TALOUSARVIO VUODELLE 2018 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE Kaupunginjohtajan ehdotus

Kaupunginjohtajan ehdotus 1321/02.02.00.01/2017 TALOUSARVIO VUODELLE 2018 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi kirjaamo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1

1 Kaupunginjohtajan katsaus... 2 Kaupunginvaltuuston tuloskortit 2018 2021... 7 Elinvoima ja työpaikat... 7 Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi... 7 Vakavarainen talous... 8 Johtaminen ja osaava henkilöstö... 9 Yleisperustelut... 10 Talousarvion sitovuus... 15 Henkilöstösuunnitelma... 18 Henkilöstösuunnitelman 2018 2020 perustelut... 25 Kaupunginhallituksen tuloskortti... 41 Elinvoima ja työpaikat... 41 Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi... 45 Vakavarainen talous... 51 Johtaminen ja osaava henkilöstö... 56 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut... 64 Tarkastustoimi... 64 Keskusvaalilautakunta... 65 Kaupunginvaltuusto... 66 Konsernipalvelut... 66 Sisäinen valvonta... 67 Hallintopalvelut... 67 Henkilöstö- ja talouspalvelut... 69 Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut... 70 Hyvinvointipalvelut... 80 Hyvinvointipalveluiden toimintastrategia 2017 2020... 88 Terveyspalvelut... 88 Vanhuspalvelut... 91 Sosiaalityön palvelut... 93 Lasten ja nuorten palvelut...109 Vapaa-ajan palvelut...119 Kaupunkikehityspalvelut...135 Kaupunkikehityspalveluiden toimintastrategia 2017 2020...141 Tekniset palvelut...141 Maankäyttöpalvelut...142 Rakennus- ja ympäristövalvonta...152 Liikelaitos Salon Vesi...157 Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus... 161 Investointisuunnitelma 2018 2021... 165 Investointisuunnitelman 2018 2022 perustelut... 171 Rahoituslaskelma perusteluineen... 183 Liitteet... 185 Kokonaismenot ja -tulot...185 Talousohje...192 Sisäisen laskutuksen periaatteet...197 Tyhjänä tai vajaakäytössä olevat kiinteistöt...199 Hankintojen vuosisuunnitelma 2018...200 Yhdistysten avustaminen...201

2 Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2018 talousarvio on edelleen selkeästi murrosvaiheen talousarvio. Valmistelua on leimannut sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulon siirtyminen vuoteen 2020 sekä uuden valtuustokauden aloitus kesäkuun alussa. Myös osa valmistelun keskiössä olevista viranhaltijoista on vaihtunut kuluvan vuoden aikana. Kaupunginhallituksen 6.2.2017 hyväksymien linjausten mukaisesti kaupunki osallistuu aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun sekä maakuntatasolla että valtakunnallisesti. Kaupunkiorganisaatioomme on sekä kuntaliitoksen että rakennemuutokseen sopeutumisen kautta kertynyt merkittävä määrä muutosjohtamisosaamista, joka hyödyttää koko maakuntaa. Salon tavoitteena on kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu ja koko maakunnan etu. Keskiössä on Salon ja maakunnan elinvoiman sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Ylipäätään kaupunki on proaktiivinen verkostoituja sekä maakunnallisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kokonsa puolesta Salo kuuluu sekä suurten kaupunkien verkostoon että maakuntien kakkos- ja kolmoskaupunkien muodostamaan seutukaupunkiverkostoon. Etenkin kaupungistumisen trendejä ja muiden kaupunkien elinvoimatoimenpiteitä seurataan tarkasti. Kansainvälisessä toiminnassa painopisteenä ovat elinkeinoelämään liittyvät avaukset niin kaupungin, Yrityssalon kuin Salo IoT Parkin toimesta sekä näiden toimenpiteiden edellyttämä kaupunkidiplomatia. Kesäkuun alussa voimaan tullut uusi kuntalaki tuo myös uusia ulottuvuuksia kaupungin johtamiseen. Kuntalain mukaan jokaisella kunnalla on oltava strategia ja luonnollisesti myös resurssit sen toteuttamiseen. Kuntastrategia rakentuu tulevaisuudessa konserniajattelun päälle ja strategiassa on otettava huomioon kunnan omistajapolitiikkaan, omistajaohjaukseen ja konserniohjaukseen liittyvät kysymykset. Kaupungin strategiatyö käynnistyi elo syyskuussa, kun toteutettiin henkilöstölle, kuntalaisille, yrittäjille ja järjestöille suunnattu verkkopohjainen aivoriihi. Ensi vuoden talousarvioesityksen keskeiset teemat ovat pitkälti samoja kuin teemat, jotka nousivat esille aivoriihessä eli tulevaisuuden Salon keskeisiä menestystekijöitä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutusmahdollisuudet, julkinen liikenne ja työllisyyden sekä yrittäjyyden edistäminen. Kaupungin työntekijöiden näkökulmasta kaupungin tulisi tulevaisuuden työnantajana panostaa työhyvinvointiin ja siinä erityisesti liikuntamahdollisuuksien lisäämiseen sekä johtamisen kehittämiseen ja resursointiin. Elinvoima ja työpaikat Elinkeinoelämän yleinen elpyminen sekä Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos näkyvät myös Salossa työttömyyslukujen laskuna. Parantuva työllisyystilanne mahdollistaa taloudellista panostamista työllistymistä edistäviin toimiin työmarkkinatuen maksamisen sijasta. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymiseen panostetaan monialaisella yhteistyöllä ja katkeamattomilla palveluketjuilla. Uusien työpaikkojen eteen on tehty systemaattisesti töitä jo usean vuoden ajan. Kuluvan vuoden aikana perustettu Salo IoT Park Oy ja koko Salo IoT Campus -kokonaisuus ovat tämän työn vetureita ja keskeisiä elinkeinopolitiikan työkaluja. Toteutuessaan toinen selkeä veturihanke on Korvenmäelle suunnitteilla oleva ekovoimalaitos osana laajempaa cleantech-klusteria. Näiden jo tiedossa olevien kehittämiskärkien lisäksi kaupungin on jatkuvasti etsittävä uusia elinvoimaisuutta ja teknologiakaupungin imagoa vahvistavia sekä työpaikkoja luovia mahdollisuuksia ja kumppanuuksia. Kaupungin asukasluku on ollut laskussa usean vuoden ajan. Kohentunut työllisyystilanne on keskeisessä asemassa tämän kehityssuunnan muuttamisessa. Ensi vuonna laskevaan asukaslukuun tartutaan myös mielikuva- ja erityisesti asukasmarkkinoinnin keinoin. Vaikka tulevaisuudessa sote-palvelut siirtyvätkin maakuntien vastuulle, on kaupungin tässä valmisteluvaiheessa valvottava tiukasti asukkaittensa etua, jotta sote-uudistuksen tullessa voimaan on Salon sairaala toimintakykyinen ja päivystävä maakunnan kakkossairaala. Tämä on tärkeää sekä tulevaisuuden palvelutarjonnan että työpaikkojen kannalta. Tämä on

3 ensi vuonna yksi kärkihankkeistamme ja viemme asiaa eteenpäin yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Uudistuvat palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen Hyvinvointipalveluissa keskitytään ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämiseen, jotta erityispalvelujen tarve vähenee tulevaisuudessa. Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen tarpeeseen vastataan muodostamalla perhetiimi sosiaalihuollon palveluita varten ja lastensuojelutyö kohdistetaan vain vahvaa tukea vaativiin perheisiin. Muutoksen tavoitteena on vähentää lastensuojelukustannuksia oikeaaikaisella tuella. Kehitysvammahuollossa vahvistetaan lähiesimiestyötä, asumispalveluja sekä työ- ja päivätoimintaa. Tarpeen mukainen kiireellinen ja kiireetön terveyden- ja sairaanhoito sekä niihin liittyvät muut lakisääteiset palvelut järjestetään toimivina lähipalveluina myös tulevaisuudessa. Ikääntyneiden kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla ja toimintakykyä tukemalla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisellä laatujärjestelmällä taataan, että palvelut ovat sisällöltään ja laadultaan korkeatasoisia. Oppilaiden tulevaisuuden osaamistarpeet varmistetaan tänä vuonna alkaneella ja vuoteen 2020 kestävällä esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen kattavalla Oppiva Salo- ohjelmalla. Myös uuden opintosuunnitelman toteuttamisen edellytyksiä kartoittava oppimisympäristöselvitys on työn alla ja jatkuu ensi vuoden puolelle. Asukkaiden aktiivista elämäntapaa edistetään helposti saavutettavilla vapaa-aikapalveluilla. Palvelujen saavutettavuutta parannetaan muun ohella lähiliikuntapaikkoja rakentamalla ja parantamalla sekä sähköisten palvelujen tarjontaa lisäämällä. Kaupungin julkinen liikenne on herättänyt runsaasti keskustelua kuluneen kesän aikana ja tämän yhtälön ratkaisuun ollaan tuomassa lisäresursseja ostoliikenteen avulla. Toimiva joukkoliikenne vaikuttaa kaikkeen kaupungin toimintaan ja on myös yksi vetovoimatekijä esimerkiksi muuttoa harkitseville. Kuntalain edellyttämän asukkaiden osallisuuden kasvattamisen tueksi on henkilöstöohjelmassa kyläasiamiehen vakanssi, mikä takaa toiminnan jatkumisen hankerahoituksen päätyttyä. Yksilön tietosuojaa merkittävästi vahvistava EU:n tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa toukokuussa 2018 Johtaminen ja osaava henkilöstö Kaupunginhallitus saa ensi viikolla käsiteltäväksi kaupungin henkilöstöohjelman. Ohjelma sisältää kahdeksan painopistealuetta ja kestää koko valtuustokauden. Talousarvio sisältää henkilöstöohjelman toteutuksen aloittamiseen tarvittavat resurssit. Painopistealueet kattavat koko organisaation päättäjistä työntekijöihin. Työhyvinvoinnin osalta jatketaan työyhteisöjen ja työntekijöiden hyvinvointiin panostamista sekä hyväksi havaittuja että uusia toimenpiteitä hyödyntäen. Kaupungin strategiatyössä tullaan erityisesti kiinnittämään huomiota päivittäisjohtamiseen kehittämiseen esimerkiksi lean-menetelmän avulla. Oppiva Salo kehittämisohjelmaan liittyvällä opettajien ja rehtoreiden koulutusohjelmalla varmistetaan laadukkaat ja elinvoimaiset oppimisympäristöt. Vakavarainen talous Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2018 2021 strategiset linjaukset perustuvat valtuuston 22.5.2017 hyväksymiin tuloskortteihin. Asukasluvun laskusta ja korkeasta työttömyysasteesta johtuen tulopohja on edelleen heikko. Tästä johtuen kaupunginhallitus antoi vuoden

4 2018 raamin alijäämäisenä. Talousarvioestys vuodelle 2018 on alijäämäinen, mutta annettua raamia parempi. Edellisten vuosien positiivinen kehitys antaa tähän mahdollisuuden. Kantavana teemana vuodelle 2018 on tulevan kasvun tukeminen. Kuntalain mukaan talouden on oltava tasapainoissa suunnitelmakaudella. Vuodelle 2018 suunnitellut toimet tukevat tasapainon saavuttamista. Vaikka talouteen liittyy edelleen haasteita, ei erillistä tulevia vuosia koskevaa sopeuttamisohjelmaa ole laadittu. Meneillään olevan strategiatyön yhteydessä linjataan myös taloustasapainon edellyttämät toimenpiteet. Henkilöstömenojen osalta jatketaan voimassa olevia vapaaehtoisia säästötoimia. Tavoitteena on kattaa mahdollisesti tuleva palkankorotus näillä säästöillä. Seuraavat kaupunginhallituksen raamipäätöksen linjaukset on otettu huomioon kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa. Talouden pitäminen tasapainossa tulevina vuosina edellyttää rakenteellisia uudistuksia kaupungin palvelutuotantoon ja toiminnan tehostamiseen liittyvien ratkaisujen hakemista. Uuden hallinnon on syytä jatkaa määrätietoisesti talouden tervehdyttämistoimenpiteitä. Menojen sopeuttamista on jatkettava, jotta talous saadaan vuositasolla tasapainoon tulevina vuosina ja taseen tilikauden yli-/alijäämä pysyy positiivisena. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa asukasluvun muutos, työllisyystilanne, hallitusohjelman linjaukset ja tuleva sote- ja maakuntauudistus. Kunnallisvero on arvioitu 20,75 prosentin pohjalta ja tehty maltillisen optimistisesti. Lähtökohtana on, että työllisyystilanne ei tästä enää heikkenisi ja väkiluvun voimakas väheneminen pysähtyy. Salon asukaskohtaiset verotulot ovat edelleen laskussa ja palkansaajien osuus veronmaksajista on selvästi keskimääräistä pienempi. Verotulojen tasaus kompensoi osan tästä muutoksesta. Maan hallitukselta on tulossa esitys kiinteistöverojen alarajojen nostamisesta muun muassa päivähoitomaksujen alentamisen kompensaationa. Yleisen kiinteistöveron alaraja on nousemassa 1,03 prosenttiin, jota esitetään myös Salon yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi. Muutos nostaisi kiinteistöveron tuottoa 750 000 euroa. Nykyiset prosentit ovat: vakituinen asunto 0,55 %, yleinen 0,93 %, vapaa-ajan asunto 1,30 %, rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Kiinteistöverokertymässä on huomioitu alarajan muutos. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän nykyisellä jako-osuudella eli n. 0,6 % kunnille tilitettävästä määrästä. Valtakunnallisen ennusteen mukaan yhteisöverotilitykset ovat kasvussa. Tämä on otettu huomioon kertymäarviota tehtäessä. Talousarvioesityksessä valtionosuudet ja verotulojen tasaus perustuvat Kuntaliiton laskelmiin. Rahoituskulut on laskettu nykyisen korkotason mukaan ja Uutta velkaa otetaan vain, jos maksuvalmius sitä edellyttää. Investointiraamin pohjana on vuoden 2017 talousarvion yhteydessä hyväksytty investointiohjelma. Tavoitteena on pitää kaupungin talous tasapainossa. Vaikka vuoden 2018 talousarvioehdotus on alijäämäinen, taseen yli-/alijäämä pysyy positiivisena olettaen, että kuluvana vuotena tehdään viimeisimmän ennusteen mukainen tulos, joka on hieman budjetoitua parempi. Talousarvion toimintatuotot ovat 90,3 milj. euroa eli -2,9 % vuoden 2017 tasosta. Muutokseen on vaikuttanut merkittävästi varhaiskasvatuksen hoitomaksujen alentuminen ja ammattikorkeakoulun vuokratuoton jääminen pois. Toimintakulut ovat 379,8 milj. euroa eli kasvua on 0,9 %. Vuosikate on 7,2 milj. euroa ja poistot 15,2 milj. euroa. Tilikauden alijäämäksi muodostuu -7,5 milj. euroa. Kaupungin tase 31.12.2016 on noin 21,5 milj. euroa ylijäämäinen ja kun kuluvan vuoden tulosennuste on lähellä nollaa, on tase pysymässä edelleen ylijäämäisenä. Konsernitaseesta mitattavat niin sanotut kriisikuntamittarit eivät tämän talousarvioesityksen johdosta täyty ja niiden taso ei merkittävästi muutu. Taloussuunnitelmavuodet 2019-2020 on laadittu tämän hetken tietämyksen pohjalta. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntien talouteen ovat vielä suurelta osin linjaamatta. Siksi luvut ovat suuntaa antavia.

5 Investointisuunnitelman loppusumma on 16,2 milj. euroa, jossa on laskua kuluvaan vuoteen verrattuna. Suurimpina kohteina ovat pääterveysaseman peruskorjaus ja Perniön kirkonkylän koulun korjaus sekä uudisrakennus. Molempien osalta yksityiskohtaiset suunnitelmat puuttuvat ja kokonaiskustannusarvio tarkentuu myöhemmin. Investoinneissa varaudutaan myös arkistotilahankkeeseen. Investoinneilla on tarkoitus turvata kaupungin tulevia kasvuedellytyksiä, kaupunkirakenteen kehittämistä ja kiinteistöjen kunnon ylläpitämistä. Investointien omarahoitus jää 44 prosenttiin. Kaupunki ei silti ole velkaantumassa merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna. Hyvästä maksuvalmiudesta johtuen lainamäärää on pystytty vähentämään. Johtuen vuoden 2017 ennakoitua paremmasta tuloksesta uutta velkaa ei juurikaan oteta. Talousarviossa nettolainanotto on 0 euroa. Vuoden 2017 lopussa asukaskohtainen lainamäärä on noin 1.700 euroa, joka on selvästi alle maan keskiarvon. Lauri Inna Kaupunginjohtaja

6 Salon kaupungin perustehtävä Kuntapalvelujen järjestäminen asukkaille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää Arvot Asiakaslähtöisyys, Rohkeus, Vastuullisuus, Oikeudenmukaisuus Elinvoima ja työpaikat Luo edellytyksiä uusille työpaikoille Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa Uudistuvat palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen Uudistaa ennakkoluulottomasti palveluja ja palveluverkkoja Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja omatoimisuutta sekä alueen vetovoimaa Edistää kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia Visio 2025 Salo on monipuolisen elinkeinoelämän sekä älykkään teknologian osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi Vakavarainen talous Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan Edistää kustannustehokkuutta ja tuottavuutta Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla Johtaminen ja osaava henkilöstö Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn Tukee ja kannustaa henkilöstön osaamista ja hyvinvointia Kuntalain 110 :n mukaan talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kaupungin valtuusto on hyväksynyt Salon kaupungin perustehtävän, arvot ja vision sekä strategiset tavoitteet vuosille 2017 2020. Tavoitteet sitovat koko kuntakonsernia. Kaupunginhallitus lähettää kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset tavoitteet konserniyhteisöille sitovasti noudatettavaksi.

7 Kaupunginvaltuuston tuloskortit 2018 2021 Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille 1.1. Salon IOT-Campuksen käyttöaste kehittyy 30 %:iin/ käyttöastetavoite 2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista 3. Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille 1.2. Työllisyystilanne paranee / Kuukausiluvut edellisvuotta paremmat 1.3. Kehittyvät kunnan vastuulla olevat työvoima- ja yrityspalvelut / kokeiluhankkeen toteutuminen / Uudet Salon kasvupalvelut, valmistelu v. 2017 aikana 1.4. Työpaikkaomavaraisuus kasvaa / Vertailu edellisvuoteen 1.5. Mahdollistava infra / Tontteja 2 v. tarve, kaava 5 v. tarve, raakamaata 10 v. tarve, seuranta vuositasolla 2.1. Yhteishanke SSKKY:n ja yritysten kanssa sekä täydennyskoulutus työllistämistä koskien metallialan työvoimavajeen lieventämiseksi / Työvoiman parantunut tarjonta 2.2. Korkeakoulut ja yliopistot Salon elinvoiman edistäjänä / Koulutustarjonta, opinnäytetyöt ja tutkimushankkeet 2.3. Amk toiminta IOT-Campukselle / Vientikoulutuksen aloittaminen Salossa 3.1. Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet / Toteutuneet hankkeet 3.2. Hyvä yrittäjyysilmapiiri, yrittäjyysvaikutusten arviointi- mittarin käyttö / Kyselyn tulokset paranevat 3.3. Palvelujen ja hankintojen monipuolistaminen / Hankintapoliittisen ohjelman noudattaminen 4. Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa 4.1. Kv. ja kansallisilla markkinoilla toimivien yritysten sijoittuminen Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena / Sijoittumiset 4.2. Pendelöintiedellytyksiä parannetaan / asukasluvun positiivinen kehitys Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Uudistaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti palveluja ja toimintatapoja 1.1. Oppimisympäristöjen kehittäminen ja palvelurakenteen uudistaminen. Reunaalueen kuntakeskuksissa säilyy alakoulu, päiväkoti, liikunta- ja nuorisotilat sekä kirjastopalvelut / Muutokset palvelupisteiden ja palvelupaikkojen määrässä Kaupunginhallitus

8 Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa 3. Edistää kuntalaisten ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia Vakavarainen talous 1.2. Maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan valmistelu toteutetaan kaupungin Kaupunginhallitus asettamien tavoitteiden mukaisesti ja järjestämislain mahdollistamassa aikataulussa / Salo 2021 hanke viedään loppuun seuraavalla valtuustokaudella 1.3. Kuntarajoista riippumattomat palvelut digitalisaatiota hyödyntäen 2.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia / Vertailuarvioinnit 2.2. Asukkaan aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi lisääntyy / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet 2.3. Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa / Toteutuneet muutokset 3.1. Asukkaiden aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi lisääntyy / yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet 3.2. Muutokset toteutuvat kaupungin koordinoimana 3.3. Ennakoiva sisäinen ja ulkoinen viestintä suunnitteilla olevista asioista tehostuu (ml. Some) / Viestintämittaukset Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan niin että arviointimenettelyn kriteerit eivät täyty 2. Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta 3. Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla 1.1. Tavoitteena on tasapainottaa talous suunnitelmakaudella siten, että taseen yli- /alijäämä tili on pysyvästi positiivinen / Tilikauden tulos 1.2. Konsernitase on ylijäämäinen / Taseen yli- alijäämä 1.3. Investointien omarahoitustaso on lähellä 100 % ja kunta ei velkaannu merkittävästi / Omarahoitusaste / konsernin velkataso / asukas alle maan keskiarvon 1.4. Kunnallisveroprosentti on enintään maan keskiarvon suuruinen 1.5. Tasapainottamistavoitteen edellyttämät uudet toimintamuodot pannaan täytäntöön / Seuranta ja raportointi 2.1. Optimaalinen palveluverkko talouden, toiminnan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat / Palveluverkkoa ja tilojen käyttöä koskevat selvitykset ja toimeenpano 2.2. Oman toiminnan jatkuva kehittäminen / Lean-hankkeen eteneminen ja tulokset 3.1. Päätöksentekoa tukevan tiedon laatu paranee / Uudistuva raportointijärjestelmä Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus

9 Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho Johtaminen ja osaava henkilöstö 3.2. Raportoinnin kehittäminen ja jokapäiväisen johtamisen taulun hyödyntäminen kaupungin ennakoivassa johtamisessa Kaupunginhallitus Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon 2. Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn 3. Tukee ja kannustaa henkilöstön osaamista, hyvinvointia ja aloitteellisuutta 1.1. Päätöksentekoa ja henkilöstön toimintaa ohjaavat selkeät strategiset linjaukset / Kaupunginhallitus Arviointi ja Salo 2021 hanke 1.2. Johtamisessa selkeä työnjako luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken / Arviointi 1.3. Tietoinen luottamuksen rakentaminen ja vuorovaikutuksen lisääminen / arviointi 2.1. Esimiestyö on tasalaatuista ja laadukasta / Esimiestyön arviointi, henkilöstökyselyt 2.2. Johtamista ja esimiestyötä tukeva työnjako 3.1. Osaava, motivoitunut ja toimintatapoja uudistava henkilöstö 3.2. Paremmat työyhteisötaidot / työyhteisötaitojen kehittyminen 3.3. Työhyvinvoinnin lisääntyminen / Sairaspoissaolojen vähentyminen Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus

10 Yleisperustelut Kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet vuosille 2018 2021 Kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet on kirjattu neljälle tuloskortille joiden otsikot ovat: 1. Elinvoima ja työpaikat 2. Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi 3. Vakavarainen talous 4. Johtaminen ja osaava henkilöstö Kaupunginhallituksen tuloskortteihin on kirjattu tavoitteet vuodelle 2018, keinot niihin pääsemiseksi, mittarit tavoitteiden mittaamiseksi ja mahdolliset riskit, jotka on otettava huomioon. Kaupunki edistää jatkossakin aktiivisesti keinoja uusien työpaikkojen luomiseksi. Palveluverkkoja ja palveluratkaisuja kehitetään ennakkoluulottomasti tavoitteena kustannustehokkaat palvelut. Tavoite koskee sekä maakunnalle siirtyviä sote-palveluja, että kunnan tehtäväksi jääviä palveluja. Uudistukset ovat edellytys talouden tasapainon saavuttamiselle. Henkilöstön panos tulevissa uudistuksissa on merkittävä. Hyvä johtaminen, osaamisen edistäminen ja työhyvinvoinnin parantaminen luovat paremmat edellytykset tuleville muutoksille. Lähtökohdat vuoden 2018 talousarvion valmistelulle Talousarvioraami vuodelle 2018 on laadittu valtuuston tuloskorttilinjaukset huomioiden. Vaikka talouteen liittyy edelleen haasteita, ei erillistä tulevia vuosia koskevaa sopeuttamisohjelmaa ole laadittu. Henkilöstömenojen osalta jatketaan voimassa olevia vapaaehtoisia säästötoimia. Tavoitteena on kattaa mahdollisesti tuleva palkankorotus näillä säästöillä. Asukasluvun laskusta ja korkeasta työttömyysasteesta johtuen tulopohja on edelleen heikko. Em. tilanne huomioiden raami annettiin alijäämäisenä. Kaupunginjohtajan talousarvioestys vuodelle 2018 on alijäämäinen eli vuosikate on poistoja pienempi. Talous ei ole siten tasapainos. Kuntalain mukaan talouden on oltava tasapainoissa suunnitelmakaudella. Seuraavat kaupunginhallituksen raamipäätöksen linjaukset on otettu huomioon kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa. Talouden pitäminen tasapainossa tulevina vuosina edellyttää rakenteellisia uudistuksia kaupungin palvelutuotantoon ja toiminnan tehostamiseen liittyvien ratkaisujen hakemista. Uuden hallinnon on syytä jatkaa määrätietoisesti talouden tervehdyttämistoimenpiteitä. Menojen sopeuttamista on jatkettava, jotta talous saadaan vuositasolla tasapainoon tulevina vuosina ja taseen tilikauden yli-/alijäämä pysyy positiivisena. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon mm. asukasluvun muutos, työllisyystilanne, hallitusohjelman linjaukset ja tuleva maakuntauudistus. Kunnallisvero on arvioitu 20,75 prosentin pohjalta. Salon asukaskohtaiset verotulot ovat edelleen laskussa. Palkansaajien osuus veronmaksajista on selvästi keskimääräistä pienempi. Verotulojen tasaus kompensoi osan tästä muutoksesta. Kunnallisveroarvio on tehty maltillisen optimistisesti. Lähtökohtana on, että työllisyystilanne ei tästä enää heikkenisi ja väkiluvun voimakas väheneminen pysähtyy. Maan hallitukselta on tulossa esitys mm. päivähoitomaksujen alentamisen kompensaationa kiinteistöverojen alarajojen nostamisesta. Yleisen kiinteistöveron alaraja on nousemassa 1,03 prosenttiin. (Kh 23.10. esityksestä johtuvat muutokset korjataan lopulliseen versioon) Salon prosentti on tämän hetkisessä alarajassa. Muutos nostaa kiinteistöveron tuottoa 750.000 euroa. Nykyiset prosentit ovat: Vakituinen asunto 0,55 %, yleinen 0,93 %, vapaaajan asunto 1,30 %, rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Kiinteistöverokertymässä on huomioitu alarajan muutos.

11 Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän nykyisellä jako-osuudella eli n. 0,6 % kunnille tilitettävästä määrästä. Valtakunnallisen ennusteen mukaan yhteisöverotilitykset ovat kasvussa. Tämä on otettu huomioon kertymäarviota tehtäessä. Valtionosuudet verotulojen tasaus perustuu Kuntaliiton laskelmiin. Rahoituskulut on laskettu nykyisen kokotason mukaan. Uutta velkaa otetaan vain, jos maksuvalmius sitä edellyttää. Investointiraamin pohjana on vuoden 2017 talousarvion yhteydessä hyväksytyn investointiohjelma. Tasapainoisessa taloustilanteessa investointien omarahoitus on 100 %. Nyt se on jäämässä alle 47 prosentin. Viime vuodet ovat osittaneet, että määrätietoisella päätöksenteolla ja tuloksellisella johtamisella voidaan vaikuttaa kehityksen suuntaan. Kaupunginjohtaja esitys Talousarvioraami on laadittu ennen Kiky sopimusta ja useita muitakin muutoksia raamiin verrattuna on tapahtunut. Kaupunginjohtajan esityksestä raamiin verrattuna on tehdyt suurimmat muutokset: Kulut - Palvelualueiden sijaismäärärahat (palkat ja henkilösivukulut) - 2,44 milj.euroa - Liikennepalveluyksikön palvelujen osto - 0,44 milj.euroa - Sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalvelujenostot kuntayhtymiltä ja muilta - 0,76 milj.euroa - ICT-palvelut - 0,30 milj.euroa - Tilapalvelujen kiinteistöjenhoitokulut, lämmitys ja sähkö - 0,25 milj.euroa - Lasten ja nuorten palvelut - 0,15 milj.euroa - Vapaa-ajan palvelut - 0,05 milj.euroa - Työllisyyspalvelut - 0,10 milj.euroa Tuotot - Kiinteistöjen myyntivoitot + 0,2 milj.euroa Verotulot ja valtionosuudet - Tuloarviot tarkistettu uusien ennusteiden mukaisiksi Talousarvioesityksen vuosikate on 7,2 milj. euroa positiivinen. Investointien omarahoitusaste on n. 44 %. Lainaa otetaan vanhojen lainojen lyhennysten verran eli laina määrä pysyy entisellä tasolla. Talouden tasapainoon liittyvät tavoitteet ovat edelleen olemassa, mutta maakuntauudistuksen merkitys kuntien taloudelliseen asemaan on sen verran epäselvä, että suunnitelmakauden luvut ovat vain suuntaa antavia. Tavoitteena on, että toimintakulut voidaan kattaa vuositasolla toimintatuotoilla, kunnallis- ja kiinteistöveroilla sekä valtionosuuksilla. Vuosittain vaihteleva yhteisövero sopii investointien omarahoitusosuudeksi. Talousarvion toimintamenot ovat yhteensä 379,8 milj. euroa ja toimintatulot 90,3 milj. euroa. Toimintakate on siten -289,6 milj. euroa, kun se vuoden 2017 talousarviossa on - 283,4 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvioon verrattuna toimintakulujen kasvua on 3,4 milj. euroa. Henkilöstömenot ovat yhteensä 158,3 milj. euroa eli 41,7 % kaikista toimintamenoista. Henkilöstömenot vähenevät edellisen vuoden talousarvioon nähden -2,2 %. Poistojen arvioidaan muodostuvan vuonna 15,2 milj. euroksi, joten tilikauden alijäämäksi muodostuu -7,5 milj. euroa. Tilikauden tulos on siten edelleen voimakkaasti alijäämäinen.

12 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on laadittu siltä pojalta, että Salon kaupungin verotusperusteet vuonna 2018 ovat seuraavat: Kunnallisvero 20,75 % Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,55 % Yleinen kiinteistövero 0,93 % Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero 1,30 % Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,0 % Voimalaitosvero 2,0 % Verotulojen arvioidaan kertyvän vuonna 2018 yhteensä 194,1 milj. euroa. Verotuloista kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan 167,0 milj. euroa, joka on vuoden 2017 kertymäennustetta suurempi. Yhteisöverokertymäksi arvioidaan 12,0 milj. euroa sekä kiinteistöveron 15,1 milj. euroa. Kunnallisveron ja yhteisöveron kertymäarvioissa on otettu huomioon asukasluvun muutos, huoltosuhteen heikkeneminen ja heikko työllisyystilanne. Viimeaikaiset työpaikkojen menetyksistä ja yt-neuvotteluista kertovat uutiset muodostavat riskin arvioiduille kertymille. Valtionosuuksien arvioidaan olevan vuonna 2018 yhteensä 104,0 milj. euroa, missä on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 1,0 milj. euroa eli -1,0 %. Valtionosuuksiin liittyvällä verotulojen tasausjärjestelmällä on merkittävä vaikutus Salon kaupungin talouteen. Ennakkotietojen mukaan vuodesta 2019 alkaen tasausjärjestelmän merkitys tulee merkittävästi pienenemään. Kaupunginjohtajan esityksessä yleistä kiinteistöveroa esitetään korotettavaksi uuteen alarajaan eli 1,03 prosenttiin. Tämä nostaa tuottoa 750 000 euroa. (Tähän tulee korjaus) Toimintamenojen osuus kokonaismenoista on 91,9 % ja investointien 4,1 %. Rahoitusmenojen osuus on 0,9 %. Tuloista toimintatuottojen osuus on 22,3 %, verotulojen 48,0 % ja valtionosuuksien 25,7 %. Lainanoton osuus tuloista on 3,2 %. Verorahoituksen osuus on pienentynyt ja lainanoton kasvanut. Talousarvioesitys on rakennettu niin, että kaupunkikonsernin tase pysyy positiivisena koko suunnitelmakauden. Uuden kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Suurimpana haasteena vuosille 2017 2020 on menojen sopeuttaminen pysyvästi totuttua alemmalle tasolle. Tilannetta ratkaisemiseksi ei löydy uusia tuloja, vaan menoja on edelleen sopeutettava. Mikäli kunnan talous ei ole tasapainossa, voidaan kuntalin mukaan käynnistää arviointimenettely. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää säädetyssä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1.000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja konsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: 1. kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen, 2. kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, 3. asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosenttia, 4. kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Yksi keskeinen seurattava mittari on investointien tulorahoitus. Tavoitteena on että se olisi mahdollisimman korkea, jolloin kunta ei velkaannu. Talousarvioesityksessä se on 47 prosenttia.

13 Henkilöstömenot Palvelualueet Laskennallinen palkkasumma on ollut vuosittain selvästi korkeammalla tasolla kuin budjetoitu ja toteutunut palkkasumma. Tähän on päästy vakansseja lakkauttamalla, lomautuksilla, vaikeutetulla rekrytoinnilla ja vapaaehtoisilla toimilla. Talousarviossa vuodelle 2018 henkilöstömenoihin on varattu 158,3 milj. euroa, mikä on 0,7 milj. euroa pienempi kun vuoden 2017 ennuste. Talousarvioesitykseen on liitetty luettelo uusista vakansseista, määräaikaisista ja lakkautettavista vakansseista sekä nimikkeen muutoksista. Henkilöstösuunnitelmassa uusia vakansseja esitetään perustettavaksi 26. Lakkautettavaksi on esitetty 45 vakanssia. Vanhuspalveluihin esitetään kolme uutta vakanssia, sosiaalityön palveluihin kolme vakanssia ja terveyspalveluihin yhdeksän. Lasten ja nuorten palveluihin esitetään kahdeksan uutta vakanssia. Uusista vakansseista suurin osa liittyy toiminnan uudelleen järjestelyihin ja määräaikaisten vakinaistamisiin. Mm. sosiaali- ja terveyspalveluilla kuluvana vuonna on 22 määräaikaista vakanssia. Vuonna 2018 lukumäärä on 16. Vuosille 2018 2019 on edelleen asetettava henkilöstömenoille säästötavoitteita. Henkilöstömenojen laskua on hillinnyt kasvussa oleva sairaslomien määrä. Kaupunginhallituksen Johtaminen ja osaava henkilöstö korttiin kirjatuilla toimenpiteillä vaikutetaan tähän kehitykseen. Tavoitteena on suunnitelmakauden aikana laskea merkittävästi sairaslomien määrää ja tätä kautta siitä koituvia kustannuksia. Panostusta työllistämistoimenpiteisiin jatketaan. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattu 4,7 milj. euroa riittää siinä tapauksessa, että työllistämistoimissa onnistutaan. Tämä edellyttää myös valtion panostusta työllistämisen kustannuksiin. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot lisääntyvät talousarviovuonna 1,0 milj. euroa eli 0,6 % vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Lasten ja nuorten palveluissa toimintamenot lisääntyvät 0,3 milj. euroa (0,4 %). Kaupunkikehityspalvelujen toimintakate heikkenee vuoden 2017 1,5 milj. eurosta -2,3 milj. euroon vuonna 2018. Liikelaitos Salon Veden toimintakate paranee vuodesta 2017 vähän ollen 5,6 milj. euroa vuonna 2018.

14 Talousarvion suurimmat yksittäiset palvelukokonaisuudet (toimintakulut) ovat: milj. euroa Terveyspalvelut 119,0 Perusopetus 48,2 Vanhuspalvelut 41,9 Sosiaalityön palvelut 35,5 Varhaiskasvatus 32,3 Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut 14,3 Tilapalvelut 11,5 Toinen aste 6,5 Maaseututoimi 3,7 Edellä luetellut muodostavat yli 82,4 % kokonaistoimintamenoista. Eri palvelukokonaisuuksien palvelut ja tuotteet on eritelty talousarvion toimintatietokorteissa. Investointisuunnitelma Salon bruttoinvestoinnit vuonna 2018 ovat yhteensä 16,7 milj. euroa, kun ne vuoden 2017 talousarviossa ovat 20,7 milj. euroa. Kun investointien rahoitusosuudet ovat 0,5 milj. euroa Vuosikatteen ollessa 7,5 milj. euroa, on investointien omarahoitusaste 47 %. Suurimpana yksittäisenä investointikohteena vuonna 2017 ovat: Pääterveysaseman peruskorjaus Kouluratkaisut Perniön kirkonkylän koulu Sisäilmakorjaukset Perhepuiston skeittiparkki ja lähiliikuntapaikat Urheilupuiston pukuhuone ja huoltorakennus Kokoojakatu Tupuriin Jäänpidätysrakenteet Keskusjätevedenpuhdistamon saneeraus

15 Talousarvion sitovuus Vuoden 2017 talousarvion on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuuston nähden sitova. Toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja sitovuustason sisällä. Perusteluista poikkeava toiminta, hanke tai hankinta vaatii kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan, joka tulee hakea etukäteen. Kaikista talousarviomuutoksista on tehtävä ilmoitus talouspalveluun. Poikkeuksena lisämäärärahan hakemiselle ovat sellaiset kesken talousarviovuotta aloitettavat projektiluontoiset toiminnot, joille ei ole varattu talousarviossa määrärahaa. Mikäli kyseessä oleville toiminnoille saadaan menojen katteeksi kokonaisuudessaan ulkopuolinen rahoitus, voidaan tällaiset lisämäärärahaesitykset hyväksyä kaupunginhallituksessa. Talousarviovuoden aikana voi olla perusteltua tehdä toiminnallisia muutoksia, jolloin tulee tarve siirtää määrärahoja sitovuustasolta toiselle. Silloin, kun ei synny lisämäärärahatarvetta, voidaan määräraha siirtää sitovuustasolta toiselle ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Asiasta on kuultava kumpaakin osapuolta. Päätöksen tekee se toimielin, jolle kulloinkin kysymyksessä olevan asian päätösvalta kuuluu. Kaikista talousarviomuutoksista on aina tehtävä ilmoitus taloushallinnolle ja Taitoa Oy:lle. Talousarvissa hyväksytyt tuloskortit ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne kuuluvat talousarvion perusteluosaan. Tuloslaskelma Tuloslaskelmaosaan sisältyy valtuustoon nähden sitovia määrärahoja kuten verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja menot ja satunnaiset erät. Muilta osin tuloslaskelmaosa on luonteeltaan perusteluosaan kuuluva. Investointiosa Investointiosassa on valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot projektiryhmille tai - yksiköille. Investointiosassa esitetään investointien kokonaiskustannusarvio, edellisinä vuosina käytetty määräraha sekä ehdotettu talousarviovuoden määräraha. Sitovuustasolta toiselle tehtävistä määrärahasiirroista päättää kaupunginvaltuusto. Tilikauden käyttämätön määräraha ei siirry seuraavalle vuodelle. Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat anto- ja ottolainoja koskevat määrärahat ja tuloarviot. Muut erät ovat suunnitelmia rahoituksesta ja sen muutoksista. Käyttösuunnitelma Lautakunnat hyväksyvät palvelualueiden käyttösuunnitelman ja päättävät tulosyksikkötason vastuuhenkilöistä tammikuun kokouksessa. Tulosyksikötason käyttösuunnitelmat alemmat vastuuhenkilöt hyväksyy palvelupäällikkö ja sitä alemmat tarvittavat esim. kustannuspaikkatasoiset käyttösuunnitelmat hyväksyy palvelupäällikön nimeämä vastuuhenkilö esimerkiksi kustannuspaikan esimies. Käyttösuunnitelmassa hyväksytään osamääräraha ja osatuloarvio sekä netto. Lisäksi hyväksytään valtuuston hyväksymään talousarvioon ja aina ylemmän tason käyttösuunnitelmaan sopeutetut toiminnalliset tavoitteet sekä suoritemäärä ja tunnuslukutavoitteet. Käyttösuunnitelma sitoo lautakuntaa ja viranhaltijaa. Käyttösuunnitelmaa seurataan ja mahdollisista muutoksista tehdään hallinnollinen päätös.

16 Valtuus tilapäisluoton ottamiseen kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi Hallintosäännön 8 :n mukaan henkilöstö- ja talouspäällikkö päättää tilapäisluoton ottamisesta kaupungille maksuvalmiuden turvaamiseksi valtuuston vuosittain vahvistaman enimmäismäärän puitteissa ja kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Lyhytaikaisesta rahoituksesta ovat voimassa kuntatodistusohjelmat Kuntarahoituksen, Op Pohjolan, Nordean ja Danskebankin kanssa. Sopimuksilla turvataan rahoitus kaikissa tilanteissa. Yhden kuukauden kassavirta on n. 30 milj. euroa. Kun maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää tilapäisrahoitusta, kuntatodistusohjelmat kilpailutetaan vuorokautta ennen rahoituksen tarvetta. Luottoa otetaan tarvittavaksi ajaksi. Vuotuisen koron hintataso on viimeaikoina ollut alle 1,0 prosentin Henkilöstö- ja talouspäällikölle myönnetään oikeus ottaa lyhytaikaista kassalainaa kuukausittain enintään 30 milj. euroa, joka vastaa n. yhden kuukauden maksuvalmiuden turvaavaa summaa.

17 Talousarvion 2017 sitovuus Sitovuustaso kaupunginvaltuusto Käyttötalousosa Toimielin Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta Opetuslautakunta Vapaa-ajanlautakunta Kaupunkikehityslautakunta Vesilaitoksen johtokunta Investointiosa Proj.ryhmä Proj. yksikkö Aineeton käyttöomaisuus Kiinteä omaisuus Talonrakennus Lasten ja nuorten palvelut Vapaa-ajan palvelut Terveydenhuollon palvelut Sosiaalityön palvelut Vanhuspalvelut Kunnallistekniikka Kaava-alueet (410) Muu kunnallistekniikka (420, 430, 440) Toimialojen muut kohteet (450) Irtain omaisuus Konsernipalvelut Kaupunkikehityspalvelut Hyvinvointipalvelut Lupa- ja valvontapalvelut Vesihuoltolaitos

18 Henkilöstösuunnitelma Uudet virat ja työsuhteet 2018 2021 Palvelualue Kustannuspaikka Tehtävänimike Palkka/v Konsernipalvelut HKE 2018 Kaikki henkilöstökulut/vuosi KJE 2018 2019 2020 TA 2018 2019 2020 1350 Tietosuojapalvelu (55 %) ja 1444 Arkisto (45 %) Tietosuojavastaava 43 470 1 1 1 1 53 470 53 470 Konsernipalvelut yhteensä 43 470 1 1 1 1 53 470 53 470 0 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2003 Avoterveydenhuolto sairaanhoitaja (vakituinen sijainen) 34 000 2 2 83 500 2003 Avoterveydenhuolto terveyskeskuslääkäri (koulutusvirka) 57 000 1 1 70 000 2003 Avoterveydenhuolto terveydenhoitaja (vakituinen sijainen) 34 000 2 2 83 500 2007 Sairaalapalvelut terveyskeskuslääkäri 60 000 1 1 73 800 2103 Puheterapia puheterapeutti 38 000 1 1 46 700 2120 Päivystys ja kotisairaala sairaanhoitaja (vakituinen sijainen) 34 000 2 2 83 500 201 Terveyspalvelut yhteensä 257 000 9 9 0 0 441 000 0 0 220 Vanhuspalvelut 2411 Läntinen kotihoito (tukias. Koivulehto) lähihoitaja 50 % 0 1 0 0 2451 Eteläinen kotihoito (tukias. Rauhala) lähihoitaja 50 % 0 1 0 0 2451 Eteläinen kotihoito (tukias. Rauhala) lähihoitaja 30 300 3 3 114 000 220 Vanhuspalvelut yhteensä 30 300 4 3 0 0 114 000 0 0 240 Sosiaalityön palvelut xxxx Aikuissosiaalityö, perhetiimi sosiaalityöntekijä 39 160 0 1 48 160 xxxx Aikuissosiaalityö, perhetiimi sosiaalityöntekijä 39 160 0 1 48 160 xxxx Aikuissosiaalityö, perhetiimi johtava sosiaalityöntekijä 42 680 0 1 52 430 2746 Lastensuojelun avohuolto perheterapeutti 42 600 1 0 1 52 398 2766 Työ- ja päivätoiminta ryhmäavustaja 0 1 0 0 2766 Työ- ja päivätoiminta ryhmäavustaja 0 1 0 0 240 Sosiaalityön palv. yhteensä 163 600 3 3 1 0 201 148 0 0 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 450 900 16 15 1 0 756 148 0 0 Lasten ja nuorten palvelut 301 Lasten ja nuorten palvelut 3210 Alakoulut Erityisopettaja (Halikko) 44 000 1 1 54 120 3210 Alakoulut Toimistosihteeri 33 500 1 1 41 205 3210 Alakoulut Nivelluokan opettaja 40 000 1 1 49 200

19 Palvelualue Kaikki henkilöstökulut/vuosi Kustannuspaikka Tehtävänimike Palkka/v HKE 2018 KJE 2018 2019 2020 TA 2018 2019 2020 3210 Alakoulut Nivelluokan ohjaaja 27 500 1 1 33 825 3290 Koulupsyk.sosiaalityö/3364 Erityisnuorisotoiminta Kuraattori (nuoriso/perusop) 25 200 1 0 0,6 31 300 3290 Koulupsyk.sosiaalityö Kuraattori (aikuiskoulutus) 42 000 1 1 51 660 3290 Koulupsyk.sosiaalityö Psykologi (aikuiskoulutus) 44 000 1 1 54 120 3351 Musiikkiopisto huilunsoiton tuntiopettaja 32 000 0,9 1 39 360 3351 Musiikkiopisto klarinetinsoiton tuntiopettaja 9 000 0,3 0 11 070 3351 Musiikkiopisto lyömäsoitintensoiton tuntiopettaja 10 000 0,4 0 12 300 3351 Musiikkiopisto saksofoninsoiton tuntiopettaja 9 000 0,3 0 11 070 3351 Musiikkiopisto pianonsoiton tuntiopettaja 10 000 0 0,4 12 300 3351 Musiikkiopisto kontrabassonsoiton tuntiopettaja 6 000 0 0,2 7 380 301 Lasten ja nuorten palvelut yhteensä 332 200 9 8 1,2 0 389 230 19 680 0 401 Vapaa-ajan palvelut 4031 Salon historiallinen museo SAMU yleisöpalvelut museoassistentti (elektroniikkakokoelma) 25 502 1 1 31 370 401 Vapaa-ajanpalvelut yhteensä 25 502 1 1 0 0 31 370 0 0 Hyvinvointipalvelut yhteensä 808 602 26 24 2,2 0 1 176 748 19 680 0 Kaupunkikehityspalvelut 500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen 5310 Tilapalvelut Sisäilma-asiantuntija 0 0 0 0 500 Kaupunkikehityspalv. tekninen yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 505 Maankäyttöpalvelut 6017 Kaupunkisuunnittelu kaavasuunnittelija 1.6.2018 alkaen 50 000 1 1 29 170 6110 Palvelu- ja ostoliikenne liikennesuunnittelija 1.1.2018 alkaen 0 0 0 0 505 Maankäyttöpalvelut yhteensä 50 000 1 1 0 0 29 170 0 0 Kaupunkikehityspalv. yht. 50 000 1 1 0 0 29 170 0 0 Uudet virat ja työsuhteet yhteensä 902 072 28 26 3 1 1 259 388 73 150 0

20 Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2018 2021 Palvelualue Kustannuspaikka Tehtävänimike Palkka/v HKE 2018 Kaikki henkilöstökulut/vuosi KJE 2018 2019 2020 TA 2018 2019 2020 Konsernipalvelut 1314 Lähidemokratia Kyläasiamies 39 216 1 1 12 060 48 236 48 236 1491 Maaseutupalvelut Toimistosihteeri, kiireapu 5 000 1 1 6 500 1541 Taloussuunnittelu Talousasiantuntija 49 000 1 1 63 800 1511 Talouspalvelut Toimistosihteeri 30 000 1 1 45 000 1641 Työhyvinvointipalvelut Liikunnanohjaaja 37 100 1 1 48 300 Konsernipalvelut yhteensä 160 316 5 5 0 0 175 660 48 236 48 236 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2102 Fysioterapia Fysioterapeutti 34 000 3 3 125 460 2103 Puheterapia Puheterapeutti harjoittelija 7 000 1 1 8 610 201 Terveyspalvelut yhteensä 41 000 4 4 0 0 134 070 0 0 220 Vanhuspalvelut 2411 Läntinen kotihoito (tukias. Koivulehto) lähihoitaja 50 % 15 150 0 1 19 000 2451 Eteläinen kotihoito (tukias. Rauhala) lähihoitaja 50 % 15 150 0 1 19 000 220 Vanhuspalvelut yhteensä 30 300 0 2 0 0 38 000 0 0 240 Sosiaalityön palvelut 2717 Sosiaalityön projektit Projektikoordinaattori ja -työntekijät 3kk 33 000 4 4 40 590 2731 Maahanmuuttajapalvelut Sosiaaliohjaaja, maahanmuutto 34 800 1 1 44 600 2764 Vammaispalvelut Sosiaaliohjaaja, vammaistyö, 9 kk 26 200 1 1 33 500 2766 Kehitysvammaisten asumispalvelut Tilapäishoitoyksikön hoitaja 10 000 1 1 12 300 2766 Työ- ja päivätoiminta ryhmäavustaja 24 000 0 1 30 900 2766 Työ- ja päivätoiminta ryhmäavustaja 24 000 0 1 30 900 2767 Kehitysvammahuolto Koululaisten loma-ajan hoito, avustaja 35 000 1 1 43 050 240 Sosiaalityön palv. yhteensä 187 000 8 10 0 0 235 840 0 0 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 258 300 12 16 0 0 407 910 0 0 Lasten ja nuorten palvelut 301 Lasten ja nuorten palvelut 3200 Perusopetus 3210 Alakoulut määräaikaiset opettajat 294 314 20 20 362 006 3210 Alakoulut määräaikaiset ohjaajat 243 656 11 11 299 697 3220 Yläkoulut määräaikaiset opettajat 109 450 8 8 134 624 3220 Yläkoulut määräaikaiset ohjaajat 53 140 4 4 65 362 3230 Erityiskoulut määräaikaiset opettajat 31 500 1 1 38 745 3230 Erityiskoulut määräaikaiset ohjaajat 70 660 5 5 86 912

