkäsaaren merijulkisivun Saukonlaiturin alueen kohdalta kohti Lauttasaarta. Rakentaminen on tuulisella ranta-alueella pääosin matalaa, maksimissaan kolme kerrosta korkeaa. A-kortteleista eteläisempi 20057 sijoittuu kokonaan ja pohjoisempi 20056 puoleksi tulevien meritäyttöjen päälle. Kanavan varrelle sijoittuva kaupunkipientalojen AP-kortteli 20060 muodostuu 17: sta tontista, joilla kullakin on rakennusoikeutta 240 k-m². Kaupunkikuvallisena tavoitteena korttelilla on luoda ilmeeltään monipuolinen ja vaihteleva kanavajulkisivu, joka luo alueelle omaperäisen ja tunnistettavan ilmeen. AK-kortteli 20058 ja A-kortteli 20059 muodostavat Tritoninpuiston saaren pohjoisosassa yhtenäisen asuinkortteleiden alueen, joilla kerrosluku nousee yhtenäisellä räystäslinjalla. 35

Yleisten rakennusten korttelialueet (YO, YS) Jätkäsaaren toiselle peruskoululle ja lastentalolle on varattu kaava-alueelta yhteinen tontti korttelissa 20069 (YO). Lastentaloon sijoittuu peruskoulun ensimmäisten luokkien lisäksi sosiaaliviraston päiväkoti. Rakennusoikeutta tontilla on peruskoululle ja lastentalolle 9000 k-m². Rakentaminen voidaan toteuttaa vaiheittain ja rakennukset voivat olla erillisiä tai ne voivat liittyä toisiinsa. Tontti on osittain Poseidoninpuiston puolella, mutta rakennusala on rajattu muun korttelirakenteen kanssa samaan linjaan. Peruskoulun ja lastentalon piha-alueet rakennetaan puiston puoleiselle tontinosalle, mutta ne suunnitellaan osana puistokokonaisuutta puistosuunnittelun yhteydessä. Poseidoninpuistoon rakennettavaa pientä pelikenttää voidaan käyttää peruskoulun ulkoliikunnassa. Koulun ja lastentalon tontille tulee rakentaa lähiliikuntapaikka, joka palvelee kaikkia alueen asukkaita koulujen aukioloaikojen ulkopuolella. NUORISOKOTI Viitesuunnitelmassa nuorisokotia on suunniteltu atriumtyyppisenä. Kuva: AOA Oy. Kortteliin 20066, tontille 2 on osoitettu 1 000 k-m² sosiaaliviraston nuorisokotia varten (YS). Nuorisokoti rakennetaan kolmikerroksiseksi. Nuorisokoti tarvitsee toimintaansa varten suojaisan pihan. Nuorisokodin kortteli kuuluu avattuihin kortteleihin. Avattujen kortteleiden viitesuunnitelmassa nuorisokotia suunniteltiin atriumtyyppinä. 20066/2 36

Purjevenesatama. Kuva: Tietoa Oy. Venesatama (LV) Saukonlaiturin asemakaava-alueen eteläosassa on purjevenesatama. Venesatama sijaitsee Jätkäsaaren uusien merenranta-asuinalueiden keskellä. Satama on suunniteltava ja rakennettava korkeatasoiseksi julkiseksi ulkotilaksi. Satama-alueen tulee liittyä kaupunkikuvallisesti ympäröiviin katu- ja puistoalueisiin. Venesatama on myös vahva identiteettitekijä koko Jätkäsaarelle ja satama-alueen suunnittelussa on otettava huomioon Jätkäsaaren suunnittelun yleiset pääperiaatteet kuten muistumien säilyttäminen vanhasta tavarasatamatoiminnosta. LV Venesatama on mitoitettu 50:lle kaksitoista metriä pitkälle purjeveneelle. Aallonmurtajan reunaan rakennetaan veneluiska, nosturipaikka ja septitankkien tyhjennyspiste. Tyhjennyspisteeseen on oletettu rakennettavaksi oma pieni jäteveden pumppaamo, mutta sen tarve varmistetaan Melkinlaiturin alueen suunnittelun yhteydessä. Satamaan tulee myös Jätkäsaaren jätteen putkikuljetusjärjestelmään liittyvä jätepiste. Satama-alueella on pysäköitipaikat 60 autolle ja talviaikaan nämä paikat toimivat veneiden talvisäilytyspaikkoina. Yksityistä talvisäilytystä voidaan järjestää myös venehotellin yhteyteen. Veneiden talvisäilytyspaikat. 37

Näkymä kanava-altaalle. Kuva: Tietoa Oy. Vesialueet (W) Saukonlaiturin asemakaavan vesialueet luovat aluelle sen tunnistettavan luonteen. Vesialueet tarjoavat merellisiä näkymiä ja toimintaa alueen asukkaille sekä alueella vieraileville. Vesialueista olemassa oleva Saukonlaiturin satama-allas ja vanha Saukonlaituri kertovat alueen historiasta. Alueen länsiosaan rakennettava kanava tarjoaa suojaisia alueita oleskeluun veden ääressä sekä venepaikkoja asukkaille. Lisäksi asemakaava-alueen vesialuetta on avomereen puoleinen ranta, jonka ääreen rakennetaan Tritoninpuisto oleskelualueineen. Saukonlaiturin satama-allas Saukonlaiturin satama-altaassa on venepaikkoja lyhytaikaiseen pysäköintiin. Osa paikoista on varattu venehotellin toimintaa varten. Asemakaava-alueen ulkopuolelle, Saukonpaaden puolelle allasta, Saukonkarinimisen julkisen raitin varrelle on suunniteltu vesibussilaituria. Lisäksi Saukonlaiturin päähän on suunniteltu laituripaikkoja isoille aluksille. Saukonlaiturin reunamuuri on suojelu asemakaavassa pollareineen ja suojatankoineen. Kahdesta kohdin laituri tullaan katkaisemaan kanavia varten ja pohjoisempi näistä kanavista tulee palvelemaan venehotellia. Saukonlaiturin satama-altaan päätyyn on suunniteltu portaat veteen ja altaan päätteenä aukeaa Saukontori. Saukontori rajautuu etelästä Jätkäsaaren keskuskortteliin ja torin pohjoispuolella on Saukonpaaden asuinkerrostalokortteli. Saukonkarin eli satama-altaan pohjoisrannan varrelle rakennetaan kaupunkipientaloja. 10.5 11.5 12.5 14.5 15.6 13.8 10.5 ISOT ALUKSET 10.5 11.0 16.2 10.5 10.2 VESIBUSSIT 12.5 VENEHOTELLI 38

Kanava Saukonlaiturin alueen vahvin tunnistettavuustekijä on alueen länsiosaan rakennettava kanava. Kanava on 20 metriä leveä ja noin 140 metriä pitkä. Kanavan levenee keskiosassa kanava-altaaksi, jonka varrella on ilta-auringon puolella kanavatori palveluineen. Vastapuolella kanava-allasta on tilaa pienelle uimapaikalle, jossa voidaan pitää esimerkiksi avantouintipaikkaa talviaikaan. Kanavan rakenteet jatkavat Saukonlaiturin tavarasataman henkeä betonirakenteisina. Pehmeyttä kanavarakenteisiin tuodaan niihin liittyvillä puisilla laitureilla ja oleskelukansilla. Kanavan ylittävät sillat rakennetaan liittymään kanavanrakenteisiin visuaalisesti yhtenäisinä. Siltojen tulee olla ulkoasultaan selkeitä ja yksinkertaisia. Sillan ja kanavan kaide suunnitellaan yhtenäiseksi. Paikat, joissa mahdollisuus päästä vedenpinnan tasolle. Kanavan itärantaa pitkin kulkee tasossa +3 julkinen raitti. Itärannalle tulee myös yleisiä venepaikkoja moottoriveneille. Siltojen alituskorkeus, noin kolme metriä, rajoittaa suurempien veneiden pääsyn kanavaan. Suuremmat moottoriveneet voivat saada paikan venehotellista. Kanavan länsirantaa reunustavat asuinrakennukset, jotka antavat kanavalle omintakeisen ilmeen. Kanavaa reunustavilla rakennuksilla voi olla omat venepaikat kanavan varrella. Osa kanavanrannan rakennuksista on kaupunkipientaloja, jolloin jokaisella asunnolla voi olla oma ranta. Kanavassa laituripaikalla olevat moottoriveneet voivat varata yksityisestä venehotellista talvisäilytyspaikan. Silta- ja kaiderakenteiden idealuonnoksia. Venepaikat rakennusten omilla rannoilla punaisella ja yleiset venepaikat keltaisella. 39

Tekijänoikeus - Copyright @ Arkkitehdit NRT Oy 2010 kanavatila LIIKETILA Autopaikkojen korttelialueet (LPA ja LPA-1) Korttelissa 20072 sijaitseva pysäköintilaitos palvelee viereisiä asuntokortteleita 20061, 20066, 20070 ja 20071. Pysäköintitalossa on noin 620 paikkaa. Asuinkortteleiden pihat voidaan rakentaa maanvaraisina ja pihoille saadaan istutettua suuriakin puita. Asuinrakennusten ratkaisut ovat myös vapaampia, kun maanalaiset pysäköintiratkaisut eivät ole sitomassa suunnittelua. Pysäköintitalon pysäköintipaikka on edullisempi ratkaisu kuin maanalainen pysäköinti. Samalla ratkaisu tekee helpommaksi autopaikan hinnan erottamisen asunnon hinnasta. Pysäköintitalon vaiheittain toteuttamista on myös tutkittu. Rakenteellisesti vaiheittain toteutus on mahdollista, mutta käytännön ongelmat, esimerkiksi lisärakentamisenaikaiset käyttörajoitukset tekevät vaiheittain totuttamisen haastavaksi. Pysäköintitaloon sijoitetaan maantasoon jätehuone, jossa kerätään mm. lasi- ja pienemetallijätettä ja suurikokoista kartonkia. Tilassa voi mahdollisesti järjestää myös kierrätystä. Maantasoon tulee myös myymälätilaa 300 k-m². Pysäköintitalo punaisella ja kannen- tai rungonalaiset pysäköintihallit keltaisella. +32,250 +30,750 +29,250 +27,750 +26,250 +24,750 +23,250 +21,750 +20,250 +18,750 +17,250 +15,750 +14,250 +12,750 +11,250 +9,750 +8,250 +6,750 +4,400 FILLARIPARKKI +4,500 +4,500 +4,000 +3,800 +3.40 Kalevankatu 31 00100 Helsinki puh 09-6866 780 fax 09-685 7588 +3.50 Saukonlaiturin alueen pysäköintiratkaisut ja pysäköintitalon päälliset asunnot Leikkaus A-A 1:200 19.11.2010 +3.80 +4.05 4.50 vapaa kork. n. 1,9m FILLARIPARKKI 1 067,5 m2 alustila valaistu 4.00 vapaa kork. n. 3m LIIKETILA 57,0 m2 PYSÄKÖINTI valoaukko 6.00 4.50 A A 6.75 MP-paikat luiska n. 1/16 6.00 LIIKETILA 80,5 m2 4.00 LIIKETILA 149,5 m2 VAR 46,0 m2 LASTAUS 160,0 m2 4.20 +3.80 4.20 JÄTE 40,0 m2 PUMP. 15,0 m2 SÄHKÖ 25,0 m2 4.50 4.40 +4.70 Pysäköintitalo luonnoksia kaavan pohjaksi, Arkkitehdit NRT Oy. 40 +4.60 +5.10