21 Palvelualue Kaikki henkilöstökulut/vuosi Kustannuspaikka Tehtävänimike Palkka/v HKE 2018 KJE 2018 2019 2020 TA 2018 2019 2020 3240 Yhtenäiskoulut määräaikaiset opettajat 124 200 4 4 152 766 3240 Yhtenäiskoulut määräaikaiset ohjaajat 78 444 7 7 96 486 3283 Ap/ip toiminta määräaikaiset ohjaajat 88 650 6 6 109 039 2. aste 3310 Lukiokoulutus määräaikaiset opettajat 21 600 0 26 568 Musiikkiopisto 3350 Musiikkiopisto määräaikaiset opettajat 44 000 0 54 120 3360 Nuorisopalvelut 3365 Nuorisotilat Nuorisotilan valvojat 60 000 6 6 73 800 73 800 73 800 3365 Nuorisotilat Nuoriso-ohjaajat 65 000 2 2 79 950 79 950 79 950 3366 Leirikeskukset Lasten kesäleirien henkilökunta 15 000 5 5 18 450 18 450 18 450 3370 Nuorisotoimen projektit Hanketyöntekijät (ulk. rahoitus) 40 900 4 4 50 307 3369 Nuorten työpajatoiminta Hanketyöntekijät (ulk. rahoitus) 56 800 3 3 69 864 301 Lasten ja nuorten palvelut yhteensä 1 397 314 86 86 0 0 1 718 696 172 200 172 200 401 Vapaa-ajan palvelut 4513 Liikuntatoiminta Määräaikaiset tuntiohjaajat ja uimaopettajat 75 000 0 91 312 92 000 92 000 4514 Ulkoliikuntapaikat Määräaikaiset luistelukenttien valvojat 7 000 0 8 487 8500 8500 4601 Kansalaisopisto Määräaikainen koulutussuunnittelija 31 200 1 1 0 0 37 987 0 0 4601 Kansalaisopisto Määräaikaiset tuntiopettajat 485 000 201 201 590 507 591 000 591 000 4610 Aik. maahanmuuttajien perusopetus Määräaikaiset tuntiopettajat 64 930 0 79 040 80 000 80 000 401 Vapaa-ajanpalvelut yhteensä 663 130 202 202 0 0 807 333 771 500 771 500 Hyvinvointipalvelut yhteensä 2 318 744 300 304 0 0 2 933 939 943 700 943 700 Kaupunkikehityspalvelut 180 Kehittämispalvelut 1816 Elinkeinopalvelut Teknologian erityisasiantuntija 50 000 1 1 62 000 62 000 62 000 1821 Kansainvälinen toiminta Hanketyöntekijä 29 400 1 1 36 162 1821 Kansainvälinen toiminta Hanketyöntekijä 21 400 1 1 26 322 1831 Viestintä- ja markkinointi Graafinen suunnittelija 38 000 1 1 50 000 50 000 1844 Työllisyysyksikkö Työllisyyspalveluiden esimies 50 000 1 1 61 500 60 000 180 Kehittämispalvelut yhteensä 188 800 5 5 0 0 235 984 172 000 62 000 505 Maankäyttöpalvelut 5221 Puistot Puistotyöntekijä 6 hlö 6 kk 72 000 6 6 88 560 6110 Palvelu- ja ostoliikenne liikennesuunnittelija 1.1.2018 alkaen 50 000 1 1 61 500 505 Maankäyttöpalvelut yhteensä 122 000 7 7 0 0 150 060 0 0 Kaupunkikehityspalv. yht. 310 800 12 12 0 0 386 044 172 000 62 000 Määräaikaiset yhteensä 2 789 860 317 321 0 0 3 495 643 1 163 936 1 053 936

22 Vakanssimuutokset 2018 Palvelualue Kustannuspaikka Perustettava uusi vakanssi (Sama sisältö kuin uudet) Uusi kustannuspaikka Lakkautettava vakanssi ja vakanssinro (Sama sisältö kuin lakkautettavissa) Kustannustenerotus 2018 Konsernipalvelut 1444 Arkisto Toimistosihteeri (200 003) Asiakirjahallinnan suunnittelija 1444 Arkisto 3 700 Konsernipalvelut yhteensä 3 700 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2004 Lääkinnällinen kuntoutus kuntohoitaja 212 024 fysioterapeutti 2004 Lääkinnällinen kuntoutus 1 386 2007 Sairaalapalvelut terveyskeskuslääkäri 215 147 Erikoislääkäri 2007 Sairaalapalvelut 20 000 201 Terveyspalvelut yhteensä 21 386 220 Vanhuspalvelut 2421 Itäinen kotihoito hoivatyöntekijä 224 027 lähihoitaja 2421 Itäinen kotihoito 3 500 2424 Kukonkallion hoivakoti hoitaja 222 087 sairaanhoitaja 2424 Kukonkallion hoivakoti 3 700 2424 Kukonkallion hoivakoti laitoshuoltaja 50 % 224 131 kohdeohjaaja 50 % 2315 Ikäkeskustoiminta 1 700 2441 Pohjoinen kotihoito kuntohoitaja 221 021 toimintaterapeutti 2321 Vanhuspalveluiden kuntoutus 3 500 2442 Hintan hoivakoti hoivatyöntekijä 224 078 lähihoitaja 2442 Hintan hoivakoti 3 500 2442 Hintan hoivakoti hoivatyöntekijä 224 099 lähihoitaja 2442 Hintan hoivakoti 3 500 2456 Alppilakoti hoivatyöntekijä 225 080 lähihoitaja 2456 Alppilakoti 3 500 220 Vanhuspalvelut yhteensä 22 900 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityö vahtimestari 240 003 sosiaalityöntekijä perhetiimi 2720 Aikuissosiaalityö, perhetiimi 0 2720 Aikuissosiaalityö etuuskäsittelijä 240 026 sosiaalityöntekijä 2720 Aikuissosiaalityö, perhetiimi 0 2731 Maahanmuuttajapalvelut tulkki 240 030 johtava sosiaalityöntekijä, perhetiimi 2720 Aikuissosiaalityö, perhetiimi 0 2755 Lastensuojeluyksikkö Paavola ohjaaja, Paavola vastaava ohjaaja 2755 Lastensuojeluyksikkö Paavola 0 2767 Kehitysvammahuollon asumispalvelut asumispalveluiden esimies 240063 sairaanhoitaja, tiiminvastaava 2767 Kehitysvammahuollon asumispalvelut -10 000 2766 Kehitysvammahuolto työ- ja päivätoimintkaen työ- ja päivätoiminnan esimies 240 065 kehitysvammahuollon esimies 1.4. al- 2760 Kehitysvammahuolto 2 200 2767 Kehitysvammahuollon asumispalveluvelut sairaanhoitaja sairaanhoitaja, tiimivastaava 2767 Kehitysvammahuollon asumispal- 3 800 2766 Työ- ja päivätoiminta vastaava ohjaaja 242 012 nimike ei muutu, palkkavaikutus 2766 Työ- ja päivätoiminta 4 000 2766 Työ- ja päivätoiminta ohjaaja, 242 015 vastaava ohjaaja 2766 Työ- ja päivätoiminta 4 000 240 Sosiaalityön palv. yhteensä 4 000 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 48 286 Nimikemuutokset yhteensä 51 986

23 Lakkautettavat vakanssit 2018 Tulosyksikkö Työyksikkö Tehtävänimike Vakanssinumero Hyvinvointipalvelut 220 Vanhuspalvelut 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo osastonvastaava 223 023 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo sairaanhoitaja 223 024 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja 223 025 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja 223 026 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo hoitaja 223 028 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja 223 029 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo laitoshuoltaja 223 030 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja 223 031 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja 223 032 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja 223 034 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja 224 145 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo hoitaja 223 035 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo hoivatyöntekijä 223 060 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo hoitaja 224 110 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja 224 119 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja 226 014 220 Vanhuspalvelut yhteensä 16 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityö vahtimestari 240 003 2720 Aikuissosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityö etuuskäsittelijä 240 026 2720 Aikuissosiaalityön palvelut 2731 Maahanmuuttajapalvelut tulkki 240 030 240 Sosiaalityön palvelut 3 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 19 Lasten ja nuorten palvelut 301 Lasten ja nuorten palvelut 3100 Varhaiskasvatus 3121 Aninen perhepäivähoitaja 310 275 3100 Varhaiskasvatus 3148 Keskustan perhepäivähoito perhepäivähoitaja 310 516 3100 Varhaiskasvatus 3148 Keskustan perhepäivähoito perhepäivähoitaja 310 159 3100 Varhaiskasvatus 3148 Keskustan perhepäivähoito perhepäivähoitaja 310 311 3100 Varhaiskasvatus 3148 Keskustan perhepäivähoito perhepäivähoitaja 310 312 3100 Varhaiskasvatus 3148 Keskustan perhepäivähoito perhepäivähoitaja 310 200 3100 Varhaiskasvatus 3156 Kuusjoen varhaiskasvatus perhepäivähoitaja 310 434 3100 Varhaiskasvatus 3156 Kuusjoen varhaiskasvatus perhepäivähoitaja 310 440 3100 Varhaiskasvatus 3162 Metsärinne perhepäivähoitaja 310 476 3100 Varhaiskasvatus 3162 Metsärinne hoitoapulainen 310 477 3100 Varhaiskasvatus 3165 Märynummen pk perhepäivähoitaja 310 565 3100 Varhaiskasvatus 3165 Märynummen pk perhepäivähoitaja 310 537 3100 Varhaiskasvatus 3165 Märynummen pk perhepäivähoitaja 310 538

24 Tulosyksikkö Työyksikkö Tehtävänimike Vakanssinumero 3100 Varhaiskasvatus 3165 Märynummen pk perhepäivähoitaja 310 540 3100 Varhaiskasvatus 3165 Märynummen pk perhepäivähoitaja 310 318 3100 Varhaiskasvatus 3164 Sinilintu perhepäivähoitaja 310 556 3100 Varhaiskasvatus 3164 Sinilintu perhepäivähoitaja 310 567 3100 Varhaiskasvatus 3164 Sinilintu perhepäivähoitaja 310 520 3100 Varhaiskasvatus 3147 Suomusjärven pk perhepäivähoitaja 310 300 3100 Varhaiskasvatus 3127 Särkisalon päiväkoti perhepäivähoitaja 310 091 3100 Varhaiskasvatus 3127 Särkisalon päiväkoti ryhmäperhepäivähoitaja 310 094 3100 Varhaiskasvatus 3122 Vuorilinna-Pesä Varhaiskasvatusyksikön johtaja 310 041 301 Lasten ja nuorten palvelut yhteensä 22 500 Kaupunkikehityspalv. tekninen 5420 Puhtaanapitopalvelut 5422 Päiväkotien puhtaanapito laitoshuoltaja 542 103 5420 Puhtaanapitopalvelut 5422 Päiväkotien puhtaanapito laitoshuoltaja 310 510 5420 Puhtaanapitopalvelut 5421 Koulujen puhtaanapito laitoshuoltaja 542 075 5410 Ravitsemispalvelut 5412 Monitoimikeittiö Kimara- ja kokopäivähoitolaitosten keittiöt kokki (jätetty täyttämättä 2013) 541 078 500 Kaupunkikehityspalv. tekninen yhteensä 4 Lakkautettavat vakanssit yhteensä 45

25 Henkilöstösuunnitelman 2018 2020 perustelut Uudet virat ja työsuhteet 2018 2020 Konsernipalvelut 1350 Tietosuojapalvelut Hyvinvointipalvelut Tietosuojavastaavan virka EU:n tietosuoja-asetus tuli voimaan toukokuussa 2016 ja sitä aletaan soveltamaan kansallisesti 25.5.2018 alkaen. Asetuksessa on asetettu viranomaiselle pakollinen vaatimus nimittää tietosuojavastaava. Tietosuojavastaavan tehtävänä on mm. huolehtia tietosuojaa koskevan ohjeistuksen laatimisesta, henkilöstön koulutuksen järjestämisestä sekä neuvonnasta. Tietosuojavastaava toimii johdon ja palvelualueiden tukena tietosuojakysymyksissä sekä yhdyshenkilönä valvontaviranomaisiin päin. Tietosuojavastaavan tulee olla riippumaton organisaation toiminnasta. Hänellä tulee olla riittävät resurssit tehtävän hoitamiseen ja pääsy tietojärjestelmiin. Hän raportoi suoraan johdolle. Tietosuojavastaavan virka esitetään jaettavaksi siten, että 50 % on tietosuojavastaavan virkatehtävää ja 50 % hallintopalveluun kuuluvaa sähköisen arkistoinnin kehittämistä ja käyttöönoton edistämistä. Kaupungilla on käytössä sähköinen arkistojärjestelmä ja kansallisarkisto on myöntänyt kaupungille luvan asiakirjojen säilyttämiseen pysyvästi sähköisessä muodossa. Tämä mahdollistaa entistä laajemman sähköisen arkistoinnin hyödyntämisen. Järjestelmän käyttö edellyttää käyttäjähallinnan valmistelua ja henkilöstön koulutusta. Järjestelmää tulee kehittää niin, että useista eri tietojärjestelmistä voitaisiin rakentaa integraatio sähköiseen arkistoon. Ilman henkilöresurssia sähköisen arkiston hyödyntäminen hidastuu ja siitä saatavaa hyötyä ei saada tehokkaasti käyttöön. Tehtäväkohtainen palkka on 3.166 /kk. Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2003 Avoterveydenhuolto V. 2018 avoterveydenhuoltoon 2 sairaanhoitajan vakanssia vakinaiseksi sijaiseksi Avoterveydenhuollossa lääkärin vastaanotolla on usean vuoden ajan ollut kaksi määräaikaisen kiertävän sairaanhoitajan tointa. Sijaisten saatavuus on ongelmallista ja jatkuva uusien henkilöiden perehdyttäminen vie henkilöstön voimavaroja. Toiminnan luonne on muuttunut ja määräaikaisten työntekijöiden työpanos on ollut välttämätön toiminnan sujuvuuden kannalta. Vakinaistamista ehdotetaan, koska työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, joten jatkuvasti toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöön samoissa töissä ei ole perusteltua syytä, (Työsopimuslaki 1. luku 3 ) Määräaikaisten toimien vakinaistaminen ei lisää kustannuksia verrattuna vuoteen 2017, mutta varmistaa lakisääteisen toiminnan toteutumista. V. 2018 avoterveydenhuoltoon yksi geriatriaan tai palliatiiviseen hoitoon erikoistuvan terveyskeskuslääkärin virka (kotihoito) Avoterveydenhuollossa on kotihoidon tehtäviin keskittyvän lääkärin työpanoksen todettu parantavan asiakkaiden lääketieteellisen hoidon laatua. Asiakkaiden käynnit päivystyksessä ja lääkärin vastaanotolla ovat vähentyneet. Parempi hoidon jatkuvuus vähentää myös laboratorio- ja röntgentutkimusten tarvetta. Asiakaslähtöisyys korostuu kotihoidon lääkärin työssä, kun asiakasta palvellaan kotikäynneillä hänen omassa ympäristössään, jossa asiakkaan kokonaistilanne hahmottuu selkeästi. Lääkärinvastaanoton lääkäreiden on vaikea irrottautua vastaanottotyöstä kotikäynneille. Kotihoidon toimintaprosessit ovat selkeytyneet järjestelyn tuloksena. Kotihoidon tarve tulee kasvamaan. Terveyspalveluiden erikoislääkäreistä tällä hetkellä kahdella on kouluttajaoikeudet palliatiivisen hoidon erityispätevyyttä suorittavan lääkärin ohjaajaksi. Kahdella lääkärillä on koulut-

26 tajaoikeudet geriatrian erikoisalalla. Koulutusvaiheessa olevan lääkärin palkkakustannuksista korvataan erityisvaltionosuuksista 1.000 /kk vakanssia kohden. Palliatiiviseen hoitoon pätevöityvän lääkärin palkkakustannuksista. Vakinaistamista ehdotetaan, koska työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, joten jatkuvasti toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöön samoissa tehtävissä ei ole perusteltua syytä. (Työsopimuslaki 1. luku 3 ) Määräaikaisen toimen vakinaistaminen ei lisää kustannuksia verrattuna vuoteen 2017, mutta varmistaa potilasturvallisuuden säilymistä. Työsopimuslaki 1 luku 3 : Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten määrä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. V. 2018 avoterveydenhuoltoon 2 terveydenhoitajan vakanssia vakinaiseksi sijaiseksi Avoterveydenhuollossa on usean vuoden ajan ollut kaksi määräaikaista kiertävän terveydenhoitajan tointa. Näillä on paikattu sijaistarvetta terveydenhoitajien poissaoloihin, jotta voidaan varmistaa lakisääteisten tehtävien toteuttaminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä aikuisten kansansairauksien hoidossa. Terveydenhoitaja-sijaisten saaminen lyhyisiin poissaoloihin on ongelmallista, joten ilman tätä työpanosta osa terveystarkastuksista jää tekemättä. Vakinaistamista ehdotetaan, koska työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, joten jatkuvasti toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöön samoissa töissä ei ole perusteltua syytä. (Työsopimuslaki 1. luku 3 ) Määräaikaisten toimien vakinaistaminen ei lisää kustannuksia verrattuna vuoteen 2017, mutta varmistaa lakisääteisen toiminnan toteutumista. 2007 Sairaalapalvelut V.2018 sairaalapalveluihin yksi terveyskeskuslääkärin vakanssi Terveyskeskussairaalan nykyinen potilasvaihto, potilaiden lääketieteellisen hoidon akuuttiluonteisuus ja aktiivisen hoidon vaativuustaso edellyttävät välttämättä kahta lääkäriä kummallakin terveyskeskussairaalan 45-paikkaisilla osastolla (TK 1, TK 2). Käytännössä lääkäriresurssia on tarvittu tämä määrä osastoilla jo vuodesta 2014 alkaen. Perniössä sijainnut terveyskeskussairaalan osasto TK 3 sulkeutui 1.5.2017. Samalla avautui TYKS:n Salon sairaalan tiloissa (5. kerroksessa) Geriatrinen arviointiyksikkö TK 5. Osastolla on 15 potilaspaikkaa. Osaston toimintamalli edellyttää nopeaa potilasvaihtoa (hoitoaikatavoite maksimissaan 14 vrk) sekä tiivistä moniammatillista työskentelyä. Siksi lääkäriltä edellytetään monipuolista geriatrista osaamista. Salon terveyskeskussairaalassa, kuten muissakin vastaavissa toimintayksiköissä, on ollut rekrytointiongelmia. Vakituisiin virkoihin ei ole ollut hakijoita. Kuitenkin Yleislääketieteen erityiskoulutusvaiheen (YEK) ja erikoislääkärin tutkintoihin tarvittavista erikoistumispaikoista on kysyntää. a)koulutuspaikan järjestäminen turvaa lääkärityövoimaa osastolla. b)koulutustoiminnan kautta voidaan myös jakaa Salon terveyspalveluissa jatkossakin työskenteleville terveyskeskuslääkäreille osaamista palliatiivisen ja saattohoidon alueilla, sekä monipuolisesti geriatrian eri osa-alueilla (geriatrinen arviointi-, muistisairausdiagnostiikka, aivohalvaus- ja ortopedinen kuntoutus). c) Tällaisen koulutusvaiheessa olevan lääkärin palkkakustannuksista korvataan erityisvaltionosuuksia n. 1000 euroa/kk vakanssia kohden. 2103 Puheterapia V.2018 lääkinnälliseen kuntoutukseen 1 puheterapeutin vakanssi Puheterapian hoitotakuu on kolme (3) kuukautta ja Salossa se ylittyy toistuvasti. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on parantaa lapsen tai aikuisen toiminta- ja kommunikaatiokykyä jokapäiväisessä elämässä ehkäisemällä, lieventämällä tai poistamalla häiriöitä, jotka voivat olla puheen, kielen, kommunikaation, äänen, lukemisen ja kirjoittamisen, syömisen ja nielemisen tai suun motorisen toiminnan alueella. Puheterapiassa on vuonna 2017 ollut määräaikaisen puheterapeutin toimi, jota nyt esitetään vakinaistettavaksi. Kustannus palkkamenoissa pysyisi vuoden 2017 tasolla. 2120 Päivystys- ja kotisairaala V 2018 kiireelliseen hoitoon 2 sairaanhoitajan vakanssia vakinaiseksi sijaiseksi Kiireellisen hoidon tehtävien organisointi edellyttää osaavaa henkilöstöä. Kaksi määräaikaista sairaanhoitajaa on paikannut kiireellisessä hoidossa puuttuvaa henkilöstöresurssia

27 220 Vanhuspalvelut 1.1.2012 alkaen. Terveyskeskus järjestää EPLL:n yöpäivystykseen sopimuksen mukaisesti yhden perusterveydenhuollon hoitajan yövuoroihin turvaamaan hoidon jatkuvuutta ja palvelusopimusta. Sairaanhoitajan työpanosta voidaan hyödyntää myös kotisairaalassa asiakastarpeen mukaisesti. Vakinaistamista ehdotetaan, koska työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, joten jatkuvasti toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöön samoissa töissä ei ole perusteltua syytä. (Työsopimuslaki 1. luku 3 ) Määräaikaisten toimien vakinaistaminen ei lisää kustannuksia verrattuna vuoteen 2017, mutta varmistaa potilasturvallisuuden säilymistä ja toiminnan toteutumista. 2411 Läntinen kotihoito (Koivulehdon pitkäaikainen tukiasuminen) V. 2018 Lähihoitaja Kaupunki luopui Koivulehdon palvelutalon vuokraamisesta tehostettua palveluasumista varten Halikon vanhustenkotiyhdistys ry:ltä. Kiinteistössä on solutyyppisesti viisi asuntoa sekä yhteinen keittiö-olohuonetila. Tila soveltuu pidempiaikaiseen tukiasumiseen asiakkaille, jotka eivät enää selviä omassa kodissaan, mutta eivät tarvitse välttämättä ympärivuorokautista hoitoa. Toiminnan käynnistämiseksi esitetään 50 % lähihoitajan vakanssin lisäystä, jonka palkkavaikutus on 19.000 euroa. Vakanssi sijoitetaan kotihoitoon (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssi on siirretty määräaikaisiin) 2451 Eteläinen kotihoito (Rauhalan lyhytaikainen tukiasuminen) V. 2018 Lähihoitaja Rauhala-osaston kahdeksan paikkaa otetiin vuodeksi 2017 lyhytaikaisen tukiasumisen kokeiluna käyttöön. Kokeilua varten rekrytoitiin kolme määräaikaista lähihoitajaa kotihoitotiimin. Kokemukset, myös asiakaskunnan, ovat olleet myönteiset ja tarvetta toiminnan laajentamiseen on siten, että otetaan tulevalle vuodelle käyttöön portaiden takana olevat kolme yhden hengen asukashuonetta. Esitetään myös toiminnan vakinaistamista siten, että talousarviossa 2017 olleet kolme määräaikaista vakanssia muutetaan vakinaisiksi. Vakansseille on varattu määrärahat 114.000 euroa. Toiminnan laajentamiseksi esitetään 50 % lähihoitajan vakanssin lisäystä, jonka palkkavaikutus on 19.000 euroa. Vakanssit sijoitetaan kotihoitoon. (kaupunginjohtajan esityksestä 50 % vakanssi on siirretty määräaikaisiin) 240 Sosiaalityön palvelut xxxx Aikuissosiaalityö, Perhetiimi V.2018 sosiaalityöntekijä Sosiaalihuoltolain piiriin kuuluvia asiakkaita ei ole voitu riittävässä määrin palvella nykyisellä henkilöstöllä ja jotta asiakkaat saadaan ohjautumaan varhaisempiin palveluihin lastensuojelun sijasta, tarvitaan vakanssimuutoksia. Tarkoitus on luoda uusi perhetiimi, joka palvelee lapsiperheitä. Osa perhetiimin henkilöstöstä tulee nimikemuutosten kautta, loput nykyisestä henkilöstöstä. (Kaupunginjohtajan esityksestä siirretty vakanssimuutoksista tähän) V. 2018 sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä tullaan sijoittamaan uuteen perhetiimiin. On myös mahdollista, että vakanssia esitetään perustettavaksi sosiaaliohjaajan vakanssina. Nimikkeet varmistuvat syksyn aikana. (Kaupunginjohtajan esityksestä siirretty vakanssimuutoksista tähän) V.2018 johtava sosiaalityöntekijä Uuden perhetiimin johtava sosiaalityöntekijä. (Kaupunginjohtajan esityksestä siirretty vakanssimuutoksista tähän)

28 2746 Lastensuojelun avohuolto V. 2019 perheterapeutti V. 2019 tarve perheterapeutille uuden systeemisen mallin vakiintuessa uudeksi toimintatavaksi lastensuojelussa. Perheterapeutti tuo oman ammatillisen osaamisensa kautta systeemiseen malliin oman näkökulmansa. Pilottivaihe vuonna 2018 hoidetaan väliaikaisjärjestelyillä osa-aikaisesti. 2766 Kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminta V. 2018 2 ryhmäavustajaa Työ- ja päivätoiminnan asiakkailla on ollut vammaispalveluna myönnettyjä henkilökohtaisia avustajia, joiden työpanos on kohdennettu heidän henkilökohtaiseen avustamiseen. Jatkossa on tarkoitus, että työ- ja päivätoiminnan avustajat ovat pääsääntöisesti ryhmäavustajia, joten he voivat avustaa kaikkia ryhmän asiakkaita heidän henkilökohtaisen tarpeiden mukaan. Ryhmäavustajien työnantajana toimii Salo kaupunki, joten työnjohdollinen vastuu on työ- ja päivätoiminnan vastaavalla ohjaajalla. Näin työtehtävien tavoitteiden ja sisällön johtaminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Ryhmäavustajien vakanssit esitetään määräaikaisena kokeiluna vuodeksi, jonka jälkeen arvioidaan vakinaistamistarve. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssit on siirretty uusista määräaikaisiin) 301 Lasten ja nuorten palvelut 3210 Perusopetuksen alakoulut V. 2018 Erityisluokanopettaja Toinen kiertävä erityisopettaja tarvitaan Halikon pienempiin alakouluihin hankerahoituksen päätyttyä, jotta oppilaat ovat tasavertaisessa asemassa verrattuna muihin kouluihin. V. 2018 Toimistosihteeri Wilma- ja Primustuen saamisen päätyttyä kaupungin kehityspalveluista, tarvitaan henkilö hoitamaan laajentunutta ohjelmistotukea opetuspalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa. Määräaikaisen toimistosihteerin toimen vakinaistaminen. V. 2018 Nivelluokanopettaja ja ohjaaja Nivelluokan opettajan ja ohjaajan vakinaistaminen hankerahoituksen päätyttyä. Toiminta on erityisen perusteltua pedagogisesti ja taloudellisesti sekä erityisesti oppilaiden näkökulmasta. 3290 Koulupsyk.sosiaalityö/3364 Erityisnuorisotoiminta V. 2019 Kuraattori (nuoriso/perusop) Kuraattorin toimen perustaminen nuorisopalveluiden sekä koulujen yhteistyönä. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssin perustaminen on siirretty vuodelle 2019) 3290 Koulupsyk. sosiaalityö V. 2018 Kuraattori ja psykologi (aikuiskoulutus) Kuraattorin ja psykologin toimen perustamiset hoitamaan aikuisopiskelijoiden oppilashuoltoa, joka lakimuutoksen myötä siirtyy kunnille 1.1.2018 lukien. Valtionosuuden korotus kattaa kustannukset. 3351 Musiikkiopisto V.2018 Huilunsoiton, klarinetinsoiton, lyömäsoitintensoiton sekä saksofonin soiton tuntiopettajat Vakinaistaminen vuonna 2018. Opettajat ovat toimineet pitkään tehtävissään määräaikaisina opettajina. Vakinaistamisella ei ole kustannusvaikutuksia. V. 2019 pianonsoiton sekä kontrabassonsoiton tuntiopettajat Vakinaistaminen vuonna 2019. Opettajat ovat toimineet pitkään tehtävissään määräaikaisina opettajina. Vakinaistamisella ei ole kustannusvaikutuksia.

29 401 Vapaa-ajan palvelut 4031 Salon historiallinen museo Samu, yleisöpalvelut (elektroniikkamuseo) V.2018 Museoassistentti Salon elektroniikkamuseo on ollut yleisölle avoinna ympärivuotisesti vuodesta 2014 ilman vakinaista asiakaspalveluhenkilöstöä. Aukipito on järjestetty työllistettävillä, mikä ei ole pitkäjänteistä ja tämän vuoksi museota on voitu pitää avoinna ainoastaan osan viikkoa. Elektroniikkamuseoon palkattavan museoassistentin toimenkuva suuntautuu vahvasti museon markkinointiin sekä sidosryhmätyöhön. Lisäksi museoassistentti toimii museossa oppaana, vastaa pääsylippu- ja tuotemyynnistä sekä muusta asiakaspalvelusta kuten työpajatoiminnasta ja sen kehittämisestä. Kaupunkikehityspalvelut 500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen 5310 Tilapalvelut 505 Maankäyttöpalvelut V. 2018 Sisäilma-asiantuntija Useissa Salon kaupungin kiinteistöistä on viime vuosien aikana ilmennyt erilaisia sisäilmaan liittyviä ongelmia. Huomattava osa tilapalvelujen esimiesten työajasta kuluu nykyisin erilaisten sisäilmaan liittyvien epäilyjen ja ongelmien parissa. Kiinteistöjen vuosikorjausten suunnitteluun, toteutusten organisontiin ja huoltotoimenpiteiden valvontaan jää huolestuttavan vähän aikaa. Tämän pitäisi olla kuitenkin ensiarvoisessa asemassa, jotta voitaisiin huolehtia kiinteistöjen kunnossapidosta ja näin ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Sisäilma-asioiden selvittelyyn, korjausten suunnittelun organisointiin ja korjaustoimenpiteiden toteutuksen jälkeiseen seurantaan esitetään nyt sisäilma-asiantuntijan palkkaamista toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, joka ottaisi hoitaakseen sisäilma-asioihin liittyvien asioiden hoitamisen yhdessä tilojen käyttäjien, työsuojelun, työterveyslaitoksen, rakennusalan ammattilaistemme ja alan tutkimuslaitosten kanssa. Nostava kustannusvaikutus henkilöstömenoihin on noin 48.100 euroa. (Kaupunkikehityslautakunta päätti, ettei sisäilma-asiantuntijan vakanssia perusteta) 6017 Kaupunkisuunnittelu V. 2018 kaavasuunnittelija 1.6.2018 alkaen Kaupunkisuunnittelun kaavoituksessa on poistunut resurssia kaupunginarkkitehdin osa-aikaeläkejärjestelyn myötä 40 % syksyllä 2016. Myöskin loput 60 % on samalla lähes kokonaan siirtynyt erillisprojekteihin ja on siten paljolti pois käytännön kaavatyöstä. Kaupungingeodeetin työpanosta on hallinnon ja esimiestehtävien muodossa siirretty siltä osin tilalle. Yhden kaavoitussihteerin työpanoksesta 60 % on siirretty paikkatietoihin tarpeellisten tehtäväjärjestelyjen takia. Toisen kaavoitussihteerin osa-aikaeläkejärjestely alkoi syksyllä 2017 ja resurssi on siltä osin 80 %. Rakennusvalvonnan täyttämättä jäänyt lupa-arkkitehdin tehtävä on samaan aikaan näkynyt kaupunkisuunnittelun kehysalueen kasvaneena asiakaspalvelutarpeena. Lisäksi vuoden 2017 alusta lukien kaupunkisuunnittelussa on tapahtunut lisääntyvää palvelutarvetta. Pienissä kaavahankkeissa ulkopuolisen konsultin käyttö ei ole kaupungin omien henkilöresurssien käytön kannalta perusteltua, koska jokainen hanke sitoo silti prosessin kuluessa merkittävissä määrin kaupungin omaa henkilökuntaa. Edellä mainituista syistä esitetään uutta esim. kaavasuunnittelijan nimikkeellä perustettavaa ja täytettävää tehtävää 1.6.2018 alkaen. 6110 Palvelu- ja ostoliikenne V. 2018 Liikennesuunnittelija Vuoden 2017 aikana Salon alueen joukkoliikenteestä 2/3 lankesi kaupungin organisoitavaksi entisen 1/7 sijaan. Myös palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaiseen joukkoliikenteeseen siirtyminen ja vuonna 2018 voimaan astuva laki liikenteen palveluista lisäävät molemmat jatkossa kaupungin velvoitteita alueensa toimivaltaisena viranomaisena ja liikennepalvelun tuottajana. Ensimmäisessä vaiheessa on suunniteltava joukkoliikenteen linjasto sekä

30 käyttöön otettavat lipputariffit sekä valmisteltava liikenteen ja lippu- ja maksujärjestelmän hankinta. Lisäksi on sovittava lippujen latausverkostosta. Lakimuutos taas asettaa vaatimuksia liikennetiedon jakamisesta sähköisessä rajapinnoissa, mitä varten on sekä suunniteltava ja toteutettava ko. tiedon kerääminen ja rajapintaratkaisu. Tähän asti pienimuotoista liikenteensuunnittelua on voitu hankkia ostopalveluna, mutta uudessa laajuudessaan joukkoliikenteen suunnittelu, organisointi, lain tietovelvoitteiden täyttäminen sekä asiakaspalvelu ja -tiedotus lisääntyvät huomattavasti. Näin ollen esitetään liikennesuunnittelijan palkkaamista toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Hän ottaisi hoitaakseen PSAliikenteen ajosuunnittelun, aikataulu- ja lipputiedon kokoamisen, sähköisen jakamisen sekä asiakaspalvelun. Lisäksi hän toimisi sijaisena yksikön koordinaattoreille. Sote-ja maakuntauudistuksen toteuttaminen v. 2020 alusta vaikuttanee liikennepalvelunyksikön henkilöstötarpeeseen. Uuteen tilanteeseen on mahdollista tarvittaessa mukautua eläkkeelle jäämistä hyödyntäen. (Kaupunkikehityslautakunta päätti, että liikennesuunnittelijan vakituista vakanssia ei perusteta, vaan vakanssi perustetaan määräaikaiseksi) Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2018 2020 Konsernipalvelut 130 Kaupunginhallitus 1314 Lähidemokratia V. 2018 Kyläasiamies Määräaikainen ajalle 10/2018-12/2019. Kylien aktivointia on toteutettu hankerahoituksella vuosina 2013-2014 ja 2016-2018. Viimeisin hanke Paikallisella yhteistyöllä vahvempi salo päättyy 30.6.2018. Jos hankkeelle myönnetään jatkoaikaa, voidaan kyläasiamiestoimintaa jatkaa syyskuuhun 2018 hankerahoituksella. Hankerahoituksen päätyttyä kyläasiamiestoimintaa esitetään jatkettavaksi määräaikaisena vuoden 2019 loppuun saakka. Keskeinen tehtävä on aktivoida kylä-, asukas-, kaupunginosa- ja vastaavien muiden yhdistysten toimintaa ja sitä kautta edistää asukkaiden osallistumista. tavoitteena on edistää erityisesti maaseudun asukkaiden ja kaupungin yhteistyötä ja molemminpuolisen tiedonvälitystä. Tehtävään sisältyy lisäksi toimia yhteyshenkilönä saaristoasioissa, em. yhdistysten hankeneuvonta sekä osallistua järjestöjen tukena ja yhdyshenkilönä maakuntauudistuksen valmisteluun. Tehtäväkohtainen palkka 3.166 /kk. 1491 Maaseutupalvelut V.2018 Toimistosihteeri n. 2kk:n ajalle Maaseutupalveluiden työmäärä ruuhkautuu kevätajalle ja uudelleen syksyllä, kun kaikki päätukihaun asiakirjat ja tukien maksatus saadaan käsiteltäväksi. Työ vaatii tarkkaa asiakirjahallintoa ja säädösten yksityiskohtien tuntemusta. Tehtävät on hoidettava tarkoin määrätyssä, tiukassa aikataulussa. Määräaikaisesti palkattava toimistosihteeri auttaa ruuhkan purkamisessa ja mahdollistaa aikataulussa pysymisen. 1541 Taloussuunnittelu V. 2018 Talousasiantuntija Henkilöstöhallinnon ja talouspalvelujen ohjelmistouudistuksen käyttöönotto ei ole valmistunut alkuperäisen projektisuunnitelman mukaisesti. Työ jatkuu vuoden 2018 puolelle. Henkilöstöhallinnon yhden, mutta laajan ohjelmaosion käyttöönotto jouduttiin lykkäämään vuoden 2018 alkuun. Erityisesti raportointijärjestelmien kehittäminen on kesken. Kaupungille on valittu tietovarastopohjainen Taitoan Saaga -raportointijärjestelmä. Määräaikaisen taloussuunnittelijan ammattitaitoa ja työpanosta tarvitaan järjestelmän kehittämisessä ja testaamisessa. V. 2018 Toimistosihteeri Talouspalveluissa taloussihteeri jää vuoden 2018 alussa 50 prosentin osa-aikaeläkkeelle ja toimistosihteeri tekee 70 prosenttia työajasta. Heiltä vapautuvia tehtäviä varten tulee palkata määräaikainen toimistosihteeri. Määräaikaisuuden perusteena on valmisteilla oleva maakuntauudistus. Vuoden 2018 aikana maakuntauudistuksen vaikutukset tehtävien määrään täsmentyvät.

31 1641 Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut V. 2018 Liikunnanohjaaja Strategisena tavoitteena on vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja. Liikunnanohjaajan työpanosta on käytetty sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen, kaupungin työntekijöille kohdennettujen liikuntaryhmien vetämiseen että työyhteisöjen tyky-päivien sisällön tuottamiseen. Liikunnanohjaaja on keskeinen toimija kaupungin oman työhyvinvointityön suunnittelussa ja toteutuksessa. Työhyvinvointityötä on tässä muodossa tehty keväästä 2016 alkaen ja hyvien ja pysyvien tulosten aikaansaamiseksi toiminta edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toteutusta. Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2004 Lääkinnällinen kuntoutus 220 Vanhuspalvelut V.2018 lääkinnälliseen kuntoutukseen 3 fysioterapeuttia avokuntoutukseen Fysioterapiayksikkö on kuormittunut ja jonotusajat ylittävät toistuvasti hoitotakuun, minkä vuoksi Salon kaupunki on AVI:n seurannassa. Yhden määräaikaisen fysioterapeutin työpanos tarvitaan korvaamaan TEHY:n pääluottamusmiehen 80 % vapautusta perustyöstä sekä fysioterapeuttien poissaoloja. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Kelan tekemät hoidon linjausmuutokset ovat siirtäneet kuntoutusvastuuta kunnalle. Vaikka vuonna 2017 on ollut käytössä kahden määräaikaisen fysioterapeutin työpanos, ei jonoja ole pystytty riittävästi purkamaan. Jotta lain edellyttämä hoitotakuu toteutuisi, tarvitaan yhden fysioterapeutin työpanos lisää. Kustannusvaikutus vuoteen 2017 verrattuna on n. 34 000, yhden fysioterapeutin palkka. V.2018 lääkinnälliseen kuntoutukseen 1 puheterapeuttiharjoittelija Harjoittelusopimus on voimassa Turun yliopiston kanssa. Opiskelijoiden ohjaus auttaa puheterapeuttien rekrytoinnissa. 2411 Läntinen kotihoito (Koivulehdon pitkäaikainen tukiasuminen) V. 2018 Lähihoitaja Kaupunki luopui Koivulehdon palvelutalon vuokraamisesta tehostettua palveluasumista varten Halikon vanhustenkotiyhdistys ry:ltä. Kiinteistössä on solutyyppisesti viisi asuntoa sekä yhteinen keittiö-olohuonetila. Tila soveltuu pidempiaikaiseen tukiasumiseen asiakkaille, jotka eivät enää selviä omassa kodissaan, mutta eivät tarvitse välttämättä ympärivuorokautista hoitoa. Toiminnan käynnistämiseksi esitetään 50 % lähihoitajan vakanssin lisäystä, jonka palkkavaikutus on 19.000 euroa. Vakanssi sijoitetaan kotihoitoon (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssi on siirretty uusista määräaikaisiin) 2451 Eteläinen kotihoito (Rauhalan lyhytaikainen tukiasuminen) V. 2018 Lähihoitaja Rauhala-osaston kahdeksan paikkaa otetiin vuodeksi 2017 lyhytaikaisen tukiasumisen kokeiluna käyttöön. Kokeilua varten rekrytoitiin kolme määräaikaista lähihoitajaa kotihoitotiimin. Kokemukset, myös asiakaskunnan, ovat olleet myönteiset ja tarvetta toiminnan laajentamiseen on siten, että otetaan tulevalle vuodelle käyttöön portaiden takana olevat kolme yhden hengen asukashuonetta. Esitetään myös toiminnan vakinaistamista siten, että talousarviossa 2017 olleet kolme määräaikaista vakanssia muutetaan vakinaisiksi. Vakansseille on varattu määrärahat 114.000 euroa. Toiminnan laajentamiseksi esitetään 50 % lähihoitajan vakanssin lisäystä, jonka palkkavaikutus on 19.000 euroa. Vakanssit sijoitetaan kotihoitoon. (kaupunginjohtajan esityksestä 50 % vakanssi on siirretty uusista määräaikaisiin)

32 240 Sosiaalityön palvelut 2717 Sosiaalityön projektit Projektivastaava ja kolme projektityöntekijää ESR -rahoitteinen valtakunnallinen 1.4.2015 alkanut Rauman hallinnoima PARTY -hankkeen Salon osahanke päätyy maaliskuun lopussa. Hankkeen tavoitteena on ollut vastata työllisyydenhoidon ja sosiaalityön muutoksiin kehittämällä menetelmiä sekä verkostotyötä. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat olleet 300-päivää työmarkkinatukea saaneet ja osatyökykyiset työttömän salolaiset työnhakijat. 2731 Maahanmuuttajapalvelut V. 2018 sosiaaliohjaaja Vuonna 2016 Saloon on saapunut merkittävä määrä maahanmuuttajia, joiden palveluiden järjestämiseksi on tehty erityisjärjestelyjä. Saloon on perustettu perheryhmäkoti alaikäisille maahanmuuttajille. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maahanmuuttajien määrän kasvu on laantunut, mutta Salosta kuntapaikan saaneet ja itsenäisesti tulleet maahanmuuttajat tarvitsevat kotouttamispalveluita. Tämän työn takaamiseksi on tärkeää, että vuodelle 2017 myönnetty määräaikainen sosiaaliohjaajan tehtävä (virka) jatkuu vielä vuonna 2018. 2764 Vammaispalvelut V. 2018 sosiaaliohjaaja Vammaispalvelut ovat erityispalveluita, joihin on oikeus, mikäli sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että vammaispalveluiden ja muiden palveluiden rajapinnassa työskentelee sosiaaliohjaaja. Hänen työnsä tavoitteena on tarjota asiakkaille ensisijaisesti muita kuin vammaispalvelulakien mukaisia palveluita ja etuuksia. Tavoitteena on, että määräaikaisen sosiaaliohjaajan työnpanoksella vuonna 2018 saadaan osaltaan taitettua vammaispalveluiden kustannusten kasvua ja valmistaudutaan vammaislain muutokseen. 2766 Kehitysvammaisten asumispalvelut V. 2018 Hoitajaresurssia tilapäishoitoyksikkö Elmeriin (kehitysvammahuolto) Määrärahavaraus hoitajan palkkaamiseen tilanteisiin, joissa yksikön varaustilanne ja hoidettavien yksilökohtaiset tarpeet edellyttävät lisäresurssia. V. 2018 2 ryhmäavustajaa Työ- ja päivätoiminnan asiakkailla on ollut vammaispalveluna myönnettyjä henkilökohtaisia avustajia, joiden työpanos on kohdennettu heidän henkilökohtaiseen avustamiseen. Jatkossa on tarkoitus, että työ- ja päivätoiminnan avustajat ovat pääsääntöisesti ryhmäavustajia, joten he voivat avustaa kaikkia ryhmän asiakkaita heidän henkilökohtaisen tarpeiden mukaan. Ryhmäavustajien työnantajana toimii Salo kaupunki, joten työnjohdollinen vastuu on työ- ja päivätoiminnan vastaavalla ohjaajalla. Näin työtehtävien tavoitteiden ja sisällön johtaminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Ryhmäavustajien vakanssit esitetään määräaikaisena kokeiluna vuodeksi, jonka jälkeen arvioidaan vakinaistamistarve. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssit on siirretty uusista määräaikaisiin) V. 2018 Koululaisten loma-ajan hoito (kehitysvammahuolto) Määrärahavarus koulunkäynnin ohjaajien tai hoitajien palkkaukseen koululaisten loma-aikoina eli kesällä, syys- ja talvilomien aikana. Kouluikäisten kehitysvammaisten perheille on järjestettävä hoitoa koulujen loma-aikoina tarpeen mukaan. Vastaava määräraha on ollut aiempinakin vuosina 301 Lasten ja nuorten palvelut 3210 Alakoulut V. 2018 opettajat ja ohjaajat Alakouluilla tarvittavat määräaikaiset opettajat ja ohjaajat: tarvittava määräraha 495.970 euroa. Osa opettajista ja ohjaajista on palkattu määräaikaisesti, koska tarve on määräaikainen. Sisältää lisäksi lasten ja nuorten palveluiden hallinnon pedagogisen asiantuntijan

33 42.000 euroa. Tasa-arvohankkeeseen palkataan hankeohjaajia 115.000 eurolla. Kouluilla tarvitaan kotikielen tuntiopettajia sekä määräaikaisia ohjaajia kesken lukuvuoden tarvittaviksi henkilökohtaisiksi avustajiksi. 3220 Yläkoulut V. 2018 opettajat ja ohjaajat Yläkouluilla tarvittavat määräaikaiset opettajat ja ohjaajat 162.590 euroa. Osa opettajista ja ohjaajista on palkattu määräaikaisesti, koska tarve on määräaikainen. Kouluilla tarvitaan kotikielen tuntiopettajia sekä määräaikaisia ohjaajia kesken lukuvuoden tarvittaviin henkilökohtaisiin avustajiin. 3230 Erityiskoulut V. 2018 opettajat ja ohjaajat Erityiskouluilla tarvittavat määräaikaiset opettajat ja ohjaajat 102.160 euroa. Osa ohjaajista on palkattu määräaikaisesti, koska tarve on määräaikainen. 3240 Yhtenäiskoulut V. 2018 opettajat ja ohjaajat Yhtenäiskoululla tarvittavat määräaikaiset opettajat ja ohjaajat 202.644 euroa. Osa opettajista ja ohjaajista on palkattu määräaikaisesti, koska tarve on määräaikainen. Valmistavan opetuksen lisääntynyt tarve, määräaikaisen henkilöstön lisätarve 102.000 euroa (saadaan valtionavustus). 3283 Ap/Ip toiminta 3310 2.aste V. 2018 ohjaajat Varaus Ap/Ip toiminnassa tarvittaviin määräaikaisiin ohjaajiin 88.650 euroa. Osa ohjaajista on palkattu määräaikaisesti, koska tarve on määräaikainen. V. 2018 opettajat Varaus tarvittaviin määräaikaisiin tuntiopettajiin 21.600 euroa. 3351 Musiikkiopisto V. 2018 Osa tuntiopettajista on palkattu määräaikaisesti, koska tarve on määräaikainen. 3365 Nuorisotilat V. 2018 Nuorisotilan valvojat ja nuoriso-ohjaajat Nuorisotilapalveluja toteutetaan 16.sta nuorisotilalla, joista viiden tilan ohjaustehtävät ostetaan kolmannen sektorin toimijoilta. Lisäksi liikkuvaa nuorisotyötä toteutetaan Tupurin alueella. Jotta nykyinen palvelutaso pystytään säilyttämään tarvitaan nuorisotiloille määräaikaisia nuorisotilan valvojia. Nuorisotilatoimintaa toteutetaan nuorisopalvelujen henkilöstön toimesta 11.sta nuorisotilalla sekä liikkuvaa nuorisotyötä Tupurin alueella. Nuorisotiloille tarvitaan osa-aikaisia nuorisotilan valvojia sekä nuoriso-ohjaajat Halikon nuorisotilalle ja Tupurin alueelle. 3366 Leirikeskukset V.2018 Lasten kesäleirien henkilökunta Lasten ja nuorten kesäleiritoiminta toteutetaan nuorisopalvelujen toimesta Leirisalon leirikeskuksessa. Leirien ohjaus- ja ruokahuoltotehtäviin tarvitaan määräaikaista henkilöstöä kesäleirien ajaksi.

34 3370 Nuorisotoimen projektit V. 2018 hanketyöntekijä Etsivään nuorisotyöhön Salon kaupungille on kuluvana vuonna myönnetty valtionavustusta neljän etsivän nuorisotyöntekijän palkkakustannuksiin. Ko. valtioavustuksia siirtyy vuodelle 2018. 3369 Nuorten työpajatoiminta V. 2018 hanketyöntekijä Nuorten työpajatoimintaan myönnettyjä valtionavustuksia käytetään tällä hetkellä kahden starttipajan työvalmentajan ja ryhmävalmentajan palkkakuluihin. Ko. valtionavustuksia siirtyy vuodelle 2018. 401 Vapaa-ajan palvelut 4513 Liikuntatoiminta V. 2018 tuntiohjaajat ja uimaopettajat Palkkasumma kertyy liikuntatoiminnassa käytettävien liikunnan tuntiohjaajien tuntipalkoista. Tuntiohjaajina toimii liikunnanohjaajia, uimaopettajia, vauva- ja perheuinnin ohjaajia sekä avustajia. Ohjauksia on iltaisin ja viikonloppuisin Salon keskustassa sekä eri taajamissa. Vakinaisten liikunnanohjaajien ei ole mahdollista ohjata kaikkia ryhmiä. Määräaikaiset tuntiohjaajat ohjaavat keskimäärin 1-4 tuntia viikossa ohjauskausien ajan (esim. kevät, kesä tai syksy). Tuntiohjaajien avulla on liikuntapalveluissa (kuten kansalaisopistossakin) monien vuosien ajan järjestetty merkittävä osa ohjatusta liikuntatoiminnasta. Tuntiohjaajien rinnalla toimivat yhdistysten vertaisohjaajat, joita on paljon erityisesti ikääntyneiden Pirteyttä Päiviin ohjelmassa. 4514 Ulkoliikuntapaikat V. 2018 Luistelukenttien valvojat Määräaikaiset työntekijät ovat kaupungin reuna-alueilla sijaitsevien jääkenttien hoitajia. Jääkenttien hoitajat ovat kenttien lähellä asuvia henkilöitä, jotka palkataan aina yhdeksi luistelukaudeksi kerrallaan. Vakinainen työntekijämäärä ei riitä kaikille kentille, eivätkä vakinaiset työntekijät voi iltaisin lukita koppeja ja sammuttaa valoja eri kentillä. 4601 Kansalaisopisto V. 2018 Koulutussuunnittelija Salon kansalaisopisto on viime vuosina kehittänyt ja lisännyt järjestämäänsä maahanmuuttajakoulutusta. Sitä on toteutettu vuodesta 2012 alkaen Opetushalliuksen myöntämällä projektirahoituksella, vuodenvaihteesta 2015-2016 lisäksi myymällä koulutusta Halikon vastaanottokeskukselle ja Kärkelän tukiasumisyksikölle sekä vuoden 2017 maaliskuusta lähtien järjestämällä edellisten rinnalla aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opintoja (kp 4610), joihin saadaan erillistä valtionosuutta. Vuonna 2017 maahanmuuttajakoulutuksen määrä tulee olemaan noin 38 kurssia, yhteensä osapuilleen 2.800 opetustuntia, ja opiskelijamäärä noin 440 kursseille osallistujaa, joista eri opiskelijoita on yhteensä 230 henkilöä. Tähän asti maahanmuuttajakoulutus on järjestetty ilman vakinaista koulutusta koordinoivaa henkilöä. Toiminnasta on vastannut osa-aikainen tuntiopettaja. Toiminta on kasvanut niin laajaksi, että tarvitaan välttämättä päätoiminen vastuuhenkilö, koulutussuunnittelija, jonka tehtävänä on suunnitella ja organisoida kansalaisopiston maahanmuuttajakoulutusta ja hoitaa siihen liittyviä monia oheistehtäviä sekä hanketoimintaa. Koulutussuunnittelijan tehtävää esitetään määräaikaiseksi, kestoltaan yhdeksi vuodeksi, tehtävän mahdollisen tilapäisyyden vuoksi, sillä tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, mikä on maahanmuuttajakoulutuksen, mm. aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opintojen tarve vuoden 2018 jälkeen. Määräaikaisen vakanssin hoitamiskulut voidaan suurelta osin kattaa ulkopuolisella rahoituksella, jota saadaan hanketoiminnasta, myyntikoulutuksesta ja myös laskennallisesti aikuisten perusopetuksen valtionosuudesta.

35 v. 2018 Kansalaisopiston määräaikaiset opettajat Hyvin suuren osan kansalaisopiston opetuksesta hoitavat määräaikaiset opettajat, tuntiopettajat. Heidät palkataan määräaikaisesti, koska kurssit, joissa he toimivat opettajina, ovat määräaikaisia. 4610 Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opinnot (Kansalaisopisto) v. 2018 Kansalaisopiston määräaikaiset opettajat Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opetusta antavat toistaiseksi kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Tuntiopettajien palkkoihin on varattu 64.930, oheiskuluineen 79.040. Aikuisten maahanmuuttajien perusopetukseen saadaan erillinen valtionosuus. Kaupunkikehityspalvelut 180 Kehittämispalvelut 1816 Elinkeinopalvelut V. 2018 Teknologian eritysasiantuntia Määräaikainen teknologian erityisasiantuntija tukee ja kehittää kaupungin teknologiapainotteisia tuotekehityskumppanuuspilotteja, osallistuu ulkomaisten teknologiayritysten houkutteluun Saloon sekä kehittää Salo IoT kampuksen teknologia-painotteista toimintaa. 1821 Kansainvälinen toiminta Hanketyöntekijä (ESR) Monikulttuurisuushankkeeseen KOTOTAKUU kaikki jatkoon palkataan määräajalle osaaikainen hanketyöntekijä, 50 % työpanoksella. Projektin rahoitus tulee Ely-keskukselta. Hanketyöntekijä (ESR) Salon kaupungin hanketyöntekijä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamassa romaanien koulutus- ja työllistämismahdollisuuksia parantavassa Tšetanes naal koulutuspoluilla hankkeessa. Hanketyöntekijä vastaa Salon kaupungille hankkeessa määriteltyjen tehtävien hoitamisesta. 1831 Viestintä ja markkinointi V. 2018 Graafinen suunnittelija Viestintä ja markkinointipalveluihin haetaan vahvistusta markkinointipuolelle. Tällä hetkellä kaupungissa on 1 päätoiminen markkinoinnin suunnittelija (sis. Yrityssalo Oy), jonka tueksi haetaan nyt graafista suunnittelijaa. Elinkeinoelämän piristyminen, IOT Campuksen toiminta ja muutoinkin hiljalleen lisääntynyt aktiivisuus elinkeinoelämässä ja toisaalta kaupungin väkiluvun jatkuva väheneminen luovat painetta satsata enemmän kaupungin ja alueen markkinointiin; uusille asukkaille, työntekijöille, yrityksille ja matkailijoille. Tähän kokonaisuuteen haetaan määräajalle markkinoinnin suunnittelijaa. 1844 Työllisyysyksikkö v. 2018 Työllisyyspalveluiden esimies Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalveluiden esimiehen määräaikaista työsuhdetta jatketaan vuoden 2019 loppuun. Nyt työsuhde päättyy 31.12.2018. Työsuhteen jatkon taustalla on Sote- ja maakuntauudistukseen tullut lisävuosi, 2019, joka antaa samalla myös Salolle mahdollisuuden viedä työllisyyspalveluja eteenpäin ajallisesti.

36 500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen 505 Maankäyttöpalvelut 5221 Puistot v. 2018 puistotyöntekijä Viheraluetiimin vakinainen henkilökunta on vähentynyt eläköitymisen ym. vuoden 2008 lopun tilanteesta yhteensä viidellä henkilöllä. Vuoteen 2013 asti käytettävissä oli kausihenkilökuntaa (10-12 henkilöä), josta säästösyistä luovuttiin ja tilalle otettiin työllistämisvaroilla palkattuja henkilöitä (6 10 henkilöä). Vuonna 2017 talousarviossa oli jälleen määräraha kausityövoiman palkkaamiseen (kolme henkilöä) ja työllistämisvaroilla palkattuja otettiin vastaavasti vähemmän. Saadut kokemukset ovat siinä määrin positiivisia, että vuodelle 2018 ehdotetaan palkattavaksi yhteensä kuusi kausityöntekijää viheralueiden kunnossa- ja puhtaanapitotehtäviin sekä viheralueiden rakentamistehtäviin, kuuden kuukauden työsuhteisiin. 6110 Palvelu- ja ostoliikenne V. 2018 liikennesuunnittelija Vuoden 2017 aikana Salon alueen joukkoliikenteestä 2/3 lankesi kaupungin organisoitavaksi entisen 1/7 sijaan. Myös palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaiseen joukkoliikenteeseen siirtyminen ja vuonna 2018 voimaan astuva laki liikenteen palveluista lisäävät molemmat jatkossa kaupungin velvoitteita alueensa toimivaltaisena viranomaisena ja liikennepalvelun tuottajana. Ensimmäisessä vaiheessa on suunniteltava joukkoliikenteen linjasto sekä käyttöön otettavat lipputariffit sekä valmisteltava liikenteen ja lippu- ja maksujärjestelmän hankinta. Lisäksi on sovittava lippujen latausverkostosta. Lakimuutos taas asettaa vaatimuksia liikennetiedon jakamisesta sähköisessä rajapinnoissa, mitä varten on sekä suunniteltava ja toteutettava ko. tiedon kerääminen ja rajapintaratkaisu. Tähän asti pienimuotoista liikenteensuunnittelua on voitu hankkia ostopalveluna, mutta uudessa laajuudessaan joukkoliikenteen suunnittelu, organisointi, lain tietovelvoitteiden täyttäminen sekä asiakaspalvelu ja -tiedotus lisääntyvät huomattavasti. Näin ollen esitetään liikennesuunnittelijan palkkaamista toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Hän ottaisi hoitaakseen PSAliikenteen ajosuunnittelun, aikataulu- ja lipputiedon kokoamisen, sähköisen jakamisen sekä asiakaspalvelun. Lisäksi hän toimisi sijaisena yksikön koordinaattoreille. Sote-ja maakuntauudistuksen toteuttaminen v. 2020 alusta vaikuttanee liikennepalvelunyksikön henkilöstötarpeeseen. Uuteen tilanteeseen on mahdollista tarvittaessa mukautua eläkkeelle jäämistä hyödyntäen. (Kaupunkikehityslautakunta päätti, että liikennesuunnittelijan vakituista vakanssia ei perusteta, vaan vakanssi perustetaan määräaikaiseksi) Vakanssimuutokset 2018 Konsernipalvelut 142 Hallintopalvelut 1444 Arkisto Toimistosihteerin työsuhteen muuttaminen asiakirjahallinnon työsuhteeksi Toimistosihteerin vakanssi ehdotetaan muutettavaksi asiakirjahallinnon suunnittelijan vakanssiksi, koska tehtävän painopiste on sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakirjahallinnon suunnittelussa, ohjaamisessa ja toteuttamisessa. Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen edellyttää erityistä panostusta sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakirjahallintoon, ohjaukseen ja neuvontaan. Tehtävään sisältyy sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakirjahallinnon suunnittelu, ohjaus, toteutus sekä osallistuminen sote- ja maakuntauudistuksen edellyttämiin asiakirjahallinnon tehtäviin, tietosuojaan liittyvät tehtävät sekä vanhojen arkistoaineistojen käsittely ja tietopalvelu Tehtäväkohtainen palkka 2.578,26 /kk.

37 Hyvinvointipalvelut Toimistosihteerin vakanssiin (nro 200 003) on kuulunut sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakirjahallinnon ohjaus ja neuvonta, tiedonohjaussuunnitelmien laatiminen sekä vanhojen asiakirja-aineistojen käsittelyn ohjaus ja kuntayhtymän päätearkiston hoitajan tehtävät. Toimistosihteeri on osallistunut Kansa ja kanta-arkistoprojekteihin. Toimistosihteerin vakanssin korvaaminen asiakirjahallinnon suunnittelijan vakanssilla perustuu siihen, että tehtävä painottuu entistä enemmän asiakirjahallinnon suunnitteluun ja ohjaukseen. Vastuu asiakirjahallinnosta laajenee sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumisen ja EU-tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanon myötä. Tehtävään sisältyy alussa mainittujen toimistosihteerin tehtävien lisäksi sote- ja maakuntauudistuksen asiakirjahallinnon muutoksen suunnittelu kaupunkiorganisaation näkökulmasta. Tehtävään sisältyy suunnittelu- ja toteutusvastuuta EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämien henkilötietojen suojan huomioimisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakirjahallinnassa. Toimistosihteerin vakanssin tehtäväkohtainen palkka on 2.372, 36. Asiakirjahallinnan suunnittelijan tehtäväkohtaiseksi palkaksi esitetään 2.578,26 /kk. Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2004 Lääkinnällinen kuntoutus Nimikesuojatun kuntohoitajan vakanssin(212 024) muuttaminen laillistetun fysioterapeutin vakanssiksi Kyseessä olevassa kuntohoitajan toimessa ollut kuntohoitaja on jäänyt eläkkeelle 1.7.2017. Tällä hetkellä kuntohoitajan vakanssissa on sijaisena fysioterapeutti 31.12.2017 saakka. Kuntohoitajan koulutus on lakkautettu 1990-luvulla. Fysioterapeutti on lääkinnällisen kuntoutuksen osastonhoitajan / ylilääkärin alainen. Tähän laillistetun fysioterapeutin tehtäviin kuuluvat fysioterapeutin tehtävät ja vastaavan fysioterapeutin tehtävät. Vastaavan fysioterapeutin tehtäviin lääkinnällisen kuntoutuksen yksikössä kuuluvat arjen työjärjestelyt (poissaoloihin liittyvät asiakasperuutusten organisointi ja sijaisjärjestelyt), työvuorosuunnitelmien tekeminen, fysioterapiaryhmien organisointi ja AMK-opiskelijoiden ohjauksen organisointi. Fysioterapeutin tehtäväkohtainen palkka on 2.439,10 euroa/kk. Vastaavan peruspalkaksi ehdotetaan 2.550,00 euroa/kk. Fysioterapeutin ja laillistetun fysioterapeutin peruspalkan ero vuositasolla on 1.386,25 euroa. 2007 Sairaalapalvelut V. 2018 1 terveyskeskuslääkärin viran muuttaminen erikoislääkärin viraksi Terveyskeskussairaalan nykyinen potilasvaihto, potilaiden lääketieteellisen hoidon akuuttiluonteisuus ja aktiivisen hoidon vaativuustaso edellyttävät välttämättä kahta lääkäriä kummallakin terveyskeskussairaalan 45-paikkaisilla osastolla (TK 1, TK 2). Käytännössä lääkäriresurssia on tarvittu tämä määrä osastoilla jo vuodesta 2014 alkaen. Geriatrinen arviointiyksikkö (TK 5) avautui 2.5.2017. Samalla sulkeutui Perniössä sijainnut osasto TK 3. Kuten terveyskeskussairaalan virkojen täyttämisessä muuallakin Suomessa, Salon terveyskeskussairaalan virkojen täyttämisessä on ollut vaikeuksia hakijoiden puutteen takia. Jo vuosia ylilääkärin viran lisäksi vain yksi terveyskeskussairaalan viroista on ollut vakituisesti täytettynä (saattohoidosta vastaava lääkäri, jolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys). Osastoilla toimivien lääkäreiden pätevyysvaatimuksena on laillistetun lääkärin pätevyys. Viime vuosina osastoilla on terveyskeskuslääkärin sijaisina ja määräaikaisina lääkäreinä toiminut myös yleislääketieteen erikoislääkäreitä, jolloin heille on maksettu virkaehtosopimuksen mukaista erikoislääkärin palkkaa. a) Erikoislääkärin tutkinnon suorittaneen lääkärin näkökulmasta erikoislääkärin virka on huomattavasti vetovoimaisempi kuin terveyskeskuslääkärin virka, vaikka virasta maksettava palkka onkin sama. b) Vain terveyskeskussairaalan ylilääkärin viran pätevyysvaatimuksena on erikoislääkärin tutkinto. Tällä hetkellä ylilääkärinä toimii yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, jolla on myös palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys.

38 220 Vanhuspalvelut c) Terveyskeskussairaalan tarjoaman jatkokoulutuksen, eli yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) ja erikoislääkärikoulutuksen, järjestäminen edellyttää kouluttajalta erikoislääkärin oikeuksia. Suotavaa on, ettei toiminta ole yhden lääkärin, eli ylilääkärin, varassa. Koulutustoiminnan merkityksestä tarkemmin kohdassa Määräaikaiset toimet. Esitetään viiden avoimeksi tulleen vakanssin muuttamista koulutetumpaan suuntaan. Kuntohoitajia ei ole valmistunut enää vuosiin. Lääkehoito on yhä olennaisempi osa vanhuksen hoitoa ja lääkehoitoa koskevat tarkat säädökset, joten tarvitaan koulutettua henkilökuntaa. 2421 Itäisen kotihoidon hoivatyöntekijän vakanssi esitetään muutettavaksi lähihoitajaksi. 2424 Kukonkallion laitoshuoltajan vakanssi 50 % esitetään muutettavaksi 50 % kohdeohjaajan vakanssiksi 2315 Ikäkeskustoimintaan. 2424 Kukonkallion hoitajan vakanssia esitetään muutettavaksi sairaanhoitajan vakanssiksi. 2441 Pohjoinen kotihoidon kuntohoitajan vakanssi esitetään muutettavaksi toimintaterapeutin vakanssiksi 2321 Vanhuspalveluiden kuntoutukseen. 2442 Hintan hoivankodin kaksi hoivatyöntekijän vakanssia esitetään muutettavaksi lähihoitajaksi. 2456 Alppilakodin hoivatyöntekijän vakanssi esitetään muutettavaksi lähihoitajan vakanssiksi. 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityö 1 vahtimestarin vakanssin muutos sosiaalityöntekijän vakanssiksi Aikuissosiaalityön vahtimestarin vakanssi on jäänyt vapaaksi eläköitymisen seurauksena. Perustoimeentulotuen Kelasiirron takia asiakasmäärät ovat vähentyneet, joten tarvetta vahtimestarille ei välttämättä ole. Sosiaalihuoltolain piiriin kuuluvia asiakkaita ei ole voitu riittävässä määrin palvella nykyisellä henkilöstöllä ja jotta asiakkaat saadaan ohjautumaan varhaisempiin palveluihin lastensuojelun sijasta, tarvitaan vakanssimuutoksia. Tarkoitus on luoda uusi perhetiimi, joka palvelee lapsiperheitä. Osa perhetiimin henkilöstöstä tulee nimikemuutosten kautta, loput nykyisestä henkilöstöstä. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssinmuutos muutetaan niin, että lakkautettava vakanssi on lakkautettavien vakanssien listalla ja tilalle tuleva vakanssi on uusien vakanssien listalla) 1 etuuskäsittelijän vakanssin muutos sosiaalityöntekijän vakanssiksi Etuuskäsittelijän vakanssi on jäänyt eläköitymisen jälkeen täyttämättä. Perustoimeentulotuen Kelasiirron takia asiakasmäärät ovat vähentyneet, joten tarvetta etuuskäsittelijän vakanssille ei ole. Sosiaalityöntekijä tullaan sijoittamaan uuteen perhetiimiin. On myös mahdollista, että vakanssia esitetään perustettavaksi sosiaaliohjaajan vakanssina. Nimikkeet varmistuvat syksyn aikana. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssinmuutos muutetaan niin, että lakkautettava vakanssi on lakkautettavien vakanssien listalla ja tilalle tuleva vakanssi on uusien vakanssien listalla) Aikuissosiaalityö 1 tulkin vakanssin muutos johtavan sosiaalityöntekijän vakanssiksi: Tulkin tehtävä on jäänyt täyttämättä eläköitymisen jälkeen. Tarvittavat tulkkipalvelut on perusteltua ostaa ostopalveluna ja käyttää vakanssia pohjajana uuden perhetiimin johtavan sosiaalityöntekijän vakanssiin. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssinmuutos muutetaan niin, että lakkautettava vakanssi on lakkautettavien vakanssien listalla ja tilalle tuleva vakanssi on uusien vakanssien listalla)

39 2755 Lastensuojelu Paavola 1 ohjaajan vakanssin muutos tiiminvastaavan vakanssiksi: Perhesosiaalityön kokonaisuudessa tehtävien kehittämistoimenpiteiden vuoksi Paavolan perhekuntoutuskeskuksen talousarvioon esitetään yhden ohjaajan vakanssin muuttamista vastaavaksi ohjaajaksi. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssinmuutosehdotus poistetaan) 2766 Kehitysvammahuolto 1 työ- ja päivätoiminnan esimiehen vakanssin muutos kehitysvammahuollon esimiehen vakanssiksi: Keväällä 2018 kehitysvammaisten asumispalveluiden esimies on jäämässä eläkkeelle. Talousarviossa esitetään, että kehitysvammaisten asumispalveluissa siirrytään yhden esimiehen malliin eli nykyinen työ- ja päivätoiminnan esimiehen vakanssi muutetaan kehitysvammahuollon esimiehen vakanssiksi. Tehtävän vaativuus kuitenkin lisääntyy muutoksessa, joten nimikemuutos vaikuttaa palkkaan. Muutos toteutuu 1.4.2018 alkaen. 1 asumispalveluiden esimiehen vakanssin muutos kehitysvammahuollon asumispalveluiden tiiminvastaavan (sairaanhoitaja) vakanssiksi: Kehitysvammahuollon siirtyessä yhden esimiehen malliin on keskeistä taata riittävä lähiesimiestyö eri yksiköissä. Tällä hetkellä kehitysvammahuollon asumispalveluissa työskentelee yksi sairaanhoitaja. Tämä henkilöstöresurssi on riittämätön kahdeksan toimintayksikön lähiesimiestyöhön, joten esitetään vapautuvan asumispalveluiden esimiehen vakanssin muuttamista tiiminvastaavan (sairaanhoitaja) vakanssiksi. Kummallekin tiiminvastaavalle jää neljä ryhmäkotia ja suunnilleen saman verran henkilökuntaa. Muutos vähentää henkilöstökustannuksia kehitysvammahuollossa. Muutos toteutuu 1.4.2018 alkaen. Sairaanhoitajan vakanssin muutos tiiminvastaavan vakanssiksi: Riittävän lähiesimiestyön takaamiseksi sairaanhoitajan vakanssi tulee muuttaa tiiminvastaavan vakanssiksi. Tällä hetkellä kehitysvammahuollon asumispalveluissa työskentelee yksi sairaanhoitaja. Toinen sairaanhoitaja koulutuksen saanut tiiminvastaava saadaan esimiesvakanssin poistumisen kautta. Kummallekin tiiminvastaavalle jää neljä ryhmäkotia ja suunnilleen saman verran henkilökuntaa. Vakanssin haltija ei vastusta nimikemuutosta. Nimikemuutoksella on palkkavaikutus Työ- ja päivätoiminta, 1 työ- ja päivätoiminnan ohjaajan vakanssin muutos vastaavan ohjaajan vakanssiksi: Työ- ja päivätoiminnan esimiehen vakanssin muuttuessa kehitysvammahuollon esimiehen vakanssiksi on vahvistettava esimiestyötä työ- ja päivätoiminnassa. Tällä hetkellä työ- ja päivätoiminnassa työskentelee yksi vastaava ohjaaja. Riittävän lähiesimiestyön takaamiseksi on toisen vastaavan ohjaajan vakanssi välttämätön. 2767 Kehitysvammahuolto työ- ja päivätoiminta Vastaavan ohjaajan vakanssin palkkamuutos Tehtävänkuvan muutoksella on vaikutusta olemassa olevan vastaavan ohjaajan palkkaan, koska nykyisellään ohjaajan ja vastaavan ohjaajan palkoissa ei ole eroa. Perustelut muutoin kuin edellä olevassa vastaavan ohjaajan nimikemuutoksessa. Lakkautettavat vakanssit 2018 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 220 Vanhuspalvelut 2410 Läntinen vanhuspalvelu Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 26.4.2017 45, että kaupunki luopuu tehostetun palveluasumisen järjestämisestä Koivulehdon palvelutalossa 27.8.2017. Koivulehdon palvelu-

40 talossa työskentelevä kaupungin vakituinen henkilökunta sijoitetaan sosiaali- ja terveystoimessa vapautuviin vakansseihin. Henkilöstölle on keväällä osoitettu uudet toistaiseksi voimassa olevat tehtävät. Tuodaan lakkautettavaksi yksikön 16 vakanssia. 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön vahtimestarin vakanssi on jäänyt vapaaksi eläköitymisen seurauksena. Perustoimeentulotuen Kelasiirron takia asiakasmäärät ovat vähentyneet, joten tarvetta vahtimestarille ei välttämättä ole. Etuuskäsittelijän vakanssi on jäänyt eläköitymisen jälkeen täyttämättä. Perustoimeentulotuen Kelasiirron takia asiakasmäärät ovat vähentyneet, joten tarvetta etuuskäsittelijän vakanssille ei ole. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssit siirretty vakanssimuutoksista tähän) Tulkin tehtävä on jäänyt täyttämättä eläköitymisen jälkeen. Tarvittavat tulkkipalvelut on perusteltua ostaa ostopalveluna. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssit siirretty vakanssimuutoksista tähän) 301 Lasten ja nuorten palvelut 3100 Varhaiskasvatus Perhepäivähoitajat ovat joko eläköityneet tai siirtyneet muihin työtehtäviin. Vakanssin uudelleen täytölle ei ole ollut tarvetta. Kaupunkikehityspalvelut 5410 Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluselvitys on kesken, pitkään on toimittu tiukassa taloudellisen seurannassa ja näin ollen vaikeutetussa rekrytoinnissa. Luonnollinen poistuma on Ravussa melko suuri: eläköitymisennuste toteutuu ja henkilökunta vaihtuu mm. perhesyistä (lähiomaisen työpaikka). Kaiken aikaa pyritään kehittämään ja organisoimaan Rapupalveluprosesseja; mm. Lean-menetelmällä ja kaupungin palveluverkkomuutoksia hyödyntäen. Vapautuvia tehtäviä/ vakansseja on jätetty täyttämättä ja lopetettu talousarvion hyväksynnän yhteydessä, vuosien 2010 2016 aikana 28 vakanssia. Pyrkien mm. näin järjestämään painoarvoa välttämättömien tehtävien täytölle. Toimintavuoden 2017 aikana on pystytty vähentämään Rapu-palveluprosesseista neljä tehtävää/ vakanssia: päiväkotien puhtaanapidosta kaksi (5422) koulujen puhtaanapidosta yksi (5421) ja monitoimikeittiö Kimarasta ja muista kokopäivänhoitolaitosten keittiöistä + Armfeltin koulukampuksesta yksi kokin tehtävä (5412). Lopetettava toinen päiväkotien laitoshuoltajan tehtävä, vakanssi 310 510 on entinen Ravun ja varhaiskasvatuksen yhteinen tehtävä, jonka varhaiskasvatus siirsi kokonaan Ravulle 6/ 2016, eikä tehtävään ole budjetoitu määrärahaa vuodelle 2017 laisinkaan. Kokin tehtävä, vakanssi 541 078 taas on vapautunut ja jätetty täyttämättä jo lomautusvuonna 2013, kys. kokin siirtyessä Kukonkallion hoivakodin valmistuskeittiöstä siirtyessä dieettikokiksi monitoimikeittiö Kimaraan. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut esittää tehtävät/ vakanssit lopetettavaksi talousarvion 2018 hyväksynnän yhteydessä tarpeettomina, tehokkaiden Rapu -kehittämistoimenpiteiden aikaansaannoksena.

41 Kaupunginhallituksen tuloskortti Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille 1.1. Salo IoT Campuksen käyttöaste kehittyy 30 %:iin / käyttöastetavoite 1.2. Työllisyys paranee ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa 1.3. Kehittyvät kunnan vastuulla olevan työvoima- ja yrityspalvelut / uudet Salon kasvupalvelut, valmisteltu kasvupalvelu-uudistuksen aikataulussa. 1.1.1. Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalve- vuokrattuna Salo IoT 1.1.1.1. 30 % tiloista on lujen sekä Yrityssalon Park Oy:n määrittämässä tavoiteaikatau- kehittämis-, markkinointi- ja invest in -toiminta edistävät Salo IoT den 2018 lopussa. lussa, viimeistään vuo- Park Oy:n liiketoimintaa. 1.2.1. Invest-in toiminta /Osaamiskeskittymän toteuttaminen 1.3.1. Aktiivinen osallistuminen maakunnan kasvupalvelujen valmisteluun 1.2.1.1. Kuukausittaiset työttömyysluvut parempia kuin edellisen vuoden vastaavat. Raportoidaan myös Invest In toiminnan kautta tulleet työpaikat 1.3.1.1. Salon kaupungin edustus on mukana kaikissa keskeisissä valmisteluryhmissä ja edistää kaupungin tavoitteita valmistelussa. 1.1.1.1.1. Tilojen kysyntä ei kehitys suotuisasti tai tilat eivät ominaisuuksiltaan vastaa kysyntää. 1.2.1.1.1. Salon toiminnasta riippumattomat tekijät vaikuttavat negatiivisesti 1.2.1.1.2. toimintaympäristö ei vastaa yritysten tarpeisiin 1.2.1.1.3. Salo ja sijoittuvat yritykset eivät kohtaa 1.2.1.1.4. Palkkatukea ei kunnalle tule 1.3.1.1.1. Ei päästä mukaan valmisteluun tai kaupungin ääntä ei kuunnella. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 3 x 2 = 6 Kaupunkikehitysjohtaja 2 x 2=4 Kaupunkikehitysjohtaja 2 x 2=4 Kaupunkikehitysjohtaja 3 x 2=6 Kaupunkikehitysjohtaja 3 x 2=6 Kaupunkikehitysjohtaja 3 x 1 = 3 Kaupunkikehitysjohtaja

42 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista 1.4. Mahdollistava infra 1.4.1. Yritysten ja asukkaiden tarpeisiin sopiva perusrakenne valmiina 1.5. Nuorten syrjäytymisen vähentäminen, katkeamattomat palveluketjut, jotka tukevat nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. 2.1. Yhteishanke SSKKY:n ja yritysten kanssa sekä täydennyskoulutus työllistämistä koskien metallialan työvoimavajeen lieventämiseksi 1.5.1. Monialainen yhteistyö nivelvaiheet huomioiden 2.1.1. Täydennyskoulutukset 1.4.1.1. Luovutettavissa olevia tontteja 2 v, kaavoitettuja tontteja 5 v ja raakamaata 10 v tarvetta vastaava määrä. 1.5.1.1. Etsivän nuorisotyön asiakkuuksien määrä. Työllistyneiden ja koulutukseen siirtyneiden määrä. 2.1.1.1. Edistetään täydennyskoulusta niin, että yksikään sijoittuminen tai yrityksen kehittämishanke ei kariudu osaamisen puutteeseen. Raportoidaan koulutuksista. 1.3.1.1.2. Kysyntä kasvaa, mutta kaupunki ei reagoi asiaan riittävästi 1.4.1.1.1. Olemassa oleva infra ei vastaa tarpeisiin. Kysyntä kasvaa, mutta kaupunki ei reagoi asiaan riittävästi. Toimenpiteet: Aktiivinen palautteenseuranta ja toimintaympäristön kehittäminen ja muuttaminen. Ennakoiva kaavoitus ja raakamaan hankinta. Kaupunkisuunnittelulautakunta. 1.5.1.1.1. Nuorten löytyminen ja motivointi 2.1.1.1.1. Osaaminen ei vastaa tarpeita. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 3 x 1=3 Kaupunkikehityslautakunta 2 x 2 = 6 Kaupunkikehityslautakunta 2x2=4 Opetuslautakunta, Sosiaali- ja terveyslautakunta 2 x 2 = 4 Kaupunkikehitysjohtaja

43 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3. Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille 2.2. Korkeakoulut ja yliopistot Salon elinvoiman koulujen kanssa 2.2.1. Yhteistyö korkea- edistäjänä / koulutustarjonta, opinnäytetyöt ja tutkimushankkeet 2.3. AMK-toiminta IoT Campukselle / Koulutusviennin aloittaminen Salossa 3.1. Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet 3.2. Hyvä yrittäjyysilmapiiri 2.3.1. Turun Yliopiston ja AMK:n kehittämän koulutusviennin myynnin edistäminen ja opiskelijoille suotuisien olosuhteiden luominen 3.1.1. Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet, kokeilun tuotteistaminen 3.2.1. Joustavat ja nopeat lupapalvelut, vetovoimainen kaavoitus ja tarpeellinen infra, myönteinen palveluasenne ja johdonmukainen päätöksenteko 2.2.1.1. Yhteistyöhankkeet oppilaitosten nalla tarjottavat palvelut 2.2.1.1.1. Paikkakun- kanssa, kaupungille tehtävät opinnäytetyöt. Yh- vähenevät merkittävästi teistyökumppaneina mm. Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Aalto yliopisto ja Salon seudun koulutuskuntayhtymä. 2.3.1.1. Koulutusvientiin liittyvä opetus alkaa Salossa vuoden 2018 aikana. 3.1.1.1. Tuotekehityshankkeita jatkuvasti käynnissä 3.2.1.1. Kaupungin saamat arviot kyselyissä paranevat aiemmista. 2.3.1.1.1. Koulutusvientiin ei löydetä asiakkaita 3.1.1.1.1. Ei ole resursseja 3.1.1.1.2. Paikallinen toimintaympäristö ei kiinnosta 3.1.1.1.3. Voimavarojen hajaantuminen 3.2.1.1.1. Kaupungin taloudellinen tilanne estää riittävät resurssit Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 3 x 2=6 Kaupunkikehitysjohtaja 3 x 2 = 6 Kaupunkikehitysjohtaja 3 x 2=6 Kaupunkikehitysjohtaja 1 X 2= 2 Kaupunkikehitysjohtaja 1 X 2= 2 Kaupunkikehitysjohtaja 3 x 1 = 3 Kaupunginhallitus

44 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4. Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa 3.3. Palvelujen ja hankintojen monipuolistaminen 4.1. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten sijoittuminen Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena 4.2. Pendelöintiedellytyksiä parannetaan 3.3.1. Palvelustrategia ja hankintapoliittinen ohjelma 4.1.1. Riittävä resursointi Salon suunniteltuun ja dokumentoituun myymiseen kv. yrityksille. 4.2.1. Kartoitetaan esteet / puoltavat tekijät Salossa asumiselle, vaikka työpaikka olisi muualla ja poistetaan esteet. 3.3.1.1. Palvelustrategia vahvistettu valtuustokauden aikana ja hankintapoliittinen ohjelma laadittu v. 2016 aikana. 4.1.1.1. Kv-yrityksiin kohdistuvien myyntihankkeiden määrä ja dokumentointi 4.2.1.1. Toteutetaan suora katuyhteys Tupurista mt 110:lle kesään 2018 mennessä. 3.2.1.1.2. Joustava ja myönteinen asenne ei ulotu kattavasti organisaatiossa 3.2.1.1.3. Päätöksenteossa ratkaisevat muut kuin strategian mukaiset intressit 3.3.1.1.1. Palvelustrategian laatimiseen ei ole resursseja tai osaamista 3.3.1.1.2. Päätöksenteossa ratkaisevat muut kuin strategian mukaiset intressit 4.1.1.1.1. Kaupungin taloudellinen tilanne estää riittävät resurssit 4.2.1.1.1. Taloudellinen tilanne ei salli investointia. Toimenpide: Toimitaan kestävän talouden periaatteiden mukaisesti ja turvataan tavoitteen kannalta keskeiset resurssit. Kaupunkisuunnittelulautakunta Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus 3 x 1 = 3 Kaupunkikehityslautakunta

45 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi 4.2.1.2. Selvitetään kaupungin mahdollisuudet edistää muualla työssäkäyvien pendelöintiä Salosta (ns. pendelöintipassi tai palveluseteli). Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 4.2.1.2.1. Priorisoidaan toimenpiteet väärin. Edistämistoimet pysähtyvät kaupungin toimivallan ulkopuolisiin esteisiin. Toimenpiteet: Tarkastellaan ilmiöitä mahdollisimman laajasti ja eri näkökulmista. Myötävaikutetaan oman toimivallan ulkopuolella olevien esteiden poistamiseen proaktiivisella vaikuttamisella. Kaupunkisuunnittelulautakunta. 2 x 2 = 4 Kaupunkikehityslautakunta 4.2.1.2.2. Edistämistoimet pysähtyvät kaupungin toimivallan ulkopuolisiin esteisiin. 2 x 2 = 4 Kaupunkikehityslautakunta Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa 1.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia. 1.1.1 Soten yhteinen laatujärjestelmä. 1.1.1.1. Palvelualueiden toteutuneet auditoinnit / sosiaali- ja terveys- ja vanhuspalveluilla on voimassa oleva laaduntunnus, SHQS-laatusertifikaatti. 1.1.1.1.1. Henkilöstöresurssit ja vaihtuvuus. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 1x2=2 Sosiaali- ja terveyslautakunta

46 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.2. Salon kaupunki on 1.2.1. Yhteisöllisten toimintamallien kehittämi- lapsiperheille terveellinen ja turvallinen kasvuympäristö kehitysyhteisöjen kesnen lasten ja nuorten ken (varhaiskasvatus, koulut, nuorisopalvelut, kolmas sektori) 1.3. Asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut. 1.4. Asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu. 1.3.1. Perhekeskus-toimintamallin toteuttaminen ja jalkauttaminen, ehkäisevien palveluiden vanhemmuuden tuen jatkuva vahvistaminen. 1.3.2. Salon sairaalan tulevaisuus toimintakykyisenä, päivystävänä maakunnan kakkossairaalana varmistetaan yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. 1.4.1. Organisoidaan uudelleen sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden rakennetta(perheet/aikuiset, työttömät, vanhukset). 1.4.2. Perheiden sekä lasten ja nuorten osallistaminen osana päätöksenteon valmistelua 1.2.1.1. Lähiliikuntapaikkainvestointien toteuttaminen 1.3.1.1. Perhekeskusmallin mukainen toiminta on käynnistynyt. Perheiden tukemiseen järjestettyjen tilaisuuksien määrä. 1.3.2.1. Valmisteltu toimintastrategia ja tilojen saneeraussuunnitelma 1.4.1.1. SHL asiakkaiden määrä / LS asiakkaiden määrä uuden rakenteen mukainen toiminta käynnistyy vuonna 2018. 1.4.2.1. Osallistavan mallin luominen/palvelumuotoilu 1.4.2.2. Lapsivaikutusten arviointimenetelmä aktiivisessa käytössä 1.2.1.1.1. Ei saada hankkeeseen valtionavustusta 1.3.1.1.1. Toimijoilla ei ole oman perustyön vaateiden takia mahdollista sitoutua riittävästi uuteen toimintatapaan. 1.3.2.1.1. Päätöksenteon pitkittyminen, johtaa palvelurakenteen kehittämisen pysähtymiseen ja erikoissairaanhoidon kustannuskasvun jyrkkenemiseen. 1.4.1.1.1. Henkilöstöresurssit ja henkilöstön vaihtuvuus. 1.4.2.1.1. Asenteet, henkilöresurssi 1.4.2.2.1. Asenteet, henkilöresurssi Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2x1=2 Opetuslautakunta, Vapaaaikalautakunta 1x3=3 Sosiaali- ja terveyslautakunta 2x2=4 Sosiaali- ja terveyslautakunta 1x2=2 Sosiaali- ja terveyslautakunta 2 x 3 = 6 Opetuslautakunta, Sosiaali- ja terveyslautakunta 2 X 3 = 6 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta

47 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.5. Maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan suunnittelu on toteutettu järjestämislain mahdollistamassa aikataulussa 1.6. Kuntarajoista riippumattomat palvelut digitalisaatiota hyödyntäen 1.4.3. Paljon palveluita käyttävien voimassa oleva hoitosuunnitelma laadittu yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. 1.5.1. Jatketaan uuden kunnan suunnittelua (henkilöstöorganisaatio) ja osallistutaan maakuntauudistusta valmisteleviin työryhmien työskentelyyn. 1.5.2. Ravitsemis-ja puhtaanapitopalveluiden sekä kiinteistöhuoltopalveluiden tuottamistavat selvitetään 1.5.3. Sote-kiinteistöjen osalta varaudutaan uudistukseen 1.6.1. Asiakaslähtöisen palveluprosessien digitalisointi. 1.4.3.1. Hoitosuunnitelma laadittu 50 %:lle paljon palveluita käyttävistä. 1.5.1.1. Salo 2021 hankkeen tulokset ja maakuntauudistusta valmistelevien työryhmien tulokset 1.5.2.1. Jatketaan selvitystyötä kaikki vaihtoehdot huomioiden sote- ja maakuntauudistuksen tukipalveluja koskevan sisällön selvittyä. 1.5.3.1. Sote kiinteistöt ja toimipaikat on selvitetty. 1.6.1.1. Digitalisaatioon liittyvien uudistusten toteutuminen 1.4.3.1.1. Henkilökunnan saatavuus. Ei saada kaikkia suunnitelmia laadituksi. 1.5.1.1.1. Valmistelutyön resurssit eivät riitä Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 1x2=2 Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 x 2=2 Kaupunginhallitus 1.5.2.1.1. Tavoiteltuja 3 x 2 = 6 Kaupunkikehityslautakunta vaikutuksia ei saavuteta. 1.5.3.1.1. Kiinteistökustannukset eivät kaikilta osin siirry maakunnalle. 1.6.1.1.1. Uudistustyöhön vaaditun resurssin riittävyys. 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus 2x2=4 Kaupunginhallitus

48 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Uudistaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti palveluja ja toimintatapoja 1.7. Osaava hallinto ja laadukas tiedonhallinta edistävät palveluiden järjestämistä tehokkaasti ja luotettavasti. 2.1. Palvelut ovat sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten mukaisia ja kokonaisedun mukaisia 2.2. Asukkaiden aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi lisääntyy 1.7.1. Varmistetaan tiedon löytyminen, eheys, tietoturva ja hyvän hallinnon periaatteiden toteutuminen koulutuksella ja ohjeistuksella. Varmistetaan että käytettävät ohjelmistot mahdollistavat tavoitteen toteutumisen. 2.1.1. Optimaalinen koulu - ja terveysasemaverkko 2.2.1. Poikkihallinnollinen yhteistyö tukee itsestä huolehtimista 1.7.1.1. Asiakaspalaute, tietoturva- ja tietosuojatyön tulokset 2.1.1.1. Aktiviteetit, toimenpiteet ja seuranta - tarvittavat päätökset palveluverkon tiivistämisestä / Vertailuarvioinnit 2.2.1.1. Aktiviteetit, toimenpiteet ja seuranta / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet 1.7.1.1.1. Henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden osaaminen ja asenne sekä järjestelmien toimivuus. Varmistetaan osaaminen ja asenne koulutuksella. Järjestelmiltä vaaditaan ominaisuuksia, jotka mahdollistavat tavoitteen toteutumisen. 2.1.1.1.1. Sisäilmaongelmien yleinen ilmeneminen vaikuttaa terveysasemien toimintaan. Sisäilmatyöryhmän toiminta on aktiivista ja mittauksia meneillään. Henkilöstörekrytoinnin onnistuminen on terveysasemien toimivuuden kannalta keskeistä. Aktiivinen rekrytointi. 2.2.1.1.1. Riittämätön resurssointi Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2x2=4 Palvelupäälliköt, Tietohallintopäällikkö, Tietosuojavastaava 2x2=4 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta 1 x 2 = 2 Kaupunginhallitus

49 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2.3. Eri ryhmille kohennettu ennaltaehkäiseviä palveluista ylläpidetään ja kehitetään 2.4. Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa 2.3.1. Kohderyhmien tavoittaminen, kohderyhmien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen mm. liikuntaneuvonnan, kohdennetun kurssitarjonnan, markkinoinnin avulla 2.3.2. Lisää terveyttä edistäviä ryhmiä / yhteistyö 3. sektorin kanssa, digitalisaation suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen 2.3.3. Lasten ja nuorten ylipainon vähentäminen hallintorajat ylittävällä yhteistyöllä 2.4.1. Käynnistetään valmistelutyö yhdistysten kanssa palveluiden tuottamisen työnjaosta. Yksityisen palvelutuotannon kartoitus. 2.3.1.1. Toteutuneiden ryhmien määrä ja osallistujien määrä. Hanketyö. 2.3.2.1. Toteutuneiden ryhmien määrä, osallistujien määrä, verkkopohjaisten kurssien määrä. Yhteistyöyhdistysten määrä palvelujen tuottamisessa 2.3.3.1. Nuorten tavoittaminen Lataa liikettä - ohjelman avulla, perheiden liikuntaneuvonnan käynnistäminen, Ilo kasvaa liikkuen sekä Liikkuva koulu -ohjelmien kautta 2.4.1.1. Valmistelutyön käynnistäminen, päätökset ja raportointi. Tavoitetasona säilyttävät palvelut kustannustehokkaasti. / Toteutuneet muutokset 2.3.1.1.1. Ei onnistuta tavoittamaan kohderyhmiä, resurssien vähäisyys 2.3.2.1.1. Ei onnistuta tavoittamaan kohderyhmiä, resurssien vähäisyys, kolmannen sektorin resurssit ja mahdollisuus pitkäjänteiseen yhteistyöhön 2.3.3.1.1. Oikean kohderyhmän tavoittaminen 2.4.1.1.1 Palvelutuotantoon sopivien palvelutuottajien saatavuus. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Vapaa-aikalautakunta 2 x 2 = 4 Vapaa-aikalautakunta 2 x 4 = 8 Opetuslautakunta, Vapaaaikalautakunta, Sosiaali- ja terveyslautakunta 2x1=2 Kaupunginhallitus

50 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3. Edistää kuntalaisten ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia 2.5. Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisääminen varhaiskasvatuksessa. Yksityisen varhaiskasvatuksen määrän lisääminen. 2.6. Toimintaympäristön digitalisaatio. Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien digitalisointi. 3.1. Asukkaiden aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi lisääntyy 3.2. Muutokset toteutuvat kaupungin koordinoimana 3.3. Ennakoiva sisäinen ja ulkoinen viestintä suunnitteilla olevista asioista tehostuu (ml. Some) 2.5.1. Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon uudelleen järjestelyt. 2.6.1. IP-toimintaprosessin sähköistäminen 2.6.2. Asiakas- ja potilastietojen mobiilikirjaus 3.1.1. Osallisuutta tukeva sisäinen ja ulkoinen viestintä - Lean-toiminnan laajaalainen hyödyntäminen / Kokeiluhankkeita joissa asukkaat osallistuvat palvelun suunnitteluun 3.2.1. Kokeiluhankkeet toteutetaan kaupungin koordinoimana 3.3.1. Kehitetään tietoon perustuvaa viestintää ja otetaan asteittain käyttöön kaupungin Some-viestintä 2.5.1.1. Vuonna 2018 hoitopaikoista 20 % on yksityisiä 2.6.1.1. Sähköistetty IPprosessi 2.6.2.1. Järjestelmät otettu käyttöön 3.1.1.1. Toteutuneet lean- ja kehittämishankkeet / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet 3.2.1.1. Hankkeiden lukumäärä 3.3.1.1. Luodaan toimintatapa kaupungin sosiaalisen median viestintään / Viestintämittaukset 2.5.1.1.1. Asiakkaat eivät siirry käyttämään palveluseteliä 2.6.1.1.1. Henkilöresurssien vähäisyys, järjestelmien toimivuus 2.6.2.1.1. Järjestelmiä ei saada käyttöön 3.1.1.1.1. Lean-toimintaan liittyvä osaaminen poistuu / resurssit vähenevät selkeästi 3.2.1.1.1. Vastuu poikkihallinnollisten hankkeiden toteuttamisesta epäselvä. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Opetuslautakunta 2 x 3 = 6 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja 2 x 1 = 2 Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja 2 x 2=4 Kaupunginhallitus 1 x 2 = 2 Kaupunginhallitus 3.3.1.1.1. Viestinnän ja markkinoinnin henkilöresurssien väheneminen. Some-viestinnän yleiset riskitekijät. 2x2=4 Viestintäpäällikkö

51 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3.3.2. Sosiaalisen median hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa 3.3.2.1. Sosiaalisen median ohjeen laatiminen ja sosiaalisen median koulutukset + viikoittaiset julkaisut 3.3.2.1.1. Henkilöstöresurssin puute ja asenteet Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 1 X 2 = 2 Sosiaalipalveluiden johtaja, Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja, Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Vapaaaikapalveluiden johtaja Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan niin, että arviointimenetelmän kriteerit eivät täyty 1.1. Tavoitteena on tasapainottaa talous suunnitelmakaudella siten, että taseen yli-/alijäämä tili on pysyvästi positiivinen. 1.2. Kaupungin vuosikatteella katetaan mahdollisimman suuri osa investoinneista. 1.1.1. Palvelut mitoitetaan kunnan kantokyvyn mukaan 1.1.1.1. Vuoden 2018 talousarvion vuosikate ja tilikauden tulos. 1.2.1. Investointisuunnitelma laaditaan kunnan talousarvion investoin- 1.1.1.2. Vuoden 2018 talouden kantokyky huomioidentiohjelman nettoinvestoinnit 1.1.1.1.1. Tulorahoituksen lähtökohdat muuttu- 3x2 = 6 vat merkittävästi. Elinkeino- ja työllistämistoimenpiteisiin panostaminen Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Kaupunginhallitus 1.1.1.2.1. Ennalta arvaamattomat investoinnit (esim. sisäilmaongelmia) Infrastruktuurin korjausvelan kartoittaminen ja suunnitelmallinen toteuttaminen 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus

52 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.3. Kunnallisveroprosentti on enintään maan keskiarvon suuruinen pitkällä tähtäimellä. Kiinteistöveroprosentit maksimissaan vaihteluvälin puolivälissä. 1.4. Tiukka budjettikuri, jolla vältetään lisämäärärahojen tarve. 1.5. Tilikauden ylijäämä / konsernitaseen ylijäämä säilyy positiivisena 1.6. Velkaa/asukas Konsernin velka alle maan keskimääräisen 1.3.1. Elinvoimaan ja työpaikkoihin liittyvät toimenpiteet asukaskohtaisen verotulon nostamiseksi. 1.4.1. Seuranta ja raportointi. 1.5.1. Talouden sopeuttamistoimien jatkaminen. Omistajaohjauksen tehostaminen. 1.6.1. Investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti omarahoitteisesti. 1.2.1.1. Veroprosentti 20,75 % Kiinteistöveroprosentit: Yleinen 1,03 % (0,93-1,80) Vakituinen asuminen 0,55 (0,41-0,90) Vapaa-ajan asunto 1,30 % (max 1 % yli vakituisen) Rakentamaton rakennuspaikka 3,0 % (2,0-6,0) Voimalaitos 2,00 % (max 3,10 %) 1.4.1.1. Kuukausiraportin tunnusluvut. 1.5.1.1. Konsernitase Yli- /alijäämätili on positiivinen. 1.6.1.1. Konsernitase Velka/asukas alle maan keskimääräisen 1.2.1.1.1. Ennakoitua heikompi verotulokertymä 1.2.1.1.2. Palvelurakenteen sopeuttaminen taloustilanteeseen 1.5.1.1.1. Sopeuttamistoimien taloudelliset vaikutukset eivät ole riittäviä tai toteutuvat liian hitaasti. Seuranta ja reagointi. 1.5.1.1.2. Konserniohjeen määrittelemä omistajaohjaus ei toteudu. Konserniohjeen jalkauttaminen ja vastuutahon nimeäminen. 1.6.1.1.1. Budjetoitua suuremmat investoinnit. Riittävä suunnittelu, seuranta ja vaihtoehtoisten rahoitusratkaisujen selvittäminen. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 3 x 2 = 6 Kaupunginhallitus 3 x 2 =6 Kaupunginhallitus 3 x 2 = 6 Kaupunginhallitus 1 x 2 = 2 Kaupunginhallitus 1 x 1 = 1 Kaupunginhallitus

53 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta 1.7. Suhteellinen velkaantuneisuus konsernitaseesta on alle 50 %. 1.8. Toimintatuottojen lisääminen 2.1. Optimaalinen palveluketju talouden, toiminnan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat 1.7.1. Käyttötalouden ja investointien rahavirta on positiivinen 1.7.1.1. Konsernitase Suhteellinen velkaantuneisuus ei heikkene 1.8.1. Maksuihin ja taksoihin vähintään indeksijen osuus toimintaku- 1.8.1.1. Asiakasmaksukorotukset ja asiakasmakuasetusten huomioiluistaminen. 2.1.1. Mm. uuden oppimisympäristön edellyttäden 2018 aikana. 2.1.1.1. Muutokset vuomät tilaratkaisut tehdään ja tuotetaan vapaa-ajanpalvelut kustannustehokkaasti. 2.1.2. Jatkuva keskeisten hoito- ja palveluketjujen tarkastelu. 2.1.2.1. Kohdennetut palveluketjut on tarkistettu. 1.7.1.1.1. Tulopohjan pettäminen. Seuranta ja korjaavat toimenpiteet budjettivuoden aikana. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 1 = 2 Kaupunginhallitus 1.8.1.1.1. Ei tehdä tarvittavia korotuspäätöksiä. Asioiden tuominen käsittelyyn. 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus 2.1.1.1.1. Palvelutuotanto ei ole kustannustehokasta. 2.1.2.1.1. Avainhenkilöiden aikapula. 2 x 2 = 4 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta, Tekninen lautakunta, Apulaiskaupunginjohtaja, Talousjohtaja, Kaupunkikehitysjohtaja 2 x 2 = 4 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta, Tekninen lautakunta, Apulaiskaupunginjohtaja, Talousjohtaja, Kaupunkikehitysjohtaja