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY-1) KTY-1 Veneiden korkeasäilytys, KTY-1 tontti. Saukonlaiturin pohjoisosaan kortteliin 20062 sijoittuu tontti yksityiselle veneiden korkeasäilytykselle eli venehotellille (KTY-1). Jätkäsaareen ei tuulisuuden ja meritäyttörajojen vuoksi saada tavoitteena olevaa määrää veneiden laituripaikkoja. Veneiden säilytykselle on etsitty uusia, kaupunkimaisia ratkaisuja. Venehotelli, joka toimii kuin autojen pysäköintitalo on ollut suunnitelmissa mukana jo Jätkäsaaren osayleiskaavavaiheessa. Saukonlaiturin satama-altaan perimmäinen pohjoiseen suuntautuva puoli on kokonaissuunnitelman kannalta tarkoituksenmukaisin paikka venehotellille. Saukonlaiturin satama-altaan reunaa pitkin kulkee osayleiskaavan mukainen rantoja kiertävä virkistysreitti. Veneiden nosto ja virkistysreitti eivät voi turvallisuussyiden vuoksi toimia samalla rantaalueella. Venehotellia varten Saukonlaiturille on rakennettava kanava ja virkistysyhteys on vietävä sillalla kanavan yli. Venehotelli rakennetaan kanavan päälle, jolloin ei tarvita huoltopihaa. Yksityinen toimija on tehnyt kiinteistövirastolle tonttiin suunnitteluvarauksen jo Saukonlaiturin asemakaavan luonnosvaiheessa. KTY-1 tonttia on kaavatyössä suunniteltu varaajan kanssa yhteistyössä. Toiminta palvelee Jätkäsaaren osayleiskaavan tavoitteita. Venehotelli korvaa moottoriveneiden laituripaikkoja ja voi tarjota samalla myös alueen kanavan venepaikkojen veneiden talvisäilytyspaikat. Luonnos Jätkän venehotellista, Arkkitehtuuritoimisto Kari Ristola Oy. Venehotellin toiminta perustuu nostimeen, joka nostaa veneen rakennuksessa sijaitsevaan venehyllykköön. Venehotelli soveltuu parhaiten 5 10,5 metrin moottoriveneiden säilytykseen. Purjeveneiden säilytys venehotellissa ei ole mahdollista. Vene nostetaan esimerkiksi trukilla hyllystä vesille tai vesiltä hyllyyn noin kymmenessä minuutissa. Venehotellin toiminta säästää myös veneilyn kuormituksia luonnolle: veneen pohjan myrkkymaalien tarve vähenee, kun veneen pohjaa pestään ja se säilytetään sisätiloissa. Kaupunkikuvaan veneiden korkeasäilytys tuo merellistä ilmettä, katujulkisivu on varustettava asemakaavamääräyksen mukaan rakennuksen korkuisin ikkunoin ja näin venehyllyt näkyvät kadulle. Venehotelliin tulee myymälä ja kahvila-ravintolatilaa 500 k-m². Venehotellissa veneet nostetaan esimerkiksi trukilla hyllyille. Kuvassa Inkoon venehotelli. 41

Palvelurakennusten korttelialueet (P) Jätkäsaaren merenrannat rakennetaan kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Saukonlaiturin ranta-alueilla on P-tontteja, jotta ranta-alueille saadaan viihtyvyyttä lisääviä palveluita. Helsingin rantoja kiertävä virkistysreitti ohittaa Saukonlaiturin alueen P-tontit. Rantareitti ja siihen liittyvät P-tontit palveluineen on tarkoitettu paitsi alueen asukkaille, myös muualta saapuville alueella vieraileville. Alueelle pääsee vaivattomasti julkisilla kulkuneuvoilla. Aluetta kiertävällä tonttikadulla on vieraspysäköintipaikkoja myös alueen ulkoilu- ja virkistysalueiden sekä näihin liittyvien palveluiden käyttäjiä varten. Saukonlaiturin lounaiskärjessä on korttelissa 20055 P-tontti, joka liittyy vanhaan Saukonlaituriin ja Tritoninpuistoon. Panamankatu sivuaa vanhaa Saukonlaituria. Kadun molemmin puolin on vieras- ja asiointipysäköintiä. Laiturin päätyyn on suunniteltu laituripaikkoja suurille aluksille. P-tontilta avautuvat näkymät Lauttasaareen sekä Pihlajasaaren ohitse avomerelle. Tontti on auringonlaskun puolella, toisaalta paikka on myös yksi koko Jätkäsaaren tuulisimmista paikoista. Poseidoninpuiston venesataman päädyssä on kaksi erillistä tonttia palvelurakennuksille kortteleissa 20072 ja 20073. Kanariankatu ohittaa tontit ja kadun toisella puolella sijaitsee Jätkäsaaren purjevenesatama. P-tonteille voi sijoittaa myös purjevenesataman toimintaa tukevia palveluja. Tonteille antavat oman luonteensa urbaani Poseidoninpuisto erilaisine toimintoineen sekä etelään avautuva merinäköala. Kanavatorin äärellä on lisäksi yksi P-tontti kortteleissa 20063. Kanava on Saukonlaiturin alueen merkittävin kaupunkikuvallinen tunnistettavuustekijä ja sydän. Se tarjoaa asukkaille suojaisia paikkoja meren äärellä. Kanavatori aukeaa auringonlaskun suuntaan. Tontti täydentää kanavarannan kivijalkaliiketiloja kanavatorin ääressä. 20055 20063 20072 20073 42

TRITONINPUISTO Poseidoninpuisto. Kuva: Tietoa Oy. Puistoalueet (VP) Alueen kaakkoisreunalle sijoittuu noin 250 metriä pitkä, 80 metriä leveä ja 1,6 hehtaarin laajuinen Poseidoninpuisto. Sitä rajaa idässä Atlantinkatu, lännessä ja etelässä Kanariankatu. Pohjoisessa puisto liittyy suoraan Saukonlaiturin alueen asuinkortteleihin sekä peruskoulun ja lastentalon kortteliin. VENESATAMA POSEIDONINPUISTO KANARIANKATU ATLANTINKATU Poseidoninpuisto muodostaa yhteyden rantareitiltä ja Saukonlaiturin venesatamasta Atlantinkadulle ja edelleen kohti Hyväntoivonpuistoa. Puiston läpi kulkee esteetön jalankulku- ja polkupyöräreitti. Puiston keskellä on aukiomaista oleskelutilaa, jolta aukeaa näkymä merelle. Avoimeen keskiosaan sijoittuu myös pieni pelikenttä. Puisto liittyy suoraan koulun ja lastentalon pihoihin ja muodostaa niiden kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Koulun pihalle sijoitettava lähiliikuntapaikka palvelee kouluaikojen ulkopuolella 43

Tuulisuus, AVOIN JA PUOLIAVOIN avoin TILA, ja puoliavointila, tärkeimmät näkymät. TÄRKEÄT NÄKYMÄT TOIMINTA AUKIOT JA ISTUSKELU KOULUN JA LASTEN- TALON PIHAT PELI JA LEIKKI MATONPESU JA KOIRA-AITAUS LIIKETILA PÄÄREITTI kaikkia asukkaita. Koulutontin ja puiston rajalle voidaan sijoittaa puiston aukiomaista keskitilaa rajaava, tuulelta suojaava ja koulutontin aitauksena toimiva, köynnöksiä kasvava pergolarakenne. Pergolan porttien läpi puistosta voidaan kulkea koulun puolelle. Kanariankadun reunaan voidaan puistoon sijoittaa matonpesupaikka, pieni koira-aitaus ja pieni leikkipaikka. Rannassa on puiston päädyssä kaksi tonttia kahvila-, kioski- tai muulle liiketilalle tai palvelurakennukselle. Puiston maanpintaa nostetaan nykyisestä satamakentän tasosta korkeimmillaan noin +4,6 metriin. Kävelypinta. Kasvillisuus. 44

Tritoninpuisto näkyy ensimmäisenä Lauttasaaresta nähtynä. Kuva Tietoa Oy. rantaviiva: kiviluiska, luonnonmukaisiseksi käsiteltyjä osia, yhteyksiä vedenpinnan tasolle rantareitti: kävely, istuskelutasanteita n. + 1.6-1.8 m suojainen reitti: kävely, pyöräily ja istuskelupaikat n. + 3.0 m 0 2 10 m Periaateleikkaus Tritoninpuistosta. Saukonlaiturin alueen länsipäähän suunnitellaan ja rakennetaan n. 0,8 ha laajuinen merellinen rantapuisto, Tritoninpuisto, jonka istutukset suojaavat viereistä asuinaluetta tuulelta. Puiston läpi kulkee rantareitti. Rantaviivasta suunnitellaan vaihteleva ja se rakennetaan osittain luonnonmukaisesti. Rantaan suunnitellaan laitureita tai vastaavia tasoja, joissa pääsee veden ääreen. Molempien puistojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tuulisuus. Puistoihin luodaan suojaisia paikkoja. Kasvillisuus ja rakenneratkaisut suunnitellaan niin, että ne kestävät tuulta, aallokkoa ja roiskuvaa merivettä. Puut. 45