54 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3. Hallintorajat ylittävä tilojen yhteiskäyttö 2.2. Kustannustehokas palvelutuotanto varhaiskasvatuksessa. Hoitopaikkojen optimaalinen käyttö. 3.1. Tilat ovat tehokkaassa ja monipuolisessa käytössä muovautuen eri käyttäjien ja kuntalaisten tarpeisiin 2.1.3. Yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin, kaupungin oman organisaation ja yksityisen sektorin kanssa. Oman toiminnan kehittäminen. 2.1.4. Laadukkaiden palveluiden tuottaminen ja kehittäminen vertailukuntien resurssien tasolla. 2.2.1. Uudistusten hallittu ja ripeä täytäntöönpano, keskitetty ja tehokas palveluohjaus 3.1.1. Jatketaan tyhjien tilojen aktiivista myyntiä ja markkinointia. Parannetaan käytössä olevien tilojen kustannustehokkuutta minimoimalla käytössä olevat tilat ja energiatehokkuutta parantamalla. 3.1.2. Tilojen poikkihallinnollinen yhteissuunnittelu, tilojen avaaminen alueen asukkaiden käyttöön 2.1.3.1. Nettokustannukset keskisuurten kuntien kustannusvertailun keskitasoa. 2.1.4.1. Nettokustannukset vertailukuntien keskitasoa 2.2.1.1. Täyttöaste 98 %. Päivähoitopaikan hinta vertailukuntien tasoa 3.1.1.1. Käytössä olevat neliöt Käyttökustannukset / neliö laskevat 3.1.2.1. Uudet tilaratkaisut, tilojen määrän ja käyttöasteen kartoitus, uusien palvelutarpeiden mahdollistaminen 2.1.3.1.1. Toimintaympäristön ulkopuoliset tekijät. 2.1.4.1.1. Liian vähän resursseja kehittämistyöhön, huonoin tilanne kulttuuripalveluissa 2.2.1.1.1. Asiakkaan hoitomatkan piteneminen 3.1.1.1.1. Tilojen käytön aktiivinen arviointi. 3.1.2.1.1. Asenteet, yhteistyön puuttuminen Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2x 2 =4 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Apulaiskaupunginjohtaja, Talousjohtaja 2x2=4 Opetuslautakunta, Vapaaaikalautakunta 1x2= 2 Opetuslautakunta 2 x 1 = 2 Kaupunkikehitysjohtaja 2 x 2 = 4 Kaupunkikehitysjohtaja

55 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4. Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla 3.2. Jatketaan lean - hanketta tavoitteena oman toiminnan jatkuva parantaminen. 4.1. Parannetaan päätöksenteon tiedon tasoa ennakkoarvioinneilla ja parantamalla vertailutiedon tasoa 4.2. Uusien taloudenohjauksen ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen tehokas hyödyntäminen johdon raportoinnissa. 4.3. Avoimen datan tehokkaampi hyödyntäminen päätöksenteon tukena 3.2.1. Lean-hankkeen tulokset ja seuranta 4.1.1. Ennakkoarviointilomakkeen käyttö, toimenpiteiden käynnistäminen ja raportointi 4.2.1. Varataan riittävät resurssit raportoinnin kehitystyötä varten. 4.3.1. Asian eteneminen Avoimen datan käyttöliittymine rakentaminen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin sekä tiedon hyödyntäminen raportoinnissa 3.2.1.1. Hankkeiden lukumäärä ja tulosten arviointi 4.1.1.1. Ennakkoarviointien lukumäärä (yrva, heva, suvaus) 4.2.1.1. Raporttien lukumäärä 4.3.1.1. Avoimen datan käyttöliittymät 3.2.1.1.1. Lean hankkeiden havaintojen jalkauttaminen jää kesken. Vastuuttaminen ja seuranta. 4.1.1.1.1. Lähtötietojen oikeellisuus, arvioinnin laajuus ja ennakkoarviointien tekeminen Toimintamallin luominen. 4.2.1.1.1. Käyttöönoton viivästyminen Projektisuunnitelman tarkka seuranta 4.2.1.1.2. Tietojärjestelmien tekninen yhteensopivuus ja konversioiden onnistuminen. Projektisuunnitelman tarkka seuranta ja tietojen oikeellisuuden varmentaminen. 4.3.1.1.1. Riittävän ajantasaisen tiedon puute Automaattinen tietojen siirto uusiin käyttöön otettavaan raportointijärjestelmään. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Kehityspäällikkö 2 x 2 =4 Talousjohtaja, Kehityspäällikkö 3 x 2 = 6 Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö 3 x 2 = 6 Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö 1 x 1 = 1 Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö

56 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4.4. Palvelujen, hankkeiden, tietojärjestelmien ja prosessien kokonaisarkkitehtuurilähtöinen kehittäminen. Johtaminen ja osaava henkilöstö 4.4.1. Laaditaan kasvatus- ja opetuspalveluitearkkitehtuurikuvaus 4.4.1.1. Laadittu tavoiden tavoitearkkitehtuurikuvaus 4.4.1.1.1. Asenteet, yhteistyön puuttuminen, järjestelmien yhteen toimivuus Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon 1.1. Päätöksentekoa ja henkilöstön toimintaa ohjaavat selkeät strategiset linjaukset 1.2. Johtamisessa selkeä työnjako luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken 1.1.1. Henkilöstöohjelman toteuttaminen ja Salo 2021 hankkeen tuottama henkilöstösuunnitelma. 1.2.1. Hallintosäätö. Pelisäännöistä sopiminen. 1.1.1.1. Arviointi ja Salo 2021 hanke. 1.2.1.1. Toimivalta on määritelty selkeästi hallintosäännössä. 1.2.1.2. Työjaosta on sovittu poliittisen ja virkamiesjohdon kesken. 1.1.1.1.1. Ohjelman heikko ohjausvaikutus. 1.1.1.1.2. Maakuntauudistuksen epäselvyys. 1.2.1.1.1. Kokonaisuuden hallinta ei toteudu hallintosäännössä. -> Valmennus 1.2.1.2.1. Sovittuun työjakoon ei sitouduta. - > Valmennus. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2x2=4 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö, Kaupungin lakimies, Kehityspäällikkö 3 x 3 = 9 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö, Kaupungin lakimies, Kehityspäällikkö 2 x 1 = 2 Kaupunginhallitus, Kaupunginjohtaja 2 x 1 = 2 Kaupunginhallitus, Kaupunginjohtaja

57 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn 1.3. Tietoinen luottamuksen rakentaminen ja vuorovaikutuksen lisääminen keskeisissä asioissa 2.1. Esimiestyö on tasalaatuista ja laadukasta 1.3.1. Oikea-aikainen ja oikeansisältöinen sisäinen ja ulkoinen viestintä. 2.1.1. Esimiesten valmennus- ja kehittämisohjelman jatkaminen sekä arviointijärjestelmän käyttöönotto 2.1.2. Rehtoreiden koulutusohjelman toteuttaminen jaetun johtajuuden vahvistamiseksi 1.3.1.1. Arviointi 1.3.1.1.1. Sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin. 2.1.1.1. Esimiesten koulutuspäiviin osallistumisaste vähintään 80 %. Esimiestyön arviointi toteutuu vähintään 80 %:sesti. 2.1.2.1. Rehtoreiden oppimispäiväkirjat, johtamisen pedagoginen e- käsikirja 2.1.1.1.1. Esimiehet eivät osallistu tilaisuuksiin -> markkinointi 2.1.1.1.2. Tilaisuuksien sisältö ei vastaa osallistujien odotuksia ja tarpeita, jolloin hyvä tarkoitus kääntyy itseään vastaan -> palautteeseen reagoiminen Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 1 x 3 = 4 Kaupunginhallitus, Kaupunginjohtaja 2 x 2 = 4 Henkilöstöpäällikkö 1 x 2 = 2 Henkilöstöpäällikkö 2.1.1.1.3. Arviointijärjestelmä ei toimi suunnitellusti -> järjestelmän selkeys 1 x 2 = 2 Henkilöstöpäällikkö 2.1.2.1.1. Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista. 2 x 3 = 6 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja

58 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2.2. Johtamista ja esimiestyötä tukeva työnjako 2.1.3. Parempien mahdollisuuksien luominen esimiehille toteuttaa tietoista työhyvinvointijohtamista 2.2.1. Tukipalveluiden tunnistaminen ja täysimääräinen hyödyntäminen 2.1.3.1. Esimiesten arvioinnissa 80 %:sesti työhyvinvoinnin johtamisen käytännöt ovat hyviä. 2.2.1.1. Tukipalvelut tiedostetaan sisäisessä asiakaskyselyssä 80 %:sesti 2.1.3.1.1. Esimiehet kokevat, että heiltä vaaditaan liikaa -> tiedottaminen, pyritään tarjoamaan apua henkilöstöhallinnon rutiineissa / haasteellisissa johtamistilanteissa 2.1.3.1.2. Esimiehet eivät ymmärrä, mitä työhyvinvointijohtamisella tarkoitetaan -> tiedottaminen 2.1.3.1.3. Esimiehet eivät ota vastaan sitä apua, jota heille tarjotaan -> tiedottaminen perusteista 2.2.1.1.1. Tukipalveluja ei tunneta 2.2.1.1.2. Tukipalveluja ei haluta käyttää Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt 1 x 2 = 2 Palvelupäälliköt 1 x 2 = 2 Palvelupäälliköt 2 x 2 = 4 Kaupunkikehitysjohtaja, Hallintojohtaja, Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö 2 x 2 = 4 Kaupunkikehitysjohtaja, Hallintojohtaja, Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö

59 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3. Tukea ja kannustaa henkilöstön osaamista, hyvinvointia ja aloitteellisuutta 3.1. Osaava, motivoitunut ja toimintatapoja uudistava henkilöstö 2.2.2. Esimiesten vastuiden ja valtuuksien sekä tehtäväkuvien selkiinnyttäminen 2.2.3. Jokaiselle työntekijälle on määritelty lähiesimies 3.1.1. Lakisääteinen koulutussuunnitelma on laadittu ja koulutusseuranta on tehty. 2.2.2.1. Esimiestyön tehtävät on määritelty. 2.2.2.2. Esimiesten tehtäväkuvaukset on tehty 100 %:sesti. 2.2.3.1. Henkilöstökyselyssä kaikki tietävät esimiehensä. 3.1.1.1. Niiden työntekijöiden, jotka osallistuvat koulutukseen vähintään 6 tuntia vuoden aikana, osuus on vähintään 92 %. 2.2.1.1.3. Tukipalveluja ei osata käyttää 2.2.2.1.1. Esimiestyö ja -tehtävät vaihtelevat eri puolilla organisaatiota. 2.2.2.2.1. Tva-tehtäväkuvaukset eivät ole ajan tasalla. 2.2.3.1.1. Lähiesimiestä ei ole määritelty. 2.2.3.1.2. Toimivaltasuhteet eivät ole selviä. 3.1.1.1.1. Koulutussuunnitelmaan ei osata ennakoida riittävästi talousarviovuoden koulutustarpeita -> säännölliset kehityskeskustelut 3.1.1.1.2. Ammatillisessa osaamisessa on puutteita -> sisäinen benchmarkkaus -> riittävät koulutusmäärärahat Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Kaupunkikehitysjohtaja, Hallintojohtaja, Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö 3 x 3 = 9 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 1 x 1 = 1 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 2 x 1 = 2 Palvelupäälliköt 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt 1 x 2 = 2 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö

60 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3.1.2. Opettajien kehittämisohjelman toteuttaminen digitalisaatiota hyödyntäen 3.1.3. Säännönmukaisen henkilöstökyselyn luominen 3.1.2.1. Opettajien oppimispäiväkirjat, opettajan pedagoginen e-käsikirja 3.1.3.1. Kysely toteutetaan vuosittain. 3.1.1.1.3. Mahdollisuudet päästä koulutukseen eivät ole tasapuolisia ja yhdenvertaisia -> riittävät koulutusmäärärahat -> asenne, tieto ja ymmärrys koulutuksen tarpeellisuudesta 3.1.1.1.4. Järjestelmään ei viedä koulutustietoja sovitulla tavalla -> koulutus 3.1.1.1.5. Uusi henkilöstöhallinnon ohjelma muuttaa totuttuja rutiineja, ja uusien tapojen käyttöönotto ei onnistu - > koulutus, ohjelmien sisäänajo 3.1.2.1.1. Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista. 3.1.3.1.1. Vastaajat eivät näe kyselyä hyödylliseksi -> tiedottaminen Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 1 x 2 = 2 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 3 x 3 = 9 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja 3 x 2 = 6 Henkilöstöpäällikkö

61 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3.1.4. Ohjelmistouudistusten käyttöönoton varmistaminen 3.1.4.1. Jokainen työntekijä käyttää uusia ohjelmia oikein. 3.1.5. Oppiva Salo -kehittämisohjelman hallittu luista vähintään yksi 3.1.5.1. 50 %:ssa kou- toteuttaminen oppimisympäristön parantamistila muuntojoustava oppimiseksi 3.1.3.1.2. Vastaajat kokevat kyselyitä olevan liikaa eivätkä vastaa siihen -> pyritään osoittamaan, että vastaamisella on merkitystä 3.1.3.1.3. Kyselyssä esitettyjä epäkohtia ei pystytä korjaamaan -> tiedon analysointi, systemaattinen käsittely ja tiedon/toimenpiteiden vieminen oikeille tahoille 3.1.4.1.1. työntekijät ja esimiehet eivät ota ohjelmia käyttöön -> motivointi ja koulutus 3.1.4.1.2. työntekijät ja esimiehet käyttävät ohjelmia vanhojen periaatteiden mukaisesti -> motivointi ja koulutus 3.1.4.1.3. työntekijät ja esimiehet käyttävät ohjelmia puutteellisesti -> motivointi ja koulutus 3.1.5.1.1. Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 3 x 2 = 6 Henkilöstöpäällikkö 3 x 3 = 9 Henkilöstöpäällikkö 3 x 2 = 6 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 3 x 2 = 6 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 3 x 2 = 6 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 3 x 3 = 9 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja

62 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3.2. Paremmat työyhteisötaidot / työyhteisötaitojen kehittyminen 3.3. Työhyvinvoinnin lisääntyminen Sairaspoissaolojen vähentyminen 3.2.1. Työyhteisötaidoista kertominen ja niiden toteuttamiseen motivoiminen työyhteisötilaisuuksissa ja muilla mahdollisilla viestintäkeinoilla 3.3.1. Työntekijän oman vastuun lisääminen omasta työhyvinvoinnistaan 3.3.2. Työyksiköiden tukeminen perustehtävään keskittymisessä 3.2.1.1. Vähintään yksi työyhteisötilaisuus jokaisella palvelualueella / palvelussa. 3.3.1.1. Työterveyshuollon raportit 3.3.2.1. Työyksikön perustehtävä on määritelty kaikissa työyksiköissä. 3.2.1.1.1. henkilökunta ei osallistu tilaisuuksiin/eivätkä lue materiaalia -> esimiehille keinot henkilökunnan motivoimiseen -> esimiehet pyrkivät mahdollistamaan henkilökunnalle osallistumisen/aineiston saamisen 3.2.1.1.2. esimies/henkilökunta kokee, että heitä syyllistetään -> tiedottaminen ja tiedottamistavat 3.3.1.1.1. työntekijää ei saada ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ->motivointi 3.3.1.1.2. työntekijät kokevat toiminnan epäoikeudenmukaiseksi tai syyllistäväksi -> tiedottaminen 3.3.2.1.1. tukea ei osata hyödyntää -> tiedottaminen, motivointi Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 1 x 2 = 2 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 3 x 2 = 6 Palvelupäälliköt 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt 1 x 2 = 2 Palvelupäälliköt

63 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3.3.3. Työhyvinvoinnin parantamista tukevien seurantajärjestelmien kehittäminen 3.3.3.1. Personec-ohjelmistoperheen ja johdon raportointiliittymän käyttöprosentti on 100 % vuoden lopussa. 3.3.3.1.1. ohjelmistouudistus ei etene suunnitellulla tavalla -> jatkuva seuranta -> huolehditaan kaupungin omien projektitehtävien hoitamisesta 3.3.3.1.2. uusien ohjelmistojen käyttöönotto on vaikeaa -> huolellinen koulutussuunnittelu, ohjeistus -> tukihenkilöiden nimeäminen -> riittävä koulutus 3.3.3.1.3. ohjelmisto ei vastaa oletettuja tarpeita ja toiveita -> loppukäyttäjien ottaminen mukaan suunnitteluun -> käyttäjien sitouttaminen ohjelmiston hyödyntämiseen -> varmistetaan esimiehen näkymän toimivuus Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 1 = 2 Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö 2 x 3 = 6 Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö 2 x 2 = 4 Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö

64 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut Tarkastustoimi Tarkastustoimen kokonaisuus muodostuu ulkoisesta ja sisäisestä tarkastuksesta. Ulkoista tarkastusta toteuttavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Tämän lisäksi toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa sisäinen tarkastus. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Tarkastuslautakunta toteuttaa kuntalaissa säädettyä arviointitehtäväänsä ennakoivalla otteella, tavoitteena vaikuttaa kaupungin toiminnan ja talouden kehittämiseen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta korostavaksi. Tilinpäätöksen hyväksymisen ja tilintarkastuskertomuksen käsittelyyn liittyvä valmistelu toteutetaan asianmukaisesti lainsäädännön ja viranomaisohjeiden mukaisesti. Kaupungin lakisääteinen tilintarkastus järjestetään ja toteutetaan suunnitelmallisesti. Vuonna 2018 tilintarkastuspalvelu hankitaan BDO Audiator Oy:ltä. Tilintarkastuksen sopimuksen optio päättyy vuoden 2018 lopussa, joten tulevien vuosien tilintarkastuspalveluiden hankinta kilpailutetaan vuoden 2018 aikana. Tarkastuslautakunnan toiminta perustuu arviointitoiminnan jatkuvaan kehittämiseen, tavoitteena tukea kaupungin toimintaprosessien kehittämistä. Riskinä on, että tarkastuslautakunnan vastuulla oleva arviointitoiminta ja ulkoinen valvonta eivät tunnista toiminnassa ja taloudessa olevia olennaisia virheitä ja puutteita, eikä tavoitteiden vastaista toimintaa, mikä osaltaan heijastuu kaupungin toimintaan ja talouteen. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelman painopistealueet vuodelle 2018 ovat sosiaalija terveystoimen tavoitteiden toteutumisen arviointi erityisesti terveydenhuollon palveluiden osalta. Tähän liittyen arvioidaan painotetusti kaupungin sote- ja maakuntauudistuksen valmistautumista koskevien toimenpiteiden asianmukaisuutta. Toimikauden ensimmäisen vuoden yhtenä painopistealueena on myös omistajaohjauksen ja konsernivalvonnan toteuttaminen. Toimintamenot muodostuvat tilintarkastuspalvelun ja tarkastuslautakunnan arviointitoiminnan kuluista. Tuloja ei ole. Tarkastuslautakunnan tuloslaskelma 10 TARKASTUSLTK TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -18 315-19 243-21 870-21 870 13,7 PALKAT JA PALKKIOT -17 727-19 240-21 400-21 400 11,2 HENKILÖSIVUKULUT -589-3 -470-470 ### ELÄKEKULUT -519 0-370 -370 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT -69-3 -100-100 3 146,8 PALVELUJEN OSTOT -60 770-74 246-85 578-85 175 14,7 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -53-69 -70-70 1,4 MUUT TOIMINTAKULUT -2 589-4 848-8 098-8 098 67,0

65 10 TARKASTUSLTK TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTAKULUT -81 727-98 406-115 616-115 213 17,1 TOIMINTAKATE -81 727-98 406-115 616-115 213 17,1 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -81 727-98 406-115 616-115 213 17,1 Tarkastustoimen toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Arviointitoiminta Kokoukset 10 11 20 20 Arviointipäivät 1 1 1 1 Arviointikohteet 5 5 5 5 Lautakunnan kulut 37 754 42 406 59 616 59 213 /kokous 3 775 3 855 2 981 2 961 Ostopalvelupäivät 11 22 22 22 Ostopalvelun kulut 5 964 13 000 13 000 13 000 /päivä 542 591 591 591 Tilintarkastuspalvelu Ostopalveluna hankitut tilintarkastuspäivät 75 75 75 75 Kulut 38 009 43 000 43 000 43 000 /päivä 507 573 573 573 Tarkastustoimi yhteensä Tuotot Kulut 81 727 98 406 115 616 115 213 Netto -81 727-98 406-115 616-115 213 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnan tuloslaskelma 11 KESKUSVAALILTK TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT 0 0 263 400 263 400 TOIMINTATUOTOT 0 0 263 400 263 400 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -2 166-108 625-360 660-360 660 232,0 PALKAT JA PALKKIOT -2 025-94 275-315 000-315 000 234,1 HENKILÖSIVUKULUT -141-14 350-45 660-45 660 218,2 ELÄKEKULUT -103-10 119-35 810-35 810 253,9 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT -38-4 231-9 850-9 850 132,8 PALVELUJEN OSTOT -7 518-14 120-31 650-31 239 121,2 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 0 0-5 000-5 000 MUUT TOIMINTAKULUT -1 047-2 700-9 000-9 000 233,3 TOIMINTAKULUT -10 730-125 445-406 310-405 899 223,6 TOIMINTAKATE -10 730-125 445-142 910-142 499 13,6 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -10 730-125 445-142 910-142 499 13,6 Vaalien toimintatiedot

66 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Kunnalliset vaalit Kulut 10 730 125 445 /äänioikeutettu 0,25 2,92 0 0 Tuotot Valtiolliset vaalit Kulut 406 310 405 899 \ äänioikeutettu 9,45 9,44 Tuotot 263 400 263 400 Vaalit yhteensä Tuotot 0 0 263 400 263 400 Kulut 10 730 125 445 406 310 405 899 Netto -10 730-125 445-142 910-142 499 Äänioikeutettuja 43 000 43 000 43 000 43 000 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston tuloslaskelma 12 KAUPUNGINVAL- TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% TUUSTO 2017 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -71 150-95 414-102 190-102 190 7,1 PALKAT JA PALKKIOT -67 985-95 235-99 900-99 900 4,9 HENKILÖSIVUKULUT -3 165-179 -2 290-2 290 1 179,2 ELÄKEKULUT -2 823-50 -2 070-2 070 4 061,6 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT -342-129 -220-220 70,2 PALVELUJEN OSTOT -84 286-90 029-87 234-86 735-3,7 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -4 527-2 000-5 000-5 000 150,0 MUUT TOIMINTAKULUT -59 521-75 341-57 649-57 649-23,5 TOIMINTAKULUT -219 485-262 784-252 073-251 574-4,3 TOIMINTAKATE -219 485-262 784-252 073-251 574-4,3 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -219 485-262 784-252 073-251 574-4,3 Kaupunginvaltuuston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 120 Kaupunginvaltuusto Kokoukset ja seminaarit, pj:n kokoukset 17 16 18 18 Käsitellyt asiat 113 120 115 115 Kulut 219 485 262 784 252 073 251 574 /asiat 1 942 2 190 2 192 2 188 /kokous 12 911 16 424 14 004 13 976 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 1 727 1 230 1 230 Valtuusto yhteensä Tuotot Kulut 219 485 262 784 252 073 251 574 Netto -219 485-262 784-252 073-251 574 Konsernipalvelut

67 Sisäinen valvonta Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa ja toteuttaa omalta osaltaan sisäistä valvontaa. Sisäinen tarkastus toteuttaa tarkastustoimintaa ennalta hyväksytyn vuosisuunnitelman ja erillistoimeksiantojen pohjalta. Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnittelussa otetaan huomioon ulkoisen tarkastuksen työohjelma ja toimintasuunnitelma koko kaupungin kattavan kokonaistarkastelun aikaansaamiseksi. Lisäksi sisäinen tarkastus huolehtii tarkastuslautakunnan asioiden valmistelusta ja kokousrutiineista. Tarkastussihteeri toimii tarkastuslautakunnan sihteerinä ja sisäinen tarkastaja osallistuu kokouksiin asiantuntijana. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Hallintopalvelut Sisäinen tarkastuksen vuosisuunnitelmassa kohdennetaan tarkastuksia kaupungin kaikille palvelualueille. Erillistoimeksiantoja toteutetaan tarpeen mukaan. Toimintamenot muodostuvat sisäisen tarkastuksen toimintakuluista. Tuloja ei ole. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut Tietohallinto Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut tuottaa päätöksenteon ja palvelutuotannon asiantuntija- ja tukipalvelut sekä vastaa luottamushenkilöorganisaation toimintaympäristöstä ja organisaation asiakirjahallinnosta. Keskeiset tavoitteet: edistää ja tukea hallinnon ja palveluiden sähköistä toimintatapaa ja laadukasta asiakirjahallintoa. laajentaa sähköisen arkistoinnin käyttöä integroimalla asianhallintajärjestelmä sähköiseen arkistoon huolehtia siitä, että asiakirjahallinto ja siihen liittyvä muu toiminta täyttää EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät vaatimukset kattava ja sujuva luottamushenkilöorganisaation sähköinen toimintatapa Riskitekijänä ovat henkilöstöresurssien riittävyys ja järjestelmien toimivuuteen liittyvät tekniset ja inhimilliset tekijät. Tietohallinto hankkii kaupungin palvelualueille, konsernipalveluille, liikelaitoksille ja tytäryhtiöille tietoteknisen infrastruktuurin sekä vastaa sen ylläpidosta ja kehittämisestä. Tietohallinto on myös mukana operatiivisten tietojärjestelmien sekä kuntalaisille suunnattujen sähköisten asiointipalveluiden kehittämisessä yhdessä palvelualueiden kanssa. Keskeisimmät tavoitteet: Laadukas ja tarkoituksenmukainen ict-infra Kustannustehokas ja käyttäjien tarpeita vastaava palvelutuotanto Onnistuneet kehittämishankkeet, joilla mahdollistetaan kaupungin avain- ja palveluprosessien tehostamista Merkittävin riskitekijä on henkilöstöresurssien riittävyys.

68 Edunvalvonta- ja sosiaaliasiamiespalvelut Edunvalvojien ja sosiaaliasiamiehen asiakkaiden asiat on pystytty hoitamaan asiakasmäärän. kasvusta huolimatta. Toiminnan riskitekijänä on uhka asiakasmäärän huomattavasta ja ennakoimattomasta kasvusta, jolloin voi seurata resurssien riittämättömyys. Maaseutupalvelut Maaseutupalveluiden pääasiallisena tehtävänä on hallinnoida tukijärjestelmää maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Keskeinen tavoite on maataloustukien luotettava hallinnointi ja aktiivinen asiakaslähtöinen palvelu. Sähköisten tukihakemusten määrää pyritään kasvattamaan edelleen. Merkittävän riskin asiakaspalvelussa ja hallinnossa muodostavat tukiehtojen yksityiskohtaisuus sekä asian käsittelyä ja aikataulutusta haittaavat tukisovelluksen kehitystyön viivästykset. Lomituspalvelut Lomituspalvelut tuottaa vuosilomalain mukaiset maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Tavoite on tuottaa palvelut laadukkaasti siten, että valtiolta saatava hallintoraha riittää kattamaan hallinnon kustannukset. Lomituspalvelujen saamisen ehtoja tiukentanut lainsäädäntö ja tilojen määrän väheneminen vähensi resurssitarvetta. Henkilöstöä irtisanottiin ja osaaikaistettiin. Riskinä on palvelutarpeen ajoittainen kasvu ja vaihtelu ja kyky vastata palvelukysyntään pienemmin resurssein. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut Tietohallinto Painopistealueena on hallinnon sähköisten toimintatapojen ja laadukkaan asiakirjahallinnon edistäminen ja sitä kautta tapahtuva tuottavuuden lisäys. Sähköisen arkistoinnin osalta painopisteenä on toteuttaa asianhallintajärjestelmän integrointi arkistojärjestelmään. Kustannukset ovat pääasiassa henkilöstökustannuksia ja palveluiden ostosta muodostuvia kustannuksia. Palveluiden ostojen suurin kuluerä ovat ICT-palvelut. Tuotot muodostuvat pääosin sisäisesti laskutettavista palvelujen maksuista. Painopistealueet ovat: Uusien puhe- ja viestintäpalveluiden käyttöönotto Tietoliikennepalveluiden uudistaminen Tietoturvallisuuden kehittäminen Kokonaisarkkitehtuurityön laajentaminen Edunvalvonta- ja sosiaaliasiamiespalvelut Painopisteenä on laadukas ja virheetön asiakaspalvelu. Kustannukset muodostuvat pääasiassa henkilöstökustannuksista. Edunvalvonnan tulot ovat edelleen menoja suuremmat. Maaseutupalvelut Painopisteenä on lainsäädännön mukainen, hyvä asianhallinta, laadukas asiakaspalvelu joka pitää sisällään tehokkaan tiedotuksen ja lainsäädännön muutoksista johtuvat koulutusjärjestelyt. Pääasiassa kustannukset ovat henkilöstökustannuksia. Tuotot muodostuvat peltoalueiden vuokratuloista. Lomituspalvelut Painopisteenä on palveluiden tuottaminen kysyntää vastaavasti ja siten, että valtion hallintoraha riittää kattamaan hallinnon kustannukset. Kustannukset muodostuvat pääasiassa henkilöstökuluista. Toiseksi suurin kuluerä on yrittäjille maksettava lomittajan palkkamaisesta aiheutuva korvaus. Valtio korvaa palveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ja laskennalliset hallintokulut.

69 Henkilöstö- ja talouspalvelut Henkilöstöpalvelut tuottaa asiantuntijapalveluita esisijaisesti kaupungin esimiehille ja virkamiesjohdolle. Talouspalvelut huolehtii talousohjauksesta tuottamalla taloudellista tietoa johdolle, toimialoille sekä viranomaisille. Talouspalvelut vastaa kaupungin maksuvalmiudesta sekä tuottaa keskitetyt hankintapalvelut. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Esimiesten osaamisen vahvistaminen vuonna 2015 tehdyn kartoituksen osoittamilla osaamisalueilla on merkittävä panostus esimiestyön kehittämiseen, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa kaupungin johtamistapoja, varmistaa tasavertainen kohtelu ja huolehtia yksiköiden työhyvinvoinnista. Vuonna 2016 aloitettu valmennusohjelma jatkuu edelleen vuonna 2018. Työhyvinvointijohtaminen on tärkeä tekijä henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämisessä. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi kaupungissa otetaan käyttöön uusia toimintatapoja, joiden tavoitteena on luoda mahdollisuuksia työyksiköille keskittyä perustehtäväänsä. Työhyvinvointityöllä tavoitellaan sairauspoissaolojen vähentämistä. Jotta tässä onnistutaan, edellyttää se riittävää resursointia ja pitkäjänteistä ja pysyvää toimintatavan toteutusta. Käytännön työhyvinvointityötä henkilöstöpalveluihin ostetaan työterveyshuollosta 2 päivää / viikko työterveyshoitajan työpanosta ja oman, tilapäisen liikunnanohjaajan työpanoksella. Vuonna 2017 otettiin käyttöön uusi henkilöstöhallinnon ohjelmisto, jonka käyttöönotto jatkuu alkuvuodesta 2018 Perform Competence (Ossi) -osiolla. Edelleen tarvitaan tehostettua ohjausta ja neuvontaa vuonna 2017 käyttöönotettujenkin osioiden toiminnan varmistamisessa. Jotta ohjelmistoperheen osiot voidaan hyödyntää täysimääräisesti, edellyttää se jokaiselta käyttäjältä tiedon syöttämistä oikeassa muodossa ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Talouspalvelut vastaa talouden prosessien toimivuudesta sekä ohjeistaa, neuvoo ja opastaa yksikköjä prosessien käytännön toteutuksessa, ylläpitää sähköistä reaaliaikaista raportointijärjestelmää ja tuottaa päätöksenteon tueksi seurantaraportteja sekä kustannuslaskentaa ja tuotteistusta. Talousarvio rakentuu strategiaan ja tuloskortteihin. Talouspalvelut toimittaa valtuustolle strategian toteutumista seuraavan kolmannesvuosiraportin. Määrärahojen käyttötarkoitus ilmenee toimintatietokorteista. Talouspalvelut vastaa myös kirjanpidon ja muiden taloushallinnon perustehtävien ostopalvelusopimusten toteutumisen seurannasta. Vuoden 2017 aikana otettiin käyttöön uusi taloushallinnon järjestelmä (Kuntamalli), joka toi mukanaan uusia mahdollisuuksia raportoinnin kehittämiseen. Raportointi järjestelmäksi on valittu Taitoan Saga, joka perustuu tietovarastoarkkitehtuuriin. Vuoden 2018 keskeisin tavoite on uusien raportointipohjien luominen kaupungin johdon tarpeisiin. Kehitystyön resursointiin tulee panostaa, jotta saadaan paras mahdollinen hyöty uusista järjestelmistä. Riskinä on pitäytyminen vanhoissa toimintatavoissa, jolloin kehittyneen teknologian hyödyt jäävät käyttämättä. Hankintapalvelut valmistelee yhteistyössä kaupungin eri yksiköiden kanssa kynnysarvot ylittävät hankinnat. Hankintapalvelut opastaa, ohjeistaa ja avustaa yksikköjä hankintaprosessin eri vaiheissa ja pienhankinnoissa. Lisäksi hankintapalvelut vastaa kaupungin keskitettyjen hankintojen valmistelusta. Merkittävimmät riskit hankintojen osalta ovat kilpailuttamatta jättäminen, hankintojen liian lyhyt valmisteluaika / suunnittelemattomuus. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Työhyvinvointijohtaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Talousarvion sisältämät toimintatavat on aloitettu vuonna 2016. Esimiesten valmennusohjelman jatkamiseen on varattu 100.000 euron määräraha. Työsuojelussa on lisätty sisäilmatutkimuksiin varattua määrärahaa.

70 Talouspalvelujen painopistealueet ovat: Tiedolla johtamisen työkalujen kehittäminen avoimen datan ja kaupungin tietovaraston tietoja yhdistämällä. Konsernivalvonnan liittäminen osaksi toimintaprosesseja. Kustannuslaskennan ja tuotteistuksen sekä toimintaa kuvaavien mittareiden edelleen kehittäminen palvelemaan tuloskortteja ja johdon raportointia. Talousarvion, strategiaprosessin ja raportoinnin saumattoman yhteistyön edistäminen ja prosessin kehittäminen hyödyntäen Liinauksen tuloksia. Vertailutietojen hankkiminen verrokkikunnista. Toimialojen hankintaosaamisen kehittäminen Talouspalvelujen budjetti koostuu pääasiassa 15 henkilön palkasta ja sosiaalikuluista, Kunnan Taitoa Oy:n ostopalvelusopimuksen kuluista talouspalvelujen osalta sekä verotilityskustannuksista. Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelujen toiminnassa korostuu edelleen kaupungin elinvoiman turvaamiseen liittyvät toimet edelleen. Työllisyyspalvelut tavoittelee yhä entistä tehokkaampaa ja vaikuttavampaa asiakaspalvelua ja yhteistyötä. Elinkeinoasioissa keskeisessä roolissa on uuden elinkeinoelämän tukeminen ja uusien avausten luominen kaupungin elinvoiman takaamiseksi. Organisaation kehittämistä koskien keskeisessä roolissa on Salo 2021-hanke, joka vastaa uuden kunnan valmisteluun liittyvästä työskentelystä. Samoin kaupungin lean-hankkeen toteutusta jatketaan vahvasti ja nyt siirrytään jatkuvan parantamisen mallin / lean-talon toimintaan. Merkittävimpiä riskejä ovat työttömyystilanteen jatkuva paheneminen ja kaupungin elinvoiman heikkeneminen. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Työllisyyspalvelut Työllisyyspalvelut-yksikön toiminnan keskiössä on edelleen saada kokonaisprosessi sujuvasti toimimaan. Kehittämistyötä asian parissa tehdään samalla, kun normaalit prosessit pyörivät. Keskeistä on jatkossakin saada palkkatukipaikkojen kautta pitkäaikaistyöttömiä rekrytoitua kaupungille ja isossa määrin myös alueen pk-yrityksiin, jatkosijoitettuina. Kehittämistyön osalta Voitto-hanke jatkaa toimintaansa ja loppuvuonna alkaa tn. uusi Voimahanke (esr). Työllisyyslisän avulla ja muilla avustuksilla tuetaan alueen yhdistyksiä ja yrityksiä työttömien henkilöiden työllistämisessä. Elinkeino- ja aluekehitys Vuoden 2018 toiminnassa etsitään yhä uusia keinoja saada uusia työpaikkoja Saloon. Osaamisen lisäämiseen liittyvät toimenpiteet aloitetaan ja vakiinnutetaan yhdessä korkeakoulukumppaneiden kanssa. Toiminnassa hyödynnetään Salon kaupungin ja Turun yliopiston sopimuksellista yhteistyötä. Markkinointia vahvistetaan, mm. laskevan asukasmäärän takia. Yhteistyötä kaupungin elinkeinotoimen, Yrityssalo Oy:n ja IOT Calmpus Oy:n välillä tehostetaan. Osana uutta kaupunkistrategiaa tehdään myös kevään 2018 aikana uusi elinkeinopoliittinen ohjelma ohjaamaan toimintaa. Salossa pyritään edelleen varmistamaan, että yrityksille on tarjolla tukea kasvuun ja menestykseen. Uusia teknologia-avauksia (vrt. aiemmat katuvalaistus, hyperloop, drone) haetaan jatkuvasti, ja niitä varten varataan hankerahoitusta. Yrittäjyyttä ja yritysmyönteisyyttä kehitetään edelleen systemaattisella yrittäjyyskasvatuksella ja ope-yrittäjä-treffeillä sekä kaupungin ja yrittäjien säännöllisillä tapaamisilla. Kaupungin mahdollisuuksia olla uusien tuotteiden kehitysalustana kehitetään. Yrityksiä houkutellaan sijoittumaan Saloon. Hyvin sujunutta yhteistyötä Invest in Finlandin kanssa jatketaan (mm. Kaato-, Kiina- ja Venäjä-verkostot). Kaupungin ystävyys- ja yhteistyökaupungeista erityisesti Kiinan Wuhanin ja Qingdaon kanssa tehtävään yritysten liiketoimintaa edistävään yhteistyöhön panostetaan.

71 Viestintä ja markkinointi Viestinnän painopistealueita ovat brändityön yhteen sovittaminen IOT Campuksen kanssa, maakunta- ja soteuudistukseen sekä kaupungin omaan Salo2021-hankkeeseen liittyvä muutosviestintä. Verkkopalveluja kehitetään edelleen ja esimerkiksi Salo.fi -verkkosivujen yhdistysosiosta tehdään asiakkaita paremmin palveleva. Verkkopalvelujen osalta on myös toteutettava saavutettavuusdirektiivin ja KaPA (kansallinen palveluarkkitehtuuri) lain edellyttämät toimenpiteet. Asukasviestinnässä Asukkaan Salo oppaan ja kaupunkitiedotteen ulkoasua sekä toimitusprosessia kehitetään. Kaupunkitiedote julkaistaan vuonna 2018 viisi kertaa. Kaupungin näkyvyyttä ja toimintaa sosiaalisessa mediassa lisätään. Matkailu- ja vapaa-ajanpalvelujen aktiivista markkinointia jatketaan. Yhteistyössä yrittäjien kanssa mm. osallistutaan sekä Helsingin Matkamessuille että Tampereen kotimaan matkailumessuille, tuotetaan kattava Salo-esite, kehitetään edelleen VisitSalo.fi sivuja mm. uusilla kieliversioilla sekä panostetaan sähköiseen markkinointiin ja kampanjointiin. Vuoden aikana tehdään aktiivisesti jatkuvaa, pääosin sähköistä asukasmarkkinointia. Asukasmarkkinoinnissa korostetaan erityisesti etätyömahdollisuuksia sijainnin ja hintatason lisäksi. Kansainvälinen toiminta Salon kiinalaisten yhteistyökaupunkien Qingdaon ja Wuhanin kanssa jatketaan yhteistyötä. Sekä Qingdaon että Wuhanin kanssa pyritään pääsemään konkreettisiin toimenpiteisiin elinkeinoelämän yhteistyöhön liittyen. Kiinan yhteistyö vaatii myös kaupunkidiplomatian harjoittamista. Saksaan ja Venäjälle suunnataan Invest-in toimintaa. Saksassa käytetään hyväksi ystävyyskaupunki Puchheimista saatuja kontakteja, Venäjän suuntaan sovelletaan MOCT-hankkeessa olevia toimenpiteitä sekä järjestetään tapaaminen Salon ja Rzhevin välillä. SAGN-hankkeen tiimoilta järjestetään Salossa vuonna 2018 iso kulttuuritapahtuma. Vuonna 2017 salolaiset viisi taiteilijaa ja hankkeen koordinaattori ovat toteuttaneet hanketta muissa partnerikaupungeissa. Tšetanes naal romanihanke jatkuu. KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon - maahanmuuttajien alkukotoutumisen jatkopolkuihin ja työllistymiseen keskittyvä hanke alkaa.

72 Kaupunginhallituksen tuloslaskelma 13 KAUPUNGINHALLITUS TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 6 212 006 6 794 347 6 252 410 6 302 410-7,2 MAKSUTUOTOT 240 706 402 761 240 000 240 000-40,4 TUET JA AVUSTUKSET 1 416 917 3 283 575 2 696 771 2 696 771-17,9 MUUT TOIMINTATUOTOT 840 887 748 622 746 660 746 660-0,3 TOIMINTATUOTOT 8 710 517 11 229 305 9 935 841 9 985 841-11,1 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -10 555 381-13 540 631-12 608 378-12 582 228-7,1 PALKAT JA PALKKIOT -8 144 239-10 510 767-10 119 324-10 097 854-3,9 HENKILÖSIVUKULUT -2 411 143-3 029 864-2 489 054-2 484 374-18,0 ELÄKEKULUT -1 939 799-2 278 258-2 021 384-2 017 714-11,4 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT -471 344-751 606-467 670-466 660-37,9 PALVELUJEN OSTOT -7 537 187-8 795 689-9 062 660-8 947 560 1,7 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -269 288-238 429-253 734-253 734 6,4 AVUSTUKSET -6 272 984-6 442 170-6 030 194-5 930 194-7,9 MUUT TOIMINTAKULUT -2 755 442-2 642 435-3 079 333-2 984 893 13,0 TOIMINTAKULUT -27 390 283-31 659 354-31 034 299-30 698 609-3,0 TOIMINTAKATE -18 679 766-20 430 049-21 098 458-20 712 768 1,4 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -18 679 766-20 430 049-21 098 458-20 712 768 1,4 Kaupunginhallituksen toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Kaupunginhallitus Kh:n, jaostojen, työryhmien ja vaikuttamistoimielinten kokoukset 39 75 80 80 Käsitellyt asiat 463 600 620 620 Kulut 370 908 545 147 454 279 453 488 /asia 801 909 900 900 /kokous 9 510 7 269 5 678 5 669 Kaupungin johto Kulut 342 221 333 425 323 389 323 060 Vakituista henkilökuntaa 2 2 2 2 Projektit ja hankkeet 1 1 1 1 Kulut 41 515 53 814 80 486 63 894 Tuotot 516 52 970 43 190 43 190 Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 167 873 132 211 29 000 29 000 Toiminnan tukeminen Tuettuja yhdistyksiä 34 40 35 35 Kulut 60 118 46 942 93 911 93 841 /yhdistys (keskimäärin) 1 768 1 174 2 683 2 681 Tuotot 3 511 3 520 3 520 3 520 Jäsenyydet Suomen kuntaliitto 162 788 163 800 161 800 161 800 Varsinais-Suomen liitto 389 642 393 450 388 000 388 000 Työmarkkinalaitos 41 719 41 600 36 900 36 900 Muut yhdistykset 33 360 39 000 39 000 39 000 Kulut 627 509 637 850 625 700 625 700 Sote- ja maakuntauudistus

73 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Kulut 150 000 150 000 150 000 Tyhjänä ja vajaakäytössä olevat tilat: Omat tilat Tilojen m² 22 233 17 900 24 252 24 252 Tilaneliöihin sisältynyt vain tyhjänä olevat koko kiinteistöt, 2017 KHE alkaen myös yksittäiset tilat, kuten eurotiedoissakin Kulut 979 612 997 810 1 467 091 1 368 299 /m²/kk 3,67 4,65 5,04 4,7 Muilta vuokratut tilat Kulut Rira 52 568 52 500 56 500 56 500 Kulut muut 43 640 28 108 42 463 42 463 Käytössä olevat tilat: Örninkatu 15 Kulut 316 742 313 300 314 200 314 200 Tuotot 132 560 131 912 132 000 132 000 Kh:n varamääräraha Kulut 5 000 10 000 10 000 10 000 Satunnaiset kulut Kaupungintalon vuokra ja puhtaanapito 2 kk 97 560 Luottotappiot 348 233 97 506 97 506 97 506 Tuotot Käyttöomaisuuden myynti 340 526 280 650 280 650 280 650 Muut erät 2 458 Yhteensä 342 984 280 650 280 650 280 650 Kaupunginhallitus yhteensä Tuotot 479 571 469 052 459 360 459 360 Kulut 3 453 499 3 266 402 3 715 525 3 598 951 Netto -2 973 928-2 797 350-3 256 165-3 139 591 Sisäisen valvonnan toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 131 Sisäinen valvonta Kulut 116 232 125 062 128 110 128 063 Vakinaista henkilöstöä 2 2 2 2 Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 22 Sisäinen valvonta yhteensä Tuotot Kulut 116 232 125 062 128 110 128 063 Netto -116 232-125 062-128 110-128 063 Tietosuojan toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Kulut 35 000 35 000 Tuotot Määräaikaista henkilöstöä 0,5 0,5 Tietosuoja yhteensä Tuotot 0 0 Kulut 35 000 35 000 Netto -35 000-35 000 Hallintopalveluiden toimintatiedot

74 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Hallinto- ja asiantuntijapalvelut Kulut 475 078 452 993 563 000 562 102 Vakinaista henkilöstöä 5 5 5 5 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut 297 896 287 954 275 030 275 030 Lakipalvelut; konserni, sipa ja sote Kulut 100 113 92 709 99 851 99 826 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 /tunti 61,92 57,34 61,76 61,74 Palvelupisteet Asiakkaat kaupungintalo ja kirjastot 16 000 16 000 16 000 16 000 Asiakkaat Halikko 10 000 7 000 7 000 7 000 Kulut 125 083 147 717 142 376 142 218 /asiakas 4,81 6,42 6,19 6,18 Vakinaista henkilöstöä 2,7 2,7 2,7 2,7 Tuotot 142 40 140 140 Edunvalvonta ja sosiaaliasiamies Asiakkaat 350 350 350 350 Kulut 174 380 174 533 173 935 173 759 /asiakas 498 499 497 496 Vakinaista henkilöstöä 3 3 3 3 Tuotot 289 268 257 400 260 000 260 000 Tukipalvelujen yksikkö Arkisto Tarkastetut ja hyväksytyt tiedonohjaussuunnitelmaprosessit 565 400 400 400 Pysyvästi ja pitkään säilytettävien arkistoaineistojen määrä päätearkistossa /hm 3 900 3 871 3 900 3 900 Määräajan säilytettävien paperiasiakirjojen hävittäminen arkistosta /kg/v 15 000 17 600 15 000 15 000 Tietopalveluhaut päätearkistossa/v 487 550 500 500 Kulut 380 269 481 963 475 799 468 462 Tuotot 7 200 230 7 000 7 000 Vakinaista henkilöstöä 3,6 3,6 4 4 Kirjaamo Uusien asioiden määrä/avaukset kpl /v 2 895 3 000 3 000 3 000 Keskeneräisten asioiden määrä kpl/v 2 196 2 000 2 000 2 000 Kulut 132 748 129 661 132 285 132 162 Vakinaista henkilöstöä 3 3 3 3 Toimistopalvelut Kokousten määrä 165 145 175 175 Kulut 148 057 153 873 125 337 125 221 Vakinaista henkilöstöä 3,5 3,5 3,5 3,5 Hallinnon toimistopalvelut Yhdistetty alla olevat palvelut Tiliöidyt laskut kpl 25 000 25 000 Rakennuspiirustusten arkistointipalvelu/asiakas 1 600 1 600 Huoneistovuokrasopimukset kpl 130 130 Vuokratut alueet kpl 870 870 Viranhaltijapäätösten valmistelu kpl 250 250 Kulut 506 671 506 548 Tuotot 2 000 2 000 Vakinaista henkilöstöä 10 10 Hallinnon toimistopalvelut/halikon virastotalo

75 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Henkilökorttien teko kp /v 192 150 Viranhaltijapäätösten lkm kpl/v 134 250 Tiliöityjen laskujen määrä kpl/v 38 602 25 000 Rakennuspiirustusten arkistopalvelu kpl/v 1 346 1 600 Kulut 324 171 317 345 Vakinaista henkilöstöä 6 6 Tilapalveluiden toimistopalvelut Tehtyjen vuokrasopimusten määrä kpl /v 105 130 (Tilojen vuokraamiseen liittyvien yhteenottojen määrä kpl /v) 2 364 Kulut 90 148 99 379 Vakinaista henkilöstöä 2 2 Alueiden toimistopalvelut Vuokrattujen alueiden määrä kpl/v 1 008 870 Kulut 73 456 88 476 Tuotot 2 442 4 000 Vakinaista henkilöstöä 2 2 Monistamo Kopioiden määrä 662 272 800 000 650 000 650 000 Kulut 143 312 156 829 148 487 148 428 /kopio 0,22 0,2 0,23 0,23 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 Tuotot 147 835 159 060 151 001 151 001 Postitus- ja vahtimestaripalvelut Lähetetty posti kpl 73 918 84 000 74 000 74 000 Kulut 110 561 107 939 108 000 107 940 /kpl 1,5 1,28 1,46 1,46 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 Tuotot 98 567 100 980 99 000 99 000 Ajokerrat 9 204 9 000 9 200 9 200 Kulut 72 543 66 200 71 637 71 580 /ajokerta 7,88 7,36 7,79 7,78 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 Tuotot 72 543 66 200 81 676 81 676 Tietohallinto Työasemien määrä 3 566 3 700 3 700 3 700 Tietohallinnon palvelut Kulut 1 500 552 1 897 290 1 918 623 1 861 784 /työasema 421 513 519 503 Vakinaista henkilöstöä 12 15 13 13 Tuotot 1 766 302 1 741 749 1 908 741 1 908 741 Tietohallinnon tietoverkkopalvelut Kulut 227 699 /työasema 63,85 Vakinaista henkilöstöä 1 Maaseutu- ja lomituspalvelut Maaseutuyksikkö Neuvonta ja tukien hallinnointi Asiakkaat (maatilat) 1 285 1 130 1 120 1 120 Kulut 297 122 312 967 310 587 310 352 /asiakas 231 277 277 277 Vakinaista henkilöstöä 5 4,4 4,9 4,9 Maanvuokraus Kulut 4 100 6 900 5 700 5 700 Vakinaista henkilöstöä 0,1 0,1 0,1 0,1 Tuotot 310 914 297 000 295 000 295 000 Lomituspalveluyksikkö Kunnalliset lomituspalvelut

76 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Lomituspäivien määrä 10 907 12 100 11 500 11 500 Kulut 2 763 109 3 052 819 2 651 989 2 651 637 Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha 172 578 179 529 45 000 45 000 /lomituspäivä 253 252 235 234 Vakinaista henkilöstöä 4 3,5 3,5 3,5 Vakinaiset maatalouslomittajat 58,5 64 47 47 Ostopalveluna hankitut lomituspalvelut Lomituspäivien määrä 811 850 800 800 Kulut 163 258 191 414 160 000 160 000 /lomituspäivä 201 225 200 200 Itsejärjestetyn lomituksen korvaukset Lomituspäivien määrä 2 939 6 200 3 000 3 000 Kulut 556 935 896 876 556 000 556 000 /lomituspäivä 189 145 185 185 Tuotot 3 735 205 4 537 637 3 656 000 3 706 000 142 Hallintopalvelut yhteensä Tuotot 6 430 418 7 164 296 6 460 558 6 510 558 Kulut 8 035 272 9 007 412 8 195 277 8 128 719 Netto -1 604 854-1 843 116-1 734 719-1 618 161 Henkilöstö- ja talouspalveluiden toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Kaupungin työntekijöitä 3 561 3 700 3 600 3 600 Talous- ja rahoituspalvelujen hallinto Kulut 304 734 310 602 384 325 383 151 Pankkipalvelut kulut 66 500 65 500 65 500 65 500 Vakinaista henkilöstöä 4 4 4 4 Tuotot 96 Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. Eläkevak.maksukulut 46 841 54 787 32 131 32 131 Projektit ja hankkeet Määrä 1 1 1 1 Kulut 123 117 356 624 200 000 200 000 Henkilöstöä 1 Toimialojen keskitetyt talouspalvelut Kulut 348 369 368 640 326 659 326 548 /tunti 32,65 35,08 30,61 30,6 Vakinaista henkilöstöä 6,6 6,5 6,6 6,6 Tuotot 1 253 96 590 Kunnallisverotus Kulut 1 287 616 1 290 336 1 200 000 1 200 000 /asukas Taloushallinnon keskitetyt ostopalvelut Kulut 77 126 64 000 76 000 75 120 Tuotot 36 296 36 000 37 000 37 000 Talous- ja vuosisuunnittelu Kulut 134 361 123 458 134 159 135 371 /tunti 41,55 38,18 41,49 41,87 Vakinaista henkilöstöä 2 2 2 2 Hankintapalvelut Kulut 139 820 173 944 142 174 141 587

77 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 /tunti 39,31 43,04 36,64 36,49 Vakinaista henkilöstöä 2,2 2,5 2,4 2,4 Henkilöstöpalvelujen hallinto Kulut 385 793 387 431 384 530 382 476 Vakinaista henkilöstöä 4 5 5 5 Tuotot 100 Työsuojelu Kulut 267 753 344 765 373 764 373 471 /työntekijä 18,8 23,29 23,07 23,05 Vakinaista henkilöstöä 4 4 4,5 4,5 Rekrytointiyksikkö Kulut 190 715 199 696 193 904 191 145 /työntekijä 53,56 53,97 53,86 53,1 Vakinaista henkilöstöä 3 3 3 3 Tuotot 111 704 108 520 112 342 112 342 Yhteistoiminta Kulut 263 519 317 058 265 487 265 194 /työntekijä 74 85,69 73,75 73,67 Pääluottamusmiehiä, 7 7 7 7 joista palkanmaksu henkilöstöpalveluista 3,4 3,2 3,6 3,6 Tuotot 28 911 28 000 Työhyvinvoinnin edistäminen Kulut 176 429 312 481 364 484 362 381 /työntekijä 49,54 84,45 101,25 100,66 Tuotot 3 264 3 218 Yhteinen koulutus Kulut 43 639 104 800 108 892 108 892 Koulutuskorvaus 77 290 130 000 130 000 Muut tuotot 14 014 /työntekijä 12,25 28,32 30,25 30,25 Työterveyspalvelut Kulut 1 545 184 1 416 808 1 528 000 1 528 000 /työntekijä 434 383 424 424 Tuotot (Kelan työterveyshuollon korvaus) 654 459 740 810 700 000 700 000 Palkanlaskennan keskitetyt ostopalvelut Kulut 4 270 151 Henkilöstö- ja talouspalvelut yhteensä Tuotot 927 473 1 013 238 979 342 979 342 Kulut 5 354 675 5 840 413 5 747 878 5 738 836 Netto -4 427 202-4 827 175-4 768 536-4 759 494 Kehittämis-, elinkeino ja työllisyyspalveluiden toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto ja strateginen suunnittelu Kulut 168 772 150 244 165 237 159 572 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 Tuotot 5 205 Infotietona varhe-ja eläkemenoperust.eläkevak.maksukulut 13 071 11 011 11 011 Toimintatuet ja avustukset Maaseudun toimintaryhmät 82 794 82 794 82 794 82 794

78 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Kansainvälinen toiminta 6 564 5 000 5 000 5 000 Viestintä- ja markkinointituet 130 262 117 800 160 000 160 000 Tuki järjestöille 9 947 85 000 15 000 15 000 Kulut yhteensä 229 567 290 594 262 794 262 794 Projektit ja hankkeet Määrä kpl 3 4 4 4 Kulut 219 099 446 135 Työllistämisen projektit Kulut 306 849 306 127 Kansainvälisen toiminnan projektit Kulut 61 840 61 440 Henkilöstöä 4,5 8 8 8 Tuotot 244 552 284 797 270 581 270 581 Työllistäminen Työllisyyspalvelut: Kulut 152 506 120 500 275 995 275 027 Vakituista henkilöstöä 1 1 1 1 Nuorten työllistäminen: Kaupungin työllistämät nuoret 230 230 230 230 Kulut 105 564 123 597 124 818 124 818 /nuori 459 537 543 543 Yritysten kesätyöll.tuella työllistämät nuoret 238 230 230 230 Kulut 45 800 44 000 44 400 44 400 /nuori 192 191 193 193 Palkkatukipaikat: Työllistettävien määrä 175 150 214 214 Kulut 1 063 501 3 500 251 3 409 561 3 409 561 Tuotot 278 251 1 880 000 1 303 000 1 303 000 /työllistetty 4 487 23 335 15 933 15 933 Jatkosijoittaminen yrityksiin: Sisältyy palkkatukipaikkoihin 2018 alkaen Työllistettävien määrä 114 150 Kulut 118 515 470 000 /työllistetty 1 040 3 133 Velvoitetyöllistetyt ja koulutukset: Työllisyyslisä: Työllistettävien määrä 30 80 110 110 Kulut 67 248 70 000 110 000 110 000 /työllistetty 2 242 875 1 000 1 000 Tuki yhdistyksille Kulut 87 380 87 380 Uudet avaukset: Kulut 3 567 Voimala: Kulut 16 870 16 821 TYP-palvelut ent. Työvoiman palvelukeskus: Siirtynyt sosiaalityön palveluista 2017 Palvelukeskustoiminta: Asiakkaita 200 200 200 200 Kulut 256 613 239 860 31 720 31 685 /asiakas 1 283 1 199 159 158 Tuotot 26 381 Waltin työpajat: Asiakkaita 110 110 Kulut 440 744 440 474 /asiakas 4 007 4 004 Tuotot 127 000 127 000 Kuntouttava työtoiminta: Asiakkaita 282 450 450 450

79 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Kulut 925 117 716 046 461 024 460 977 /asiakas 3 281 1 591 1 024 1 024 Vakinaista henkilöstöä 9 8 Tuotot 261 054 376 146 288 000 288 000 Työmarkkinatuen kuntaosuus Kelalle Pitkäaikaistyöttömiä 31.12 1 433 1 000 1 000 1 000 Tukitoimien kulut 65 320 Aktivointi kulut 233 930 233 886 Työmarkkinatuen kuntaosuus Kelalle 5 214 763 5 000 000 4 784 000 4 684 000 /työtön 3 639 5 000 4 784 4 684 Tuotot 18 000 18 000 Kansainvälinen toiminta Kulut 92 971 137 608 152 994 152 935 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 Tuotot 1 074 5 000 Viestintä ja markkinointi Viestintä Kulut 414 268 385 733 381 725 377 616 Vakinaista henkilöstöä 3,5 3,5 3,5 3,5 Markkinointi Kulut 285 623 250 981 444 689 413 664 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 Tuotot 45 658 36 775 30 000 30 000 Elinkeinokehittäminen Kulut 217 816 438 000 488 039 487 963 Vakituista henkilökuntaa 1 2 2 2 Tuotot 10 879 Osaamiskeskus Kulut 60 000 Ostopalveluiden hankinta Yrityssalo Oy Perusrahoitus 680 820 605 000 605 000 605 000 Hankkeet 42 000 170 516 121 900 121 900 Turun yliopisto It- koulutus 61 154 201 000 201 000 201 000 Kulut 783 974 976 516 927 900 927 900 180 Elinkeinokehittäminen ja työllisyys yhteensä Tuotot 873 054 2 582 718 2 036 581 2 036 581 Kulut 10 430 604 13 420 065 13 212 509 13 069 040 Netto -9 557 550-10 837 347-11 175 928-11 032 459

80 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelujen tuloskortti Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Nuorten syrjäytymisen vähentäminen 1.1. Katkeamattomat palveluketjut, jotka tukevat nuorten kouluttautumista ja työllistymistä 1.1.1. Monialainen yhteistyö nivelvaiheet huomioiden 1.1.1.1. Etsivän nuorisotyön asiakkuuksien määrä Työllistyneiden ja koulutukseen siirtyneiden määrä. 1.1.1.1. Nuorten löytyminen ja motivointi. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Suuri mahdollisuus = 5, yksi syrjäytynyt nuori kustantaa yhteiskunnalle 1,5 milj euroa Nuorisopalvelupäällikkö Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa 1.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia 1.1.1. Soten yhteinen laatujärjestelmä. 1.1.1.1. Palvelualueiden toteutuneet auditoinnit/sosiaali- terveys- ja vanhuspalveluilla on voimassa oleva laaduntunnus, SHQS-laatusertifikaatti. Henkilöstöresurssit ja vaihtuvuus Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku jonkin verran 1, mahluiden johtaja, Sosiaalipalvedollinen 2 = Vanhuspalveluiden johtaja, 2 Terveyspalveluiden johtaja

81 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.2. Salon kaupunki on 1.2.1. Yhteisöllisten toimintamallien kehittämi- lapsiperheelle terveellinen ja turvallinen kasvuympäristö. kehitysyhteisöjen kesnen lasten ja nuorten ken (varhaiskasvatus, koulut, nuorisopalvelut, kolmas sektori). 1.3. Asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut. 1.4. Asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu 1.3.1. Perhekeskus -toimintamallin toteuttaminen ja jalkauttaminen, ehkäisevien palveluiden vanhemmuuden tuen jatkuva vahvistaminen. 1.4.1. Organisoidaan uudelleen sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden rakennetta (perheet/aikuiset, työttömät, vanhukset) 1.4.2. Perheiden sekä lasten ja nuorten osallistaminen osana päätöksenteon valmistelua. 1.3.1.1. Perhekeskusmallin mukainen toiminta käynnistynyt. Perheiden tukemiseen järjestettyjen tilaisuuksien määrä. 1.4.1.1. SHL asiakkaiden määrä/ls asiakkaiden määrä Uuden rakenteen mukainen toiminta käynnistyy vuonna 2018. 1.4.2.1. Osallistavan mallin luominen/palvelumuotoilu. Ei saada hankkeeseen valtionavustusta. Henkilöstöresurssit ja henkilöstön vaihtuvuus. Asenteet, henkilöstöresurssi Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 1.2.1.1. Lähiliikuntapaikkainvestointien toteutuminen. mahdollinen riski = 2 Toimijoilla ei ole oman perustyön vaateiden takia mahdollista sitoutua riittävästi uuteen toimintatapaan. mahdollinen riski = 3 Vapaa-aikapalveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö, Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Sosiaalipalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja, Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö jonkin verran 1, mahluiden johtaja Sosiaalipalvedollinen 2 = 2 kohtalainen riski = 3 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö, Nuorisopalvelupäällikkö, Sosiaalipalveluiden johtaja

82 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisääminen varhaiskasvatuksessa. 3. Toimintaympäristön digitalisaatio 2.1. Yksityisen varhaiskasvatuksen määrän lisäys. 3.1. Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien digitalisointi. 1.4.3. Paljon palveluita käyttävien voimassa oleva hoitosuunnitelma laadittu yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. 2.1.1. Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon uudelleen järjestelyt. 3.1.1. IP-toimintaprosessin sähköistäminen 1.4.2.2. Lapsivaikutusten arviointimenetelmä aktiivisessa käytössä. 1.4.3.1. Hoitosuunnitelma laadittu 50 %:lle paljon palveluita käyttävistä. 2.1.1.1. Vuonna 2018 hoitopaikoista 20 % on yksityisiä. 3.1.1.1. Sähköistetty IPprosessi Asenteet, henkilöstöresurssi Henkilöstöresurssien vähäisyys, järjestelmien toimivuus Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku kohtalainen riski = 3 Henkilökunnan saatavuus. Ei saada kaikki laadituksi. mahdollinen riski = 2 Asiakkaat eivät siirry käyttämään palveluseteliä. mahdollinen riski = 2 Kohtalainen riski = 3 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö, Nuorisopalvelupäällikkö, Sosiaalipalveluiden johtaja Terveyspalveluiden johtaja Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Opetuspäällikkö

83 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4. Eri ryhmille kohdennettuja ennaltaehkäiseviä palveluita ylläpidetään ja kehitetään. 4.1. Kohderyhmien tavoittaminen, kohderyhmien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen 3.1.2. Sosiaalisen median hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa. 3.1.3. Asiakas- ja potilastietojen mobiilikirjaus 3.1.2.1. Sosiaalisen median ohjeen laatiminen ja sosiaalisen median koulutukset + viikoittaiset julkaisut. 3.1.3.1. Järjestelmät otettu käyttöön. 4.1.1. Liikuntaneuvonta, 4.1.1.1. Toteutuneiden kohdennettu kurssitarjonta, kulttuuripalveluilistujien määrä. Hanke- ryhmien määrä ja osalden markkinointi eri ryhmille, kirjasto on kohtyötaamispaikka kuntalaisille, museot tarjoavat työpajoja ja opastuksia eri ryhmille, hanketyön kautta kehittäminen, maksualennukset ja alennuskortit 4.1.2. Lisää terveyttä edistäviä ryhmiä / yhteistyö 3. sektorin kanssa, digitalisaation suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen 4.1.2.1. Toteutuneiden ryhmien määrä, osallistujien määrä, verkkopohjaisten kurssien (etä- ja monimuoto-opetus) määrä. Yhteistyöyhdistysten määrä palvelujen tuottamisessa. Henkilöstöresurssin puute ja asenteet. Järjestelmiä ei saada käyttöön. Ei onnistuta tavoittamaan kohderyhmiä, resurssien vähäisyys Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku mahdollinen riski = 2 jonkin verran mahdollinen riski = 1 mahdollinen riski = 2 Ei onnistuta tavoittamaan kohderyhmiä, resurssien vähäisyys, kolmannen sektorin resurssit ja mahdollisuus pitkäjänteiseen yhteistyöhön mahdollinen riski = 2 Sosiaalipalveluiden johtaja, Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja, Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Vapaaaikapalveluiden johtaja Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja Museopalvelujen esimies, Kansalaisopiston rehtori, Kirjastopalvelupäällikkö, Vapaa-aikapalveluiden johtaja Kansalaisopiston rehtori, Kirjastopalvelupäällikkö, Vapaa-aikapalveluiden johtaja

84 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 5. Vapaa-aikapalveluita kehitetään nykyistä palveluverkkoa ylläpitämällä ja parantamalla palveluiden saavutettavuutta mm. digitalisoinnin avulla sekä uusia toimintamalleja toteuttamalla. 5.1. Kuntalaisten aktivoiminen vapaa-aikapalveluiden pariin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Digitalisaation avulla pystytään säilyttämään ja kehittämään nykyisiä laadukkaita vapaa-ajanpalveluita nykyisillä resursseilla. 4.1.3. Lasten ja nuorten ylipainon vähentäminen hallintorajat ylittävällä yhteistyöllä 5.1.1. Sähköisten palveluiden tarjonnan lisääminen, investoinnit ja kehittämishankkeet 4.1.3.1. Nuorten tavoittaminen Lataa Liikettä ohjelman avulla, perheiden liikuntaneuvonnan käynnistäminen, Ilo kasvaa liikkuen sekä Liikkuva koulu -ohjelmien kautta. 5.1.1.1. Lähikirjastojen automatisointi suunnitelman mukaan, verkkokirjaston käytön lisääntyminen (varaukset ja lainojen uusimiset), mobiilimaksamisen mahdollistaminen, kansalaisopiston opetuksen uudet toimintamallit, paikallismuseoiden inventointien toteutuminen, Veturitallin laajennuksen käynnistäminen ja toteutuneiden ääni- ja mobiiliopastusten määrä, kirjaston irtaimistohankinnat ja RFID:n käyttöönotto, lähiliikuntapaikkojen investoinnit Digitalisaation hyödyntämisessä riskinä asenteiden hidas muutos sekä lisenssimaksujen kasvu. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku melko suuri riski = 4 Oikean kohderyhmän tavoittaminen. Terveyspalveluiden johtaja, Vapaa-aikapalveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö Digitaalisuuden lijen esimies, Museopalvelusääminen Kansalaisopiston rehtori, riski mahdollinen = 2 Kirjastopalvelupäällikkö, Vapaa-aikapalveluiden johtaja

85 Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. 2. Hallintorajat ylittävä tilojen yhteiskäyttö. 3. Kustannustehokas palvelutuotanto varhaiskasvatuksessa 1.1. Optimaalinen palveluketju talouden, toiminnan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat. 1.2. Palvelujen, hankkeiden, tietojärjestelmien ja prosessien kokonaisarkkitehtuurilähtöinen kehittäminen. 2.1. Tilat ovat tehokkaassa ja monipuolisessa käytössä muovautuen eri käyttäjien ja kuntalaisten tarpeisiin. 3.1. Hoitopaikkojen optimaalinen käyttö 1.1.1. Vanhuspalveluiden lyhyen ja pitkäaikaisen tukiasumisen yksiköt. 1.1.2. Jatkuva keskeisten hoito- ja palveluketjujen tarkastelu. 1.1.1.1. Lyhytaikaisessa vähintään 90 % kotiutuu, pitkäaikaisessa siirtymiä ympärivuorokautiseen hoitoon on alle 20 %. 1.1.2.1. Kohdennetut palveluketjut on tarkistettu. 1.2.1. Laaditaan kasvatus- ja opetuspalveluitearkkitehtuurikuvaus. 1.2.1.1. Laadittu tavoiden tavoitearkkitehtuurikuvaus. 2.1.1. Tilojen poikkihallinnollinen yhteissuunnittelu, tilojen avaaminen alueen asukkaiden käyttöön 3.1.1. Uudistusten hallittu ja ripeä täytäntöönpano, keskitetty ja tehokas palveluohjaus 2.1.1.1. Uudet tilaratkaisut, tilojen määrän ja käyttöasteen kartoitus, uusien palvelutarpeiden mahdollistaminen Hankkeen jatko. Asenteet, yhteistyön puuttuminen, järjestelmien yhteentoimivuus. Asenteet, yhteistyön puuttuminen Asiakkaan hoitomatkan piteneminen Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Merkittävä Vanhuspalveluiden johtaja 2, mahdollinen 2 = 4 Merkittävä = 2 Mahdollinen = 2 = 4 Melko suuri = 4 kohtalainen riski = 3 3.1.1.1. Täyttöaste 95 %, päivähoitopaikan hinta vertailukuntien tasoa mahdollinen riski = 2 Avainhenkilöiden aikapula. Terveyspalveluiden johtaja, Vanhuspalveluiden johtaja Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö, Nuorisopalvelupäällikkö, Vapaa-aikapalveluiden johtaja Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö

86 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4. Opetustilat ja oppilasmäärä suhteessa toisiinsa tehokkaassa käytössä. 5. Kustannustehokas vapaa-ajanpalvelutuotanto Johtaminen ja osaava henkilöstö 4.1. Oppimisympäristöselvitys ja sen toimenpiteiden toteuttaminen. 5.1. Laadukkaiden palveluiden tuottaminen ja kehittäminen vertailukuntien resurssien tasolla. 4.1.1. Muuntojoustavat ja kustannustehokkaat tilaratkaisut, jotka tukevat uutta opsia ja kestävää kehitystä. 5.1.1. Yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin, kaupungin oman organisaation ja yksityisen sektorin kanssa. Oman toiminnan kehittäminen. 4.1.1.1. Kustannukset /oppilas, perusopetuksen ja lukion nettokustannukset /oppilas vertailukuntien tasoa. 5.1.1.1. Nettokustannukset vertailukuntien keskitasoa. Tilojen tehoton käyttö suhteessa oppilasmäärään ja ylisuuret kustannukset. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku melko suuri riski = 4 melko suuri riski = 4 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Liian vähän resursseja kehittämistyöhön, huonoin tilanne kulttuuripalveluissa. Museopalvelujen esimies, Kansalaisopiston rehtori, Kirjastopalvelupäällikkö, Vapaa-aikapalveluiden johtaja, Nuorisopalvelupäällikkö Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Tukea ja kannustaa 1.1. Ammattitaitoinen ja henkilöstön osaamista ja osaava henkilöstö. hyvinvointia. 1.1.1. Täydennyskoulutus henkilökohtaiseen koulutussuunnitelmaan perustuen. 1.1.1.1. Täydennyskoulutusvelvoitteet toteutuvat. Asiakastyön määrä suhteessa resursseihin. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku jonkin verran 1, mahdollinen 2 =2 Sosiaalipalveluiden johtaja, Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö

87 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Koulujen ja päiväkotien systeeminen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen. 2.1. Opettajien osaamisen vahvistaminen. 2.2. Pedagogisen jaetun johtajuuden vahvistaminen. 2.3. Fyysisten oppimisympäristöjen parantaminen. 1.1.2. Jatkuva perehdytys suhteutettuna työtehtävään. 2.1.1. Opettajien kehittämisohjelman toteuttaminen. 2.2.1. Rehtoreiden koulutusohjelman toteuttaminen. 2.3.1. Oppiva Salo -kehittämisohjelman toimenpiteiden hallittu toteuttaminen. 1.1.2.1. Perehdytysseuranta on toteutunut. 2.1.1.1. Opettajien oppimispäiväkirjat, opettajan pedagoginen e-käsikirja. 2.2.1.1. Rehtoreiden oppimispäiväkirjat, johtamisen pedagoginen e- käsikirja. 2.3.1.1. 50 %:ssa kouluista on vähintään yksi muuntojoustava oppimistila. Perehdys ei toteudu. Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista. Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista. Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku mahdollinen riski = 2 kohtalainen riski = 3 kohtalainen riski = 3 kohtalainen riski = 3 Sosiaalipalveluiden johtaja, Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja, Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Vapaaaikapalveluiden johtaja Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Opetuspäällikkö Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Opetuspäällikkö Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Opetuspäällikkö

88 Hyvinvointipalveluiden toimintastrategia 2017 2020 Terveyspalvelut Salon sairaalan tulevaisuus toimintakykyisenä, päivystävänä maakunnan kakkossairaalana varmistetaan yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Asukkaiden akuutti- ja kiireettömän hoidon vastaanotto-, kuntoutus ja muut lakisääteiset palvelut turvataan kaupungissa toimivina lähipalveluina myös toimintaympäristön muuttuessa. Ikääntyneiden kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla ja tukemalla toimintakykyä. Vahvistetaan oikea-aikaisia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita, jotta erityspalveluiden tarve vähenee tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään kehittämällä varhaiskasvatuksen ja opetuksen oppimisympäristöjä sekä laajentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Oppilaiden tulevaisuuden osaamistarpeet varmistetaan Oppiva Salo ohjelmalla. Asukkaiden aktiivista elämäntapaa edistetään helposti saavutettavilla vapaa-aikapalveluilla. Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistutaan aktiivisesti kuntalaisten palveluiden ja henkilöstön tulevaisuuden turvaamiseksi. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä toimitaan yhteistyössä järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Keskeiset tavoitteet Lakisääteisten terveydenhuollon palveluiden järjestäminen ja tuottaminen väestön terveystarpeet ja talouden vaatimukset huomioiden Terveyspalveluiden oikea-aikaisten palveluiden saatavuuden parantaminen asukasta lähellä olevien palveluiden avulla tulevaisuudessakin Henkilöstövoimavarojen kohdentaminen asiakastarpeiden mukaisesti ja riittävän sekä osaavan henkilöstön onnistunut rekrytointi ja tarvittavan koulutuksen ja osaamisen varmistaminen Sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin valmistautuminen osallistumalla aktiivisesti valmisteluprosessiin (Palvelurakenteen kehittäminen Terveyskioski-tyyppisen palvelupistekokeilun avulla ja kohdentamalla lisävoimavaroja lääkinnällisen kuntoutuksen toiminta- ja fysioterapiaan hoitotakuuvaatimusten mukaisesti) Merkittävimmät riskit Perusterveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa ikärakenteen muuttuessa vanhusvoittoisemmaksi ja väestön sosioekonomisen tilanteen heikentyessä Lisääntyvä päihteiden käyttö ja siitä aiheutuva terveydenhuoltopalveluiden tarpeen kasvu Mielenterveyskuntoutustarpeen lisääntyminen ja vaikeutuminen saattaa johtaa palveluasumistarpeen kasvuun ja kustannusten lisääntymiseen SOTE-uudistuksen suunnittelutyö sitoo asiantuntijoiden voimavaroja suorasta asiakastyöstä Uhka terveyspalveluiden palveluvalikon kaventumisesta SOTE-uudistukseen valmistautuessa Haasteet lyhytaikaisia terveydenhuollon ammattihenkilöitä rekrytoitaessa

89 Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Terveyspalveluiden toiminnan painopisteenä on lakisääteisten palveluvelvoitteiden toteutuminen nykyisessä toimintaympäristössä lähellä kuntalaisia. Lääkinnällisissä kuntoutuksessa ja päihdepalveluissa toimintaa on kehitettävä ja resursoitava ajanmukaiselle ja säädökset täyttävälle tasolle. Sote-palvelurakenneuudistuksen valmistelutyötä tehdään nykyistä toimintaa tehostamalla ja osallistumalla aktiivisesti maakunnalliseen valmisteluun. Terveyspalveluiden talousarviossa 2018 toimintakulut pidetään annetun raamin puitteissa. Suunnitelmiin sisällytetään kuitenkin väestölle parempaa palvelua tuottavaa toiminnan kehittämistä, josta aiheutuu kustannuspaineita, jotka tiedostamme. Erikoissairaanhoidon budjetointi perustuu sairaanhoitopiirin yksipuoliseen ilmoitukseen Salon kaupungin maksuosuudesta (lisäys vuoteen 2017 on 3,2 %) sekä veloitettavista siirtoviivemaksuista, koska erikoissairaanhoidosta siirtyvälle potilaalle ei ole osoittaa jatkohoitopaikkaa. Muiden kuin erikoissairaanhoidon palveluiden ostojen määrä on arvioitu pääosin vuoden 2017 tasolle. Erikoissairaanhoidosta ostettavan välinehuollon kustannukset pienenevät noin 30.000 pääterveysaseman avovastaanoton instrumenttien huoltamisen siirtyessä läntiselle terveysasemalle kaupungin omaksi toiminnaksi. Avoterveydenhuollosta on siirretty 60.000 :n kustannuserä lääkinnällisen kuntoutuksen toiminnoille. Tällä menettelyllä parannamme tarkemman kustannusseurannan toteutumista. Siirrolla ei ole kustannusvaikutuksia, mutta sen avulla parannamme kustannustietoisuutta. Läntisen terveysaseman kustannusten jakautumista on tarkennettu vuoden 2017 alusta lähtien jakamalla kustannuserät ajantasaisesti kustannuspaikoille. Tuottojen määrä perustuu oletukseen asiakasmaksujen säilymiseen nykyisellä tasolla. Lääkäriopiskelijoiden kouluttamisesta saatavat korvaukset pienenevät vuonna 2018. Budjetissa on varauduttu vuoden 2016 tasoisiin maahanmuuttoon liittyviin valtion maksamiin terveydenhuollon palveluiden tuottoihin ja korvauksiin. Avoterveydenhuollon periaatteena on peruspalveluiden tuottaminen lähipalveluina terveysasemilla. Asiakaslähtöinen toiminta edellyttää oikea-aikaista vastaanotolle pääsyä ja palveluiden saatavuuden parantamista hoitoketjun jokaisessa vaiheessa. Tämä edellyttää hyvää ja toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Terveysasemilla jatketaan hoitajavastaanottojen kehittämistä hyödyntäen rajoitetun reseptinkirjoitusoikeuden saaneiden hoitajien osaamista tavoitteena hoitoprosessien sujuvoittaminen. Avoterveydenhuollossa on ollut käytössä usean vuoden ajan kaksi määräaikaista sairaanhoitajaa lääkärin vastaanotolla ja kaksi määräaikaista terveydenhoitajaa ennaltaehkäisevissä palveluissa. Lakisääteisten palveluiden varmistamiseksi lautakunta esittää näiden toimien muuttamista vakinaisten sijaisten toimiksi, koska työnantajalla on lain tarkoittama jatkuva työn teettämisen tarve. Talousarvioon on varattu määräraha lakisääteisiä rinta- ja kohdunkaulan syövän seulontoja varten. Lisäksi esitetään yhtä määräaikaista koulutusvirkaa avoterveydenhuoltoon kotihoidon tukilääkäriksi. Perusterveydenhuollon kiireellinen päivystystoiminta jatkuu entisen toimintamallin mukaisena yhteistyönä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon- ja päivystyksen liikelaitoksen kanssa. Yhteispäivystyksessä on ollut usean vuoden ajan kaksi määräaikaista sairaanhoitajan tointa. Koska työntekijöiden tarve on jatkuva, esitämme näiden toimien muuttamista vakinaisten sijaisten toimiksi. Kuntoutuspalveluiden tarve on kasvanut sekä väestön tarpeiden että valtakunnallisten linjausmuutosten myötä. Länsi-Suomen aluehallintovirasto on käynnistänyt seurannan Salon kaupungin fysioterapiapalveluiden toteutumisesta hoitotakuulainsäädännön määräysten mukaisesti. Päätöksen mukaisesti Salon kaupungin on toimitettava selvitys toimenpiteistä hoitoon pääsyn toteutumiseksi fysioterapiapalveluissa. Vuonna 2017 on ollut käytössä kaksi määräaikaista fysioterapeutin toimea. Toinen määräaikainen fysioterapeutin työpanos on korvannut TEHY:n pääluottamusmiehen 80 % vapautusta perustyöstä. Huolimatta lisätyöpanoksesta fysioterapiajono ylittää hoitotakuun. Mahdollisen uhkasakon välttämiseksi esitämme 3 määräaikaisen fysioterapeutin palkkaamista lain edellyttämän toiminnan toteuttamiseksi. Esitämme myös nyt määräaikaisena toimena olevan puheterapeutin toimen muuttamista vakinaiseksi sekä määrärahan varaamista puheterapeuttiopiskelijan neljän kuukauden työharjoittelujaksoa varten. Näillä esityksillä on yhteensä noin 34.000 kustannuslisäys vuoteen 2017 verrattuna.

90 Suun terveydenhuollon toiminta jatkuu nykyisellään ja päivystys toteutetaan yhteisjärjestelynä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Terveyskeskussairaalan geriatrisen arviointiyksikön toiminta on käynnistynyt onnistuneesti toukokuussa 2017. Ikääntyvän hoitoketjun kehittäminen jatkuu edelleen muiden toimijoiden kanssa. Pitkäaikaishoitopaikkaa odottavien potilaiden osuus terveyskeskussairaalassa on edelleen liian korkea, jotta erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksut saadaan pienenemään. Terveyskeskussairaalan osasto 3 toiminta lakkaa syyskuussa 2017 ja siihen kohdistuvat kustannukset poistuvat talousarviosta. Terveyskeskussairaalan potilaiden hoito on muuttunut lääketieteellisesti vaativammaksi ja potilaiden vaihtuvuus on nopeutunut toiminnan kehittämisen myötä, mikä vaatii suurempaa lääkärityöpanosta. Esitämme yhden terveyskeskuslääkärin vakanssin muuttamista erikoislääkärin vakanssiksi. Tällä ei ole kustannusvaikutusta. Toiminta vaatii potilasturvallisuuden säilyttämiseksi yhden määräaikaisen lääkärin vakanssin jatkamista ja yhden määräaikaisen vakanssin perustamista. Tällä muutoksella ei ole kustannusvaikutusta, koska vastaava työpanos lääkäritoimintaan on varattu jo vuodelle 2017. Mielenterveyskuntoutuksen ja psykiatrisen toiminnan kehittämisessä jatkamme edelleen tiivistä yhteistyötä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Psykiatrian tulosalueen kanssa. Mielenterveyshäiriöitä sairastavien potilaiden lisääntyminen ja erikoissairaanhoidon uusi toimintatapa siirtää pitkäaikaisesti sairaita mielenterveyspotilaita perusterveydenhuoltoon johtaa palvelutarpeen lisääntymiseen. Mielenterveyspalveluissa depressiohoitajien määrä on lisääntynyt vuoden 2017 aikana kahdella työntekijällä, jolloin palveluiden oheiskustannukset, kuten kotikäynnit ja lisääntyneet ryhmätoiminnat, kasvattavat kustannuksia. Tulojen menetystä aiheuttaa mielenterveyspotilaiden työtoiminnassa Hella light Finlandin päättäessä toimintansa Salossa, jolloin alihankintatyöstä saadut tulos pienenee. Työtä uusien alihankintatöiden löytämiseksi tehdään jatkuvasti. Opiaattikorvaushoitoa saavien asiakkaiden määrän lähes kaksinkertaistuttua lisääntyvät lääke- ja hoitokustannukset vastaavasti. Päihdesairaalan hoitojaksojen ja päihdepsykiatrien konsultaatiotarve lisääntyy potilasmäärään nähden verrannollisesti, mikä lisää ostopalveluiden tarvetta. Tämä on huomioita budjetissa. Työterveydenhuolto jatkaa toimintaa sopimusten mukaisessa laajuudessa. Vaikka Kuntalaissa säädetty kunnallisten työterveyspalveluiden yhtiöittämisvelvoite siirtyi vuoteen 2019, valmistelu jatkuu tiiviinä alueellisena yhteistyönä. Haasteena työterveyshuollossa on ollut ajantasaisen työnantajalaskutuksen toteutuminen, johtuen käytössä olevasta laskutusjärjestelmästä. Kehittämishankkeet Arkeen voimaa -toimintaohjelma ja Toimivat palkeet -hanke jatkuvat edelleen. STM:n kärkihankkeista osallistutaan Lapsiperheiden palveluiden (LAPE) kehittämisohjelman Varsinais- Suomen kehittämishankkeeseen muiden kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Palveluiden saatavuuden helpottamiseksi ja parantamiseksi selvitetään digitaalisten arvopalveluiden käyttöönottoa ja uudenmallisen matalan kynnyksen palvelupisteen avaamista yhteistyössä kaupungin muiden palvelualueiden ja kolmannen sektorin kanssa. Vastaanottotoiminnan kehittämistä jatketaan edelleen asiakaslähtöisemmän ja monipuolisemman palvelun tuottamiseksi esimerkiksi vastaanottoaikoja laajentamalla, rajoitetun lääkemääräämisoikeuden saaneiden hoitajien toimenkuvaa muokkaamalla, fysioterapeuttien suoravastaanottoja ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien työpanosta mahdollisemman tarkoituksenmukaisesti hyödyntämällä. Kehittämistyön tavoitteena on riittävien ja toimivien terveyspalveluiden säilyminen Salon kaupungissa tulevaisuudessakin.

91 Vanhuspalvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Keskeiset tavoitteet Kehitetään kotona asumista ja kotihoidon resurssien tehokasta käyttöä. Kehitetään monimuotoisia asumisratkaisuja ja hoivaa eri asiakassegmenteille. Toimitaan aktiivisena osallisena Varsinais-Suomessa soteuudistuksen vanhuspalveluiden valmistelussa. Merkittävimmät riskit Taloudellinen tilanne estää toiminnan kehittämisen entistä laadukkaammaksi. Taloudellinen tilanne heikentää merkittävästi kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamista. Henkilökunta on ikääntynyttä ja sairauspoissaolot ovat lisääntymässä kasvavan työmäärän ja yhä haasteellisemman asiakaskunnan johdosta. Salon kaupungin vaikutusmahdollisuudet soteuudistuksen valmistelussa jäävät vähäisiksi. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Salon kaupunki kuuluu Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien sosiaali-ja terveyspalveluiden seurantaryhmään. Kaupunkeja on seurannassa kaikkiaan 17. Salon väestö on ikärakennevertailussa viidenneksi ikääntynein 65 vuotta täyttäneiden kohdalla. Merkittävää palveluiden järjestämisen kannalta on, että Salossa on viidenneksi eniten ikääntyneitä ryhmissä 75 ja 85 vuotta täyttäneet. Salossa 65 vuotta täyttäneitä oli 24,7 % asukkaista vuonna 2016 eli joka neljäs salolainen on eläkeiässä. Koko maassa vastaava osuus oli 20,9 %. Viimeisimmässä (2016) keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa Salon kaupungin vanhuspalveluiden kustannukset olivat vertailukaupunkien kolmanneksi pienimmät. Kustannukset yhteensä olivat 13,4 % keskiarvon alapuolella. Aaltoyliopiston selvityksen mukaan Salossa ikääntyneen väestön palvelut ovat kustannustehokkaita: palveluiden käyttöaste on keskimääräistä korkeampi ja palveluiden kustannukset keskimääräistä alhaisempi. Vanhuspalveluissa on palvelurakennetta uudistettu kuluneina vuosina kehittämällä ikäkeskustoimintaa, palveluohjausta, kotiin annettavia palveluita sekä vähentämällä laitoshoitoa. Tätä kehittämistyötä jatketaan tulevassa talous- ja toimintasuunnittelussa sekä kaupungin omana toimintana että koko maakunnan toimintana sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokseen valmistautuen. Alla on kuvattu keskeisiä toiminnallisia muutosesityksiä ja niiden talousarviovaikutuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen valmisteluun osallistuminen Palveluiden sisällön kehittämisen työryhmät ja kärkihanke Vanhuspalveluista osallistutaan Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman Ikääntyvien kuntoutus-, hoito- ja hoivapalveluiden sekä Akuuttipalveluiden eri työryhmiin (akuuttihoito, kuntoutus, kotiin vietävät palvelut ja asumispalvelut). Työryhmien tavoitteena on tuottaa ikääntyneiden palveluista sisällölliset toimintasuunnitelmat tulevaa maakunnallista rakennemuutosta varten. KomPAssi kärkihankkeessa kehitetään tulevan sotealueen palveluohjausta ja omaishoitoa. Kummankin osa-alueen toimintaa viedään eteenpäin kuntien edustajien muodostamissa työryhmissä. Hankkeessa luodaan mm. palveluohjaukseen yhtenäiset palveluiden saantokriteerit ja palveluiden sisällöt sekä yhtenäiset toimintakyvyn arviointimenetelmät. Tasapuolisen palvelutarpeen arvioinnin mahdollistamiseksi hankkeen yhteydessä on tarkoitus ottaa kunnissa käyttöön Rai-järjestelmä. Se on standardoitu ja monipuolinen tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Hankkeen talousarviossa ei tähän ole määrärahaa varattu vaan kuntien tulee varata se tulevaan talousarvioon. Palvelutarpeen arviointiin tarkoitetun Oulu Screener moduulin käyttöönottokustannus on 2.500

92 euroa ja vuosimaksu 3.784 euroa asiakasmäärän olleessa 1.001-1.250. Moduulin hankkimiseksi ei esitetä määrärahan varaamista vaan kulut katetaan ulkoisin varoin. Kotona asumisen tukeminen Sähkölukitusten hankinta toiminnanohjausjärjestelmään Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto on toteutunut suunnitellusti. Alustavasti voidaan arvioida lyhytaikaisen sijaistarpeen vähentyneen. Seuraavana vaiheena on sähkölukitusten käyttöön otto. Sähkölukitusjärjestelmä korvaa asiakkaiden perinteiset avaimet ja sallii hoitajan pääsyn asiakkaan luokse mobiilipuhelimella. Sähkölukituksen avulla on mahdollista säästää työvuorossa aikaa ja ajokilometrejä, koska mm. asiakkaiden avaimien vaihto työntekijöiden välillä vähenee. Järjestelmä lisää myös asiakasturvallisuutta. Asiakkaan oveen ja taloyhtiön ulko-oveen asennettu sähkölukko ei häiritse tavallisten avainten käyttöä. Lautakunta esittää varattavaksi 19.500 euroa käyttöönottokustannuksiin, 19.600 euroa lukitusten hankintaan ja vuotuisiin käyttökustannuksiin 40.300 euroa, yhteensä 79.400 euroa tulevaan talousarvioon. Hankinta koskee 200 käyttäjää ja 250 lukkoa. Esitetyllä määrällä voidaan toteuttaa lähinnä keskusta-alueella sähkölukituksen käyttöön otto. Tavoitteena on sähkölukituksen laajentaminen suunnitelmakaudella. Liikkumista tukevat palvelut Ikääntyneiden kotona asuminen edellyttää riittäviä kulkemismahdollisuuksia. Vammaispalveluiden puolelta on siirtynyt asiakkaita kuluvana vuonna vanhuspalveluiden liikkumista tukevien palveluiden piiriin yhä enemmän. Nykyiset määrärahat eivät riitä. Lautakunnan esityksen mukaisesti, liikkumista tukeviin palveluihin on lisätty toimintavuodelle 40.000 euron määräraha. Kehitetään monimuotoisia asumisratkaisuja Rauhalan tukiasumistoiminnan vakinaistaminen ja laajentaminen Viime aikoina on noussut esiin uusien välimuotoisten asumis- ja palveluratkaisujen kehittäminen. Kukonkallion Rauhala-osaston kahdeksan paikkaa otetiin vuodeksi 2017 lyhytaikaisen tukiasumisen kokeiluna käyttöön. Kokeilua varten rekrytoitiin kolme määräaikaista lähihoitajaa kotihoitotiimiin. Kuuden ensimmäisen kuukauden aikana toteutui 923 hoitopäivää, eri asiakkaita oli 61. Asiakkaista kahta lukuun ottamatta kaikki kotiutuivat omaan kotiinsa. Arvion mukaan ilman tukiasumispaikkaa nämä 61 asiakasta olisi pitänyt sijoittaa ympärivuorokautiseen hoitoon. Puolen vuoden toteuman perusteella nettovuorokausihinnaksi voidaan arvioida noin 70 euroa. Kokemukset, myös asiakaskunnan, ovat olleet myönteiset ja tarvetta toiminnan laajentamiseen on siten, että otetaan tulevalle vuodelle käyttöön portaiden takana olevat kolme yhden hengen asukashuonetta. Lautakunta esittää toiminnan vakinaistamista siten, että talousarviossa 2017 olleet kolme määräaikaista vakanssia muutetaan vakinaisiksi. Vakansseille on varattu määrärahat 114.000 euroa. Toiminnan laajentamiseksi esitetään 50 % lähihoitajan vakanssin lisäystä, jonka palkkavaikutus on 19.000 euroa. Vakanssit sijoitetaan kotihoitoon. Kolmen määräaikaisen vakanssin muuttaminen vakinaisiksi on sisällytetty henkilöstösuunnitelmaan. Lähihoitajan 50 % vakanssin lisäys toteutetaan määräaikaisena. Tukiasumistoiminnan käynnistäminen Koivulehdon palvelutalossa ja Ikäkeskus Majakan toiminnan siirto Koivulehdon palvelutalon alakertaan Kaupunki luopui Koivulehdon palvelutalon vuokraamisesta tehostettua palveluasumista varten Halikon vanhustenkotiyhdistys ry:ltä. Yhdistyksen tarkoituksena on nyt saneerata kiinteistö vuokra-asunnoiksi. Kiinteistössä on solutyyppisesti viisi asuntoa sekä yhteinen keittiö-olohuonetila. Tila soveltuu pidempiaikaiseen tukiasumiseen asiakkaille, jotka eivät enää selviä omassa kodissaan, mutta eivät tarvitse välttämättä ympärivuorokautista hoitoa. Toiminnan käynnistämiseksi lautakunta esittää 50 % lähihoitajan vakanssin lisäystä, jonka palkkavaikutus on 19.000 euroa. Vakanssi sijoitetaan kotihoitoon. Lisäys toteutetaan määräaikaisena.

93 Koivulehdon palvelutalon alakertaa kaupunki on vuokrannut tähän asti kotihoidon tiimitilaksi. Vuokra on ollut 1.325 (ei sis. vesi, sähkö, lämpö) euroa kuukaudessa. Viereisessä rakennuksessa (Halikkokoti) toimivan Ikäkeskus Majakan tilat ovat käyneet ahtaaksi. Koivulehdon alakerran tilat vaativat jonkin verran pintaremonttia. Ikäkeskuksen siirto mahdollistasi toiminnan laajenemisen sekä osaltaan tarjoaisi tukiasumisen asiakkaille sekä muille kiinteistössä asuville toimintakykyä edistävää toimintaa. Ratkaisulla vahvistetaan yhdistyksen, järjestöjen, vapaaehtoisten sekä kaupungin välistä yhteistyötä asukaslähtöisen uudentyyppisen mallin toteuttamiseen ympäristöön, jossa on monipuolisesti palveluita. Lautakunta esittää, että talousarvioon varataan vuokraan muine kuluineen (vesi, sähkö, lämpö) 1.700 euroa/kk. Ikäkeskustoiminnan vakiinnuttamiseksi tulevaisuudessa tarvitaan 50 % kohdeohjaajan vakanssi lähinnä Ikäkeskus Reimariin toiminnanohjaajan lisäksi. Kukonkallion laitoshuoltajan avoimesta vakanssista esitetään 50 % kohdeohjaajan muutosvakanssiksi. Muutoksen kustannusvaikutus on 1.700 euroa vuositasolla ja se sisältyy henkilöstösuunnitelmaan. Muutokset hoivapalveluiden järjestämisessä Ostopalvelut Kuluneina vuosina on tehty päätöksiä, joiden perusteella tehostetun palveluasumisen ostopalvelut ovat lisääntyneet ja vastaavasti oma toiminta supistunut. Tulevana vuonna järjestetään ostopalveluina ja palvelusetelillä tehostettua palveluasumista 119 paikkaa, vuonna 2016 vastaava luku oli 92 paikkaa. Lisäys 27 paikkaa syntyi päätöksestä lakkauttaa Koivulehdon palvelutalo 8/2017. Ratkaisu merkitsee 1,2 miljoonan euron lisäystä ostopalveluihin vuositasolla. Talousarvioon on varattu tehostetun palveluasumisen ostopalveluihin ja palveluseteliin yhteensä 5,2 milj. euroa. Talousarvion raami 2018 ostopalveluille on n. 30.000 euroa tilinpäätöstä 2016 suurempi, joten raami ei perustu nykytilanteeseen. Vuorela Tulevassa talousarviossa on huomioitu syyskuussa 2017 käynnistyvän 21-paikkaisen Vuorelan tehostetun palveluasumisen yksikön kokonaiskulut. Henkilöstön määrä on yhteensä 17. Vuorelan käyttöön otto lisää vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärää siten, että paikkoja on kaikkiaan käytössä 515, aiemmin 494. Erityistä huomiota tarvitsevien asukkaiden yksikkö Vanhuspalveluissa on kartoitettu erityistä huomiota tarvitseville asukkaille hoivapaikkaa. Tarkoituksena on muuttaa Kukonkallion 13-paikkaisenTyynelä-osaston toimintaa tähän suuntaan. Yhteistyöstä vanhuspsykiatrian kanssa on sovittu. Henkilöstömuutokset Koivulehdon lakkauttamisen myötä tuodaan lakkautettavaksi yksikön 16 vakanssia. Henkilöstölle on keväällä osoitettu uudet toistaiseksi voimassa olevat tehtävät, joihin työntekijät siirtyvät. Lisäksi esitetään kuuden avoimeksi tulleen vakanssin muuttamista koulutetumpaan suuntaan. Sosiaalityön palvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Keskeiset tavoitteet Kehitetään sosiaalihuoltolain mukaista asiakasprosessia ja asiakassegmentointia. Toteutetaan sosiaalityössä palvelurakennetyön toinen vaihe ja organisoidaan uudelleen kehitysvammahuollon esimiestyö. Vahvistetaan verkostoyhteistyötä varhaisen tuen palveluiden kanssa, tavoitteena asiakkaiden mahdollisimman nopea ja oikea-aikainen avun saaminen. Haetaan SHQS -laatujärjestelmän mukaista laaduntunnustusta. Varmistetaan henkilökunnan pysyvyyttä ja työhyvinvointia sekä kehitetään esimiestyötä.