Korttelialueiden väleissä on raitteja, joilta voi olla sisäänkäyntejä asuntoihin. Kuva: AOA Oy. Kadut ja aukiot Jätkäsaaressa julkiset tilat muodostuvat tiiviin korttelirakenteen rajaamista katutiloista ja aukioista, jotka ovat luonteeltaan kaupunkimaisia. Kaupunkikuvallisissa ratkaisuissa lähtökohtana on keskustaan liittyvien vanhojen asuinalueiden henki, meren läheisyys ja satama-alueen muistumat. Pintamateriaaleina käytetään kantakaupungille tyypillisesti asfalttia. Luonnonkiveä käytetään aukiopinnoissa, jalkakäytävillä ja rajauksissa. Alueen kadut ovat kapeita tonttikatuja. Saukonlaiturin ympäri kiertävän kadun luonne ja mitoitus muuttuvat kohti matalampaa rakentamista siirryttäessä. Atlantinkadulta lähtevä Karibiankatu on urbaani keskustakatu, jonka katuvihreän muodostavat kortteleiden sisäänvedetyt vehreät sisäänkäyntipihat. Kanavantorin alueella katu kulkee torimaisen alueen läpi, jossa ajokaistat on erotettu erilaisilla kivillä, ladonnoilla tai rajauksilla. Sillan jälkeen, siirryttäessä Tritoninpuiston saarelle, katu on nimeltään Panamankatu. Panamankatua rajaavat kolmikerroksiset rakennukset ja liittymiä tonteille on useammin kuin kerrostalokortteleiden kohdalla. Kadunvarsipysäköinti on vain toisella puolella katua. Saarelta siirrytään kohti venesatamaa sillan yli Kanariankadulle, joka johtaa takaisin Atlantinkadulle. Tonttikatujen sekä tonttikadun ja jalankulku- ja pyörätien risteämiskohtia korostetaan katuaukioiden välityksellä. Aukiot muodostavat erilaisten kaupunkitilojen sarjan asuinalueiden keskellä sekä ranta-alueilla. Kävelyreitit on suunniteltu siten, että myös tuulisella säällä asukkailla olisi käytettävissä mahdollisimman suojaisa reitti. Oman luonteensa kaduille luovat myös kerrostalokortteleiden matalammat, kaupunkipientalomaiset osuudet, joissa voi olla sisäänkäyntejä asuntoihin jalkakäytävältä. Atlantinkadun itäreunaan suunnitellaan leveä jalankulkualue, joka liittyy viereisiin rakennuksiin. Alueelle istutetaan puita tai muuta kasvillisuutta. 46

Liikenne Liikenne-ennusteet Saukonlaituri alue liittyy Jätkäsaaren katuverkkoon alueen itäpuolella sijaitsevan Atlantinkadun kautta. Kun koko Jätkäsaari on valmis, Atlantinkadulla on liikennettä noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Keskustatunnelin mahdollinen toteuttaminen ei merkittävästi vaikuta Atlantinkadun liikennemäärään. Länsisatamaan menevä ajoneuvoliikenne opastetaan Mechelininkadun ja Tyynenmerenkadun kautta, mutta Ruoholahdesta Länsisatamaan tuleva liikenne ohjataan käyttämään Atlantinkatua. Asemakaava-alueen tonttikatujen ajoneuvoliikenne on vähäistä. PANAMANKATU PANAMANKATU KARIBIA NKATU BERMUDANKATU BAHAMANKATU KANARIANKATU KARIBIANKATU ATLANTINKATU Katuverkko Saukonlaiturin alueen itäreunalla kulkeva Atlantinkatu on Jätkäsaaren länsiosaa kiertävä alueellinen kokoojakatu. Atlantinkadun katualueen leveys vaihtelee noin 28 metristä noin 44 metriin. Tonttikatujen, Karibiankadun, Bahamankadun, Bermudankadun, Panamankadun ja Kanariankadun leveys vaihtelee 12,5 metristä 17 metriin. Tonttikatujen mutkittelevalla linjauksella ja leveyden mitoituksella pyritään hillitsemään ajonopeuksia. Katujen varsille tulee vieras- ja asiointipaikkoja. Atlantinkadulla ja Poseidoninpuiston sivuitse kulkevalla Kanriankakadulla pysäköintikaistoja jäsennetään kasvillisuudella. 47

Jalankulku ja pyöräily Atlantinkadulla jalankulku ja pyöräily on eroteltu. Pyöräliikenne on yksisuuntaista kuten Jätkäsaaren muillakin kokoojakaduilla. Jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan tasoerolla. Liittymissä pyörätie tuodaan ajoradan tasoon pyöräkaistaksi. Tonttikaduilla pyöräily on ajoradalla. Saukonlaiturin alueen kortteleiden väleissä ja kanavarannassa on jalankulku- ja pyöräilyraitteja. Raittien ja tonttikatujen risteyksiä korostetaan rakenteellisin keinoin. Hyväntoivonpuiston kevyen liikenteen pääreitille on Saukonlaiturin alueelta sujuva yhteys. Alueen rantoja suunnitellaan kiertämään virkistysreitti. Pysäköinti Asukkaiden pysäköintipaikat sijoitetaan pysäköintitaloon tai maanalaisiin pysäköintihalleihin korttelikohtaisesti. Pysäköintitalo sijaitsee keskeisellä paikalla alueen pohjoisosassa korttelissa 20072 (LPA-1). Sinne sijoitetaan neljän lähimmän korttelin pysäköintipaikat. Yhteensä autopaikkoja sinne mahtuu noin 620. Alueen itäosan kortteleiden autopaikat sijoitetaan LPA tonteille tai rakennusten tai tontin piha-alueen alle. Asemakaavan asuinkerrostalotonttien autopaikkojen määrät on määritelty suurelta osin kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden 2007 hyväksymien ohjeiden mukaisesti. Asuinkerrostalojen (A, AK) autopaikkojen laskentaohjeena käytetään 1 ap / 115 k-m². Korttelia 20071 on suunniteltu opiskelija-asuntokortteliksi ja korttelissa on päädytty vastaavien kohteiden kokemusten mukaan autopaikkanormiin 1 ap / 300 k-m². Pien- ja rivitalomaisten tonttien autopaikkavelvoitteeksi on merkitty vähintään 1 ap/100 k-m², kuitenkin vähintään 1 ap/asunto. Pien- ja rivitalomaisten asuntojen osalta on hyväksyttyjä ohjeita sovellettu ottaen huomioon kaava-alueen sijainti keskustan tuntumassa. Venesatamassa on pysäköintinormina 1 ap / 3 venepaikkaa. Muut pysäköintinormit ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden 1994 hyväksymien ohjeiden mukaisia. Alueen suunnittelussa on etsitty vaihtoehtoja pysäköinnin jatkuvasti nouseviin kustannuksiin. Pysäköintitaloratkaisu on edullisempi kuin maanalaiset ratkaisut. Autopaikan hinta voidaan tällöin myös helpommin erottaa asuntojen hinnasta, koska asunnot ja pysäköinti voidaan rakentaa erillisinä. Vieras- ja asiointipysäköintiä rakennetaan alueen katujen varsille. Vieras- ja asiointipysäköinti on maksullista. Polkupyöräpaikat Asuinrakennusten, asuinkerrostalojen ja erityisasumisen korttelialueiden tonteille on sijoitettava polkupyöräpaikkoja vähintään 1 paikka/30 m2 asuntokerrosalaa. Näistä 75% on sijoitettava rakennuksiin. Pysäköintitalo punaisella ja kannen- tai rungonalaiset pysäköintihallit keltaisella. 48

Jätkäsaaren joukkoliikenne 2013. Jätkäsaaren joukkoliikenne 2025, 300 m säteet pysäkeiltä. Joukkoliikenne Saukonlaiturin alueen itäreunassa kulkevalle Atlantinkadulle rakennetaan raitiotie. Lähin pysäkki tulee olemaan Saukonlaituriin rajautuvan Jätkäsaaren keskuskorttelin kohdalla oleva pysäkki, joka suunnitellaan korkeatasoiseksi Jätkäsaaren keskusasemaksi. Raitiotie kulkee Atlantinkadun keskellä ajoneuvoliikenteestä erotettuna. Suunnitelmien mukaan kadulla tulee kulkemaan kaksi raitiolinjaa, joista toinen linja tulee Ruoholahden metroasemalta ja toinen Ruoholahdenkatua Kampista. Raitioliikenteen on määrä aloittaa liikennöinti Ruoholahdesta Jätkäsaaren puolelle vuonna 2012. Väliaikainen päätepysäkki suunnitellaan keskuskorttelin tontille. Tulevaisuuden vararaideyhteys keskuskorttelin ympäri on huomioitu Saukonkadun mitoituksessa. Yhteiskäyttöautot Yhteiskäyttöautoille varataan paikkoja pysäköintitalosta sekä Tritoninsaaren kadunvarsipysäköintipaikoista. Pelastus- ja huoltoreitit Huoltoliikenne alueen tonttikaduilla tulee olemaan vähäistä. Alue liitetään Jätkäsaaren jätteen putkikeräysjärjestelmään, joten jätehuoltoliikennettä on normaalia vähemmän. Kortteleiden sisälle ja pihoille järjestetään huoltoreitit. Pelastusreitit kulkevat pääosin kaduilla ja yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuilla alueilla, mutta suurimpien kortteleiden sisälle tulee päästä myös nostokoriautolla. Liikennesuunnitelma sekä pelastus- ja huoltoajokaavio löytyvät selostuksen liitteistä. Pienten liike- ja myymälätilojen huolto tapahtuu pääosin katualueilta. Näiden tilojen huoltotarpeen täsmentyessä voidaan katualueelta varata lastaustilaa. Koulun ja lastentalon huolto hoidetaan tontille sijoitettavalta huoltopihalta. Koulun ja lastentalon edustan kadulle varataan tilaa saattoliikenteelle. 49

Palvelut Saukonlaiturin alueen pohjoispuolelle suunnitellaan Jätkäsaaren kaupallinen keskus, joten Saukonlaiturin alueelle ei tarvita laajaa kaupallista palveluverkkoa. Alueella on kivijalkaliiketiloja Atlantinkadun ja Karibiankadun varrella sekä pysäköintitalon ja venehotellin maantasokerroksessa. Lisäksi kivijalkaliiketiloja on kanava-altaan äärellä sijaitsevalla torialueella. Omalla P-tontilla sijaitsevia pieniä liiketiloja, joihin voi sijoittua esimerkiksi ravintola- ja kahvilatoimintaa on Saukonlaiturin lounaiskärjessä, kanavatorin reunalla ja Poseidoninpuiston ja venesataman välissä. 50