94 Merkittävimmät riskit Ei onnistuta rekrytoimaan sosiaalityöntekijöitä Sosiaalityön henkilökunnan vaihtuvuus hidastaa ja vaikeuttaa kehittämistyötä Työntekijöiden uupuminen liian suuren työtakan alla Moniongelmaisten asiakkaiden kasvava palvelutarve lisää kustannuksia. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Sosiaalityön palvelut on mukana SOTE valmistelussa kaupungin periaatteiden mukaan ja kehittämistyössä otetaan huomioon maakunnalliset linjaukset ja tavoitteet. SOTE -valmistelua tehdään nykyisellä resurssilla, joten työaikaa joudutaan jakamaan oman perustyön ja valmistelun kesken. Lapset puheeksi menetelmän jalkauttamista kaikkiin kaupungin lapsipalveluihin jatketaan. Myös Ihmeelliset vuodet -ryhmiä kokoontuu säännöllisesti. Sosiaalityön koulutusmäärärahoihin on varattu 15 000 euroa Lapset puheeksi kouluttajien sijaisten palkkoihin ja Ihmeelliset vuodet -ryhmätapaamisten materiaali ja tarjoilukustannuksiin. Määräraha on kaikkien palveluiden käytössä silloin, kun em. koulutus- ja ryhmätoimintaa toteutetaan. Valtakunnallisessa KANSA-koulu -hankkeessa valmistellaan KanTa -palveluihin liittymistä, joka toteutunee vuoteen 2021 mennessä. Hankkeen kouluttamat kirjaamisvalmentajat jatkavat sosiaalityön palveluiden kaikkien asiakastyötä tekevien kouluttamista rakenteiseen kirjaamiseen. Työ tulee viemään aikaa sekä kirjaamisvalmentajilta että työntekijöiltä, jotka opettelevat uudenlaista kirjaamistapaa. Kolmannen sektorin työtä tuetaan toimintaa tukevien avustusten muodossa (SYTY, V-S Mannerheimin lastensuojeluliitto, Salon alueen työttömät ja Ihme ja Kumma). Talousarviossa on myös pieni varaus yhdistysten yleisiin toiminta-avustuksiin, joista sosiaali- ja terveyslautakunta päättää erikseen. Lisäksi lapsiperheyhdistysten toimintaa tuetaan antamalla Piritan avoimen päiväkodin tiloja iltakäyttöön yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa. ESR -rahoitteinen valtakunnallinen 1.4.2015 alkanut PARTY -hankkeen Salon osahanke päätyy maaliskuun lopussa. Hankkeen tavoitteena on ollut vastata työllisyydenhoidon ja sosiaalityön muutoksiin kehittämällä menetelmiä sekä verkostotyötä. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat olleen 300-päivää työmarkkinatukea saaneet ja osatyökykyiset työttömän salolaiset työnhakijat. Sosiaalipalveluissa jatketaan SHQS-laatujärjestelmän mukaista laatutyötä ja edetään aikataulussa vuosikellon mukaan. Eri tiimien laatuvastaavat sekä laatutyöryhmä huolehtivat yhdessä esimiesten kanssa kehittämistyön etenemisenestä ja seurannasta. Kehittämiskohteet asetetaan vuosittain. Tavoitteena on, että vuonna 2018 sosiaalipalveluille saadaan laaduntunnustus. Aikuis- ja vammaissosiaalityö Vuonna 2017 on käynnistynyt Pro Sos -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa ja yhtenäistää aikuissosiaalityön sisältöä ja varmistaa sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen yhdenmukaiset käytännöt kunnissa. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita tarjotaan kaupunkilaisille ensisijaisesti erityislainsäädäntöön nähden. Myös perheiden ehkäisevään tuen tarpeeseen vastataan perustamalle perhetiimi ja lastensuojelutyö kohdennetaan vain vahvaa tukea vaativiin perheisiin. Tavoitteena on vähentää lastensuojelun kustannuksia oikea-aikaisella tuella. Sosiaalityön palveluissa on aloitettu palvelurakenteen suunnittelu ja henkilöstön työpajatyöskentely jatkuu syksyllä 2017. Palvelurakenteen muutoksessa esitetään hyödynnettäväksi vapautuneita vakansseja (etuuskäsittelijä, vahtimestari ja tulkki) ja järjestellä nykyisiä henkilöresursseja toisin. Tiimin käynnistäminen ja työn organisointi vaativat esimiestyöhön panostamista, joten perhetiimiin esitetään johtavan sosiaalityöntekijän vakanssia yhtenä muutosvakanssina. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön sisältöjä kehitetään valtakunnallisesti, koska perustoimeentulotuen siirto Kelaan on mahdollistanut sosiaalityön tekemisen uudella tavalla. Asiakkaiden taloudellisen tuen palvelut (välitystilit, talouden ohjaus ja neuvonta sekä ennaltaehkäisevä ja täydentävä

95 toimeentulotuki) ovat edelleen keskeinen osa työtä, mutta niiden ohella aikaa on vapautunut varsinaiseen sosiaalityöhön. Sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden määrärahaa on korotettu lähes kaksinkertaiseksi vuodelle 2018. Erityisesti panostetaan sosiaalisen kuntoutuksen ja asumispalveluiden kehittämiseen. Sosiaalisen kuntoutusta kohdennetaan asiakasryhmille, jotka hyötyvät siitä. Sosiaalikuntoutuksen sisältönä ovat yksilö- ja ryhmätapaamiset. Ryhmätapaamisista on laadittu oma ohjelmarunko. Sosiaalikuntoukseen vuodelle 2018 on varattu määräraha laajennetun toiminnan toteuttamiseksi. Toiminta toteutetaan nykyisillä henkilöstöresurssilla. Asumispalvelut ovat toinen aikuissosiaalityön painopistealue. Asiakkaiden perustarve on oma asunto, joten asumisen tukeminen on merkityksellistä. Vuodelle 2018 laaditaan asumispalveluiden ohjeet ja määritellään palvelun asiakasmaksu. Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden vahvistaminen lisää asiakkaiden turvallista asumista ja hyvinvointia sekä vähentää vastaavasti vammaispalvelulain mukaisten asumispalveluiden käyttöä. Maahanmuuttajien saapuminen Saloon on tasoittunut, mutta kotouttaminen on pitkäaikainen prosessi. Asiakkaat tarvitsevat kotouttamissuunnitelmien mukaisia palveluita. Kotouttamistyöhän panostetaan jatkamalla määräaikaisen sosiaaliohjaajan palkkausta vielä vuodeksi. Ellei ilman huoltajaa maahan tulevien turvapaikanhakijoiden määrä käänny nousuun, Kalliolan perheryhmäkodin toimintaa ajetaan vähitellen alas. Talousarvioon on varattu perheryhmäkodille ja tukiasumiseen 400.000 euroa aiempaa vähemmän eli 1,2 miljoonaa. Sama summa on varattu ely-keskukselta tuleviin korvauksiin. Vammaissosiaalityö Uusi vammaispalvelulaki tulee todennäköisesti voimaan 1.1.2019. Palvelutoiminnassa varaudutaan uuden lain mukaisiin velvoitteisiin talousarviovuoden aikana. Merkittävin muutos on kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistyminen. Salon kaupungin vammaispalvelun kustannuksia vertailtaessa on ilmennyt, että henkilökohtaisen avun ja asunnon muutostöiden osalta kustannukset ovat yli keskiarvon. Vuonna 2018 kiinnitetään erityistä huomioita näihin osa-alueisiin. Henkilökohtaisen avun myöntämisessä huomioidaan ikääntyneiden henkilöiden palvelutarpeet vanhustenhuollon ja vammaispalvelun rajapinnassa. Palvelutarpeen arvioinnissa lähdetään siitä, että ensin kartoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisten tarpeiden riittävyys ja toimivuus. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat erityislainsäädännön mukaisia, joten ne ovat viimesijaisia palveluja. Sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden ensisijaisuutta vahvistetaan esittämällä vammaispalveluihin määräaikaista sosiaaliohjaajaa 1.4.2018 alkaen vuoden loppuun. Sosiaaliohjaajan tavoitteena on työskennellä sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa. Näin varmistetaan, että asiakkaille pystytään tarjoamaan SHL palveluita, eikä tarvitse turvautua erityislainsäädännön eli vammaispalveluin mukaisiin palveluihin tai ostopalveluihin. Salon kaupungin vammaispalvelun asumispalveluiden ostopalvelumäärät ovat lisääntyneet, kun patoutunutta asumispalvelutarvetta on ollut mahdollista purkaa Salossa sijaitsevaan yksikköön. Kehitysvammahuolto Vuonna 2017 on tehty suppea kehitysvammaisten palvelutarpeiden arvio, jonka perusteella on annettu ARA:lle puoltava lausunto Kehitysvammaisten palvelutalosäätiön asumisyksikön rakentamishankkeeseen. ARA:n päätös yksikön rahoituksesta saapuu vuonna 2018. Uusi asumispalveluyksikkö on suunniteltu vaikeasti liikuntavammaisten kehitysvammaisten käyttöön. Asumisyksikköön on suunniteltu 14 vaativan autetun asumisen hoitopaikkaa ja 2 tukiasuntoa. Asumisyksikön palvelutoiminta on kilpailutettava ennen yksikön toiminnan käynnistämistä. Asumispalveluiden hankkimiseksi ostopalveluna esitetään kahden kuukauden määräraha vuoden 2018 talousarvioon. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella Salon kaupungissa on lisäksi palvelutarpeita autisminkirjon kehitysvammaisille ja tukiasumiselle. Vuonna 2018 näiden palvelutarpeiden mukaisiin asumispalveluihin on vastattava joko Salon kaupungin omana toimintana tai ostopalveluna. Kehitysvammahuollon suunnitelma vuosille 2018 2022 valmistuu alkuvuonna.

96 Kehitysvammahuollon yksiköiden lähiesimiestyötä tulee lisätä. Nykyinen kahden esimiehen (asumispalvelut ja työ-ja päivätoiminta) malli ei ole enää toimiva suuren ja alueellisesti hajallaan olevan yksikkömäärän takia. Tavoitteena on, että vuoden 2018 aikana toteutetaan rakennemuutos, jossa kehitysvammahuoltoa johtaa yksi kehitysvammahuollon esimies, jonka alaisuudessa on asumispalvelut sekä työ- ja päivätoiminta sekä tilapäishoito. Lähiesimiestyön turvaamiseksi asumispalveluihin tarvitaan kaksi tiimivastaavaa. Tiimivastaavien vakanssit perustetaan muuttamalla nykyinen sairaanhoitajan vakanssi tiimivastaavaksi ja nykyinen asumispalveluiden esimiehen vakanssi tiimivastaavaksi (sairaanhoitaja). Myös työ- ja päivätoiminnan puolelle tarvitaan vastaavat ohjaajat. Tällä hetkellä työtoiminnassa on yksi vastaava ohjaaja. Päivätoiminnassa ohjaajan nimike tulee muuttaa vastaavaksi ohjaajaksi. Vakanssimuutokset sisältyvät henkilöstösuunnitelmaan. Kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminnassa on tarve kahdelle ryhmäavustajan vakanssille, joilla korvataan kolme henkilökohtaista avustajaa, jotka on aiemmin myönnetty vammaispalvelulain mukaisina henkilökohtaisina avustajina. Ehdotetut ryhmäavustajat on otettu henkilöstösuunnitelmaan määräaikaisina. Ryhmäavustajien työpanosta voidaan käyttää monipuolisesti ja kohdentaa tilanteiden vaatimalla tavalla. Kehitysvammahuollon päivätoiminnassa tilat ovat osoittautuneet ahtaiksi ja käyttötarkoitukseen sopimattomiksi. Uusia tiloja on kartoitettu ja tarkoitukseen sopiva tila on Saktan alakerrassa. Tilat vaativat saneerausta jakelukeittiön ja wc-tilojen osalta. Korjauskustannukset ovat kohtuulliset (30.000), koska tila on valmiiksi esteetön ja käyttökunnossa. Sisäinen vuokra on noin 6.000 euroa enemmän/vuosi, kuin nykyinen tila. Asukkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen on keskeistä ja rajoitustoimenpiteiden osalta työ edellyttää tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin (KTO Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksessa) laitoshuollon palveluita käyttää vakituisesti viisi asiakasta ja tilapäistä käyttöä on jonkin verran. Laitoshuollon purkaminen on siis edennyt suunnitelmien mukaisesti ja sitä jatketaan edelleen. Kaikkia laitoshoidossa olevia henkilöitä ei pystytä siirtämään palveluasumiseen, koska heidän hoitonsa on niin vaativaa. KTO:lta ostetaan tarpeen mukaan määräaikaisia hoito- ja kuntoutusjaksoja ja muita erityisosaamista vaativia palveluja tukemaan ja täydentämään omia palveluja. Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri järjestää nuorille jatkokoulutusta, joka ei ole valtionosuuksien piirissä. Salolaiset eivät ole voineet päästä tähän koulutukseen, koska kustannukset jäävät kokonaisuudessaan sosiaalityön katettaviksi. Vaikeasti vammaisten koulutuspaikat ovat supistuneet lähiseudulla ja opiskelijat hakeutuvat opiskelemaan kauemmaksi ja henkilökohtaisen avun määrä erityisoppilaitoksissa on kasvanut. Jatko-opintojen sosiaalityön palveluihin kohdistuvat kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi. Laskelmien mukaan koulutus KTO jatkokoulutuksessa tulee edullisemmaksi, koska koulutuskustannukseen sisältyvät henkilökohtaisen avun kustannukset ja kuljetuskustannukset ovat etäisyyden takia kohtuullisemmat. Vuoden 2018 talousarvioon varataan määräraha 35 000) kahden opiskelijan syyskauden opiskelujen mahdollistamiseen. Perhesosiaalityö Perhesosiaalityö on aloittanut omana tehtäväalueenaan vuoden 2017 alusta. Perhesosiaalityöhön sisältyy perheoikeudelliset palvelut, kasvatus- ja perheneuvola, sosiaalihuollon palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi (Sointu-tiimi), lastensuojelun avohuolto ja sijais- ja jälkihuolto, perhekuntoutuskeskus Paavola sekä virka-ajan ulkopuolisen alueellisen sosiaalipäivystyksen varallaolomuotoinen jalkautumisrinki. Perhesosiaalityön päätavoitteena on huolehtia apua ja tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden sosiaalisen tilanteen kohentamisesta siinä tarvittavan ohjauksen ja neuvonnan sekä oikea-aikaisten palveluiden keinoin. Uudenlainen palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin tiimi palvelee kuntalaisia vauvasta vaariin matalalla kynnyksellä ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin eri palveluihin. Toiminnan muutokset em. tiimin osalta ovat osoittaneet, että myös muita sosiaalityön palveluiden resursointia ja toteuttamista koskevia käytäntöjä on muutettava, jotta asiakkuudet saataisiin ohjattua nopeasti eteenpäin. Koko perhesosiaalityön kokonaisvaltaisena tavoitteena onkin saada lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluiden kokonaisuus entistä toimivammaksi, jotta tarvittava tuki ja palvelut saataisiin laadukkaasti ja varhaisessa vaiheessa toteutetuiksi.

97 Lisäksi perhesosiaalityössä osallistutaan joka perhesosiaalityön osa-alueen osalta maakunnallisen LAPE-muutosohjelman teema-alueiden mukaiseen kehittämistyöhön ja rakennetaan tuotteistusseurantaa SPB-ohjelmiston avulla. Työkäytäntöjä päivitetään ja selkeytetään yhteistyökumppaneiden kanssa tarpeen mukaan säännöllisesti. Perheoikeudelliset palvelut Salossa on kaksi lastenvalvojaa, jotka palvelevat elatussopimuksiin, isyyden selvittämiseen, lapsen huolto-, asumis- ja tapaamissopimuksiin sekä adoptioneuvontaan liittyvissä asioissa. Perheoikeudellisia palveluja kehitetään yhteisessä maakunnallisessa kehittämisverkostossa LAPE-muutosohjelman mukaisesti. Tavoitteena on luoda maakunnallisesti toimivat ja yhteismitalliset käytännöt sekä matalan kynnyksen eropalvelujen osalta, että vaativien ja kriisiytyneiden huoltoriitojen erityispalveluihin. Kasvatus- ja perheneuvola Vuoden 2018 kehittämiskohteena on asiakaskirjauksen laadullinen kehittäminen sekä dokumentointi. Toinen kehittämiskohde on paneutuminen murrosiän ja nuoruusiän ajanmukaisiin pulmiin. Nuorten osuus perheneuvolan asiakkaista on ollut vähäinen, vaikka palvelua tarjotaan 0-16 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Yhteistyötä Salon nuorisopsykiatrisen poliklinikan kanssa selkeytetään. Tavoitteena on edelleen asiakkaiden oikea-aikainen pääsy kasvatus- ja perheneuvonnan piiriin. Ensikäyntiajan jälkeen jatkotyöskentely voi olla tutkimusta tai hoitoa. Arvioitavissa on, että jatkotyöskentelyyn ei pystytä aina vastaamaan oikea-aikaisesti, koska perheet joutuvat odottamaan varsinaista työskentelyjaksoa. Kasvatus- ja perheneuvola pystyy jossain määrin tarjoamaan myös kotiin menevää vauvaperhetyötä ja varhaisen vuorovaikutuksen hoitoa sekä lasten yksilöpsykoterapiaa. Ihmeelliset vuodet-vertaistukiryhmiä vanhemmille järjestetään säännöllisesti moniammatillisena yhteistyönä. Lisäksi kasvatus- ja perheneuvolassa järjestetään ammatillisesti ohjattuja ryhmiä lapsille ja vanhemmille. Sointu-tiimi Vuoden 2017 alusta toimintansa aloittaneen Sointu-tiimin tehtäviä ovat sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja virka-aikainen sosiaalipäivystys. Sointu-tiimi ottaa vastaan sosiaalihuoltolain mukaisia yhteydenottoja ja ilmoituksia sekä lapsista että aikuisista, lastensuojeluilmoituksia sekä ennakollisia lastensuojeluilmoituksia. Sointu-tiimissä tehdään asiakkaille palvelutarpeen arviointi asian vaatimassa laajuudessa moniammatillisesti. Virka-aikainen päivystäjä ottaa vastaan akuutteja asiakasyhteydenottoja sekä vastaanotolla että puhelimitse. Lisäksi asiakas voi ottaa asiassaan yhteyttä kaupungin sosiaalipalveluiden internetsivuilla olevan Pyydä apua -napin tai palveluohjauspuhelimen kautta. Sointu-tiimiin on kohdistunut aloittamisvuoden aikana paljon asiakaspaineita. Yhteydenottojen ja palvelutarpeen arviointien määrä on noussut merkittävästi edellisvuodesta ja resurssien riittävyyttä on tarpeen seurata tiiviisti, jotta riittävä palvelutarpeen arviointityö saadaan lakisääteisesti hoidettua. Kasvatus- ja perheneuvolasta siirrettiin Sointu-tiimiin vuodelle 2017 puolikkaan vakanssin verran psykologin palkkausmäärärahaa. Puolikas vakanssi on saatu täytettyä syksyllä 2017, ja psykologin tarvetta seurataan Sointu-tiimissä kevään 2018 ajan, jonka jälkeen tehdään johtopäätökset jatkotarpeesta. Sointu-tiimin sisällöllistä kehittämistyötä jatketaan vuonna 2018 erityisesti aikuisasiakkaiden osalta ja sisältöjä kehitetään maakunnallisen ProSos-hankkeen kautta. Tavoitteena on myös saada Soinnusta eteenpäin ohjattavien asiakkaiden osalta palvelupolku toimivammaksi ja palvelut oikea-aikaisemmiksi. Lastensuojelun avohuolto Salon kaupunki on sitoutunut kehittämään maakunnallisen LAPE-työskentelyn kautta erilaisia työhön liittyviä toimintatapoja. Yhtenä suurimmista kehittämishankkeista on ns. Hackneyn systeemisen mallin pilotointi lastensuojelun avohuollossa. Pilotoinnin alkuajankohta on vuoden 2018 alkupuolella ja sitä varten avohuollon henkilöstö koulutetaan malliin. Osana hanketta Salon kaupungilta koulutetaan malliin kouluttaja, joka jatkossa kouluttaa toisen kouluttajan kanssa pilotoitavat tiimit sekä paikallisesti että mahdollisesti myöhemmin myös maakunnallisesti.

98 Systeemisen mallin pilotointi ja käyttöönotto edellyttää huomattavia muutoksia lastensuojelun avohuollon asiakasmäärissä ja resursoinnissa. Avohuollon tiimirakenne muuttuu ns. pientiimeiksi, joissa jokaisessa on kaksi sosiaalityöntekijää ja yksi sosiaaliohjaaja. Tiimeillä on yhteinen konsultoiva sosiaalityöntekijä (=johtava sosiaalityöntekijä), koordinoinnista huolehtiva toimistotyöntekijä sekä perheterapeutin työresurssia 1pv/vko/tiimi. Uudella työskentelymallilla pyritään saamaan positiivista muutosta lastensuojelutyön kuormittavuuteen, työntekijöiden jaksamiseen ja vaihtuvuuteen, suuriin asiakasmääriin ja lastensuojelun ja lasta ja perhettä auttavien muiden toimijoiden yhteistyön ongelmiin. Mallin pilotointi ja käyttöönotto edellyttää, että avohuollon asiakasmäärät ovat noin 20 asiakasta per sosiaalityöntekijä. Valmisteluvaiheessa syksyllä 2017 avohuollossa on tehty mittava asiakkaiden tilannearviointi, jonka tuloksena valmistaudutaan viimeistään alkuvuodesta 2018 siirtämään sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla tuettavissa olevat asiakkaat vuoden alusta perustettavan perhetiimin avun piiriin. Mallin käyttöönotto edellyttää myös erinäisiä työntekijäresurssien uudelleen kohdentamisia lastensuojelun palveluiden sisällä. Avohuollossa jatketaan vuonna 2018 tarpeen mukaisesti perheryhmätoimintaa, nuorten ja nuorten vanhempien ryhmiä sekä avohuollon Mäyrätoimintaa. Lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto Sijais- ja jälkihuollossa erityisesti perhehoidon kuormittavuuden on todettu kasvaneen viime aikoina. Kehitys johtuu siitä, että lukumääräisesti perhehoidon osuus kaikista sijoituksista on vähitellen kasvanut, sekä siitä, että perhehoidon piiriin sijoitetaan entistä haastavampia asiakkaita. Perhehoidossa asiakkaiden asioiden hoitaminen ja perhehoitajien tukeminen vie paljon enemmän aikaa kuin laitoshoitoon sijoitettujen osalta, ja sisäisillä työntekijäsiirroilla pyritään helpottamaan kasaantunutta asiakaspainetta. Voikukkia -mallin mukaista sijoitettujen lasten vanhemmille suunnattua ryhmätoimintaa sekä sijoitettujen lasten Mäyrä-ryhmätoimintaa jatketaan. Valvottuja tapaamisia toteutetaan tarpeen mukaan edelleen Asema-aukion puutalossa. Sijaishuollon valvontaa, sekä sijaisperheiden maakunnalliseen kouluttamiseen ja saatavuuteen liittyvää kehittämistä tehdään maakunnallisesti yhteisissä kehittämisverkostoissa. Perhekuntoutuskeskus Paavola Kiireelliset sijoitukset ja sijoituksen aikainen arviointi toteutetaan edelleen pääosin Paavolan vastaanottoyksikön avulla. Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä lisääntyneet avohuollon sijoitukset asettavat haasteensa, koska ne sitovat osastopaikan kiireellistä sijoitusta pitkäaikaisemmin. Kuitenkin sijoituspaikka lähelle olemassa olevaa elinympäristöä on lapsen etu, koska esim. koulua ei tarvitse vaihtaa. Paavolan tavoitteena vuodelle 2018 on erityisesti eri yhteistyömuotojen säilyttäminen ja muokkaaminen lastensuojelun muuttuvassa toimintaympäristössä. Perhesosiaalityön kokonaisuudessa tehtävien kehittämistoimenpiteiden vuoksi Paavolan perhekuntoutuskeskuksen talousarvioon lautakunta on esittänyt yhden ohjaajan vakanssin muuttamista vastaavaksi ohjaajaksi. Muutos ei sisälly henkilöstösuunnitelmaan.

99 Sosiaali- ja terveyslautakunnan tuloslaskelma 20 SOSIAALI- JA TER- TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% VEYSLKT 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 5 696 196 7 317 099 6 079 557 6 079 557-16,9 MAKSUTUOTOT 13 539 410 13 236 035 14 169 409 14 169 409 7,1 TUET JA AVUSTUKSET 2 273 357 678 175 1 466 975 1 466 975 116,3 MUUT TOIMINTATUOTOT 1 985 028 1 591 064 1 675 585 1 675 585 5,3 TOIMINTATUOTOT 23 493 991 22 822 373 23 391 526 23 391 526 2,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -68 286 489-68 743 510-68 439 372-66 770 372-2,9 PALKAT JA PALKKIOT -51 893 421-52 502 619-53 892 890-52 521 840 0,0 HENKILÖSIVUKULUT -16 393 068-16 240 890-14 546 482-14 248 532-12,3 ELÄKEKULUT -13 177 580-12 387 689-11 983 012-11 749 362-5,2 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT -3 215 488-3 853 201-2 563 470-2 499 170-35,1 PALVELUJEN OSTOT -110 040 502-110 382 750-114 759 705-113 889 928 3,2 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -4 392 491-4 535 704-4 589 108-4 589 108 1,2 AVUSTUKSET -9 776 326-6 547 929-6 047 745-6 047 745-7,6 MUUT TOIMINTAKULUT -4 645 182-4 663 417-5 148 854-5 154 354 10,5 TOIMINTAKULUT -197 140 990-194 873 310-198 984 784-196 451 507 0,8 TOIMINTAKATE -173 646 999-172 050 937-175 593 258-173 059 981 0,6 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET SUUNNITELMAN MUKAI- SET POISTOT -496 044-577 187-572 982-572 982-0,7 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET -496 044-577 187-572 982-572 982-0,7 TILIKAUDEN TULOS -174 143 043-172 628 124-176 166 240-173 632 963 0,6 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -174 143 043-172 628 124-176 166 240-173 632 963 0,6 Soten toimialahallinnon toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokoukset 10 10 10 10 Kulut 34 771 36 615 34 724 34 447 /kokous 3 477 3 662 3 472 3 445 Kerhotilan ylläpito Kulut 14 421 12 894 12 894 12 894 Sote hallinto yhteensä Tuotot Kulut 49 192 49 509 47 618 47 341 Netto -49 192-49 509-47 618-47 341

100 Terveyspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Kulut 611 738 515 271 510 272 510 272 Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla 160 000 Vakinaista henkilöstöä 4 8 7 7 Tuotot 14 025 11 803 11 000 11 000 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 2 060 624 1 866 779 1 597 249 1 597 249 Kanttiinipalvelut Kulut 180 323 187 743 193 857 193 857 Vakinaista henkilöstöä 3,5 4 3,5 3,5 Tuotot 181 497 184 170 182 200 182 200 Keskitetyt palvelut, terveyden edistäminen Kulut 638 716 642 485 642 485 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 6,5 6,5 6,5 Tuotot 398 391 568 172 568 172 Projektit Projektien määrä 2 2 Kulut 142 388 110 258 Henkilöstöä 2 2 Tuotot 61 125 152 214 Ennaltaehkäisevä terveystyö Terveyden edistäminen, terveyskasvatus, päihdetyö Kulut 595 553 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 3 Tuotot 499 061 Terapia- ja asiantuntijapalvelut Ravitsemusterapia Kulut 75 229 118 269 120 260 120 260 Vakinaista henkilöstöä 2 2 2 2 Avohoito Lääkärikäynnit 57 145 56 000 57 000 57 000 sisältäen röntgen, laboratorio ym. tutkimukset Kulut 10 632 093 11 372 075 11 456 648 11 213 072 /käynti 186 203 201 197 Asiakkaita Tuotot 945 684 789 189 1 072 303 1 072 303 Aikuisneuvontakäynnit 59 193 52 000 59 000 59 000 Kulut 1 785 750 1 793 413 1 798 625 1 798 625 /käynti 30,17 34,49 30,49 30,49 Asiakkaita Tuotot 8 285 30 060 30 340 30 340 Neuvolakäynnit 16 298 17 000 16 500 16 500 Kulut 1 818 280 1 796 278 1 791 916 1 791 916 /käynti 111,56 105,66 108,6 108,6 Asiakkaita Tuotot 38 114 25 300 25 000 25 000 Kouluterveydenhoidon käynnit 22 780 22 000 23 000 23 000 Kulut 649 432 707 711 827 993 827 993 /käynti 28,51 32,17 36 36 Asiakkaita Tuotot 42 823 44 656 44 656 44 656

101 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Ennaltaehkäisevän lastensuojelun käynnit Kulut 338 669 204 604 446 332 446 332 Asiakkaita Tuotot 1 310 700 600 600 Avohoidon henkilökunta Lääkärit 35 35 36 36 Hoitajat 88,5 87,5 96 96 Muut 30 27 26 26 Päivystys ja kotisairaala Päivystyskäynnit, ympärivuorokautiset 27 151 30 000 28 000 28 000 Kulut 2 266 972 2 553 610 2 605 930 2 395 930 /käynti 83,49 85,12 93,07 85,57 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 15,5 15,5 17,5 17,5 Tuotot 742 379 693 583 767 000 767 000 Kotisairaalan hoitopäivät 3 388 2 100 3 000 3 000 Kulut 695 477 736 413 772 502 772 502 /hoitopäivä 205 351 258 258 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 6,5 6,5 6,5 6,5 Tuotot 124 990 104 274 111 000 111 000 Kuntoutuspalvelut Fysioterapiakuntoutuksen käynnit 20 605 20 000 21 000 21 000 Kulut 1 171 814 1 287 862 1 445 808 1 425 808 /käynti 56,87 64,39 68,85 67,9 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 24 28 30 30 Tuotot 339 416 398 867 375 000 375 000 Puheterapiakäynnit 1 960 2 700 2 700 2 700 Kulut 226 656 256 678 261 212 261 212 /käynti 115,64 95,07 96,75 96,75 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 4 4 5 5 Tuotot 2 611 1 303 2 000 2 000 Toimintaterapiakäynnit 1 672 1 800 1 800 1 800 Kulut 129 078 130 937 234 879 234 879 /käynti 77,2 72,74 130,49 130,49 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 3 3 3 3 Tuotot 1 521 2 516 1 500 1 500 Fysiatriakäynnit 851 1 100 1 100 1 100 Kulut 326 129 341 589 376 156 376 156 /käynti 383 311 342 342 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 2 2 2 2 Tuotot 30 457 31 028 29 400 29 400 Jalkaterapiakäynnit 1 026 700 700 700 Kulut 40 391 49 127 48 059 48 059 /käynti 39 70 69 69 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 Kuntoutuspalvelujen sos.työn käynnit 447 200 200 200 Kulut 43 021 53 775 103 617 103 617 /käynti 96 269 518 518 Asiakkaita

102 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Suunterveydenhuollon palvelut Hammaslääkäri- ja hoitajakäynnit 43 848 43 500 44 500 44 500 Kulut 4 704 082 5 269 531 5 306 593 5 256 593 /käynti 107 121 119 118 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 62 65 65 65 Tuotot 1 885 980 1 702 332 1 839 000 1 839 000 Suuhygienistikäynnit 15 444 16 000 15 500 15 500 Kulut 482 527 718 571 700 374 700 374 /käynti 31,24 44,91 45,19 45,19 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 11 11 11 11 Työterveyshuolto Työterveyshuollon käynnit 16 917 17 500 17 000 17 000 Kulut 1 957 845 1 938 536 2 097 150 2 097 150 /käynti 115,73 110,77 123,36 123,36 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 24 24 24 24 Tuotot 2 030 817 2 001 666 2 251 000 2 251 000 Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalan hoitopäivät 43 179 43 000 43 000 43 000 Kulut 10 966 051 10 711 956 9 873 501 9 673 501 /hoitopäivä 254 249 230 225 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 133 134 127 127 Tuotot 1 525 813 1 525 804 1 532 058 1 532 058 Erikoissairaanhoito ostopalvelu TYKS Hoitopäivät 29 119 30 000 29 500 29 500 Hoitojaksot 7 051 7 100 7 000 7 000 Poliklinikkakäynnit 87 456 86 000 88 000 88 000 Kulut 49 483 695 48 300 164 50 500 164 49 950 000 Salon aluesairaala Eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu 744 238 681 330 546 219 546 219 Kulut (sis. eläkepä.) Psykiatria Hoitopäivät 7 570 8 500 8 300 8 300 Hoitojaksot 413 400 410 410 Poliklinikkakäynnit 27 961 28 000 28 500 28 500 Kulut 8 613 129 8 600 000 9 040 000 9 040 000 Muut yksiköt Kulut 250 433 221 278 220 000 220 000 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 5 744 349 5 500 000 5 500 000 5 500 000 Valmiuden ylläpitomaksu Kalliin hoidon tasaus ja erit.velv. maksu 5 793 633 5 605 886 5 605 886 5 605 886 Kulut yhteensä 70 629 477 68 908 658 71 412 269 70 862 105 Päihdehuolto Siirtynyt sosiaalityön palveluista 2017 Ostopalveluna hankitut avopalvelut Käynnit Kulut 2 366 988 2 505 000 2 528 460 2 528 460 /käynti Ostopalveluna hankitut laitospalvelut Hoitopäivät Kulut 122 882 135 000 190 000 190 000 /hoitopäivä

103 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Ostopalveluna hankitut asumispalvelut Hoitopäivät Kulut 38 566 60 000 60 000 60 000 /hoitopäivä Mielenterveystyön palvelut Mielenterveystyön aikuispalvelut 6 900 6 900 6 900 6 900 Kulut 788 835 1 256 892 1 487 613 1 487 613 /käynti 114,32 182,16 215,6 215,6 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 14 14 14 14 Palveluasuminen Oma palveluasuminen Hoitopäivät 10 353 10 800 10 800 10 800 Kulut 973 134 1 322 795 1 057 956 1 057 956 /hoitopäivä 94 122,48 97,96 97,96 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 14 14 14 14 Ostopalveluna hankitut hoitopäivät 3 479 5 000 5 000 5 000 Kulut 761 935 880 667 790 000 790 000 /hoitopäivä 219 176 158 158 Asiakkaita Palveluasumisen tuotot yhteensä 312 983 326 234 371 755 371 755 Päivätoiminnan toimintapäivät 5 654 5 800 7 000 7 000 Kulut 76 744 87 000 96 900 96 900 /toimintapäivä/kävijä 13,57 15 13,84 13,84 Asiakkaita 1 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 Tuotot 13 074 14 484 10 000 10 000 Työtoiminnan toimintapäivät 5 876 5 500 4 000 4 000 Kulut 307 417 375 421 413 105 413 105 /toimintapäivä/asiakas 52,32 68,26 103,28 103,28 Asiakkaita 4 Vakinaista henkilöstöä 4 4 4 Tuotot 38 694 42 749 42 320 42 320 Mielenterveystyön laitospalvelujen järjestämisestä jäänyt eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu 363 329 341 286 Mielenterveystyön kotikuntoutus Ostetut palvelut 3 982 1 200 Kulut 133 976 63 996 /käynti 33,65 53,33 Asiakkaita Tuotot 56 685 Päihdetyö Korvaushoidon hoitokäynnit 6 197 4 500 9 500 9 500 Kulut 328 205 234 996 476 689 476 689 /hoitokäynti 52,96 52,22 50,18 50,18 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 4 3 4 4 Terveyspalvelut yhteensä Tuotot 8 896 034 8 480 623 9 265 704 9 265 704 Kulut 116 730 986 117 460 030 120 287 161 119 013 421 Netto -107 834 952-108 979 407-111 021 457-109 747 717

104 Vanhuspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Kulut 290 246 328 965 343 432 343 432 Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla 200 000 Vakinaista henkilöstöä 2 2 2 2 Tuotot 2 382 Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 1 315 699 1 239 746 911 214 911 214 Vanhusneuvosto Kokoukset 2 4 Kulut 3 446 6 314 Projektit Kulut 53 005 Henkilöstöä Tuotot 153 331 Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut 757 691 662 258 707 529 707 529 Saadut avustukset Sotilasvammalain mukainen korvaus valtiolta Tuotot 299 437 433 566 393 562 393 562 Neuvontapalvelut Asiakkaat 2 000 1 900 2 000 2 000 Kulut 190 453 177 126 185 113 185 113 /asiakas 95,23 93,22 92,56 92,56 Vakinaista henkilöstöä 3 3 3,5 3,5 Tuotot Kuntoutus Käynnit 6 700 7 400 7 200 7 200 Kulut 466 010 522 870 485 857 485 857 /käynti 70 71 67 67 Vakinaista henkilöstöä 12 12 13 13 Tuotot 23 404 2 492 15 062 15 062 Omaishoidontuki Asiakkaat 365 345 360 360 Omaishoidontuki 1 599 246 1 530 000 1 530 000 1 530 000 Tuen myöntämisen muut kulut 363 660 245 198 179 041 179 041 Kulut yhteensä 1 962 906 1 775 198 1 709 041 1 709 041 Vakinaista henkilöstöä 2,5 2,5 2,5 2,5 /asiakas 5 378 5 146 4 747 4 747 Kotihoito Käynnit 378 206 370 000 380 000 380 000 Kulut 10 020 676 10 332 120 10 574 335 10 060 169 /käynti 26,5 27,92 27,83 26,47 Tunnit 118 632 120 000 120 000 120 000 /h (asiakkaan luona käytetty, sisältäen hoitotarvikkeet) 84,47 86,1 88,12 83,83 Asiakkaat Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 1 190 905 960 960 Tilapäisen kotihoidon asiakkaat 794 95 95 95 Vakinaista henkilöstöä 179 183 183 183 Tuotot 1 500 662 1 894 711 2 309 090 2 309 090

105 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Kotihoidon tukipalvelut Asiointi- ateria - sauna- ja vaatehuoltopalvelut Asiakkaat 527 550 525 525 Kulut 1 035 382 1 005 795 1 161 679 1 161 679 Vakinaista henkilöstöä 14 14 14 14 Ostopalveluna hankitut palvelut Turvapuhelin ja siivous Asiakkaat 673 600 600 600 Kulut 173 611 130 762 123 300 123 300 Tuotot 890 363 685 558 701 290 701 290 Vanhusten päivätoiminta ostopalveluna Toimintapäivät 2 038 2 100 2 300 2 300 Kulut 234 193 235 500 239 143 239 143 /toimintapäivä 114,91 112,14 103,98 103,98 Tuotot 59 630 56 872 56 872 56 872 Palveluasuminen Käynnit 36 134 34 000 36 000 36 000 Kulut 486 466 492 028 559 526 559 526 /käynti 13,46 14,47 15,54 15,54 Vakinaista henkilöstöä 8 8 8 8 Tuotot 210 002 62 200 196 950 196 950 Tehostettu palveluasuminen Hoitopäivät 62 387 67 000 60 500 60 500 Kulut 8 899 097 8 855 128 8 708 092 8 638 792 /hoitopäivä 143 132 144 143 Vakinaista henkilöstöä 121 133 124 124 Ostopalveluna hankitut hoitopäivät Hoitopäivät 28 091 29 000 40 000 40 000 Kulut 4 264 352 4 069 418 5 313 171 5 313 171 /hoitopäivä 152 140 133 133 Palveluasumisen tuotot yhteensä 3 509 060 3 467 543 3 439 133 3 439 133 Hoivakotihoito Hoitopäivät 85 078 86 500 83 000 83 000 Kulut 12 667 278 12 277 020 12 556 141 12 187 141 /hoitopäivä 149 142 151 147 Vakinaista henkilöstöä 178 183 174 174 Tuotot 3 240 478 3 277 803 3 226 803 3 226 803 Vanhuspalvelut yhteensä Tuotot 9 865 345 9 878 253 10 323 700 10 323 700 Kulut 41 504 812 40 870 502 42 866 359 41 913 893 Netto -31 639 467-30 992 249-32 542 659-31 590 193 Sosiaalityön palvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Kulut 240 929 378 360 409 609 409 609 Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla 22 000 22 000 Vakinaista henkilöstöä 2 2 2 2 Tuotot 5 722 Vammaisneuvosto Kokoukset 2 2 2 2 Kulut 1 247 2 097 1 570 1 570 /kokous 624 1 049 785 785

106 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 189 295 171 454 155 379 155 379 Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut 105 358 95 000 115 000 115 000 Projektit Projektien määrä 2 2 1 1 Kulut 327 215 292 823 70 870 70 870 Henkilöstöä 6 6 4 4 Tuotot 188 626 201 500 87 000 87 000 Kasvatus- ja perheneuvola Asiakkaita 581 550 650 650 Kulut 679 138 746 160 735 047 735 047 /asiakas 1 169 1 357 1 131 1 131 Vakinaista henkilöstöä 10 10 10 10 Tuotot 10 347 24 323 15 000 15 000 Aikuis- ja vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö Asiakkaita 2 230 1 200 800 800 Kulut 1 702 960 1 284 491 1 233 180 1 233 180 /asiakas 764 1 070 1 541 1 541 Vakinaista henkilöstöä 23,5 21 15 15 Tuotot 144 176 315 000 5 000 5 000 Toimeentulotuki, ei maahanmuuttajat Tuen piirissä olevat kotitaloudet 2 034 500 300 300 Kulut 3 928 714 940 000 360 000 360 000 /kotitalous 1 932 1 880 1 200 1 200 Tuotot 2 037 212 62 000 10 000 10 000 Työvoiman palvelukeskus Toiminta siirtynyt kehittämispalveluille 2017 Palvelukeskustoiminta Luvut infotietona Asiakkaita 200 Kulut 256 613 /asiakas 1 283 Kuntouttava työtoiminta Asiakkaita 282 Kulut 925 117 /asiakas 3 281 Vakinaista henkilöstöä 9 Tuotot 261 054 Maahanmuuttajapalvelut Asiakkaita 268 250 250 250 Kulut 391 707 223 677 252 118 252 118 /asiakas 1 462 895 1 008 1 008 Vakinaista henkilöstöä 4 5 5 5 Toimeentulotuki Tuen piirissä olevat kotitaloudet 194 50 10 10 Kulut 116 134 16 500 1 000 1 000 /kotitalous 599 330 100 100 Tuotot 80 800 150 000 150 000 Palveluasuminen ostopalveluna Asiakkaita 10 10 Kulut 1 600 000 1 200 000 1 200 000 /asiakas Tuotot 184 249 1 600 000 1 200 000 1 200 000

107 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Päihdehuolto Toiminta siirtynyt terveydenhuollon palveluille 2017 Ostopalveluna hankitut avopalvelut Luvut infotietona Käynnit 25 254 Kulut 2 366 988 /käynti 93,73 Ostopalveluna hankitut laitospalvelut Hoitopäivät 529 Kulut 122 882 /hoitopäivä 232 Ostopalveluna hankitut asumispalvelut Hoitopäivät 406 Kulut 38 566 /hoitopäivä 94,99 Muut aikuissosiaalityön ostopalvelut velkaneuvonta, parisuhdeneuvonta ym. Kulut 584 117 570 000 584 000 584 000 Tuotot 5 631 7 844 Perhesosiaalityö Lastenvalvonta Asiakkaita 1 041 950 1 000 1 000 Kulut 234 102 167 726 150 180 150 180 /asiakas 225 177 150 150 Vakinaista henkilöstöä 3 2 2 2 Tuotot 4 277 Palveluohjauksen ja -tarpeen arviointitiimi Asiakkaita 1 100 1 200 1 200 Kulut 679 012 669 728 669 728 /asiakas 617 558 558 Vakinaista henkilöstöä 11 11 11 Tuotot 50 000 50 000 Lastensuojelun yhteiset palvelut Asiakkaita 620 580 400 400 Kulut 1 887 533 1 733 003 1 080 195 1 080 195 /asiakas 3 044 2 988 2 700 2 700 Vakinaista henkilöstöä 38 30 25 25 Tuotot 164 585 222 344 7 590 7 590 Avohuolto Asiakkaita 417 380 250 250 Kulut 1 169 626 1 213 434 1 452 195 1 452 195 /asiakas 2 805 3 193 5 809 5 809 Vakinaista henkilöstöä 21 22 18 18 Ostopalveluna hankittu avohuolto Asiakkaita 217 170 150 150 Kulut 1 644 065 1 843 032 1 800 000 1 800 000 /asiakas 7 576 10 841 12 000 12 000 Sijaishuolto Asiakkaat 39 40 40 40 Kulut 697 318 746 689 2 149 802 2 149 802 /asiakas 17 880 18 667 53 745 53 745 Vakinaista henkilöstöä 10 10 10 10 Ostopalveluna hankittu sijaishuolto Asiakkaat 141 135 140 140 Kulut 7 353 383 7 294 251 6 505 000 6 335 000 /asiakas 52 152 54 031 46 464 45 250

108 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Jälkihuolto Ostopalveluna hankittu jälkihuolto Asiakkaat 90 65 70 70 Kulut 373 995 392 263 471 370 471 370 /asiakas 4 156 6 035 6 734 6 734 Tuotot 660 838 635 000 955 000 955 000 Vammaistyö Vammaispalvelut Asiakkaat 1 506 1 480 1 460 1 460 Erityinen järjestämisvelvollisuus 6 440 613 5 896 244 6 254 000 6 254 000 Muut kulut 794 795 621 504 500 840 500 840 /asiakas 4 804 4 404 4 627 4 627 Vakinaista henkilöstöä 7 6 6 6 Tuotot 351 767 344 796 338 796 338 796 Vammaisavustukset Asiakkaat 140 140 140 140 Kulut 181 154 216 000 216 000 216 000 /asiakas 1 294 1 543 1 543 1 543 Tuotot Vammaisten omaishoidontuki Asiakkaat 144 145 145 145 Kulut 1 017 363 1 081 197 1 060 617 1 060 617 /asiakas 7 065 7 457 7 315 7 315 Tuotot 2 190 Kehitysvammaisten asumispalvelut Asiakkaat 92 93 93 93 Kulut 4 421 365 4 231 361 4 047 533 3 910 739 /asiakas 48 058 45 499 43 522 42 051 Vakinaista henkilöstöä 61 61 63 63 Ostopalveluna hankittu asumispalvelu Asiakkaat 27 30 40 40 Kulut 2 336 892 2 090 000 2 175 000 2 175 000 /asiakas 86 552 69 667 54 375 54 375 Tuotot 774 333 807 121 798 000 798 000 Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Asiakkaat 167 170 173 173 Kulut 2 226 278 2 138 446 2 266 792 2 266 792 /asiakas 13 331 12 579 13 103 13 103 Vakinaista henkilöstöä 22 24 25 25 Tuotot 198 659 162 769 185 736 185 736 Sosiaalityön palvelut yhteensä Tuotot 4 732 612 4 463 497 3 802 122 3 802 122 Kulut 38 856 001 36 493 270 35 783 646 35 476 852 Netto -34 123 389-32 029 773-31 981 524-31 674 730

109 Lasten ja nuorten palvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Lasten ja nuorten palveluiden keskeiset tavoitteet Palvelualue vastaa lasten ja nuorten kasvua ja oppimista edistävien palveluiden järjestämisestä, jotka edistävät ja tukevat lasten ja nuorten kasvua ja oppimista sekä vahvistavat lapsiperheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Lasten ja nuorten palveluiden merkittävimmät riskit Varhaiskasvatuspalvelujen puolella riskitekijöinä nähdään se, että lapsilukumäärän ennustettavuus on haastavaa. Muutokset huoltajien työtilanteissa aiheuttavat muutoksia myös subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen. 1.8.2017 voimaanastuneiden lakisääteisten lasten pedagogisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen ja toteutuminen vaarantuu lapsiryhmissä työskentelevien lastentarhanopettajien minimimitoituksen vuoksi. Riskinä on myös koulutettujen lastentarhanopettajien, erityisesti esiopetuskelpoisten saatavuus. Uusien varhaiskasvatuksen asiakasmaksuperusteiden myötä ovat varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot vähentyneet. Hallituksen kaavaillut muutokset asiakasmaksulakiin vähentänevät entisestään maksutuottoja. Pedagogisen muutoksen tulisi tapahtua samanaikaisesti opettajuuden, johtajuuden, oppimisen, teknologian ja tilojen tasolla. Nuorisopalvelujen keskeisimpinä riskeinä nähdään ennaltaehkäisevän työn puutteellisuus/resurssien riittämättömyys, nuorisotyön painottuminen ja profiloituminen ongelmakeskeiseksi ja korjaavaksi työksi sekä nuorten keskeytyneet koulutuspolut ja työttömyys. Varhaiskasvatuspalvelut Keskeiset tavoitteet Lasten osallisuuden vahvistaminen Liikkumista edistävän toimintakulttuurin juurruttaminen Pienryhmätoiminta ja sen kehittäminen Pedagogisen johtamisen ja osaamisen vahvistaminen Paikallisen esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelman mukainen toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittäminen Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen Perusopetus ja lukiokoulutus Keskeiset tavoitteet Perusopetuspalvelut vastaavat perusopetuksesta, oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen sekä koululaisten iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan järjestämisestä. Toisen asteen palvelut tuottavat lukiokoulutusta päivälukioissa ja Salon lukion aikuislinjalla. Uudet käyttöönotetut esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat muuttavat koulujen toimintakulttuuria, toimintatapoja ja oppimisympäristöä. Oppimisympäristöt monimuotoistuvat ja oppimista tapahtuu kaikkialla. Uusissa opetussuunnitelmissa painottuvat opetuksen ilmiöpohjaisuus, osaamisperusteisuus, laaja-alainen osaaminen (tulevaisuuden taidot), yksilöllinen oppiminen ja yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen. Yhteiskunta ja työelämä ovat pitkälle digitalisoituneet, mikä edellyttää opetuksen digitalisaatiota. Olennaista on liittää digitaalinen teknologia oppilaan oppimisprosessiin pedagogisesti mielekkäällä tavalla.

110 Se tuo lisäarvoa oppimiseen ja tukee tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kehittymistä. Opettajan rooli muuttuu kohti oppimisen aktivoijaa ja ohjaajaa. Digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen edellyttävät muuntojoustavia tilaratkaisuja. Opetukselle on laadittu Oppiva Salo -kehittämisohjelma vuosille 2017 2020, jonka onnistuminen edellyttää vahvaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Koulujen tilat saatetaan tehokkaaseen, tarkoituksenmukaiseen ja monipuoliseen käyttöön. Tilojen käytön suunnittelussa otetaan huomioon muuntojoustavat ja kustannustehokkaat tilaratkaisut, jotka tukevat uutta opetussuunnitelmaa ja kestävää kehitystä. Koulun tilojen tulee muovautua eri käyttäjien ja kuntalaisten tarpeisiin. Musiikkiopisto Keskeiset tavoitteet Musiikkiopistossa annetaan taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista perus- ja opistotason opetusta pääasiassa lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa toimii myös varhaiskasvatusosasto, jossa annetaan musiikkileikkikouluopetusta 0-8 vuotiaille ja soitinvalmennusopetusta 4-12 vuotiaille lapsille. Arvioitu opetustuntimäärä n. 13.600 tuntia/vuosi. Arvioidut oppilasmäärät eri tasoilla: - musiikkileikkikoulu n. 140 - soitinvalmennusopetus n. 60 Nuorisopalvelut Keskeiset tavoitteet Nuorisolain tarkoituksena on vahvistaa nuorten edellytyksiä osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä edistää nuorten yhdenvertaisuutta. Lain lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Nuorisopalvelut tarjoaa ja mahdollistaa ennaltaehkäisevästi avoimia ja kohdennettuja palveluja salolaisille nuorille. Nuorisopalvelujen tehtävänä on nuorten kasvun- ja itsenäistymisen tukeminen, nuorten osallistumisen ja kuulemisen edistäminen sekä mahdollisuuksien rakentaminen mielekkääseen vapaa-aikaan. Nuorisopalvelujen toiminta jatkuu suurilta osin kuluvan vuoden mukaisena. Nuorten palveluja kehitetään edelleen monialisena yhteistyönä vastaamaan entistä paremmin salolaisten nuorten tarpeita erityisesti nivelvaiheet huomioiden. Halikon kirjaston yhteyteen sijoitettu nuorisotila avattiin helmikuussa 2017. Kokemukset ovat osoittaneet, että uudenlainen tapa toteuttaa nuorisotilatyötä on monella tapaa toimiva ja nuorisotilatoimintaa kirjaston yhteydessä tullaan jatkamaan. Nuorisotilatyötä toteutetaan 16.sta tilalla. Tupurin alueella nuorisotyötä on toteutettu mm. käyttämällä Wake ry:n. hallinnoimaa matkailuautoa ja koulun liikuntasalia. Toimintaa Tupurissa tullaan edelleen jatkamaan ja monipuolistaan. Lasten kesäleiritoiminta toteutetaan Leirisalossa kuluvan vuoden mukaisesti. Nuorisotoiminnan tukemiseen tarkoitettuihin avustuksiin on varattu 32 000 euroa ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkkitoiminnan tukemiseen on varattu 10.000 euroa.

111 Painopistealueet ja keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Painopisteinä ovat: 1. Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen 2. Resurssien käytön tehostaminen toimintatapojen ja oppimisympäristön kehittämisellä sekä palvelujen digitalisoinnilla Palvelualueen merkittävänä riskitekijänä nähdään oppimisympäristöjen joustamattomuutta, jossa tilat ja oppilasmäärät eivät ole uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisia sekä eivätkä ole tehokkaassa käytössä. Etenkin modernien koulutilojen vajaakäyttö ei ole tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta toimintaa. Toisena riskitekijänä on, että Oppiva Salo -kehittämisohjelma ei toteudu. Kehittämisohjelman toteutuminen edellyttää systeemistä koulujen kehittämistä, jolla varmistetaan pysyvä toimintakulttuurin muutos, siten että uusi opetussuunnitelma ja digitalisaatio näkyvät muuttuneina opetus- ja oppimiskäytänteinä oppilaan ja opiskelijan arjessa: toimintakulttuurin muutos (kokeilukulttuuri, osaamisen jakaminen, verkostomainen toiminta, oppiva yhteisö ja jaettu johtajuus) osaamisen kehittäminen (rehtoreiden muutosvalmennus, pedagogisen johtamisen tukeminen, opettajien osaamisen kehittäminen) oppimisympäristö (muuntuvat oppimistilat, digitaaliset oppimateriaalit, oppimisympäristöjen laajeneminen koulun ulkopuolelle) opetustavat (yhteisopettajuus, ilmiöpohjaisuus, monialaiset oppimiskokonaisuudet, laaja-alaiset taidot) Lasten ja nuorten palveluissa jatkuu koulutuksen digitalisaation edistämiseen tähtäävä Oppiva Salo kehittämisohjelma 2017 2020. Kaupunginhallitus on 15.5.2017 225 hyväksynyt Oppiva Salo kehittämisohjelman ja päättänyt, että siihen liittyvät määrärahavaraukset käsitellään vuoden 2018 talousarvion yhteydessä. Oppivan Salon visio: Oppiva Salo monipuolisia tulevaisuuden osaajia Palvelulupaus: Salossa oppilaat ja opiskelijat osaavat hyödyntää laaja-alaisia taitojaan ja toimia yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa. Oppivan Salon oppilaat ja opiskelijat saavuttavat valmiudet hallita elämäänsä muuttuvassa maailmassa. Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut järjestävät lakisääteistä varhaiskasvatusta päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Tämän lisäksi palvelut tarjoavat esiopetusta, sekä muuta varhaiskasvatusta (avoin päiväkoti, leikkikoulu- ja leikkipuistotoiminta). Kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtona on tulosidonnainen palveluseteli yksityisessä päiväkotihoidossa. Huoltajilla on myös mahdollisuus järjestää lapsen hoito lakisääteisten lasten hoidon tuilla; kotihoidontuki sekä yksityisen hoidon tuki ja sen kuntalisä. Tavoitteena on lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Salossa lasten osallistumisprosentti (56 %)on valtakunnallisesti alle keskiarvon. Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen osallistumisprosentti on yli neljävuotiailla 75 prosenttia. Yksityistä palvelutuotantoa vakiinnutetaan vaihtoehtona osana kunnan tarjoamia varhaiskasvatuspalveluita. Varhaiskasvatuslaki edellyttää riittävän määrän (varhaiskasvatuslaki 5a, päivähoitoasetus 6 1-2 momentti) hoito- ja kasvatushenkilökuntaa suhteessa hoidossa oleviin lapsiin. Lain mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävässä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Lapsia päiväkotiin otettaessa ja ryhmiä muodostettaessa tulee lähtökohtana olla se, että lain ja asetuksen mukaiset sekä Salon kaupungin hyväksymät henkilöstömitoitukset ja sisällölliset tavoitteet toteutuvat. Tavoitteiden tulee toteutua myös 20 h subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevien lasten kohdalla. Lapsiryhmien muodostamisessa huomioidaan lasten erilaiset palveluntar-

112 peet. Päiväkodeissa tulee olla kaikkina toimintapäivinä käytettävissä suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi. Henkilökunnan poissaoloihin tulee varautua toimivalla sijaisjärjestelmällä. Salon kaupungissa on käytössä palveluseteli ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä. Yksityisten varhaiskasvatuspaikkojen määrä nousee palveluverkkosuunnitelman mukaisesti kahteenkymmeneen prosenttiin. 1.8.2016 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki (11 a ja 11 b ) antaa kunnille oikeuden rajata lapsen varhaiskasvatukseen osallistumisen 20 tuntiin viikossa. Oikeus tätä laajempaan palveluun on perheellä esim. kokoaikaisen työn tai opiskelun perusteella sekä lapsesta tai perheestä johtuvien tarpeiden vuoksi. Salossa on päätetty subjektiivisen varhaiskasvatus-oikeuden rajaamisesta. Lasten päivähoidosta annettu asetus 6 :ä muuttui 1.8.2016 siten, että jatkossa päiväkodissa yli kolmivuotiaiden kokopäiväisen palvelun osalta kahdeksaa lasta kohden tarvitaan yksi hoito- ja kasvatushenkilö. Salon kaupunki ei ole ottanut käyttöön henkilömitoituksen muutosta, vaan kasvattajia on edelleen yksi seitsemää lasta kohden. Voimassaolevan lainsäädännön mukainen kahden vuoden välein tehtävä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin kohdistuva indeksikorotus tehdään elokuussa 2018. Varhaiskasvatuksen uuden asiakasmaksulain seurauksena asiakasmaksutuotto pienenee arviolta noin 1 miljoonaa euroa vuonna 2018. Muulla varhaiskasvatuksella pyritään vastaamaan perheiden muuttuneisiin varhaiskasvatuksen palveluntarpeisiin. Toiminnan kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa luo mahdollisuuden matalan kynnyksen tukeen (perhekeskusmalli). Tämä malli tuo synergiaetuja niin asiakkaalle kuin toiminnan järjestäjille. Varhaiskasvatuksen digitaalista pedagogiikkaa kehitetään lapsen oppimisen näkökulmasta ja siinä panostetaan uuden teknologian käyttöönottoon kasvatustyössä ja siihen liittyvän pedagogisen osaamisen kehittämiseen. Keskeisimpiä asioita ovat langattoman verkon rakentamisen jatkuminen vuonna 2018 sekä pedagogisen verkon käytön mahdollistaminen varhaiskasvatuksessa (Oppiva Salo). Lisätään varhaiskasvatuksen sähköisiä palveluita asiakasrajapinnalle. Sähköinen asiointi kohdentaa kasvattajien työaikaa lapsiryhmätyöhön sekä helpotta ja nopeuttaa huoltajien asiointia. Päiväkotien pihojen ja leikkivälineiden uusimiseen ja kunnossapitoon varataan määrärahaa keväällä 2017 tehdyn kuntotarkastuksen tulosten mukaisesti. Henkilöstön lakisääteisellä täydennyskoulutuksella vastataan uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukanaan tuomiin kehittämishaasteisiin. Keskeisimpinä tavoitteina ovat toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Perusopetus ja lukiokoulutus Painopistealueet Koulujen kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen Oppimisympäristöjen kehittäminen / muuntojoustavat ja kustannustehokkaat uutta opetussuunnitelmaa tulevat tilaratkaisut Resurssien käytön tehostaminen asteittain toimintatapojen kehittämisellä ja palvelujen digitalisoinnilla Opetuspalveluiden tavoitearkkitehtuurin laatiminen Opettajien osaamisen vahvistaminen ja pedagogisen jaetun johtajuuden vahvistaminen

113 Musiikkiopisto Painopistealueet Perus- ja opistotason opetuksen laajuus pysyy ennallaan ja opetusta annetaan Salon keskustan tiloissa Musiikkileikkikoulutoimintaa järjestetään Salon kaupungin keskustan tiloissa. Tarvittaessa päiväkoteihin voidaan perustaa ryhmiä, mikäli siihen on kysyntää. Yhteistyötä koulujen musiikkiluokkien kanssa kehitetään Perus- ja opistotason oppiainevalikoima pidetään monipuolisena Yhteistyötä Turun alueen musiikkioppilaitosten kanssa jatketaan esim. osallistumalla yhteisiin taiteen perusopetuksen kehittämishankkeisiin - perus ja opintotaso sekä aikuisosasto n. 250 - arvioitu oppilasmäärä yhtensä n. 450 Nuorisopalvelut Painopistealueet Nuorten kuulemisen ja osallistamisen vahvistaminen Nuorten elinolojen parantaminen Nuorten tarpeita vastaavat palvelut Kansainvälisen nuorisotyön ja nuorisotiedotuksen kehittäminen Opetuslautakunnan tuloslaskelma 31 OPETUSLAUTAKUNTA TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 644 462 609 746 611 533 611 533 0,3 MAKSUTUOTOT 3 686 235 3 854 500 2 877 003 2 877 003-25,4 TUET JA AVUSTUKSET 1 556 616 183 000 313 000 313 000 71,0 MUUT TOIMINTATUOTOT 132 108 169 225 103 033 103 033-39,1 TOIMINTATUOTOT 6 019 420 4 816 470 3 904 569 3 904 569-18,9 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -56 746 408-56 074 820-55 678 627-54 881 797-2,1 PALKAT JA PALKKIOT -44 587 346-43 763 423-44 676 300-44 021 800 0,6 HENKILÖSIVUKULUT -12 159 062-12 311 397-11 002 327-10 859 997-11,8 ELÄKEKULUT -9 389 933-9 142 209-8 882 077-8 770 477-4,1 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT -2 769 129-3 169 188-2 120 250-2 089 520-34,1 PALVELUJEN OSTOT -18 062 036-18 347 339-18 741 242-18 697 006 1,9 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -1 488 889-1 743 461-1 960 341-1 960 341 12,4 AVUSTUKSET -3 775 166-4 635 443-5 143 443-5 143 443 11,0 MUUT TOIMINTAKULUT -8 861 760-9 183 314-9 606 574-9 625 074 4,8 TOIMINTAKULUT -88 934 259-89 984 378-91 130 227-90 307 661 0,4 TOIMINTAKATE -82 914 839-85 167 908-87 225 658-86 403 092 1,5 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET SUUNNITELMAN MUKAI- SET POISTOT -161 292-178 239-167 636-167 636-5,9 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET -161 292-178 239-167 636-167 636-5,9 TILIKAUDEN TULOS -83 076 131-85 346 147-87 393 294-86 570 728 1,4 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -83 076 131-85 346 147-87 393 294-86 570 728 1,4 Lasten ja nuorten palveluiden toimintatiedot

114 TA+MUUT. TP 2016 Toiminta 2017 LTK 2018 KJ 2018 Opetuslautakunta Kokoukset 9 10 10 10 Käsitellyt asiat 128 142 135 135 Kulut 30 222 37 517 39 558 39 558 /käsitelty asia 236 264 293 293 /kokous 3 358 3 752 3 956 3 956 Hallinto lasten ja nuorten palvelut Kulut 177 221 215 948 191 009 189 700 Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla 175 000 175 000 Vakituista henkilöstöä 1 0,45 0,45 0,45 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 71 037 50 295 Lasten- ja nuortenpalvelut yhteensä Tuotot Kulut 207 443 246 557 405 567 404 258 Netto -207 443-246 557-405 567-404 258 Varhaiskasvatuspalvelujen osaston toimintatiedot TA+MUUT. TP 2016 Toiminta 2017 LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Kulut 313 496 268 300 314 000 314 000 Tuotot 9 200 Vakinaista henkilöstöä 5 5 5 5 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Eläkemenoperusteisen maksun kulut 771 731 750 996 531 883 531 883 Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kaupungin osarahoituksella tuotetut palvelut/mll Tilapäinen lastenhoitoapu tuntia 833 950 700 700 Kulut 25 000 25 000 25 000 25 000 /h 30,01 26,32 35,71 35,71 Palveluohjaus Asiakkaat 3 200 3 200 3 100 3 100 Kulut 177 969 172 000 175 000 175 000 /asiakas 55,62 53,75 56,45 56,45 Vakinaista henkilöstöä 3 3 3 3 Päiväkotihoito Laskennalliset hoitopaikat 31.12 1 855 1 830 1 715 1 715 Lapsia 31.12 2 024 1 890 1 655 1 655 Läsnäolopäivät täysinä päivinä 259 320 282 250 212 000 212 000 Kulut 20 615 554 20 611 786 20 636 968 20 380 771 /laskennallinen hoitopaikka 11 114 11 263 12 033 11 884 /lapsi 10 186 10 906 12 469 12 315 /läsnäolopäivä 79,5 73,03 97,34 96,14 Täyttöaste 91 95 % 95 % 95 % Vakinaista henkilöstöä 339 358 331 331 Palveluseteleillä ostettavat päiväkotipaikat 21 90 160 160 Kulut 58 769 793 800 1 293 800 1 293 800 /paikka 2 799 8 820 8 086 8 086 Ostopalveluna hankitut hoitopaikat 9 15 15 15

115 TA+MUUT. TP 2016 Toiminta 2017 LTK 2018 KJ 2018 Kulut 297 681 266 291 256 100 256 100 /lapsi 33 076 17 753 17 073 17 073 Päivähoidon tuotot yhteensä 3 038 642 3 092 896 2 447 948 2 447 948 Esiopetus Laskennallisen esiopetuksen vaatimat hoitopaikat 31.12 281 245 216 216 Oppilaita 31.12 610 560 492 492 Läsnäolopäivät 95 613 97 650 85 790 85 790 Kulut 3 191 071 2 744 000 2 700 000 2 700 000 /oppilas 5 231 4 900 5 488 5 488 /läsnäolopäivä 33,37 28,1 31,47 31,47 Vakinaista henkilöstöä 47 43 41 41 Ostopalveluna hankitut opetuspaikat 30 42 30 30 Kulut 68 003 153 824 63 700 63 700 /oppilas 2 267 3 662 2 123 2 123 Esiopetuksen tuotot yhteensä 313 Perhepäivähoito Laskennalliset hoitopaikat 31.12 200 260 216 216 Lapsia 31.12 210 260 216 216 Läsnäolopäivät täysinä päivinä 33 048 40 000 33 230 33 230 Kulut 2 697 561 3 118 611 2 703 211 2 703 211 /hoitopaikka (keskiarvo1.1 ja 31.12) 13 488 11 995 12 515 12 515 /lapsi (keskiarvo 1.1 ja 31.12) 12 846 11 995 12 515 12 515 /läsnäolopäivä 81,63 77,97 81,35 81,35 Vakinaista henkilöstöä 65 65 54 54 Täyttöaste 86 95 % 95 % 95 % Perhepäivähoidon tuotot yhteensä 391 104 370 000 47 239 47 239 Muu varhaiskasvatus Avoin päiväkoti, kerho- ja leikkitoiminta Käyntikerrat 14 529 15 000 14 500 14 500 Kulut 475 522 490 226 590 630 609 130 /käyntikerta 32,73 32,68 40,73 42,01 Vakinaista henkilöstöä 13 11 12 12 Tuotot 13 432 Koti- ja yksityisenhoidontuki ja kuntalisä Kotihoidontuen, kuntalisän ja osittaisen hoitorahan hakijat 31.12 581 610 540 540 Lapsia 31.12. 779 880 749 749 Kulut 2 634 374 2 886 924 2 886 924 2 886 924 /asiakas 4 534 4 733 5 346 5 346 /lapsi 3 382 3 281 3 854 3 854 Yksityisenhoidontuen ja kuntalisän hakijat 31.12 113 116 122 122 Lapsia 31.12. 154 158 164 164 Kulut 1 001 966 877 719 873 311 873 311 /hakija 8 867 7 567 7 158 7 158 /lapsi 6 506 5 555 5 325 5 325 Varhaiskasvatus yhteensä Tuotot 3 452 691 3 462 896 2 495 187 2 495 187 Kulut 31 556 966 32 408 481 32 518 644 32 280 947 Netto -28 104 275-28 945 585-30 023 457-29 785 760 Varhaiskasvatuksen palvelujen käyttäjien % -osuus 56 % 58 % 58 % Esiopetukseen osallistuvien % -osuus 98 % 98 % 98 % Alle 6-vuotiaat, joista 2 817 2 486 2 486 päivähoidossa 1 572 1 453 1 453

116 TA+MUUT. TP 2016 Toiminta 2017 LTK 2018 KJ 2018 6-vuotiaat, joista 635 562 562 esiopetuksessa 621 550 550 Perusopetuspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Infotietona osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä 3,5 3,5 4,3 4,3 Kulut 148 158 194 000 296 660 296 660 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 343 926 284 456 240 633 240 633 Projektit Projektien määrä 5 2 1 1 Kulut 1 192 034 130 000 130 000 130 000 Henkilöstöä 19 1 7 7 Tuotot 1 113 638 112 000 100 000 100 000 Perusopetus, yleisopetus Oppilaita 5 023 5 020 5 009 5 009 Kulut 34 121 636 35 764 442 35 974 404 35 610 859 /oppilas 6 793 7 124 7 182 7 109 Opetushenkilöstöä 372 384 368 368 Oppilaita/opettaja 14 13 14 14 Opetusryhmien keskikoko 20 20 19 19 tuotot 195 327 Ostopalveluna hankittu opetus Kulut 1 008 660 1 052 946 1 211 000 1 211 000 Oppilaita 95 100 115 115 /oppilas 10 617 10 529 10 530 10 530 Tuotot 405 493 483 367 443 367 443 367 Perusopetus, erityisluokat Oppilaita 409 314 328 328 Kulut 8 219 652 6 350 000 6 450 000 6 395 000 /oppilas 20 097 20 223 19 665 19 497 Opetushenkilöstöä 56 43 56 56 Oppilaita/opettaja 7 7 6 6 Opetusryhmien keskikoko 8,7 9 8 8 Perusopetus, erityiskoulut Hakastaro ja Uskelan koulu, Anjalankadun yksikkö Oppilaita 33 138 109 109 Kulut 1 218 855 2 724 021 2 720 000 2 686 000 /oppilas 36 935 19 739 24 954 24 642 Opetushenkilöstöä 6 18 19 19 Oppilaita/opettaja 6 8 6 6 Opetusryhmien keskikoko 6,6 9 5 5 Aamu- ja iltapäivätoiminta Osallistujien määrä 392 370 444 444 Kulut 1 242 543 1 246 354 1 378 103 1 378 103 /osallistuja 3 170 3 369 3 104 3 104 Toimintatuntien määrä 32 472 32 900 33 840 33 840 /toimintatunti 38,27 37,88 40,72 40,72 Ohjaava henkilöstö 32 33 40 40 Osallistujia/ohjaaja 12 11 11 11 Tuotot 306 522 323 780 357 000 357 000 Oppilashuolto Asiakaskäynnit 4 133 3 700 4 500 4 500

117 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Kulut 653 726 680 959 773 586 773 586 /asiakaskäynti 158 184 172 172 Vakituista henkilöstöä 12 12 15 15 Tuotot Perusopetus yhteensä Tuotot 2 020 980 919 147 900 367 900 367 Kulut 47 657 106 47 948 722 48 637 093 48 184 548 Netto -45 636 126-47 029 575-47 736 726-47 284 181 Oppilaiden kokonaismäärä 5 465 5 472 5 446 5 446 2.aste ja vapaan sivistystyön osaston toimintatiedot 2. aste Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä 0,5 0,65 0,85 0,85 Kulut 32 287 39 115 45 710 45 710 Ammatillisen koulutuksen järjestämisestä jäänyt eläkemenoperusteinen maksu ja ostopalvelut 187 294 77 700 142 551 142 551 Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Yhteensä 12 077 13 757 8 214 8 214 Projektit Projektien määrä 1 Kulut 55 034 Henkilöstöä Tuotot 28 322 Lukio Opiskelijoita yhteensä* 905 895 907 907 Lukion varsinaiset opiskelijat 872 874 895 895 Aineopiskelijat 15 5 12 12 Ammatillisen tutkinnon suorittajat 21 16 11 11 Kulut 6 151 857 6 136 056 6 127 254 6 087 027 /varsinainen opiskelija 6 798 6 856 6 756 6 711 Opetuskurssien lukumäärä 1 022 1 041 1 072 1 072 /opetuskurssi 6 019 5 894 5 716 5 678 Kurssia/opiskelija (lukion päättävät) ** 80 79 80 80 Opetushenkilöstöä (pääkoulun mukaan) 51 56 54 54 Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) 5,1 5,2 5,2 5,2 Tuotot 142 939 123 494 109 934 109 934 Aikuislukio Opiskelijoita yhteensä 295 258 244 244 Kulut 435 683 320 542 351 670 263 038 Lukion varsinaiset opiskelijat 78 78 90 90 Perusasteen opiskelijat 5 0 Aineopiskelijat 212 180 154 154 /varsinainen opiskelija (sis. perusasteen opisk.) 5 586 4 110 3 907 2 923 Opetustunnit 2 962 2 640 2 805 2 805 /opetustunti 147 121 125 94 Suoritettu kurssi/opiskelija *** 49 50 50 50 Opetushenkilöstöä/toistaiseksi otetut 2 1 1 1 Opetushenkilöstö/ määräaikaiset 8 7 8 8

118 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) 2 1 1 1 Kokonaisopiskelijamäärä/opettaja 30 32 Tuotot 5 087 7 786 4 226 4 226 2.aste yhteensä Tuotot 176 348 131 280 114 160 114 160 Kulut 6 862 155 6 573 413 6 667 185 6 538 326 Netto -6 685 807-6 442 133-6 553 025-6 424 166 Musiikkiopisto Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Opiskelijat 433 490 435 435 josta musiikkileikkikoululaisia 124 170 140 140 valmennus- perus- ja opistotason opiskelijoita 309 290 295 295 Kulut 980 623 1 044 719 1 051 155 1 050 274 /opiskelija 2 265 2 132 2 416 2 414 Opetustunnit 13 556 13 700 13 600 13 600 /opetustunti 72,34 76,26 77,29 77,23 Opetushenkilöstöä 22 22 22 22 Tuotot 153 903 162 870 158 355 158 355 Infotietona: varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Yhteensä 28 869 22 580 Musiikkiopisto yhteensä Tuotot 153 903 162 870 158 355 158 355 Kulut 980 623 1 044 719 1 051 155 1 050 274 Netto -826 720-881 849-892 800-891 919 Nuorisopalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä 2 2 2 2 Kulut 160 522 147 727 140 183 139 890 Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 32 948 Nuorisovaltuusto jäseniä 10 15 15 15 Kokoukset 11 13 13 13 Kulut 8 730 10 200 12 000 12 000 /kokous 794 785 923 923 Projektit Projektien määrä 2 2 2 2 Kulut 197 385 133 050 174 303 174 274 Henkilöstöä 5 5 5 5 Tuotot 145 585 71 000 168 000 168 000 Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Tuettujen yhteisöjen toimijoiden määrä 3 352 3 600 3 600 3 600 Kulut 28 768 42 000 42 000 42 000 /toimija 8,58 11,67 11,67 11,67 Nuorisotyön lähipalvelut:

119 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Nuorisotyö, tapahtumat, leirit, retket, bänditoiminta Kulut 894 189 976 950 974 019 973 256 /alle 29 v 55,01 60,11 59,92 59,87 Vakinaista henkilöstöä 9 9 11 11 Tuotot 50 609 55 525 54 500 54 500 Leirikeskus Käyttövuorokaudet/oma käyttö 36 45 45 45 Käyttövuorokaudet/ulkopuolisten käyttö 206 200 200 200 Kulut 45 724 62 750 55 186 55 186 /käyttövuorokausi 189 256 225 225 Tuotot Erityisnuorisotyö Etsivätyö, yksilötyö, ryhmätoiminta Kulut 71 235 80 852 80 910 80 910 Vakinaista henkilöstöä 2 2 2 2 Tuotot Työpajatoiminta Osallistuneiden määrä 80 90 110 110 Kulut 263 414 308 957 371 982 371 794 /osallistuja 3 293 3 433 3 382 3 380 Vakinaista henkilöstöä 6 6 6 6 Tuotot 19 305 13 752 14 000 14 000 Nuorisopalvelut yhteensä Tuotot 215 499 140 277 236 500 236 500 Kulut 1 669 967 1 762 486 1 850 583 1 849 310 Netto -1 454 468-1 622 209-1 614 083-1 612 810 Kulut/alle 29-vuotias asukas 102,74 108,43 113,85 113,77 Alle 29-vuotiaat 16 254 16 254 16 255 16 255 Vapaa-ajan palvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Vapaa-ajan palveluiden perustehtävä Vapaa-ajan palvelut vastaavat kaupungin kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, ja kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Vapaa-ajan palveluilla mahdollistetaan myös itsensä elinikäinen kehittäminen. Palvelujen halutaan olevan helposti saavutettavia, vetovoimaisia, laadukkaita ja ajan tasalla olevia. Merkittävimmät riskit Ydintoimintojen supistuminen kaupungin säästöjen vuoksi Palvelutason heikkeneminen pienentyneillä henkilöstöresursseilla Kehittämistyö vähenee, koska resurssit eivät riitä Tilojen käyminen soveltumattomaksi palvelujen tuottamiseen, ellei tiloja uudisteta ja pidetä hyvässä kunnossa Kulttuuripalvelut Merkittävät riskit Taidemuseo ei selviä kokoelmatyöstä eikä näyttelyjen kuratoinneista, mikäli toimintoja ei resursoida riittävästi ostopalveluin. Veturitallin varastosiiven laajennuksen hankesuunnitelman viivästyminen vaikeuttaa entisestään näyttely- ja tapahtumatoimintaa taidemuseossa ja kulttuuriasiain yksikössä. Elektroniikkamuseon aukipitäminen ympärivuotisesti ilman vakinaista asiakaspalvelijaa haittaa markkinointia ja ylläpitää epävakautta asiakkaan kannalta.

120 Paikallismuseoiden verkoston tarkoituksenmukaisen koon hahmottaminen onnistuu vain käymällä yksityiskohtaisesti läpi moninkertaiseksi kasvaneet kokoelmat, muuten kokoelmat jäävät passiiviin tilaan. Kirjasto- ja tietopalvelut Keskeiset tavoitteet: Kirjastopalvelut tarjoavat kuntalaisille perinteisen kirjastopalvelun lisäksi kohtaamispaikan, jossa voi lukea sanoma- ja aikakauslehtiä sekä hoitaa asioitaan kirjaston asiakaskoneilla. Kirjastoissa voi ottaa kopioita, tulostaa sekä skannata asiakirjoja ja valokuvia. Erityisesti lähikirjastot ovat kuntalaisille merkittäviä kohtaamispaikkoja, koska ne ovat lähes ainoita vapaasti käytettäviä palveluja keskustan ulkopuolella. Kirjastojen käyttö on Salossa jatkunut totutun vilkkaana. Eri-ikäisten kuntalaisten lukuharrastuksen ja omaehtoisen opiskelun tukeminen on merkittävä osa kirjastopalveluiden toimintaa. Omalta osaltaan tästä kertoo koulujen opetussuunnitelmaan kirjattu yhteistyö kirjastopalveluiden kanssa. Talousarvion raami ja käytettävissä olevat henkilöstöresurssit luovat tiukat reunaehdot palvelujen toteuttamiselle. Merkittävät riskit Henkilöstön määrä. Ikääntyminen ja mahdolliset sairauspoissaolot. Vaikeutetun rekrytoinnin vuoksi sijaisia ei palkata. Toiminnan kehittäminen vaikeaa nykyisillä resursseilla kaluston (kirjastoautot) sekä kiinteistöjen ikääntyminen ja lisääntyvät korjaustarpeet yleinen kustannusten nousu (aineistot, leasingmaksut, erilaiset käyttömaksut) Liikuntapalvelut Kansalaisopisto Keskeiset tavoitteet Liikuntapalvelut tarjoavat kaikille asukkaille liikuntaelämyksiä eri puolilla Saloa. Palvelut jakautuvat liikuntatoimintaan ja liikuntapaikkoihin, joiden molempien osalta palveluja tuotetaan ja kehitetään yhdessä kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. Liikuntatoiminta sisältää ohjattua liikuntatoimintaa eri-ikäisille ja henkilökohtaista liikuntaneuvontaa, joka toteutetaan yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Liikuntatoiminnassa järjestetään myös erilaisia tapahtumia sekä osallistutaan kehittämistyöhön erilaisten hankkeiden ja ohjelmien avulla (mm. Voimaa Vanhuuteen 2016 2019, Salli-Salon liikkuvat lapset, Liikkuva koulu) Määrärahoista suurin osa käytetään liikuntapaikkojen tarjontaan, auki pitoon, hoitoon ja kunnossapitoon sekä liikuntapaikkojen rakentamiseen (investoinnit). Merkittävä osa kaupunkilaisista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Liikuntapalveluilla on suuri rooli elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä sekä kuntalaisten fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Liikuntapalvelujen laajalla saavutettavuudella ja runsaalla käytöllä voidaan pienentää kaupungin menoja korjaavassa työssä. Merkittävimmät riskit Olemassa olevien palveluiden ylläpito ja kehittäminen vähillä resursseilla Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen kasvavassa palvelutarpeessa Liikuntaneuvonnan ruuhkautuminen Keskeiset tavoitteet Opiston opintotarjonnan ylläpitäminen mahdollisimman laajana, laadukkaana, monipuolisena ja alueellisesti kattavana, jotta sillä kyettäisiin vastaamaan siihen varsin runsaaseen ja monenkirjavaan kysyntään, joka opiston palveluihin kohdistuu Kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen liikuntaryhmien ohella terveyttä, sairauksia, elämäntapaa ja hyvinvoinnin osatekijöitä käsittelevällä opintotarjonnalla Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen on yksi vapaan sivistystyön laissa korostettu tavoite, jota kansalaisopisto toteuttaa kurssitarjonnallaan Omaa paikkakuntaa koskevan kiinnostuksen ja paikallisidentiteetin vahvistaminen eri oppiaineiden opetuksessa

121 Yhteistyö ja verkostoituminen paikallisten ja alueellisten sekä muiden, opiston toiminnan kannalta merkittävien toimijoiden kanssa Maksupalvelu- ja hanketoiminnan hyödyntäminen opiston kurssitarjonnan kehittämisessä Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen Merkittävät riskit Keskeinen riski on, että taloudellisen tilanteen niukentuessa opiston edellytykset vastata palveluiden kysyntään ja kehittämistarpeisiin heikkenevät edelleen. Riskit kohdistuvat erityisesti kurssitarjonnan määrään ja monipuolisuuteen opiston asiakaspalveluiden laatuun henkilöstön riittävyyteen ja jaksamiseen työssä. Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen laadukkaiden ja ajantasaisten vapaa-ajanpalveluiden avulla Elintapasairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen kaikenikäisille ja elinikäisen oppimisen mahdollistaminen Palveluiden saavutettavuuden kehittäminen digitalisoinnin avulla Kaupungin vetovoimaisuuden edistäminen muutto- ja matkailukaupunkina tarjoamalla esim. monipuolisia liikuntapalveluja ja kulttuurisia kärkipalveluja, kävijämäärien kasvattaminen Yhteistyön tiivistäminen kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa, kaupunkiyhteisöllisyyteen ja kaupunkikuvaan vaikuttaminen Eri ryhmille kohdennettujen palveluiden kehittäminen mm. hanketyön avulla (mm. vähän liikkuvat, työttömät, ikäihmiset, maahanmuuttajat, lapset, nuoret, ylipainoiset) Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen yksityisten toimijoiden kanssa Urheilupuiston palveluja tuotteistamalla Vapaa-ajan palveluiden toimintatuotot ovat 84.000 euroa pienemmät ja toimintamenot 10.000 euroa suuremmat kuin vuoden 2017 talousarviossa. Näistä johtuen toimintakate on 94.000 pienempii kuin vuonna 2017. Tulojen pienennys johtuu eläkeläisliikuntakortin ja työttömien Virkisty virtaa kortin käyttöönotoista ja näiden edullisuuden aiheuttamista tulonmenetyksistä sekä uimarantojen lasten saunamaksujen poistamisesta kesällä 2017. Tulojen saavuttamiseksi korttien käytöstä pitäisi luopua ja laittaa asiakkaat maksamaan hinnaston mukaiset uimahallimaksut, kuntosalikortit ja ohjatun liikunnan osallistumismaksut sekä palauttaa saunamaksut. Tämä johtaisi kuitenkin todennäköisesti ainakin eläkeläisten kohdalla liikuntapalvelujen käytön vähenemiseen. Tarkemmat perustelut on kerrottu liikuntapalvelujen talousarvioperusteluissa. Vapaa-aikapalveluiden yhteisille kustannuspaikoille (4001 vapaa-aikalautakunta, 4009 vapaa-aikapalvelujen hallinto) on kirjattu vapaa-ajanlautakunnan kulut, vapaa-aikapalveluiden johtajan palkasta 25 % (50 % liikunnassa, 25 % kulttuurissa), koko palvelualueen KuEL varhemaksut ennenaikaisista eläkkeistä sekä koulutusmäärärahaa. Kulttuuripalvelut Painopisteenä on määrärahojen oikea kohdentaminen, saavutettavuus ja yhteistyö. Kulttuuriasiain yksikön toiminta nojaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian kantavaan teemaan - kumppanuuteen. Kumppanuutta tarkentavat näkökulmat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Kulttuuri ja taide ovat perusoikeuksia ja pitää ymmärtää kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset ja kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi. Talousarvioon on varattu 140.000 euroa avustuksiin. Tästä summasta myönnetään yleisavustuksia rekisteröidyille kulttuuri- ja taidetoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja kohdeavustuksia, joita voivat hakea salolaiset taiteilijat, työryhmät ja kulttuuriyhdistykset taiteellisen sisällön tuottamiseen.

122 Kulttuuripalvelujen toteuttamisessa kehitetään yhteistyötä ja olemassa olevia palveluja eri toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varattu 97.000 euroa palvelujen ostoja varten. Summa käytetään kulttuuritapahtumien järjestämiseen yhdistysten ja ammattitaiteilijoista koostuvien työryhmien kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Näin syntyvä kumppanuus toteuttaa innovatiivista ja avointa toimintakulttuuria ja takaa kaupunkilaisille laadukkaan kulttuuritapahtumatarjonnan. Verkostomaista yhteistyötä edistetään kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön kautta. Kulttuuriasiain yksikkö edellyttää tiivistä sisällöllistä yhteistyötä yhdistysten välillä. Palvelusopimuksin kustannetaan mm. Wiurilan kesä -taidenäyttelykokonaisuutta oheistoimintoineen Salo Jazz ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa Salo Lasten laulukaupunki ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja tapahtumatoimintaa lapsille ja koko perheelle Salo Irish Festival -tapahtumaa Jatkumona kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 tapahtumista Pimeän peitto laskeutuu Perniössä ja Yö Kuusjoella -tapahtumia Suomusjärvellä tehtävää ympärivuotista kulttuuritoimintaa Määrärahasta maksetaan kulttuuriasiain yksikön oma klassisen musiikin konserttituotanto ja laatuelokuvasarja ja oopperaa ja balettia valkokankaalla -näytökset. Riskit ovat hallinnassa, jos edellytykset luodulle toimintamallille kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden vastuullisesta yhteistyöstä ja kumppanuudesta kulttuuritarjonnan järjestämisessä ja rahoittamisessa voidaan säilyttää. Museopalvelut Salon museopalvelujen yhteinen toiminta-ajatus on edistää Salossa kuvataiteen ja historiallisen kulttuurin säilymistä, kehittymistä ja esille saattamista. Salon museopalvelut tuottaa korkeatasoisia vaihtuvia näyttelyjä tai näyttelyjä omista kokoelmista. Museot esittelevät kokoelmiaan joko museoissa, kaupungin toimipisteissä tai kotisivuillaan. Toiminta on saavutettavaa ja asiakkaan huomioivaa ja sitä edistetään museokasvatuksellisin keinoin. Museot huolehtivat seudun taide- ja kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kartuttavat sitä ostoin, lahjoituksin tai talletuksin. Museot ovat kohtaamispaikkoja ja oppimisympäristöjä. Museopalvelujen toiminnot jakautuvat yleisötyöhön ja kokoelmatyöhön. Tuloja saadaan pääsylippujen myynnistä museokohteissa ja taidemuseon museokaupan tuotemyynnistä. Yleisötyö Painopisteenä ovat kulttuurimatkailua edistävät, vetovoimaiset, laadukkaasti tuotetut ja tutkitut museopalvelujen näyttelyt. Taidemuseo järjestää kolme uutta vaihtuvaa päänäyttelyä Veturitallissa. Keväällä on esillä Salon taiteilijaseuran 50-vuotisjuhlanäyttely sisältäen nykytaidetta ja Anja Ahon muistonäyttelyn. Kesä on vielä avoin. Syksyllä esitellään taidemaalari Nanna Suden laaja näyttely, jossa mukana on myös Suomessa toimivan Canal Chang-Jägerroosin teoksia. Näyttelyjulkaisut tuotetaan taiteilijaseuran juhlanäyttelyyn ja Nanna Suden näyttelyyn, jälkimmäinen kustannusyhteistyönä usean taidemuseon kesken. Elektroniikkamuseossa on nähtävillä omista kokoelmista koottu, jatkuvasti täydentyvä MADE IN SALO -näyttely, joka esittelee 90 vuoden ajalta erityisesti paikallisen ja samalla globaalin elektroniikkateollisuuden historiaa. Näyttelyä kehitetään edelleen salolaisen elektroniikkateollisuuden merkittäviä kehitysaskelia kuvaavalla aikajanalla sekä salolaisyrityksiä esittelevällä showroomilla. Valmistellaan asiantuntijajulkaisua tilaamalla artikkeleja salolaisen alan teollisuuden edistysaskelista ja niiden vaikutuksesta kertovaa julkaisua varten. Salon paikallismuseot (9 kohdetta) esittelevät paikallisten kotiseutuyhdistysten valmistamia erikoisnäyttelyjä kesäisin. Museokasvatus lisää taiteen ja kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä sekä madaltaa kynnystä näyttelyihin. Taidemuseon päänäyttelyihin (3) tuotetaan ääniopastukset ja niistä mobiiliopastukset, sekä osaan taiteilijavideot. Elektroniikkamuseon ääniopastusta laajennetaan. Paikallismuseot tuottaa seudun kulttuurihistoriaa esittelevän videon kotisivuille. Eri museot järjestävät yhteensä kymmenisen kertaa luentoja ja työpajoja näyttelyjen oheistapahtumiksi. Omien kotisivujen verkkoviestintä, katumarkkinointi, Salon

123 kotitalouksiin jaettava yhteinen vuosikalenteri, medialle tiedottaminen ja kouluille viestiminen sekä some-viestintä ovat avainasemassa palvelujen markkinoinnissa. Kulttuuriasiain yksikön Veturitallissa järjestämien tilaisuuksien lisäksi taidemuseo vastaa vähäisessä määrin kevyen ja klassisen musiikin, esitelmien ja muiden taidetapahtumien kuten Silmänjuhla järjestämisestä. Painopisteenä on huipputapahtumien kuten vetovoimaisen Salo jazz-tilaisuuksien onnistuneet järjestelyt. Päivisin kahvila- ja tornitiloissa on eri järjestäjien kokouksia. Elektroniikkamuseo tekee yhteistyötä Astrum-keskuksen muiden toimijoiden kanssa kuten museon ystäväyhdistyksen ja kuvataiteilijoiden kanssa kuten Silmänjuhla. Painopisteenä on työpajatoiminta. Paikallismuseoihin järjestetään tapahtumia yhdistysten kanssa. Kokoelmatyö Taidekokoelman kartuttaa kokoelmaansa ostoin ja talletuksin, tavoitteena taiteen sijoittaminen julkisiin tiloihin viihtyisän työ- ja elinympäristön edistämiseksi. Kokoelmateoksia kierrätetään ja sijoitetaan uudelleen. Kokoelmat kuvataan ja inventoidaan palkkatyöllistämisen turvin. Museoliiton kanssa sovitaan kokoelmakuvien Kuvasto-korvauksellisesta käytöstä internetissä ja tulevan, uuden kokoelmahallintaohjelman MuseumPlusRian käyttöottoon järjestelyistä ja kustannuslaskemista. MuseumPlusRia-ohjelma tulee käyttöön myöhemmin koko museopalveluissa, sillä sen käyttöön siirtyneet Kansallisgalleria ja Museovirasto eivät enää tue Salon museoissa nykyisin käytössä olevia kokoelmahallintaohjelmia. Ohjelman hankkiminen ja hankinnan valmistelu on mukana investointisuunnitelmassa. Pyritään jatkamaan prosenttitaiteen hankintoja Salossa neuvottelemalla niiden päätösprosessi nykyistä joustavammaksi, ja hyödyntämällä Taiteen keskustoimikunnan tukimahdollisuuksia. Salon elektroniikkamuseossa tehdään kokoelma-inventointia ja supistetaan kokoelmia varastotilojen ja näyttelytilan väljentämiseksi. Yksilöityä esinetietoa siirretään kokoelmatietokantaan. Kreivinmäelle tuotetaan infotaulu. Paikallismuseoista Halikon museossa päätetään ostopalveluna 2017 aloitettu kokoelmaesineiden inventointi ja aloitetaan uusi inventointi Perniön museossa. Meritalon museon elektroniikkamuseon varastossa säilytetty kokoelma inventoidaan omana työnä, liittyen elektroniikkamuseon varastotilojen uudelleen järjestelyihin. Esineinventointien tavoitteena on saada käsitys kokoelmien kattavuudesta, päällekkäisyyksistä, kunnosta sekä merkittävyydestä, minkä jälkeen kokoelmia voidaan järkevällä tavalla tiivistää. Mikäli kaupungilta löydetään historiallisen museon kokoelmien säilyttämiseen sopiva vuokrattava tila, tehdään esineistön siirtoa. Paikallismuseokiinteistöjen ja niissä säilytettävien kokoelmien hallinnan selvitystä jatketaan kotiseutuyhdistysten kanssa. Elektroniikkamuseon kehittäminen Salon elektroniikkamuseon nykyisen näyttelyn uudistamiseen on käyttötalousarviossa varattu raamiin 20.000 euroa osana Salon elektroniikkamuseon vapaa-ajan lautakunnan maaliskuussa 2017 hyväksymää kehittämissuunnitelmaa. Lisäksi 31 000 euroa on varattu museoassistentin vuosipalkkaan, ja vakinaisen toimen perustaminen on lisätty henkilöstösuunnitelmaan. Museota on 2014 lähtien pidetty avoinna työllistetyin. Investointiin on varattu 100.000 euroa, joten kehittämisen kokonaiskustannukset 2018 ovat 121.000 euroa, joista lisäystä vuoden 2017 käyttötalouteen on museoassistentin vuosipalkka. Kehittäminen sisältää nykyisen näyttelyn jalostamisen salolaisen elektroniikka-teollisuuden ja salolaisen tuotannon kehitystä ja kohokohtia nykyistä näkyvämmin. Näytteillä olevan esineistön määrää vähennetään mm. karsimalla päällekkäisyyksiä ja lisäämään tilan näyttelynomaisuutta. Aikajananostot ja yritysten showroom ja tarinalliset äänisuihkut lisätään näyttelyyn. Museoassistentti avustaa markkinoinnissa ja kehittää asiakaspalvelua. Matkailun edistämiseksi Astrumin kaksi näyttelyä, yksityinen autonäyttely ja elektroniikkamuseon näyttely yhdistetään asiakaskäytävällä. Käytävään historiallinen museo SAMU tuottaa kaupungin Leena Vihervaaran Marimekko-kokoelmasta tekstiilinäyttelyn, sekä elektroniikkamuseo valmistaa paikallisen elektroniikkateollisuuden kehittäjistä kertovan, valokuvia ja seinätekstejä hyödyntävän tarinan ääniopastuksineen. Käytävän vaatima tila vähentää esinevarastoa, joten esineistöä karsitaan keskittymällä olennaiseen. Käytävän rakentaminen ei säästä tilavuokrassa.

124 Pääsylipputulojen odotetaan nousevan runsaasti, nykyisestä 2.500 maksavasta vuosikävijästä monikertaiseksi. Kimppapääsylipulla avautuu sisäänpääsy molempiin näyttelyihin tai vain elektroniikkamuseoon. Lipputulot jaetaan. Jokinen-yhtiöiden kanssa laaditaan yhteistyöstä erillinen sopimus, joka tuodaan lautakunnan päätettäväksi erikseen. Elektroniikkamuseon näyttely- ja kokoelmasäilytystilojen esineistön siirrot ja kokoelmien tiivistäminen Radio- ja tv-näyttelyissä esineistö (n. 2.000) vie nykyisestä Made in Salo-näyttelystä tilaa noin 80 % esineiden koon vuoksi. Radio- ja televisiovastaanottimista siirretään pois näyttelystä noin 35 %. Monitori- ja puhelinpuolella noin 90 % on joko Salossa suunniteltuja tai valmistettuja laitteita, joten sieltä ei ole tarve poistaa kuin vähäisessä määrin esillä olevia laitteita. Yläkerran säilytystilan materiaalista poistetaan noin 35 40 %. Poistoprosessi, joka on hidas, tehdään museon poisto-ohjelman mukaisesti. Varastona toimivasta, pienemmästä kokoelmasäilytystilasta poistetaan noin 30 % siellä olevasta materiaalista (arkisto-, esine- ja varaosamateriaali yhteensä) rakennettavan näyttelykäytävän tieltä. Kirjasto- ja tietopalvelut Painopistealueet kirjaston palvelukonseptin uudistuksen jatkaminen lapsille, nuorille ja senioreille suunnatut kirjastopalvelut palvelun hyvä tavoitettavuus henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa Vuoden 2018 aikana palveluiden tavoitettavuuden turvaamiseksi kolme lähikirjastoa muutetaan automatisoiduiksi omatoimikirjastoiksi. Muutostyöt koskevat Kiskon, Kuusjoen ja Särkisalon lähikirjastoja. Menot Kokonaismenojen osalta kirjastopalveluiden talousarvio on annetun raamin mukainen. Henkilöstökulut Vakinaisia työntekijöitä on tällä hetkellä 36, joista neljä on osa-aikaisia. Henkilöstön kokonaismäärä on alle Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen laatusuositusten, joiden mukaan kirjastossa tulisi olla yksi kirjastoammatillinen työntekijä jokaista tuhatta asukasta kohti. Salon asukaslukuvuonna 2017 on 53.418. Vuoden 2018 aikana on odotettavissa yhden henkilön eläkkeelle siirtyminen. Sopeuttamisohjelman mukaisesti tätä vakanssia ei täytetä. Palvelujen ostot Suurimman yksittäisen menoerän ostopalveluissa muodostaa atk-palvelut (tietoliikenneverkkojen käyttömaksut ja lisenssit). Toinen suuri menoerä on puhtaanapito- ja siivoussekä tilapalvelut. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Suurin osa näistä menoista koostuu kirjastoaineiston hankintamenoista. Vuoden 2018 talousarviossa Vaski-kirjastojen yhteiset e-aineistojen lisenssimaksut on laitettu kirjastopalveluiden hallintoon kirjallisuus-tilille aikaisemman ICT-palveluiden ostotilin sijaan. Esityksen mukaisesti vuoden 2018 aineistomääräraha on 6,48 asukasta kohti (laskettu 53 418 mukaan). Valtakunnallinen keskitaso on 7 asukasta kohti. Muut toimintakulut Sisältää posti- ja telemaksut, tietokoneiden ja kopiokoneiden leasingmaksut sekä toimitilavuokrat. Lisäksi muihin toimintakuluihin kirjataan nykyisin siivoustarvikkeet. Muihin toimintakuluihin sisältyvät myös lakisääteiset maksut, kuten ajoneuvoverot. Tulot Myyntituotot Sisältää muun muassa asiakkaiden ottamista kopioista ja tulosteista, myydyistä kasseista ja poistokirjojen myynnistä saadut tulot.