Luonnonympäristö Avomerinäkymä kaava-alueelta. Alueella ei ole maanpäällistä luonnontilaista ympäristöä. Alueen länsireunan täytealueen laajennus ja rantaviiva on suunniteltu osayleiskaavan mukaiseksi. Täyttöalueen rantaviivasta suunnitellaan osittain luonnonmukaista. 51

Suojelukohteet Saukonlaiturin alueella ei ole aikaisemmin suojeltuja kohteita. Saukonlaiturin asemakaavassa suojellaan 1920-luvulla paikalleen linjattu, eri vuosikymmeninä rakentunut Saukonlaituri. Laituri rakennettin alunperin hiililaituriksi ja sen rakenteisiin on liittynyt hiilinosturinradan rakenteita. Kaavamääräyksellä suojellaan laiturin vedenpinnan yläpuolella olevat, näkyvät reunamuurit sekä metalliset köysipollarit ja vaakasuuntaiset suojatangot. Laiturin pituus kokonaisuudessaan on noin 430 metriä ja se on tasossa noin+2,5. Vanhimmat, pohjoisen puoleiset osat laiturin reunamuureista ovat luonnonkivipintaisia. Rakenteeltaan ne ovat puuarkkuja. Osa vanhimmasta puuarkkurakenteisesta laiturista on jäänyt täyttöjen alle. Seuraava osa laiturista on ponttiseinä ja paalulaattarakennetta, joka ulottuu laiturin reunasta 18 metriä maalle. Tästä seuraavat rakenteet ovat puuarkkurakenteita ja kasuunilaitureita. Lounaan puoleisin osa Saukonlaituria on teräsputkiseinä- ja paalulaattarakenteinen ja ankkurit ulottuvat 26 metrin päähän reunapalkista. Tämä uusin osa Saukonlaituria on rakennettu 1990-luvulla. Saukonlaiturin rakenteiden ylläpitämiseksi kaavassa on merkinnät rm ja rm-2. Näiden merkintöjen alueella vanhan laiturin rakenteiden kestävyys on varmistettava. Saukonlaituria ovat käyttäneet suuret alukset ja vesi on laiturin vieressä syvää. Laiturin päähän on suunniteltu laituripaikkoja suurille aluksille. Suurten alusten laituripaikkojen lisäksi Saukonlaiturille rakennetaan laiturinsuuntaisia lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja veneille. Osa pysäköintipaikoista varataan venehotellin käyttöön. Venepaikkoja varten laiturin eteen on rakennettava uudet laiturit tasoille noin +0,8 ja +1,2. Uudet laiturit on suunniteltava vanhan laiturin henkeen sopiviksi. teräsputkiseinä ja paalulaatta 13m, ankkurit 26m nosturirata perustettu tb-lyöntipaaluille ja -palkeille Kuva 1900-luvun alkupuolelta. kaupunginmuseo. kasuunilaituri, 4 kpl, 7m ponttiseinä ja paalulaatta 18m puuarkkulaituri 4 kpl, 8,5m, päätylaituri puuarkkulaituri 3 kpl, 8,5m 52

Valokuvissa Saukonlaituri nykytilanteessa. Ponttiseinä- ja paalulaattarakenne. Kuva: Helsingin satama. Saukonlaiturin läpi puhkaistaan kaksi kanavaa. Eteläisempi purjevenesatamaan asuinalueen läpi rakennettava kanava on sijoitettu kasuunilaiturirakenteen kohdalle. Pohjoisempi, venehotellia palveleva kanava vie satama-altaasta venehotellirakennuksen sisään. Molempien uusien kanavien kohdalla on uudet rakenteet sovitettava vanhoihin rakenteisiin. Asuinrakennuksia ei rakenneta vanhojen laiturirakenteiden päälle. Saukonlaiturilla on 18 metriä leveitä alueita virkistysreitin käyttöön ja tälle alueelle suunnitellaan toimintoja, jotka sopivat pohjoiseen suuntautuville ulkoalueille. 53

maan käyttö rakentamiseen olevan rakennuskannan hyödyntäminen aluetehokkuus ja perusrakenteen määrä jätehuolto maansiirrot Saukonlaituri normaalitaso rakentamisen hiilijälki pilaantuneet maat, kaatopaikat palveluiden sijainti ja toimintojen sekoittuminen lähivirkistysalueet ja -viljely henkilöauton käyttö ja pysäköinti maaperän rakennettavuus kävely ja pyöräily hulevesien hallinta ja pohjavedet joukkoliikenne tulvasuojelu ulkovalaistus passiivisen aurinkoenergian huomioiminen lämmöntuotanto vedenkulutus/asukas rakennusten energiankulutus sähköntuotanto HEKO-työkalun kaavio Saukonlaiturin ratkaisuista. Normaalitaso-viivan ylittäneet tekijät ovat ekotehokkuuden kannalta puutteellisia. Ekotehokkuus Asemakaavaa on arvioitu kaupunkisuunnitteluvirastolle kehitetyn Helsingin ekotehokkuuden arviointityökalun, HEKO:n avulla (versio 31.8.2010). HEKO:n kehitystyön pyrkimyksenä oli löytää ja kehittää käyttökelpoisimmat ja selkeät työkalut kaupunkialueiden ekotehokkuuden arviointiin ja lisäämiseen Helsingin kaavoituksessa ja näin parantaa kaavoituksen vaikuttavuutta hyvän ja kestävän kaupungin rakentumiseen. Työkalu koostuu 21 arvioitavasta tekijästä, jotka on luokiteltu viiteen eri luokkaan: maa, vesi, energia, liikenne ja palvelut, hiili- ja materiaalikierto. Työkalu perustuu mitattaviin suureisiin. Ekotehokkuuteen vaikuttavia muita tekijöitä, kuten sosiaalisia tekijöitä liittyen ihmisten viihtyvyyteen tai onnellisuuteen, työkalussa ei ole otettu huomioon. HEKO-työkalun kokonaispisteytyksessä Saukonlaiturin alue sai arvosanan hyvä. HEKO-työkalun mukaan Saukonlaiturin alueella kestävän maankäytön ratkaisuja ovat jo käytössä olleen alueen uudelleen käyttäminen, suhteellisen korkea aluetehokkuus, lähivirkistysalueiden läheisyys, joukkoliikenneratkaisut, kävelylle ja pyöräilylle luodut hyvät mahdollisuudet, palveluiden läheisyys sekä jätehuollon toteuttaminen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä tukevalla tavalla. Ekotehokkuuspisteitä taas vähentävät runsas pysäköintipaikkojen määrä, uusiutuvan sähköntuotannon puuttuminen suunnitelmista, alueen rakentamisessa välttämättä käytettävät raskaat pohjarakenteet, ranta-alueiden rakentaminen kaupunkimaisiksi, jolloin kosteikkoja ei voida rakentaa huleveden purkupisteisiin sekä että hulevesiä ei voida maaperän pilaantumisen vuoksi imeyttää alueelle. Muut vertailukriteerit ovat tavanomaista tasoa. Alueellista ekotehokkuutta voidaan laskentatyökalun vertailutavalla jonkin verran parantaa sijoittamalla alueelta välttämättä poistettavat pilaantuneet maa-ainekset mahdollisimman lähelle muualle Jätkäsaareen, pohtimalla rakennussuunnittelun yhteydessä rakennusten energiankulutusta ja paikallista sähköntuotantoa sekä toteuttamalla ulkovalaistus ekotehokkaasti. 54

Yleistasaus ja aluekuivatus. Tämä sekä vesihuolto- ja energia- ja jätehuoltosuunnitelma löytyvät liitteistä. Yhdyskuntatekninen huolto Yhdyskuntateknisen huollon verkostot rakennetaan asuinalueen tarpeen mukaiseksi. Alueelle rakennetaan kaksi jätevedenpumppaamoa. Hulevesiviemärit puretaan pääsääntöisesti mereen siltojen alla tai syvempiin vesikerroksiin. Poseidonin- ja Tritoninpuistoissa voidaan toteuttaa jossakin määrin myös laskuojia ja kosteikkoaltaita. Suunnitelmassa on esitetty purjevenesatamaan septitankkien tyhjennyspisteelle oma pieni jäteveden pumppaamo, mutta sen todellinen tarve selviää vasta Melkinlaiturin alueen vesihuollon suunnittelun yhteydessä. Jätkäsaarenkallion alueelle rakennetaan jäteasema putkikeräysjärjestelmää varten ja Saukonlaiturin alue liitetään järjestelmän piiriin. Alueen kortteleihin varaudutaan rakentamaan 20-25 jätepistettä, joissa jätteet syötetään järjestelmään neljänä eri jätejakeena. Näiden lisäksi alueelle varaudutaan rakentamaan kaksi jätteen aluekeräyspistettä lasi-, metalli- ja muulle vastaavalle pienemmälle jätteelle. Toinen piste sijaitsee Bermudankujan jätevedenpumppaamon läheisyydessä pysäköintilaitoksen yhteydessä ja toinen Kanariankadun varressa. Jälkimmäinen on tarkoitus korvata myöhemin Melkinlaiturin alueelle rakennettavalla keräyspisteellä. Isokokoiset jätteet, kuten sähkö- ja elektroniik ka jäte ja ongelmajäte kuljetetaan Sortti-asemalle tai niille tilataan erillinen kuljetus. Maaperän rakennettavuus ja pilaantuneisuus Kerrostalot perustetaan pääsääntöisesti paaluperustuksille. Osalla aluetta voidaan käyttää lyöntipaaluja, mutta täytteen kivisyyden ja arvaamattomuuden takia myös porapaalujen käyttö on välttämätöntä. Uudet täytemaa-alueet meren äärellä rakennetaan valvotusti ja tiivistetään, joten näillä alueilla voitaneen osa rakennuksista sekä rantarakenteet perustaa täytemaanvaraisesti. Yleiset alueet voidaan perustaa pääsääntöisesti täytemaan varaisesti. Kanavan keskellä olevan vesialtaan kohdalla on todettu täytteen alla paksumpi kerros hienorakeisia maalajeja. Alueen laajuus on varmistettava lisätutkimuksissa. Kanavan reunoilla on varauduttava käyttämään pohjarakenteissa paaluperustuksia. Yleistasauksen noston ja painumaepätasaisuuden vaaran takia on tutkittava ja tarkemmin suunniteltava yleisten alueiden pohjarakenteet Panamankadun uimapaikan lähistöllä, Panamankadun ja Karibiankadun sillan läheisyydessä, Kuubankujan rannassa sekä Karibiankadun ja Bahamankujan risteyksessä. Pilaantunut maaperä korttelialueilla kunnostetaan tulevan maankäytön edellyttämään laatutasoon. Sekä maaperän kerrosrakennetta että pilaantuneisuutta on tutkittu maastotutkimuksilla asemakaavasuunnittelun yhteydessä. Kaavaselostuksen liitteenä on pohjarakennepiirustus. 55

Rakennustekniset erityispiirteet Nykyiset, vanhat Saukonlaiturin satamalaiturit vahvistetaan. Vahvistuksia tehdään pääasiassa vedenalaisilla osilla. Laitureiden edustalle rakennetaan matalampi kansitaso, millä parannetaan laiturin käyttökelpoisuutta. Laituria muokataan enemmän kolmessa kohdassa. Saukontorin edustalle raken netaan ranta-aukio ja vanhan peräporttilaiturin yläosa on jo purettu. Venehotellin kohdalla poistetaan paalulaattarakenne ja rakennetaan pieni satama-allas. Rakennettavan kanavan kohdalta puretaan teräsbetonikasuunin yläosa. Alueen maakerroksissa on mm. Saukonnokan tilapäinen arkkulaituri korttelin 20061 länsiosassa. Korttelin itäosan pohjarakenteissa on otettava huomioon laiturirakenteen vinopaalutus. Korttelin 20055 ja Panamankadun alueella on otettava huomioon laiturirakenteen paalulaatta ja vaaka-ankkurit. Nämä vaikuttavat mm. johtorakenteiden sijoittamiseen. Kortteleiden 20068 ja 20069 alueella on entiseen merenpohjaan upotettuja puuproomuja, jotka saattavat vaikeuttaa paalutustyötä. Kanavan keskiosan kohdalla täytemaakerroksen alta ei ole poistettu savea. Pohjatutkimusten perusteella savikerros on melko ohut, mutta tutkimuksissa on todettu myös niin paksuja savipusseja, että ne on otettava huomioon rantarakenteiden, katualueiden ja muiden maanvaraisten rakenteiden pohjanvahvistuksissa. Näillä alueilla myös viereisten rakennusten ja niiden piha- ja pysäköintirakenteiden pohjanvahvistukset suunnitellaan siten, että pohjarakenteet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Entisten kalliosaarten sijaintia ei pysty määrittämään yksiselitteisesti pohjatutkimusten perusteella. Alueen maaperän kerrosrakenne on hyvin pienipiirteinen ja pohjatutkimustarve on tavanomaista suurempi. Pienipiirteisuuden liäski pohjatutkimusten tulkintaa vaikeuttaa täytemaan kivisyys. Maanäytteiden ottaminen on tärkeää täytteen sisäisten ja alaisten savikerrosten toteamiseksi, mutta myös näytteiden ottaminen on hankalaa. Tämän perusteella voidaan oletettavaa, että pohjarakenteiden suunnittelussa valitaan melko järeitä ja varmoja rakennetyyppejä, jotka ovat myös kalliimpia kuin kevyet ja maan varaiset rakenteet. Alueen yleistasaus edellyttää jonkin verran katualueiden pohjanvahvistuksia painuman vähentämiseksi. Atlantinkadun ja raitiotien kohdalla esikuormitus voi olla sopiva menetelmä. Merenpinnan tasolle rakennettavat kellarit ja kuivatusrakenteet tulee rakentaa alaosiltaan pysyvän vedenpaineen kestäviksi rakenteiksi ja yläosat siten, että meriveden pinta voi nousta hetkellisesti korkeammalle tasolle. Täytemaan sisällä veden pinnan korkeus vaihtelee todennäköisesti nopeasti merivedenpinnan 20055 NUORISO- KOTI LIIKE- TILA TRITONINPUISTO SAUKONLAITURI PANAMANKATU PANAMANKATU PURJEVENESATAMA vaihtelun mukaan. Rannan läheisyydessä on maan pinnan tasolla otettava huomioon myös aaltoilu ja pärskeet. Rakentamisessa on käytettävä varmoja rakennetyyppejä, jotka sietävät jatkuvasti ilman suuren kosteuspitoisuuden, voimakkaan tuulisuuden ja ajoittaisen viistosateen. Rakenteiden pitkäaikaiskestävyyden on oltava hyvä. Ympäristöhäiriöt KANAVA KANAVA-ALLAS KANAVA SAUKONLAITURI SAUKONLAITURIN SATAMA-ALLAS LIIKE- TILA LIIKE- TILA 20061 KARIBI A N KOULU LASTENTALO 20069 20068 LIIKE- TILA VENEHOTELL KATU P-TALO OP AS POSEIDONINPUISTO KANARIANKATU MELKINLAITU ALUE Kortteleissa 20055, 20061, 20068 ja 20069 on erityisesti rakennusteknisesti huomioitavia tekijöitä maakerroksissa. Alue on suunniteltu siten, että rakennukset muodostavat tuulelta suojaavia piha-alueita. Vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Kylmien Seurasaarenselältä puhaltavien pohjoistuulten aiheuttama haitta kohdistuu lähinnä Panamankadun pohjoisosan alueelle. Samalla alueella sijaitsee palvelurakennusten kortteli 20055, jossa rakennusala sijaitsee niin lähellä pystysuoraa laivalaituria, että pärskeet ulottuvat rakennukseen saakka. Sen sijaan asuinrakennuskortteleiden ja meren välissä sijaitsee 30 m levyinen Tritoninpuisto. Länsisatamaan menevä liikenne opastetaan Mechelininkadun ja Tyynenmerenkadun kautta. Ruoholahdesta Länsisatamaan tuleva liikenne pyritään ohjaamaan Atlantinkatua pitkin ja rauhoittamaan Länsisatamankatu läpikulkuliikenteeltä. Atlantinkadun ennustettu keskivuorokausiliikenteen on 6000 ajoneuvoa ja lisäksi kadulla on raitiotie. Lähimpien asuinkortteleiden ulkoseiniltä edellytetään 32 db ääneneristävyyttä, varsinkin rakennusten kadun puoleisissa nurkissa. 56

SAUKONLAITURIN ALUE NIMISTÖ SATAMAT Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren alue ALUEET ATLANTILLA Saukonlaiturinalue Atlantinkadun poikkikatu Tyynenmerenkadun poikkikatu Välimerenkadun poikkikatu SAARET KARIBIALLA SAUKONLAITURIN ALUE NIMISTÖ Florida Miami Kuuba KARIBIANMERI Panama Bahama Jamaika ATLANTIN VALTAMERI Bermuda Barbados SAARET KARIBIALLA Saukonlaiturin nimistö tulee Atlantin valtamereltä ja sen sivumereltä Karibianmereltä. Nimistö Nimistötoimikunta päätti 14.4.2010 valita Saukonlaiturin nimistön aihepiiriksi Atlantin valtameren sekä sen sivumeren Karibianmeren alueen saaret ja saarivaltiot. Saukko-alkuiset nimet nimistötoimikunta perusteli vanhalla Saukko (Uttern) saarella ja Tritoninpuiston nimen Poseidoninpuiston mukaan. Se päätti esittää Saukonlaiturin alueelle tulevien uusien katujen nimiksi Bahamankatu (Bahamasgatan), Bahamankuja (Bahamasgränden), Barbadoksenkuja (Barbadosgränden), Bermudankatu (Bermudagatan), Bermudankuja (Bermudagränden), Jamaikankuja (Jamaicagränden), Kanariankatu (Kanariegatan), Karibiankatu (Karibiengatan), Kuubankuja (Kubagränden), Panamankatu (Panamagatan), Saukonkatu (Uttergatan), Saukonkuja (Uttergränden), Saukonlaituri (Utterkajen) ja puiston nimeksi Tritoninpuisto (Tritonparken). 57

5 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, naapurikaupunginosiin ja rakennettuun ympäristöön Alueen toteuttaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta Helsingin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. Suljettu satama-alue meren äärellä muuttuu kaikille yhteiseksi julkiseksi kaupunkitilaksi, jossa yhdistyvät kantakaupunkiasuminen ja merellinen Helsinki. Vaikutukset liikenteeseen Saukonlaiturin asemakaava-alue tuottaa liikennettä noin 2500 ajoneuvoa / vrk. Liikenne jakautuu pääosin Välimerenkadulle ja Länsisatamankadulle. Joukkoliikenneyhteydet paranevat suunnitteilla olevien raitiotielinjojen myötä. Asemakaava mahdollistaa uuden korkeatasoisen raitioliikenteen keskuspysäkin toteuttamisen keskuskortteleiden kohdalle. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet paranevat. Myös Helsingin rantoja kiertävää jalankulun ja pyöräilyn rantareittiä täydennetään. Vaikutukset kaupunkirakenteen ekotehokkuuden kannalta Alueen rakentamisen ja käytön vaikutukset ekotehokkuuden kannalta on tärkeimmiltä osin ratkaisu Helsingin yleiskaavassa ja Jätkäsaaren osayleiskaavassa. Näissä on päätetty muuttaa entinen satamaalue tehokkaasti rakennetuksi asuinalueeksi ja ratkaista liikkumistarve monipuolisella joukkoliikennejärjestelmällä. Lisäksi alue sijoittuu lähelle Salmisaaren voimalaitosaluetta, jolloin energian siirtohäviöt ovat pienet. Asemakaavaan on suunniteltu hyvät kevyen liikenteen yhteydet ja lähivirkistysalueet. Pohjarakentamisen olosuhteet ja maaperän pilaantuneisuus eivät anna hyviä lähtökohtia ekotehokkuudeelle. Raskaita pohjarakenteita on vaikea välttää. Maaperän pilaantuneisuuden negatiivisia vaikutuksia on ekotehokkuuden kannalta hieman lievennetty sijoittamalla välttämättä kaivettavat maat muualle Jätkäsaaren alueelle ja minimoimalla alueleikkauksista ja pysäköintikellareista syntyvät kaivumaat. Kuntatekniikan ja rakennusten suunnittelun ja rakentamisen aikana tehdään valintoja, jotka ratkaisevat kokonaisuuden yksittäisten osien elinkaarikustannukset ja -tehokkuuden. Niitä valintoja ei ohjata asemakaavalla. Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Alueelle rakennetaan uusi teknisen huollon verkosto ja se on otettu huomioon myös ympäröivien alueiden tilanvarauksissa ja rakentamisessa. Alueen jätevedet pumpataan Välimerenkadun jätevesiviemäriin. Suunnittelussa on varauduttu myöhemmin suunniteltavan Atlantinkaaren kortteleiden vesihuollon johtoihin. Yleisen sähköverkon muuntajat sijoitetaan raken- 58

Jätkäsaari tavarasataman toiminnan aikaan. Kuva: kaupunkimittaus. nuksiin. Jätehuollon osalta lähtökohtana on liittyminen jätteen putkikuljetusjärjestelmään. Järjestelmällä kerätään noin 90 % alueen normaalin käytön jätteistä. Alueelle rakennetaan myös jätteen aluekeräyspiste lasin, pienikokoisen metallin ja muun sellaisen jätteen keräämiseksi, jota ei kerätä putkikuljetusjärjestelmällä. Asukkaat ja toiminnanharjoittajat toimittavat ongelmajätteet, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, huonekalut ym. alueen ulkopuolelle virallisiin keräyspisteisiin tai tilaavat niille kuljetuksen. Tämä toimintatapa mahdollistaa jätteen tehokkaan keräämisen ja kierrätyksen. Vaikutukset luontoon, merialueisiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kaupunkisiluettiin sekä virkistysalueverkostoon Alueen toteutuessa rakennetaan uutta puistoalaa 2,5 ha. Puiston rakentaminen asvaltoidun satamakentän tilalle lisää alueen luonnon monimuotoisuutta. Alueella tehtävien maantäyttö- ja kaivutöiden tuloksena Saukonlaiturin alueelle syntyy uusi saarimainen alue. Yleiskaavavaiheessa tehtiin matemaattinen virtaus- ja kulkeutumismallinnus mereen tehtävien täyttöjen vaikutuksesta veden vaihtuvuuteen alueen läheisyydessä ja Seurasaarenselällä ja sitä tarkennettiin asemakaavavaiheessa. Uusiksi täytemaa-alueiksi mallinnettiin Jätkäsaaren osayleiskaavan täyttöjen lisäksi myös Koivusaaren osayleiskaavaluonnoksen 10.6.2010 mukaiset täytöt ja vaikutusarvio tehtiin näiden täyttöjen yhteisvaikutuksesta. Uudet täytöt aiheuttavat veden viipymän lisäystä suhteellisesti eniten Seurasaarenselän eteläosassa Lapinlahden sillan läheisyydessä. Veden vaihtuvuus on tällä alueella hyvä ja laatumuutoksia ei ole odotettavissa. Laajalahdella ja Lehtisaarenselällä veden viipymä kasvaa noin 1 % verran. Näin vähäistä muutosta ei pysty erottamaan viipymän luonnontilaisesta vaihtelusta. Veden viipymä Jätkäsaaren alueen uusissa kanavissa ja venesatamassa on alle 5 päivää, joten veden laatu on sama kuin Lauttasaarensalmessa. Tällä hetkellä yleinen veden laatu salmessa on tyydyttävä ja kehitys on paranevaan suuntaan. Hienorakeisten sedimenttien ruoppauksen samenemisvaikutus arvioitiin mallinnuksella ja viereisen Saukonpaaden alueella toteutettujen ruoppausten perusteella. Meriveden kiintoainespitoisuus kohoaa silmin havaittavasti ruoppauspaikan välittömässä läheisyydessä. Kiintoaines sekoittuu meriveteen tai vajoaa meren pohjalle muutamassa päivässä. Ruoppausten luontovaikutukset rajoittuvat ruoppauspaikalle ja ruoppausaikaan. Täyttötöiden tekeminen karkearakeisesta kivennäismaasta tai kalliokiviaineksesta ei aiheuta veden samenemista. Tuulisuus on alueen merkittävin luonnonprosessi. Alueella ei ole tällä hetkellä tuulensuojaa antavia elementtejä kuten metsää, maastonmuotoja tai rakennuksia. Suunnitelman vaikutuksia tuulisuuden kannalta on arvioitu osayleiskaavavaiheessa pienoismallikokeeseen perustuvalla tuulisuuskartoituksella ja asemakaavavaiheessa asiantuntijalausuntona. 59

Tuulisuuden kannalta ihanteellisella ranta-alueella maaston muodot ja rakennusten korkeudet nousevat tasaisesti tuulen suunnassa. Saukonlaiturin alueella muutamat ympäristöä korkeammat rakennukset rikkovat tätä periaatetta, mikä aiheuttaa rakennusten ympärillä ilmavirtaukseen häiriöitä ja ihmiset kokevat tämän puuskaisuutena. Ilmavirtaus voi ohjautua rakennuksen julkisivua pitkin alas katutasoon tai kiertää rakennuksen nurkkia suuremmalla nopeudella. Alueen korttelirakenne on pääosin umpinainen ja tuulisuuden kannalta hyvä. Poikkeuksen tekevät Panamankadun pohjoisosa ja venesataman ympäristö, jotka ovat avoimia pohjoisen tai lounaan suunnan tuulille. Panamankadun pohjoisosassa on talviaikaan muuta aluetta selvästi ankarammat olosuhteet tuulen ja pakkasen yhteisvaikutuksesta. Tritonin puiston viereisten rakennusten meren puoleinen julkisivu on havainnekuvassa polveileva, mikä lisää ulkoseinän pinta-alaa ja lämpöhäviötä suoraan julkisivuun verrattuna. Lauttasaarenselän reunalla sijaitsevan alueen rakentaminen muuttaa maisemaa ja kaupunkikuvaa huomattavasti. Saukonpaaden suunnalta tarkasteltuna avoimet näkymät merelle muuttuvat kaupunkimaisiksi. Tärkeä näkymä avomerelle säilyy useasta kohdasta Saukonlaiturin asuinrakenteen sisältä. Näkymissä Lauttasaaresta, Ruoholahdesta, Lauttasaaren silloilta sekä mereltä Pihlajasaarten ja Melkin suunnasta uuden rakentamisen vaikutus on merkittävä. Aiemmin suurten nosturien ja konttirivistöjen hallitsemasta avoimesta satamakentästä tulee kaupunkimaista aluetta. Samalla kantakaupungin rakennetun julkisivun ulkoreuna työntyy pidemmälle kohti avomerta. Maanpinnan nostamisen ja ympäristöä korkeamman rakentamisen myötä Saukonlaiturin alueen keskelle muodostuu maamerkkimäinen osa. Poseidoninpuistoon aukeavasta puistojulkisivusta tulee merkittävä osa julkista kaupunkikuvaa. 60

Ilmakuva talvelta 2010, Suomen Ilmakuva Oy. Asemakaava-alue muodostaa Jätkäsaaren lopullisen uuden julkisivun merelle lounaan suuntaan ja Saukonpaaden suuntaan luoteeseen. Tritoninpuisto pehmentää julkisivua merelle. Se ja pohjoislaidan vanha laiturialue muodostuvat osaksi Jätkäsaarta kiertävää uutta merellistä virkistysreittiä. Arvokkaimmat jäänteet satamatoiminnan ajasta pohjoislaidan vanhat laiturirakenteet säilytetään. Vaikutukset ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen Jätkäsaaren osayleiskaavan laatimisen yhteydessä selvitettiin laajasti ympäristöterveydellisiä vaikutuksia. Selvityksiä on asemakaavaa laadittaessa täydennetty tarvittavilta osin. Länsisataman matkustaja-alukset eivät aiheuta meluhaittaa tai ilmanlaadun heikkenemistä alueella. Korttelialueet sijaitsee lähimmillään noin 0,65 km päässä laituripaikoista. Ruoholahden polttoainesatama sijaitsee riittävällä etäisyydellä noin 0,4 km päässä. Tulevaisuudessa kaavamuutosalueen ja satamien väliin rakentuu korttelialueita, jotka estävät melun leviämisen alueelle. Autoliikenne aiheuttaa meluhaittaa noin 30 metrin etäisyydelle puistoissa sekä kokoojakatujen varrella sijaitsevilla julkisivuilla. Autoliikennemelun torjumiseen riittävät normaalit rakenneratkaisut, sillä liikennemäärät ja ajonopeudet ovat alhaisia. Lisäksi raitioliikenne aiheuttaa jonkin verran ääntä alueella. Pilaantunut maaperä kunnostetaan alueen maankäytön edellyttämään tasoon. Erityinen seurantaryhmä ohjaa ja valvoo Jätkäsaaren ruoppauksia ja täyttöjä sekä pilaantuneiden maiden kunnostusta. 61

Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin Alueen kaikki julkiset ulkotilat rakennetaan esteettömiksi kaikkien eri väestöryhmien liikkumiseen soveltuviksi. Julkisen liikenteen verkosto ulottuu alueelle Atlantinkadun raitiotielinjalla, jolloin liikkumismahdollisuudet alueelta sekä alueelle ovat näin tasa-arvoisemmat kuin henkilöauto riippuvaisilla alueilla. Venesatama ja kanavan venepaikat sekä yksityinen veneiden korkeasäilytysvarasto lisäävät alueen merellisyyttä ja lisäävät merellisiä palveluita sekä vahvistavat Helsinkiä merellisenä kaupunkina. Sosiaaliviraston nuorisokoti alueella antaa asukkailleen virikkeellisen, urbaanin asuin- ja kasvuympäristön. Helsingin julkinen rantaviiva kasvaa Saukonlaiturin ja Tritoninpuiston julkisten ulkotilojen myötä. Kanavan rakentaminen lisää myös osaltaan julkista rantaviivaa ja mahdollistaa suojaiset julkiset oleskelualueet meren äärellä. Alueen tuulisuuden huomioiminen korttelirakenteessa vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen uusilla asuinalueilla ja ulkotiloista saadaan huonommissakin säissä käytettäviä. Alueen rakentaminen suojaa myös nykyisiä Ruoholahden asuinkortteleita ja sen ulkotiloja. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Saukonlaiturin alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Jätkäsaaren toinen peruskoulu ja lastentalo rakennetaan alueelle ja ne palvelevat myös ympäröiviä alueita. Alueelle rakennetaan myös nuorisokoti, joka palvelee koko Helsinkiä yhtenä sosiaaliviraston lastensuojeluyksikkönä. Atlantinkatu ja raitiotie palvelevat koko Jätkäsaarta. Kaupunki vastaa seuraavien rakenteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja kustannuksista: kadut, aukiot, raitit, puistoalueet, vesihuolto ja aluekuivatus, kaukolämpö ja kaukojäähdytys, sähkönjakeluverkko, raitiotiet ja pysäkit, lastentalo, peruskoulu, nuorisokoti, vesi- ja rantarakentaminen ja pilaantuneen maaperän kunnostaminen. Kaavan toteutuksesta aiheutuu kaupungille noin 70 milj. euron kustannukset (alv 0 %, sisältää yhteiskustannukset), jakautuen seuraavasti: Pilaantuneen maaperän kunnostaminen 2,9 Ruoppaus ja täyttö merialueella 6,7 Yleistasaustäyttö 1,8 Vesihuolto ja aluekuivatus 2,5 Sähköverkko 1,4 Kaukolämpöverkko 0,8 Ajoneuvoliikenteen kadut 7,2 Raitit ja aukiot 1,7 Nykyisten laiturirakenteiden kunnostus 2,4 62

Jätkäsaaren asfalttikenttää konttipaikkamaalauksineen kesällä 2009. Uudet rantarakenteet 5,4 Sillat 2,1 Virkistysalueet ja venesatama 3,5 Palvelurakentaminen, YO- ja YS-korttelit 28,0 Varaukset 5 % 3,7 Yhteensä 70 Me Kaupungin kustannukset ovat kaikkiaan noin 400 e/km2 ja noin 230 e/k-m2 ilman palvelurakentamisen kustannuksia. Sisämaan rakennusalueisiin verrattuna rakentamisen kustannustasoa voidaan pitää kalliina. Tonttitalous Pohjarakenteiden kustannuksia nostaviin tekijöihin kuuluu alueen täytemaapohja, sen pienipiirteisyys, lohkareisuus ja täytteessä tai sen alla olevat hienorakeiset maakerrokset. Paaluperustus on ensisijainen perustamistapa. Asemakaavavaiheessa ei ole ollut mahdollisuutta tehdä niin tarkkoja maaperätutkimuksia, että olisi pystytty erottamaan alueet, joilla maaperän kerrosrakenteessa on tai ei ole hienorakeisia maakerroksia tai millä alueilla on mahdollisuutta käyttää lyöntipaalutusta ja millä joudutaan turvautumaan porapaalutukseen. Aluetta käytetään tällä hetkellä maaja kalliokiviaineksen väliaikaiseen varastointiin, mikä rajoittaa jonkin verran maaperätutkimuksen mahdollisuuksia. Kortteleiden 20066 ja 20070 kohdalla täytteen alla saattaa olla hienorakeisia maakerroksia. Tämä on muistettava kun suunnitellaan maanvaraisia pihoja paaluperustusten alueelle. Mikäli pihan korottaminen aiheuttaa myös painumaa, vähenee paalujen kantavuus. Painumaa voidaan vähentää esikuormituksella ja se on otettava huomioon aikataulusuunnittelussa. Pysäköinnin kustannuksia on pyritty keventämään sijoittamalla useiden kortteleiden pysäköintipaikat pysäköintitaloon. Muissa kortteleissa on kuitenkin edelleen kellaripysäköinnin, pihakannen alaisen pysäköinnin tai katutasossa olevien autopaikkojen tarve. Kokonaisuutena ajatellen pysäköinti ei ole alueella edullisempaa kuin Jätkäsaaren muilla alueilla. Alueen matalimmat rakennukset sijaitsevat meren äärellä, jossa paalupituudet ovat suurimmat. Korkeimmat rakennukset sijaitsevat entisten saarten läheisyydessä ja paalupituudet ovat lyhyempiä. Tämä vääristää tonttikustannuksia pohjarakentamisen osalta. Uuden täytemaan alueella on perusteltua käyttää sellaista työtapaa, joka mahdollistaa matalien rakennusten perustamisen täytteen varaan. 63

6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Rakentamisen aloittamisen on arvioitu olevan mahdollista Saukonlaiturin alueella noin vuonna 2013. Koko kaava-alueen toteuttamiseen on arvioitu menevän 3-4 vuotta. Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Alueelle tullaan laatimaan rakentamistapaohjeet ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma. 64

Jäänmurtaja avaamassa Saukonlaituria ohittavaa laivaväylää talvella 2010. Toteutuksen seuranta Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämistoimistossa on toteutusta varten Länsisatama-projekti. Myös kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston Länsisatama-projekti osallistuu aktiivisesti toteutuksen koordinointiin. 65

7 SUUNNITTELUN VAIHEET Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 13.10.2008). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 28.10.2008. Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnos (kirje päivätty 14.4.2010). Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos sekä pienoismalli ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 26.4. 17.5.2010. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 5.5.2010. Viranomaisyhteistyö Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä talous- ja suunnittelukeskuksen, rakennusviraston, liikuntaviraston, opetusviraston, sosiaaliviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston, geoteknisen osaston, rakennusvalvontaviraston ja pelastuslaitoksen kanssa. Kaavaluonnoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse seitsemän kannanottoa, joista kaksi koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja viisi asemakaavaluonnosta. Kannanotot koskivat Atlantinkadulla kulkevaa raitiotielinjaa, meriväyliä, pelastus- ja huoltoajoreittejä, kanavaa, kasvillisuutta, taidetta, sataman liikennettä, vesi- ja jätehuoltoa, uusiutuvan energian käyttöä sekä vaikutuksia kasvihuonepäästöihin. Kannanotot on huomioitu seuraavissa asioissa. Aallokon sekä meritäyttöjen vaikutukset on huomioitu ratkaisuissa. Lisäksi teetettiin nykyratkaisujen mukainen päivitetty virtausselvitys, jossa otettiin huomioon myös Koivusaaren uudet suunnitelmat. Kanava on lainvoimaisen osayleiskaavan mukainen sekä tärkeä osa Jätkäsaaren merellistä luonnetta niin venepaikkojen kuin alueidentiteetinkin osalta. Pelastustiet, huoltoajo ja vesihuolto on suunniteltu alueelle ja suunnitelmat löytyvät selostuksesta. Suurempia jätehuoneita ei alueelle ole tarkoituksenmukaista suunnitella jätteen putkikeräysjärjestelmän vuoksi. Uusiutuvan energian käyttöä rakentamisessa on tarkasteltu ehdotusvaiheessa teetettyjen viite- 66

suunnitelmien avulla. Rakennuksia arabikortteleiden ja avoimien kortteleiden alueella on sijoitettu ja suunnattu niin, että ne saavat mahdollisimman paljon auringonvaloa ja toisaalta kortteleiden pihaalueille riittää mahdollisimman paljon auringonvaloa. Kaavamääräys mahdollistaa aurinkokeräimien, tuulienergiakeräimien tai vastaavien järjestelmien integoimisen rakennuksiin. Kaavatasolla on varmistettu rakennusten suuntaamisilla ja energiakeräimien sallimisella, että rakennussuunnitteluvaiheessa on hyvät mahdollisuudet sisällyttää ratkaisuihin uusituvan energian keräimiä. Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse viisi mielipidettä, joista kolme koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaksi asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Mielipiteet kohdistuivat energiatehokkaaseen rakentamiseen, puistoalueisiin, virkistysalueisiin ja reitteihin, jätehuoltoon, meritäyttöihin, asumiseen ja nuorisotiloihin. Mielipiteitä osoitettiin myös Saukonpaaden koulutonttia ja Jätkäsaaren keskuskortteleita koskeviin asioihin. Nämä eivät enää koskesaukonlaiturin aluetta, kun Jätkäsaaren keskuskorttelit erotettiin omaksi kaava-alueekseen. Mielipiteitä on huomioitu kaavaa valmisteltaessa seuraavissa asioissa. Virkistysreitit on suunniteltu liittymään saumattomasti ympäristön reitistöön. Ehdotuksessa on otettu ekologinen rakentaminen energiakeräimien muodossa huomioon asemakaavamääräyksissä. Jätteenpoltto ei ole alueella tarkoituksenmukaista, lähellä on Salmisaaren energiahuoltoalue. Jätteen putkikeräysjärjestelmän vuoksi erillisiä, isoja jätehuoneita ei alueelle kannata rakentaa. Meritäytöt eivät ylitä osayleiskaavan meritäyttölinjauksia ja tarvittavat lisäselvitykset teetettiin Saukonlaiturin virtausselvityksessä. Ensimmäinen rakennusrivi merelle päin on pääosin matalahkoa. Viheralueisiin ja katuvihreään on luonnoksessa kiinnitetty erityistä huomiota. Nuorisolle on tulossa tiloja Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavan alueelle ja tässä luonnoksessa koulun ja lastentalon pihat ovat erityisesti nuorisolle suunniteltuja ulkotiloja. Ongintapaikat ja rantakahvilat on huomioitu kaavaehdotuksessa. Keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse Saukonlaiturin aluetta koskevat mielipiteet ovat koskeneet viherrakennetta, koirapuistoa puolesta ja vastaan sekä yleistä pelikenttää ja matonpesupaikkaa. Saukonlaiturin katuvihreän ja puistojen suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Koska Saukonlaiturilla katutila on tiivis, on tonteille suunniteltu sisäänkäyntipihoja, joissa olisi katutilaan näkyvää kasvillisuutta. Poseidoninpuistoon on tulossa kaikille avoin pelikenttä sekä koulun ja lastentalon piha-alueet, jotka ovat kaikkien käytössä koulun ja lastentalon toiminta-aikojen ulkopuolella. Poseidoninpuistoon on suunniteltu pientä koira-aitausta sekä matonpesupaikkaa. 67

68

8 KÄSITTELYVAIHEET Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 9.12.2010 ja se päätti... Helsingissä 9.12.2010 Olavi Veltheim 69

Hankenro 125 Kslk 2008-1639 13.10.2008 Oas 841-00/08 1 (4) SAUKONRANTA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nykytilanne Alue on tavarasataman käytössä vuoden 2008 marraskuun loppuun saakka. Tämän jälkeen alue vapautuu asuin- ja työpaikkarakentamista varten ja palvelee ensin aluerakentamiseen liittyvien väliaikaisten toimintojen sijoituspaikkana. Mitä alueelle suunnitellaan Saukonrantaan on suunnitteilla kantakaupunkimainen, merellinen asuinalue. Alueelle tulee koko Jätkäsaarta palveleva kaupallisten palveluiden keskuskortteli, Jätkäsaaren toinen koulu ja venesatama-alue. Rakentaminen keskuskorttelin alueella on korkeampaa kuin muualla Saukonrannassa. Lisäksi Saukonpaaden nykyiseen asemakaavaan sisältyvän koulutontin mitoitus ja toiminnot tarkistetaan. Suunnittelualue Saukonranta sijaitsee Länsisataman kaupunginosassa, Jätkäsaaren luoteiskulmassa. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa Saukonpaaden alue, Martin Wegeliuksen kuja ja Messipojankuja, idässä osayleiskaavassa esitetyt Länsisatamankatu ja Atlantinkatu sekä etelässä Poseidoninpuiston eteläreuna ja lännessä meri. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 20,5 hehtaaria, josta maa-aluetta on noin 17,2 ha (0,1 ha täyttöjä) ja vesialuetta noin 3,3 ha. Saukonrantaan suunnitellaan kerrostaloja, pienkerrostaloja ja rivitaloja sekä näiden yhdistelmiä. Atlantinkadun varrella asuntorakentaminen noin 7 kerrosta korkeaa ja kerrosluku pienenee merelle päin siirryttäessä. Uusia, alueelle sopivia kaupunkiasumisen malleja tutkitaan ja aiheesta on suunnitteilla arkkitehtuurikilpailu asemakaavoituksen tueksi. Saukonrannan keskeisenä elementtinä on sen länsiosassa, pohjois-eteläsuunnassa kulkeva kapea kanava satama-altaineen ja toreineen. Poseidoninpuisto alueen eteläreunalla avaa näkymiä ja johdattaa Atlantin- LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Hankenro 125 Kslk 2008-1639 13.10.2008 Oas 841-00/08 2 (4) kadulta meren ääreen. Koulu sijoitetaan puiston viereen. Aloite Asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Maanomistus Helsingin kaupunki omistaa maa- ja vesialueet. Kaavatilanne Voimassa olevissa asemakaavoissa alueet on määritelty pääosin satama-, varasto- ja liikennealueiksi. Osa vesialueesta on asemakaavoittamatonta. Saukonpaaden asemakaava on tullut voimaan 26.11.2004. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuin- ja työpaikkaalueeksi. Osayleiskaava Jätkäsaaren kokonaisrakenteesta on laadittu osayleiskaava, joka on tullut voimaan 18.8.2006. Osayleiskaavassa Saukonrannan asemakaava-alueelle esitetään rakentamista 164 000 178 000 kerrosneliömetriä, josta 95 000 106 000 on asuntoja ja 21 000 24 000 palvelu- ja toimitiloja. Koululle on varattu 8 000 k-m². Kaupallisen keskuskorttelin toimitila- ja liikekerrosala on noin 40 000 k-m². Tehdyt selvitykset Suunnittelualuetta koskevia selvityksiä: Maaperän ja sedimenttien haittaaineselvitykset, riskinarviointi ja kunnostussuunnittelu v. 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2007, 2008 Geotekninen rakennettavuusselvitys ja pudotustiivistyskoe v. 2002 Meritäyttöjen vaikutusten selvitykset v. 1999, 2000, 2002 Meluselvitykset ja -suunnitelmat v. 2000, 2002, 2003, 2004, 2005 Matkustajasataman päästöjen selvitykset v. 1999, 2002, 2007 Hajun ja hajuhaitan kartoitus v. 2001 Tuulisuuden huomioon ottaminen v. 2002, 2006 Jätkäsaaren joukkoliikenneselvitys v. 2001 ja Liikkumisen ohjauksen soveltuvuus Jätkäsaaressa v. 2006 Jätehuoltosuunnitelmat v. 2007 Kaupunkivalaistuksen periaatteet v. 2006. Vaikutusten arviointi Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut yleiskaava 2002:n ja Jätkäsaaren osayleiskaavoituksen yhteydessä kaavan toteuttamisen vaikutuksia osittain asemakaavoitusta vastaavalla tarkkuudella. Vaikutuksia on arvioitu yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön, merialueiden, naapurikaupunginosien, kaupunkikuvan ja kaupunkisiluetin kannalta. Kaavan vaikutuksia liikenteeseen, virkistysalueverkostoon, luontoon ja maisemaan on myös arvioitu. Aikaisemmissa kaavavaiheissa on arvioitu vaikutuksia myös teknisen huollon järjestämiseen ja yhdyskuntatalouteen. Samoin vaikutuksia terveyteen, sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin on arvioitu. Näitä arviointeja tullaan edelleen tarkentamaan ja syventämään tarvittavilta osin asemakaavasuunnittelun edellyttämällä tarkkuudella. LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Hankenro 125 Kslk 2008-1639 13.10.2008 Oas 841-00/08 3 (4) Kaavan valmisteluun osallistuminen Aloitusvaihe Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee esittää viimeistään 7.11.2008. Keskustelutilaisuus on 28.10. klo 18 20 Kanavakeskuksessa, Selkämerenkatu 10. Kaavan valmistelija on tavattavissa kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä 20.10. 7.11.: kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs Ruoholahden lastenkirjastossa, Santakatu 6 Kanavakeskuksessa, Selkämerenkatu 10 www.hel.fi/ksv (kohdassa "Nähtävänä nyt!"). Valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos laaditaan vuoden 2009 aikana. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto laitetaan esille syksyllä 2009 kaupunkisuunnitteluvirastoon, Kanavakeskukseen ja Ruoholahden kirjastoon. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ja asiasta järjestetään keskustelutilaisuus. Viranomaisja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään erillisin neuvotteluin. Tavoitteena on, että asemakaavaluonnos menee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi alkuvuodesta 2010. Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyllä 2010. Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä alkuvuonna 2011. Ketkä ovat osallisia Alueen suunnittelussa osallisia ovat: alueen ja lähialueiden maanomistajat, asukkaat ja yritykset Helsingin kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA, Eteläiset kaupunginosat, Kampin kaupunginosayhdistys, Lauttasaari-Seura, Munkkisaari-Hernesaari- Seura, Pro Eira, Punavuoriseura, Ruoholahti-Jätkäsaari-Seura, Töölö-Seura, Jätkäsaari-Seura Js ry, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Helsingin kauppakamari, Helsingin Yrittäjät, Kynnys ry, Invalidiliitto, Suomen arkkitehtiliitto ry SAFA kaupungin asiantuntijaviranomaiset: Helsingin Energia, Helsingin Satama, Helsingin Vesi, kaupunginkirjasto, kulttuuriasiainkeskus, liikennelaitos, liikuntavirasto, nuorisoasiainkeskus, opetusvirasto, pelastuslaitos, rakennusvalvontavirasto, rakennusviraston katu- ja puistoosasto, kiinteistöviraston geotekninen ja tonttiosasto, sosiaalivirasto, terveyskeskus, ympäristökeskus muut asiantuntijaviranomaiset: Helsingin seurakuntayhtymä, Merenkulkulaitos, Rajavartiolaitos, Uudenmaan ympäristökeskus. Mistä saa tietoa Suunnittelun etenemisestä sekä osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan kirjeillä osallisille (suunnittelualueeseen rajautuvien kortteleiden asuntoosakeyhtiöiden kirjeet lähetetään isän- LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Hankenro 125 Kslk 2008-1639 13.10.2008 Oas 841-00/08 4 (4) nöitsijöille, joiden toivotaan toimittavan tiedon osakkaille ja asukkaille) Ruoholahden Sanomissa www.hel.fi/ksv (kohdassa "Nähtävänä nyt") Helsingin kaavoituskatsauksessa. Asemakaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella, joka julkaistaan Helsingin kaupungin virallisissa tiedotuslehdissä (Helsingin Sanomat, HBL ja Metro) sekä viraston internet-sivuilla (www.hel.fi/ksv). Mielipiteet Suunnittelusta voi antaa mielipiteensä suullisesti kaavan valmistelijalle. Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa osoitteeseen: Kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki (käyntiosoite Kansakoulukatu 3) tai faksi 310 37378 tai sähköposti kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi Kaavaa valmistelevat Projektipäällikkö Matti Kaijansinkko puhelin 310 37195 sähköposti matti.kaijansinkko(a)hel.fi Arkkitehti Pia Sjöroos puhelin 310 37281 sähköposti pia.sjoroos(a)hel.fi Liikennesuunnittelija DI Kaisa Lahti puhelin 310 37135 sähköposti kaisa.lahti(a)hel.fi DI Jukka Tarkkala puhelin 310 37302 sähköposti jukka.tarkkala(a)hel.fi LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 091 Helsinki Täyttämispvm 01.12.2010 Kaavan nimi 20. Länsisatama, Saukonlaituri Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 13.10.2008 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 09112020 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 20,6841 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 4,9325 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 15,7516 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 20,6841 100,0 167010 0,81 4,9325 143710 A yhteensä 5,6811 27,5 127180 2,24 5,6811 127180 P yhteensä 0,1393 0,7 830 0,60 0,1393 830 Y yhteensä 0,9671 4,7 10000 1,03 0,9671 10000 C yhteensä K yhteensä 0,6127 3,0 5000 0,82 0,6127 5000 T yhteensä V yhteensä 2,3734 11,5 2,3734 R yhteensä L yhteensä 7,9170 38,3 24000 0,30-7,2918 700 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 2,9935 14,5 2,4507 Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä LIITE 2. Tilastolomake.

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 20,6841 100,0 167010 0,81 4,9325 143710 A yhteensä 5,6811 27,5 127180 2,24 5,6811 127180 A 0,6390 11,2 30700 4,80 0,6390 30700 AK 4,2955 75,6 75600 1,76 4,2955 75600 AP 0,1859 3,3 4080 2,19 0,1859 4080 AKS 0,5607 9,9 16800 3,00 0,5607 16800 P yhteensä 0,1393 0,7 830 0,60 0,1393 830 P 0,1393 100,0 830 0,60 0,1393 830 Y yhteensä 0,9671 4,7 10000 1,03 0,9671 10000 YO 0,9094 94,0 9000 0,99 0,9094 9000 YS 0,0577 6,0 1000 1,73 0,0577 1000 C yhteensä K yhteensä 0,6127 3,0 5000 0,82 0,6127 5000 KTY-1 0,6127 100,0 5000 0,82 0,6127 5000 T yhteensä V yhteensä 2,3734 11,5 2,3734 VP 2,3734 100,0 2,3734 R yhteensä L yhteensä 7,9170 38,3 24000 0,30-7,2918 700 Kadut 5,0880 64,3 5,0880 LS -15,2088-23300 LV 2,4605 31,1 2,4605 LPA 0,0858 1,1 0,0858 LPA-1 0,2827 3,6 24000 8,49 0,2827 24000 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 2,9935 14,5 2,4507 W 2,9935 100,0 2,4507 LIITE 2. Tilastolomake.

LIITE 3. Asemakaavakartta, pienennös ja määräykset.

LIITE 3. Asemakaavakartta, pienennös ja määräykset.

LIITE 3. Asemakaavakartta, pienennös ja määräykset.

LIITE 3. Asemakaavakartta, pienennös ja määräykset.