125 Muut toimintatuotot Sisältää huomautuksista ja noutamatta jääneistä varauksista koituvat maksut, korvattava aineisto ja kaukolainat sekä pääkirjaston wc:n käyttömaksut. Kirjastopalveluiden saamat toimintatuotot ovat pienentyneet varausmaksujen poistumisen myötä uuden kirjastolain tultua voimaan. Tuotot ovat pienentyneet myös kirjaston kahvilan vuokratulojen poistumisen myötä. Kirjastopalvelut eivät enää hallinnoi kahvilan tiloja, vaan ne ovat nykyisin kaupungin työvoimapalvelujen käytössä. Liikuntapalvelut Painopistealueet Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kuntalaisten aktivointi Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen yhteistyössä lasten ja nuorten palvelujen, terveyspalvelujen ja kolmannen sektorin kanssa Liikuntapalveluiden saavutettavuuden parantaminen mm. investoinnein sekä ikääntyneiden osalta palveluliikenteen avulla Liikuntapalvelujen menot alittavat annetun talousarvioraamin reilulla 60.000 eurolla, menot ovat pienentyneet erityisesti henkilöstökulujen osalta. Alituksella katetaan kulttuuripalvelujen ylitystä, joka johtuu elektroniikkamuseon uuden museoassistentin palkkaamisesta sekä vapaa-aikapalveluiden johtajan palkan jakamisesta 25 %:sti kulttuuripalveluille. Liikuntapalvelujen tulot ovat yhteensä 94.000 alle annetun raamin johtuen seuraavista syistä. 1.8.2015 on otettu käyttöön vapaa-aikalautakunnan päätöksellä ns. eläkeläisliikuntakortti kaikille eläkeläisille. Kortin hinta on 40 / vuosi ja sillä voi käyttää uimahallia kerran päivässä, saada vuosikortin haluamalleen kuntosalille sekä osallistua ikäihmisten ohjattuun liikuntaan. Kortteja on vuonna 2016 myyty 2.300 kpl. Korttia käyttöönotettaessa ei esitetty alennusta liikuntapalvelujen tuloihin. Laskelmien mukaan tulot ovat laskeneet vuositasolla n. 50.000 (n. 22 / kortti). Aikaisemmin oli käytössä yli 70-vuotiaille salolaisille ns. 70 + -kortti, jolla pääsi uimahalliin ja erikseen eläkeläisille ns. eläkeläisliikuntakortti, jolla pääsi vain ohjattuihin ryhmiin. Alle 70-vuotiaat eläkeläiset ovat aktiivisia uimahallin ja liikuntapalvelujen käyttäjiä ja tulonmenetys on liikuntapalveluille merkittävä. Talousarvioon esitetään 50.000 tulojen pienennystä eläkeläisten liikuntakortin osalta. Kaupunginvaltuuston aloitteesta vuoden 2018 alusta alkaen otetaan käyttöön Kelan tukea saaville työttömille Virkisty virtaa-kortti, jolla työtön voi käyttää uimahallia kerran päivässä, saada vuosikortin haluamalleen kuntosalille, osallistua työikäisten liikuntaryhmiin ilmoittautumalla sekä käydä Salon museoissa. Ennen kortin käyttöönottoa on hankala arvioida kortin suosiota, mutta laskennalliseksi tulonmenetykseksi Virkisty virtaa kortin osalta on saatu 30.000 vuodessa ja tämän vuoksi talousarvioon esitetään 30.000 tulojen pienennystä. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan (12.6.2017 28 otto-oikeuspäätös) poistaa uimarantojen saunamaksut alle 16-vuotiailta. Vuonna 2016 uimarannoilla oli ensimmäistä kertaa käytössä alennus myös työttömille, eläkeläisille ja opiskelijoille. Vapaa-ajan lautakunta päätti, että tämä alennus poistetaan ja palataan vanhaan käytäntöön kahdesta eri maksusta (aikuiset 3, lapset 1,50 ). Kaupunginhallitus päätti, että alennukset säilytetään. Lasten maksujen poistamisen osalta tulojen menetys on edellisten vuosien myynnin perusteella (3 vuoden keskiarvo) 14.000. Talousarvioon esitetään 14.000 tulojen pienennystä uimarantojen saunojen osalta. Kesällä 2017 uimarannoilla kävi 6-16 vuotiaita lapsia maksutta yhteensä 9.218. Jos nämä olisivat maksaneet aikaisemman 1,50 e saunamaksun, olisi tuloja saatu 13.827. Salon Jääliikuntahalli Oy on maksanut hallin rakentamisesta (rakennettu v. 2001) aiheutuneet velat ja on velaton. Päätettiin, että aikaisemman 70.000 käyttökuluja korvanneen avustuksen sijaan kaupunki tukee jäähalliosakeyhtiötä jatkossa 50.000 eurolla. Avustusta vastaan SSO-hallin päivävuorot ovat 2018 vuoden alusta alkaen kaupungin käytössä (koulut, päiväkodit, liikuntapalvelut) arkisin vapaina aikoina sekä koulujen loma-aikoina (ei kesälomalla). Koska lainaa ei enää ole, tulee kaupunginvaltuuston tekemä päätös käsitellä uudelleen. Hallin käyttäjien pitäisi jatkossa maksaa hallin käyttökulut. Kaupungin jäähallin henkilökunta suorittaa jäänhoidon, mistä laskutetaan halliyhtiötä. Kaupunki maksaa myös hallin sähköt ja perii ne halliyhtiöltä. Kaupungin laskuttama summa oli vuonna 2016 vajaa 82.000, siivousta kaupunki ei hoida. Päätettiin, että jäähalliyhtiön avustuksesta jäävä 20.000 euron osuus siirretään liikuntayhdistysten avustamiseen. Vapaa-ajanlautakunta

126 päättää vuoden 2018 käyttösuunnitelman yhteydessä miten avustus jaetaan. Liikuntatilat ovat toistaiseksi ainoat kaupungin tilat, joista salolaiset yhdistykset (yli 20-vuotiaiden toiminnan osalta) joutuvat maksamaan vuokraa. Tämä asettaa liikuntayhdistykset muita yhdistyksiä huonompaan asemaan toiminnan järjestämisessä. Keinonurmen lämmitykseen on vuonna 2016 käytetty 85.567. Nurmea on lämmitetty koko leudon talven ajan. Talvina 2012 2014 keinonurmea ei ole liikunta- ja nuorisolautakunnan päätöksellä lämmitetty joulu-tammikuussa. Vuoden 2017 talousarvioon keinonurmen lämmitykseen on varattu 75 000 e. Koska uusi kenttä on vanhaa energiatehokkaampi, kenttää voidaan lämmittää ajallisesti hieman enemmän samalla rahalla (75.000 ) kuin ennen. Esitetään, että liikunta- ja nuorisolautakunnan 12.9.2012 57 tekemä päätös vahvistetaan pienin muutoksin koskemaan myös uusittua keinonurmea. Ote liikunta- ja nuorisolautakunnan pöytäkirjasta 12.9.2012 57: Keinonurmikenttää ei jatkossa lämmitetä joulu-tammikuussa, joulukuun 2012 osalta päätös lämmittämättä jättämisestä on tehty keväällä 2012. Keinonurmen lämmityskulu (sisäinen erä) pienenee 90.000 eurosta 75.000 euroon vuositasolla. Kenttä suljetaan (marras)-joulukuussa kun pysyvämpi lumipeite jää kentälle eristekerrokseksi. Kenttä pidetään sulkuajan peruslämmöllä, jotta kentän sulatuskustannukset eivät energian osalta nouse kohtuuttomaksi helmikuussa. Kenttä sulatetaan ja avataan helmikuussa kun keli lähestyy nollaa. Vapaa-ajanlautakunta päätti, että keinonurmikenttää ei jatkossa lämmitetä joulukuun puolesta välistä vuoden loppuun. Tammikuun alusta lämmitystä jatketaan edellyttäen, että sääolot sallivat jalkapallon ulkoharjoittelun. Vaikka lämmitysmääräraha pienenee, on aineet, tarvikkeet ja tavarat tilikohdassa kasvua silti jonkin verran. Aiemmat määrärahat eivät ole olleet riittävät ja määrärahoja on leikattu koko kaupunkitasolla aikaisemmin useana vuonna määrätyin prosenttiosuuksin kaupungin yhteisen säästötarpeen nimissä. Suurin osa määrärahasta menee liikuntapaikkojen kunnossapidossa tarvittavien materiaalien hankintaan, siivous- ja puhdistusaineisiin, sähköön, kaasuun, veteen, poltto- ja voiteluaineisiin, kalustoon ja keinonurmen lämmitykseen. Kansalaisopisto Painopistealueet Opintotarjonnan saavutettavuutta pidetään yllä tai parannetaan järjestämällä opetusta kattavasti opiston toiminta-alueen eri puolilla, lisäämällä tarpeen mukaan päiväopetusta sekä kohdentamalla tarvittaessa opintotarjontaa keskeisille osallistujaryhmille. Verkkopohjaista opetusta otetaan käyttöön ja kehitetään sellaisin muodoin, jotka ovat opiston asiakkaiden näkökulmasta helppokäyttöisiä ja toimintavarmoja, mielekkäitä ja (yhteistoiminnallista) oppimista tukevia. Kohdennettaessa opintotarjontaa huomioidaan erityisesti maahanmuuttajat, työttömät ja nuoret aikuiset. Opisto on aktiivisesti mukana Salon kaupungin työllisyyspalvelujen ja valtakunnallisen Party-hankkeen kanssa järjestämässä salolaisille työttömille työnhakijoille tarkoitettuja maksuttomia kursseja. Painopistealueeksi on viime vuonna noussut erityisesti lapsille ja nuorille tarkoitetun taiteen perusopetuksen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle avustuksen vuosille 2016 2017. Päätöstä vuosien 2017 2018 hankerahoituksesta odotellaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä koulujen sekä varhaiskasvatuksen yksiköiden kanssa. Yhteistyötä kehitetään erityisesti kolmannen sektorin, alueella toimivien muiden oppilaitosten sekä kaupungin muiden palveluiden ja yksiköiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä harjoitetaan muiden, opiston toiminnan kannalta merkittävien toimijoiden kanssa. Yhteistoiminnan tavoitteena on monipuolistaa opintotarjontaa, parantaa tarjonnan monipuolisuutta, laatua ja kustannustehokkuutta sekä osuvuutta erityisesti tietyille kohderyhmille kohdennetuissa palveluissa. Lisätään kansalaisopiston omin toimenpitein järjestettävää, opetushenkilöstölle, erityisesti tuntiopettajille suunnattua pedagogista ja didaktista osaamista vahvistavaa koulutusta. Keskeinen koulutusteema on verkkopohjainen opetus.

127 Maahanmuuttajakoulutus, aikuisten maahanmuuttajien perusopetus Opisto tarjoaa maahanmuuttajakoulutusta 1) vapaana sivistystyönä, 2) ulkopuolisella, lähinnä opetusalan viranomaisilta saatavalla rahoituksella toteutettavina koulutusprojekteina sekä 3) aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opetuksena. Lisäksi opisto järjestää tarvittaessa koulutusta 4) maksupalveluperiaatteella vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille. Perusopetuksen alkuvaiheen opintoja järjestetään oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta omasta maastaan eikä Suomesta, ja joilla on selviä puutteita alimpien vuosiluokkien tiedoissa ja taidoissa. Perusopetuksen alkuvaiheen tarkoituksena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedot ja taidot, että hänellä on riittävästi edellytyksiä jatkaa opintojaan varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa. Lisäksi opiskelija voi alkuvaiheen opetuksessa täydentää puutteellista yleissivistystään sekä lisätä yleisiä edellytyksiään arjessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa selviytymiseen. Yhteiskunnallisena tehtävänä alkuvaiheen koulutuksella on myös syrjäytymisen ehkäisy Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opetus on käynnistynyt tämän vuoden helmi-maaliskuun vaihteessa. Vuosi 2018 on ensimmäinen kokonainen vuosi, jona kyseistä opetusta järjestetään Salon kansalaisopistossa. Vuosiin 2017 ja 2018 sisältyy varsin paljon muutoksia maahanmuuttajien koulutukseen Suomessa. Uusi rahoituslaki astui voimaan vuoden 2017 alussa ja laki aikuisten perusopetuksen uudistamisesta astuu voimaan vuoden 2018 alussa. Aikuisten perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet on julkistettu, ja uudet paikalliset opetussuunnitelmat on laadittava vuoden 2017 loppuun mennessä sekä otettava käyttöön vuoden 2018 alussa. Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee paraikaa hallituksen esitystä vapaan sivistystyön lain (632/1998) muuttamisesta. Muutoksella on tarkoitus määrittää kansalaisopistoille ja muille vapaan sivistystyön organisaatioille (vanhojen rinnalle) uusi yhteiskunnallinen koulutustehtävä ja muuttaa vapaan sivistystyön rahoitusta siltä osin. Uuden koulutustehtävän mukainen koulutus kohdennettaisiin maahanmuuttajille ja koulutuksen keskeisenä sisältönä olisivat luku- ja kirjoitustaidon ja suomen/ruotsin kielen taidon opinnot sekä muut kotoutumislain tavoitteiden mukaiset sisällöt. Valtionrahoitus olisi sata prosenttia (100 %) niiden henkilöiden osalta, joilla vapaan sivistystyön koulutus on hyväksytty kotoutumissuunnitelmaan. Uusi rahoitusmalli on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2018 alussa. Vuoden 2018 painopisteenä maahanmuuttajatyön osalta on hankkia edelleen kokemusta aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opetuksesta ja alkaa järjestää vapaan sivistystyön kotoutumissuunnitelman mukaista koulutusta, mikäli ko. koulutuksen järjestämis- ja rahoituslaki on hyväksytty eduskunnassa. Salon kansalaisopiston päätehtävänä on tarjota mahdollisuuksia vapaan sivistystyön lain mukaiseen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Opisto noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita ja tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä. Opisto laatii vuosittain kaupungin asukkaiden ja yhteisöjen tarpeisiin pohjautuvan opintoohjelman, joka kattaa monipuolisesti eri oppiaineet ja toteutetaan hajasijoitetusti toimialueen eri puolilla opintojen saavutettavuuden helpottamiseksi. Kansalaisopisto antaa opetusta taito- ja taideaineissa, kielissä, tieto- ja viestintätekniikassa, liikunnassa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Vapaan sivistystyön ohella kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaisesti lapsille ja nuorille neljällä taiteenalalla: kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa ja teatteritaiteessa. Opistossa on mahdollista suorittaa myös avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja sekä vuodesta 2017 alkaen myös aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opintoja. Lisäksi opisto toteuttaa myyntipalvelu- ja henkilöstökoulutusta sekä ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin vastaavia koulutusprojekteja. Kurssimaksut muodostavat keskeisimmän osan opiston tuloista. Vuoden 2018 talousarviossa varaudutaan niiden korottamiseen. Myös opiston maksupalvelutoiminta ja hankkeet tuovat opistolle tuloja. Talousarvion tilikohdassa 3330, muut tuet ja avustukset, on nähtävissä vuodelle 2018 siirrettävä osuus

128 Opetus- ja kulttuuriministeriöltä jo saadusta hankerahoituksesta, 20 000. Ko. kohdassa oleva 10 000 on ennakoitu tulo Party-hankkeen kurssien järjestämisestä. Henkilöstö Kansalaisopiston päätoiminen henkilökunta käsittää rehtorin, apulaisrehtorin, 1,5 kurssisihteeriä, toimistosihteerin sekä 7 päätoimista opettajaa, joista kaksi on suunnittelijaopettajia. Näiden palkat sisältyvät henkilöstösuunnitelmaan. Suurimman osan opiston opetuksesta hoitavat tuntiopettajat ja luennoijat. Nämä palkataan opistoon tarjoamiensa kurssien ajaksi. Työsuhteen kesto vaihtelee näin ollen kahdesta oppitunnista kymmeniin tai joskus satoihin oppitunteihin. Tuntiopettajien palkkamäärärahat sisältyvät henkilöstösuunnitelmaan. Määrärahavaraus on 485.000, oheiskuluineen 590.507. Päätoimisten ja tuntiopettajien työpanoksella toteutetaan noin 17.700 tunnin opintotarjonta. Henkilöstösuunnitelmaan sisältyy myös vuoden määräajaksi perustettavaksi esitetty maahanmuuttajakoulutuksen koulutussuunnittelijan vakanssi, joka on oheiskuluineen 37.987. Mikäli maahanmuuttajakoulutus toteutuu vuonna 2018 samaan tapaan kuin tänä vuonna, sen määrä tulee olemaan noin 38 pitkäkestoista kurssia, yhteensä osapuilleen 2.800 tuntia, ja opiskelijamäärä noin 440 kursseille osallistujaa, joista eri opiskelijoita on yhteensä 230 henkilöä. Tähän asti maahanmuuttajakoulutus on järjestetty ilman vakinaista koulutusta koordinoivaa henkilöä. Toiminnasta on vastannut osa-aikainen tuntiopettaja. Toiminta on kasvanut niin laajaksi, että tarvitaan päätoiminen vastuuhenkilö, koulutussuunnittelija, jonka tehtävänä on suunnitella ja organisoida kansalaisopiston maahanmuuttajakoulutusta ja hoitaa siihen liittyviä monia oheistehtäviä sekä hanketoimintaa. Koulutussuunnittelijan tehtävää esitetään määräaikaiseksi, kestoltaan yhdeksi vuodeksi, tehtävän mahdollisen tilapäisyyden vuoksi, sillä tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, mikä on maahanmuuttajakoulutuksen tarve vuoden 2018 jälkeen. Määräaikaisen vakanssin hoitamiskuluja katetaan suurelta osin ulkopuolisella rahoituksella, jota saadaan hanketoiminnasta, myyntikoulutuksesta ja laskennallisesti aikuisten perusopetuksen valtionosuudesta. Tämän vuoden kokemuksen perusteella on laskettu talousarvio ensi vuoden aikuisten maahanmuuttajien perusopetukselle. Opetuksesta vastaa määräaikaisista tuntiopettajista koostuva tiimi, jota koordinoi koulutussuunnittelija. Kaikki opettajat ovat muodollisesti päteviä ja joukossa on myös luku- ja kirjoitustaidottomien opetusta hallitseva opettaja. Opiskelijarekrytointi tapahtuu yhteistyössä TE-toimiston, sosiaalipalveluiden maahanmuuttajayksikön sekä Halikon vastaanottokeskuksen kanssa. Keskeinen yhteistyökumppani on myös kaupungin opetuspalvelut, josta saadaan tarvittaessa apua esimerkiksi opintojenohjaukseen. Opetukseen ja sen oheistoimintoihin on varattu 64.930, oheiskuluineen 79.040. Aikuisten maahanmuuttajien perusopetukseen tulee erillinen valtionosuus, joka suhteellisen pienillä osallistujavolyymeilla kattaa opetuksesta aiheutuvat kustannukset. Vapaa-aikalautakunnan tuloslaskelma 41 VAPAA-AIKALTK TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 998 776 1 007 476 920 047 920 047-8,7 MAKSUTUOTOT 279 429 290 000 290 000 290 000 0,0 TUET JA AVUSTUKSET 185 013 30 520 30 000 40 000 31,1 MUUT TOIMINTATUOTOT 460 457 461 943 455 893 455 893-1,3 TOIMINTATUOTOT 1 923 674 1 789 940 1 695 940 1 705 940-4,7 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -5 429 593-5 250 652-5 118 593-5 106 253-2,8 PALKAT JA PALKKIOT -4 162 431-3 967 791-3 975 230-3 965 090-0,1 HENKILÖSIVUKULUT -1 267 161-1 282 860-1 143 363-1 141 163-11,0

129 41 VAPAA-AIKALTK TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 ELÄKEKULUT -1 021 399-998 284-957 363-955 633-4,3 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT -245 763-284 576-186 000-185 530-34,8 PALVELUJEN OSTOT -2 385 590-2 445 528-2 576 258-2 614 641 6,9 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -801 021-805 409-909 270-909 270 12,9 AVUSTUKSET -318 030-320 000-320 000-304 000-5,0 MUUT TOIMINTAKULUT -3 636 901-3 614 857-3 512 325-3 512 325-2,8 TOIMINTAKULUT -12 571 134-12 436 446-12 436 446-12 446 489 0,1 TOIMINTAKATE -10 647 460-10 646 506-10 740 506-10 740 549 0,9 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET SUUNNITELMAN MUKAI- SET POISTOT -197 211-192 466-117 855-117 855-38,8 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET -197 211-192 466-117 855-117 855-38,8 TILIKAUDEN TULOS -10 844 671-10 838 972-10 858 361-10 858 404 0,2 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -10 844 671-10 838 972-10 858 361-10 858 404 0,2 Vapaa-ajanpalveluiden hallinnon toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Vapaa-aika lautakunta Kokoukset 10 10 9 9 Käsitellyt asiat 116 100 100 100 Kulut 31 088 41 402 35 348 35 348 /käsitelty asia 268 414 353 353 /kokous 3 109 4 140 3 928 3 928 Vapaa-ajan palvelujen hallinto Kulut 37 815 61 681 26 830 26 555 Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla 70 000 70 000 Vakituista henkilöstöä 0,3 0,5 0,3 0,3 Tuotot 0 0 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 351 Vapaa-ajanpalvelujen hallinto yhteensä Tuotot 0 0 0 0 Kulut 68 903 103 083 132 178 131 903 Netto -68 903-103 083-132 178-131 903

130 Kulttuuripalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 16 536 15 069 Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut 140 000 140 000 140 000 140 000 Vakituista henkilökuntaa Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuuritapahtumat ja -tilaisuudet Tapahtumat ja tilaisuudet 125 150 150 150 Kävijämäärä 25 644 20 000 20 000 20 000 Kulut 203 157 201 667 211 605 211 581 /tapahtumat, tilaisuudet 1 625 1 344 1 411 1 411 /kävijä 7,92 10,08 10,58 10,58 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 Tuotot 11 503 12 000 12 000 12 000 /asukas 3,79 3,74 3,93 3,93 Taidemuseopalvelut Yleisöpalvelutoiminta (Veturitalli) Kävijämäärä 13 695 18 000 18 000 18 000 Aukiolopäivät 275 264 275 275 Kulut 567 328 542 379 552 028 566 101 /kävijä 41,43 30,13 30,67 31,45 Vakinaista henkilöstöä 5 5 5 5 Tuotot 101 828 81 810 91 841 91 841 /asukas 10,59 10,06 10,24 10,5 Taidekokoelmatyö Kulut 59 429 72 325 80 198 79 963 Kokoelman teosmäärä (sis. luonnokset) 2 385 2 376 2 390 2 390 Kokoelmasta kunnan tiloissa esillä 46 % 45 % 45 % 45 % Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 /asukas 1,11 1,34 1,49 1,48 Samu, tuotanto- ja kulttuurihistorialliset museopalvelut Kulttuuriperinteen välittäminen (yleisötyö) Kävijämäärä 7 720 10 000 10 000 10 000 Aukiolopäivät 320 353 350 350 Kulut 255 059 199 371 282 469 274 071 /kävijä 33,04 19,94 28,25 27,41 Vakinaista henkilöstöä 1 2 2 2 Tuotot 17 609 6 175 6 060 6 060 /asukas 4,76 3,7 5,24 5,08 Kulttuuriperinteen säilyttäminen (kokoelmat) Kokoelmien kokonaismäärä, josta 97 164 70 164 70 297 70 297 luetteloidut esineet ja valokuvat 38 992 41 000 53 000 53 000 Kulut 189 291 247 991 195 986 195 986 /kokonaismäärä 1,95 3,53 2,79 2,79 Vakinaista henkilöstöä 2 1 1 1 Tuotot 0 /asukas 3,53 4,6 3,64 3,64 Kulttuuripalvelut yhteensä Tuotot 130 940 99 985 109 901 109 901 Kulut 1 414 264 1 403 733 1 462 286 1 467 702 Netto -1 283 324-1 303 748-1 352 385-1 357 801 Netto /asukas 23,96 23,83 24,72 24,82

131 Kirjastopalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Kulut 120 272 126 327 147 134 191 075 Vakinaista henkilöstöä 2 2 2 2 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 81 339 Pääkirjasto Lainat 539 430 840 000 840 000 840 000 Kulut 1 730 004 1 694 356 1 651 216 1 647 010 /laina 3,21 2,02 1,97 1,96 Käynnit 221 167 350 000 350 000 350 000 /käynti 7,82 4,84 4,72 4,71 Vakinaista henkilöstöä 18 18 18 18 Tuotot 120 811 61 639 58 278 58 278 Lähikirjastot Lainat 427 690 420 000 420 000 420 000 Kulut 970 528 957 743 961 005 958 147 /laina 2,27 2,28 2,29 2,28 Käynnit 132 214 200 000 200 000 200 000 /käynti 7,34 4,79 4,81 4,79 Vakinaista henkilöstöä 12 12 12 12 Kirjastoautot Lainat 111 740 170 000 170 000 170 000 Kulut 143 044 145 549 144 687 144 652 /laina 1,28 0,86 0,85 0,85 Käynnit 53 067 60 000 60 000 60 000 /käynti 2,7 2,43 2,41 2,41 Vakinaista henkilöstöä 3 3 3 3 Kirjastopalvelut yhteensä Tuotot 120 811 61 639 58 278 58 278 Kulut 2 963 848 2 923 975 2 904 042 2 940 884 Netto -2 843 037-2 862 336-2 845 764-2 882 606 Liikuntapalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Kulut 324 053 338 073 211 688 210 631 Vakinaista henkilöstöä 5 5 4 4 Tuotot 126 0 0 Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 83 727 Myönnetyt toimintatuet Seuroja ja järjestöjä 97 112 112 112 Tuettuja seuroja kpl 47 51 52 52 Harjoituskertoja 302 512 312 556 308 505 308 505 Kulut 100 590 100 200 120 700 104 700 / tuettu seura 2 140 1 965 2 321 2 013 /harjoituskerta 0,33 0,32 0,39 0,34 /asukas 1,88 1,86 2,24 1,94

132 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Ulkoliikuntapaikat Liikuntapaikkoja kpl kesäkaudella 1.4-31.10 79 79 79 79 Liikuntapaikkoja kpl talvikaudella 1.11-31.3 47 47 47 47 Oman toiminnan kulut 721 255 773 712 740 608 740 343 Ostopalvelujen kulut 326 139 285 226 337 291 337 291 Kulut yhteensä 1 047 394 1 058 938 1 077 899 1 077 634 kesäkausi 502 304 480 140 484 260 484 260 talvikausi 523 146 586 838 616 330 616 330 /kesäliikuntapaikka 6 358 6 078 6 130 6 130 /talviliikuntapaikka 11 131 12 486 13 113 13 113 Vakinaista henkilöstöä 9 10 11 11 /asukas 19,56 19,36 19,71 19,7 Tuotot 38 233 30 917 29 800 29 800 Jäähallit Aukiolotunnit (ei sis. halliyhtiön tunteja) 3 393 3 393 3 393 3 393 Kulut (sis. halliyhtiön kuluja) 464 202 409 073 401 627 401 474 Kaupungin jäähallin kulut 388 148 336 300 269 627 269 627 /aukiolotunti 114 99 79 79 Varausaste % (seuranta 2012 alk.) 90 % 90 % 90 % 90 % Vakinaista henkilöstöä 3 3 3 3 Tuotot 85 172 90 474 89 487 89 487 Uimahalli Aukiolotunnit vuodessa 3 722 3 722 3 722 3 722 Kävijämäärä 218 660 210 500 210 500 210 500 Kulut 1 617 024 1 644 705 1 657 953 1 645 102 /aukiolotunti 434 442 445 442 /asiakas 7,4 7,81 7,88 7,82 Vakinaista henkilöstöä 11 11 11 11 Tuotot 471 480 526 748 476 526 476 526 Saunalliset uimarannat 7 6 6 6 Aukiolotunnit 3 189 2 737 2 737 2 737 Kulut 186 948 185 657 163 144 163 144 /aukiolotunti 58,62 67,83 59,61 59,61 Uimapaikat 8 8 8 8 Kulut 7 472 6 369 7 500 7 500 /uimaranta 934 796 938 938 Tuotot 95 664 98 247 82 000 82 000 Liikuntahallit ja kuntosalit: Aukiolotunnit vuodessa 23 800 20 000 23 000 23 000 Kulut 1 159 132 1 184 517 1 210 157 1 209 582 /aukiolotunti 48,7 59,23 52,62 52,59 Vakinaista henkilöstöä 4,5 3 3 3 Varausaste % (seuranta 2012 alk.) 80 % 80 % 80 % 80 % Tuotot 281 702 277 054 266 812 266 812 Valvomattomat kuntosalit 5 5 7 7 Kulut 280 284 158 073 136 870 136 870 /kuntosali 56 057 31 615 19 553 19 553 Koulujen salit 26 24 23 23 Aukiolotunnit/vuosi 40 000 37 000 52 100 52 100 Kulut 558 338 485 592 485 586 485 586 /aukiolotunti 13,96 13,12 9,32 9,32 Varausaste%, illat ja viikonloput 78 % 78 % 80 % 80 % Vakinaista henkilöstöä 0 0 0 Tuotot 37 389 50 096 53 836 53 836

133 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Ohjattu liikuntatoiminta Oman toiminnan kulut 239 198 304 042 341 717 341 717 Ostopalvelujen kulut 116 710 107 477 104 400 104 271 Kulut yhteensä 355 908 411 519 446 117 445 988 Asiakkaita 63 000 63 500 64 300 64 300 Ryhmiä 465 460 468 468 /asiakas 5,65 6,48 6,94 6,94 /ryhmä 765 895 953 953 Vakinaista henkilöstöä 5 6 6 6 Määräaikaista henkilöstöä (henkilötyövuosina) 1,7 1,7 2 2 Tuotot 211 510 225 134 204 400 204 400 Liikuntapalvelut yhteensä Tuotot 1 221 150 1 298 796 1 202 861 1 202 861 Kulut 6 101 345 5 982 716 5 919 241 5 888 211 Netto -4 880 195-4 683 920-4 716 380-4 685 350 Kansalaisopiston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Yhteensä 65 969 129 275 Opiskelijat 5 984 6 000 5 900 5 900 Kulut 2 022 774 2 022 940 2 018 699 2 017 789 /opiskelija 338 337 342 342 Opetustunnit 19 716 19 700 20 600 20 600 /opetustunti 102,6 102,69 98 97,95 Kurssilaisia 11 828 12 200 11 000 11 000 /kurssilainen 171 166 184 183 Taiteen perusopetus opiskelijoita 463 445 430 430 kursseja 75 74 75 75 Opetushenkilöstöä (päätoimiset) 7 6,5 7 7 Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) 5,5 5 5,5 5,5 Tuotot 450 774 329 520 324 900 334 900 Kansalaisopisto yhteensä Tuotot 450 774 329 520 324 900 334 900 Kulut 2 022 774 2 022 940 2 018 699 2 017 789 Netto -1 572 000-1 693 420-1 693 799-1 682 889 Netto /asukas -29,35-30,96-30,97-30,77

134 Hyvinvointipalveluiden tuloslaskelma HYVINVOINTIPALVELUT TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% YHTEENSÄ 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 7 339 434 8 934 321 7 611 137 7 611 137-14,8 MAKSUTUOTOT 17 505 074 17 380 535 17 336 412 17 336 412-0,3 TUET JA AVUSTUKSET 4 014 985 891 695 1 809 975 1 819 975 104,1 MUUT TOIMINTATUOTOT 2 577 592 2 222 232 2 234 511 2 234 511 0,6 TOIMINTATUOTOT 31 437 085 29 428 783 28 992 035 29 002 035-1,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -130 462 489-130 068 981-129 236 592-126 758 422-2,5 PALKAT JA PALKKIOT -100 643 198-100 233 833-102 544 420-100 508 730 0,3 HENKILÖSIVUKULUT -29 819 291-29 835 148-26 692 172-26 249 692-12,0 ELÄKEKULUT -23 588 912-22 528 183-21 822 452-21 475 472-4,7 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT -6 230 379-7 306 965-4 869 720-4 774 220-34,7 PALVELUJEN OSTOT -130 488 127-131 175 617-136 077 205-135 201 575 3,1 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -6 682 401-7 084 575-7 458 719-7 458 719 5,3 AVUSTUKSET -13 869 523-11 503 372-11 511 188-11 495 188-0,1 MUUT TOIMINTAKULUT -17 143 843-17 461 588-18 267 753-18 291 753 4,8 TOIMINTAKULUT -298 646 383-297 294 133-302 551 457-299 205 657 0,6 TOIMINTAKATE -267 209 298-267 865 350-273 559 422-270 203 622 0,9 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET SUUNNITELMAN MUKAI- SET POISTOT -854 547-947 892-858 473-858 473-9,4 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET -854 547-947 892-858 473-858 473-9,4 TILIKAUDEN TULOS -268 063 845-268 813 243-274 417 895-271 062 095 0,8 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -268 063 845-268 813 243-274 417 895-271 062 095 0,8

135 Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalveluiden tuloskortti Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille. 1.1. Työllisyys paranee ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa. 1.1.1 Invest-In toiminta / Osaamiskeskittymän toteuttaminen. 1.1.2. Yritysten ja asukkaiden tarpeisiin sopiva perusrakenne valmiina. 1.1.1.1. Kuukausittaiset työttömyysluvut parempia kuin edellisen vuoden vastaavat. Raportoidaan myös Invest In - toiminnan kautta tulleet työpaikat. Osaamiskeskittymä on toiminnassa. 1.1.2.1. Luovutettavissa olevia tontteja 2 v., kaavoitettuja tontteja 5 v. ja raakamaata 10 v. tarvetta vastaava määrä. 1.1.1.1. Riskit: Salon Riskiluku 4 toiminnasta riippumattomat tekijät vaikuttavat ja 6. negatiivisesti. Toimintaympäristö ei vastaa yritysten tarpeisiin. Salo ja sijoittuvat yritykset eivät kohtaa. Toimenpiteet: Aktiivinen seuranta, edunvalvonta ja nopea reagointi asioihin. Aktiivinen palautteenseuranta ja toimintaympäristön kehittäminen ja muuttaminen. Aktiivinen verkottuminen ja markkinointi. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Riskiluku 4 ja 3. Kaupunkikehitysjohtaja 1.1.2.1. Riskit: Olemassa oleva infra ei vastaa tarpeisiin. Kysyntä kasvaa, mutta kaupunki ei reagoi asiaan riittävästi. Toimenpiteet: Aktiivinen palautteenseuranta ja toimintaympäristön kehittäminen ja muuttaminen. Ennakoiva kaavoitus ja raakamaan hankinta. Kehityspäällikkö

136 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista. 3. Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille. 2.1 Työvoiman osaaminen vastaa yritysten tarpeita. 3.1. Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet. 2.1.1. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa. 2.1.2. Täydennyskoulutukset. 3.1.1. Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet, kokeilun tuotteistaminen. 2.1.1.1. Yhteistyöhankkeet oppilaitosten kanssa, kaupungille tehtävät opinnäytetyöt. Yhteistyökumppaneina mm. Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Aalto Yliopisto ja Salon seudun koulutuskuntayhtymä. 2.1.2.1. Edistetään täydennyskoulusta niin, että yksikään sijoittuminen tai yrityksen kehittämishanke ei kariudu osaamisen puutteeseen. Raportoidaan koulutuksista. 3.1.1.1. Tuotekehityshankkeet jatkuvasti käynnissä. 2.1.1.1. Riskit: Paikkakunnalla tarjottavat palvelut vähenevät merkittävästi. Toimenpiteet: Edistetään oppilaitosten toimintamahdollisuuksia. Etsitään aktiivisesti harjoittelupaikkojen syntymistä, opinnäytetöitä ja t&k-hankkeita. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Riskiluku 6. Kehityspäällikkö 2.1.2.1. Riskit: Osaaminen ei vastaa tarpeita. likkö Riskiluku 4. Kehityspääl- Toimenpiteet: Kehitetään salolaista osaamista. Luodaan verkosto, jonka kautta myös ulkopuolinen osaaminen on käytettävissä / osaamiskeskittymä. 3.1.1.1. Riskit: Ei ole resursseja. Paikallinen toimintaympäristö ei kiinnosta. Toimenpiteet: Kehitetään kaupungille edullisia ja yrityksille helppoja tapoja tehdä tuotekehitysyhteistyötä. Otetaan tuotekehityshankkeet vakavasti ja tiedotetaan positiivisista tuloksista. Huolellinen hankkeiden kokonaisarviointi. Riskiluku molempiin 6. Kehityspäällikkö

137 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4. Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa. 3.2. Hyvä yrittäjyysilmapiiri. 4.1. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten sijoittuminen Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena. 4.2. Pendelöintiedellytyksiä parannetaan. 3.2.1. Joustavat ja nopeat lupapalvelut, vetovoimainen kaavoitus ja tarpeellinen infra, myönteinen palveluasenne ja johdonmukainen päätöksenteko. 4.1.1. Riittävä resursointi Salon suunniteltuun ja dokumentoituun myymiseen kv. yrityksille. 4.2.1. Kartoitetaan esteet / puoltavat tekijät Salossa asumiselle, vaikka työpaikka olisi muualla ja poistetaan esteet. 3.2.1.1. Kaupungin saamat arviot kyselyissä paranevat aiemmista. 4.1.1.1. Kv-yrityksiin kohdistuvien myyntihankkeiden määrä ja dokumentointi. 4.2.1.1. Toteutetaan suora katuyhteys Tupurista mt 100:lle kesään 2017 mennessä. 4.1.1.1. Riski: Kaupungin taloudellinen tilanne estää riittävät resurssit. Toimenpide: Toimitaan kestävän talouden periaattein ja turvataan tavoitteen kannalta keskeiset resurssit. 4.2.1.1. Riski: Taloudellinen tilanne ei salli investointia. Toimenpide: Toimitaan kestävän talouden periaattein ja turvataan tavoitteen kannalta keskeiset resurssit.. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Riskiluvut 3, 4 ja 4. 3.2.1.1. Riskit: Kaupungin taloudellinen tilanne estää riittävät resurssit. Joustava ja myönteinen asenne ei ulotu kattavasti organisaatiossa. Päätöksenteossa ratkaisevat muut kuin strategian mukaiset intressit. Toimenpiteet: Toimitaan kestävän talouden periaattein ja turvataan tavoitteen kannalta keskeiset resurssit. Kehitetään johtamista ja pidetään yllä asiakaspalvelutaitoja. Panostetaan valmistelun laatuun ja korostetaan strategiavaikutuksia päätöksenteossa.. Kaupunkikehitysjohtaja, Kehityspäällikkö Riskiluku 4. Kehityspäällikkö Riskiluku 3. Kaupunkikehityslautakunta

138 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi 4.2.1.2. Selvitetään kaupungin mahdollisuudet edistää muualla työssäkäyvien pendelöintiä Salosta (ns. pendelöintipassi tai palveluseteli). Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Uudistaa ennakkoluulottomasti palveluja ja toimintatapoja. 1.1. Maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan suunnittelu on toteutettu järjestämislain mahdollistamassa aikataulussa. 1.1.1 Jatketaan uuden 1.1.1.1. Salo 2021 kunnan suunnittelua hankkeen tulokset ja (henkilöstöorganisaatio) maakuntauudistus valmistelevien työryhmien ja osallistutaan maakuntauudistusta valmisteleviin työryhmien työsken- tulokset. telyyn. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Riskiluvut 4 ja 6. Riskit: Ei tunnisteta kaupungin kannalta olennai- Riskiluku 3 sia asioita uudistuksessa. Toimenpiteet: Runsas ja riittävän ajoissa aloitettu keskustelu uudistuksen sisällöstä. 4.2.1.2. Riskit: Priorisoidaan toimenpiteet väärin. Edistämistoimet pysähtyvät kaupungin toimivallan ulkopuolisiin esteisiin. Toimenpiteet: Tarkastellaan ilmiötä mahdollisimman laajasti ja eri näkökulmista. Myötävaikutetaan oman toimivallan ulkopuolella olevien esteiden poistamiseen proaktiivisella vaikuttamisella. Kaupunkikehityslautakunta Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Kaupunkikehityslautakunta

139 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa. 2.1. Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa. 1.2.1. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden sekä kiinteistöhuoltopalveluiden tuottamistavat selvitetään. 1.2.2. Sote-kiinteistöjen osalta varaudutaan uudistukseen. 2.1.1. Käynnistetään valmistelutyö yhdistysten kanssa palveluiden tuottamisen työnjaosta. Yksityisen palvelutuotannon kartoitus. 1.2.1.1. Selvitystöiden käynnistämiset, toimenpiteet selvitysten pohjalta. 1.2.2.1. Salon sote-kiinteistöjen tulevaisuutta koskevat ratkaisut. 2.1.1.1 Valmistelutyön käynnistäminen, päätökset ja raportointi. Tavoitetasona säilyttää palvelut kustannustehokkaasti. / Toteutuneet muutokset. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Riskit: Selvitys ei johda Riskiluku 4. Kaupunkikehityslautakunta ratkaisuun tai tehtyyn valintaan ei sitouduta. Toimenpiteet: Panostetaan selvitystyön laatuun ja vaikutusten arviointiin. Riskit: Ei tunnisteta uudistuksen vaikutuksia ja 3 Riskiluku 3 sote-kiinteistöjen osalta. Sote-uudistuksen siirtymäajan jälkeen kaupungin käsissä on ylimääräisiä kiinteistöjä. Toimenpiteet: Aktiivinen perehtyminen uudistuksen sisältöön. Noudatetaan totuttuja ja toimivia malleja kiinteistöjen realisoinnissa. Riskit: Ei tunnisteta olennaisia tekijöitä toimintatavan valinnassa tai tehtyihin linjauksiin ei sitouduta yksittäisissä päätöksissä. Toimenpiteet: Panostetaan selvitystyön laatuun ja linjauskeskustelun sisältöön. Riskiluku 4 Kaupunkikehityslautakunta Kaupunkikehityslautakunta

140 Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan niin, että arviointimenetelmiin kriteerit eivät täyty. 2. Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. 1.1. Kaupungin vuosikatteella katetaan suurin kausiraportit ja valtuus- 1.1.1 Hallituksen kuu- osa investoinneista. ton kolmannesvuosiraportissa seurataan strategisten tavoitteiden ja talousarvio toteutumista. 2.1. Tilojenkäytön optimointi. Sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevien kiinteistöjen arvon määritys ja tulevan käytön arviointi. 2.1.1. Jatketaan tyhjien tilojen aktiivista myyntiä ja markkinointia. Parannetaan käytössä olevien tilojen kustannustehokkuutta minimoimalla käytössä olevat tilat ja energiatehokkuutta parantamalla. 1.1.1.1 Vuoden 2017 talousarvion toimintakate toteutuu kaupunkikehityspalveluissa. Vuoden 2017 talousarvion investointiohjelma toteutuu kaupunkikehityspalveluissa suunnitelman mukaisesti. 2.1.1.1 Käytössä olevat neliöt ja käyttökustannukset laskevat aikaisempien vuosien tasosta. Riskit: Talousarvio laaditaan epärealististen oletusten varaan. Ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuu kaupungista riippumattomia äkillisiä heikennyksiä. Toimenpiteet: Analyyttinen ja riittävä keskustelun talousarvion käsittelyn yhteydessä. Ulkoisen toimintaympäristön aktiivinen seuranta. Riskit: Vapautuvien tilojen realisointi ei edisty. Toimenpiteet: Ollaan valmiita asettamaan hintataso tilanteen mukaan oikeaksi. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Riskiluvut 6 ja 3. Kaupunkikehityslautakunta Riskiluku 3 Tilapalvelujen kaupungininsinööri, Kaupunkikehityslautakunta

141 Kaupunkikehityspalveluiden toimintastrategia 2017 2020 Tekniset palvelut Rakentamiskelpoisia ja tavoiteltuja tontteja on riittävästi tarjolla niin asumiseen kuin yritystoimintaan, niin että tekniset edellytykset ovat olemassa kaupungin asukasluvun laskun päättymiselle. Viestitään kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista aktiivisesti. Salon kaupunkikehityspalvelut on yhteistyöhaluinen kumppani ja reagoi nopeasti, kun ilmenee tarve kaavoitushankkeisiin tai perusrakenteen kehittämiseen. Julkinen toimintaympäristö edistää kaikkien väestöryhmien liikkumista ja yhdessä oloa sekä työllisyyden paranemista. Kaupungin vastuulla oleva perusrakenne on kunnossa ja ympäristö on viihtyisää ja turvallista liikkua. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Tilapalvelut Tilapalvelujen palvelualue koostuu kolmesta yksiköstä: Isännöintiyksikkö, talonsuunnitteluyksikkö sekä kiinteistöjen hoito ja kunnossapitoyksikkö. Jokainen yksikkö vastaa omalta osaltaan kaupungin omistamien kiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta, vuosikorjauksista sekä uudisrakennuskohteiden rakennuttamisesta ja suunnittelusta siten, että niissä on hyvä ja turvallinen toimia. Tilapalvelujen osaston keskeisenä tavoitteena on järjestää kiinteistöjen hoito ja kunnossapito kustannustehokkaasti ja saada omat kiinteistöt mahdollisimman tehokkaaseen hyötykäyttöön. Tyhjillään olevista kiinteistöistä pyritään pääsemään eroon. Lisäksi tavoitteena on toimia paikallisten yritysten kumppanina erilaisissa kiinteistöjen älykkääseen teknologiaan liittyvien tuotekehityshankkeiden osalta. Palvelualueen merkittävin riski on henkilöstöresurssien supistuminen eläköitymisen myötä, kiinteistöjen korjausvelka, vuosikorjausmäärärahojen riittävyys, lisääntyneet vesivahingot sekä jatkuvasti lisääntyvät sisäilmaongelmat. Riskinä nähdään myös tyhjilleen jäävien tilojen tuleva käyttö, mitä niille tehdään. Tyhjien tilojen käytön uudelleen suunnittelu tulee vaatimaan tilapalvelujen resursseja. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Ravitsemis- ja puhtaanpitopalveluiden perustehtävä ja keskeinen tavoite on järjestää ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelua niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Perustehtävä palveluprosesseineen perustuu ammattialakohtaiseen ohjeistukseen, -tutkimustuloksiin ja -lainsäädäntöön ja kaikkeen muuhun työelämää säätelevään lainsäädäntöön, Salon kaupungin arvoihin ja strategiaan ja ennen kaikkea kaupungin taloudellisiin perusteisiin ja resursseihin. Merkittävät vahvuudet ovat ammattitaitoinen, monipuolisesti kouluttautunut henkilökunta, hiotut palveluprosessit ja yhteistyö kaupungin eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Merkittäviä riskejä ovat henkilökunnan tuki- ja liikuntaelin sairaudet ja vaivat sekä muut vaivat ja näistä johtuvien poissaolojen suuri määrä uudelleensijoitus- ja taloudellisine rasitteineen. Ravitsemispalveluissa merkittäväksi riskiksi voidaan katsoa suurimman valmistuskeittiön, Salon keskuskeittiön rakenteellinen ikääntyminen. Puhtaanapidossa kaupungin sisäilmaongelmien haastava vaikutus puhtaanpidon määrä- ja laatuvaateisiin. Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Tilapalvelut Tilapalvelujen osaston yhtenä painopisteenä tulee vuonna 2018 olemaan energiatehokkuuden parantaminen kiinteistöjen ylläpidossa teettämällä energiakatselmuksia ja toteuttamalla näiden esille tuomia parannusesityksiä sekä edelleen lisäämällä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä kiinteistöjen lämmityksessä ja energian käytössä.

142 Tilapalvelujen toimintatuotot koostuvat pääosin asuntojen ja toimitilojen ulkoisista (n. 20 %) ja sisäisistä (n. 80 %) vuokrista. Toimintamenot koostuvat henkilöstön palkkakuluista (n. 20 %), kiinteistöjen hoitoon ja kunnossapitoon liittyvistä ostopalvelujen ja materiaalien kustannuksista (n. 40 %) sekä sähkö- ja lämpöenergian hankintamenoista (n. 40 %). Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Maankäyttöpalvelut Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut järjestää ja myy asiakkailleen Rapu-palvelua, rahoittaen toimintansa sisäisillä ja ulkoisilla tuloilla. Kulut koostuvat palkkakuluista (63 %), aineista ja tarvikkeista (25 %), palvelujen ostosta (7 %) ja muista kuluista (5 %). Kaupunki velvoitti Ravun TA2017 yhteydessä 400t :n säästötavoitteen vuoden2015 tilinpäätökseen verraten (tilinpäätös/ 2015 = 15,4 milj. ). Vuoden 2016 toteuma oli 14,7 milj. ja kuluvan vuoden TA, 14,2 milj.. Tilinpäätökseen 2015 verraten säästötavoite toteutui = 1,2 milj.. Ravun TA 2018 on yhdenmukainen talousarvio 2017 kanssa. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelun tavoitteena vuonna 2018 on: Meriniityn, Riikin ja muiden olemassa olevien yritysalueiden kehittäminen sekä uusien alueiden avaamismahdollisuuksien tutkiminen, keskustojen vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden lisääminen, maaseutualueiden elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja kaupungin aseman vahvistaminen osana pohjoista kasvuvyöhykettä. Vuoden 2018 aikana resurssien puitteissa täydennetään ja päivitetään Salon yleiskaavallista ohjelmaa. Ranta-alueilla käynnistetään selvitystyö loma/pysyvän asumisen laajuudesta ja kaavallisesta tonttireservistä. Asemakaavoja ja asemakaavamuutoksia laaditaan kysyntään vastaten ja tonttitarjontaa monipuolistaen. Kehittämissuunnitelmia laaditaan tarpeen mukaan asemakaavoituksen pohjaksi. Salon keskustan katutiloja kehitetään kävelyä ja pyöräilyä suosiviksi sekä viihtyisämmiksi katuympäristöllisessä yleissuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Maaseutualueiden asumista ja palvelujen sekä elinkeinotoimintojen kehittymistä edistetään MRL:n mahdollistamien lupamenettelyjen ja tarvittaessa kaavoituksen keinoin. Kaupungin kaavoitus ja aktiivinen maankäyttöpolitiikka nähdään keskeisenä kehitysresurssina strategian toteutuksessa. Kaupunkisuunnittelun riskit kohdistuvat lähivuosina henkilöresurssien riittävyyteen ja erityisesti henkilöstön eläköitymiseen. Ajan tasalla olevien yleiskaavojen puute eräissä kehysalueen taajamissa saattaa muodostaa esteen kehitykselle ja tehokkaalle maapolitiikan hoidolle. Kiinteistö- ja mittauspalvelut Kiinteistö- ja mittauspalvelujen tavoitteena vuonna 2018 on: Hoitaa kunnan lakisääteisten kiinteistöinsinöörin ja kiinteistörekisterinpitäjän tehtävät. Tavallisimpina tehtävinä ovat kiinteistönmuodostukset, joilla luodaan edellytykset mm. tonttien rakennus- ja kiinnityskelpoisuudelle. Tehtäviin kuuluvat myös yksityistie- ja osoiteasiat sekä kaupanvahvistajan tehtävät. Vastaa kaupungin paikkatietojärjestelmästä tuottamalla kartta- ja rekisteripalveluja, internet karttapalvelua, geodeettisia laskentapalveluja ja sisäistä paikkatietokoulutusta. Hallinnoida kaupungin maaomaisuutta valmistelemalla maanhankintaan ja luovutukseen sekä tonttien ja muiden maa alueiden varauksiin ja vuokrauksiin liittyviä asioita mukaan lukien tonttimarkkinointi. Tehtäviin kuuluvat myös mm. talous- ja virkistysmetsien hoito ja puun myynti. Tuottaa mm. karttojen ylläpidon, rakennusvalvonnan, kunnallistekniikan ja kiinteistönmuodostuksen edellyttämiä maastomittauksia.

143 Palvelut muodostuvat lakisääteisistä tehtävistä, kaupungin maaomaisuuden moninaiskäyttömahdollisuuksista ja muista kaupungin sekä yleisen rakentamisen ja vakuusjärjestelmän toimintaedellytysten vaatimista tehtävistä. Haasteena on tuottaa nämä palvelut kustannustehokkaasti prosesseja koko ajan kriittisesti tarkastellen ja kehittäen. Riskinä on henkilöstöresurssien vähenemisen seurauksena ohuen organisaation haavoittuvuus. Tehtävät ovat eritysasiantuntijuutta edellyttäviä ja näin poikkeustilanteissa on heikko mahdollisuus varahenkilöiden käyttämiseen. Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen Tavoitteena on pitää kaupungin kunnossapidon vastuulla olevat kadut ja tiet lain vaatimassa kunnossa sekä sopeuttaa nykyiset toimintamallit uuden organisaation mukaiseksi. Suurimpana riskinä on normaalia kovemmat sääolosuhteet. Talousarvio on laadittu normaalien sääolosuhteiden mukaisesti. Liikennepalvelut Liikennepalveluyksikkö ylläpitää ja koordinoi yksikön vastuulla olevia kuljetuspalveluja, rakentaa joukkoliikenteen peruspalvelutasotavoitteiden mukaista liikennetarjontaa ja edistää joukkoliikenteen käyttöä kehittämällä kuntalaisia nykyistä paremmin palvelevia lipputuotteita. Joukkoliikenteen kehittämisessä hyödynnetään vuonna 2017 toteutettujen kokeilujen ja valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2016 tuloksia. Lisäksi vuoden 2018 aikana astuu voimaan laki liikenteen palveluista, mikä aiheuttaa uusia velvoitteita myös kaupungille liikennepalvelujen tuottajana ja joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena. Vuonna 2017 Salon joukkoliikenteessä tapahtui perustavaa laatua oleva muutos, kun siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyivät ja alueen linja-autovuorotarjonnasta 2/3 lankesi kaupungin vastuulle. Joukkoliikenteen järjestäminen uudessa laajuudessa vaatii aikaisempaa haastavampien kuljetuskilpailutusten valmisteluja. Lisäksi aikaisemmasta poiketen on organisoitava asiakastiedotus sekä hankittava Salon tarpeisiin muokattu lippu- ja maksujärjestelmä. Viimeksi mainitun toteutukseen tulee asettamaan lisävaatimuksia myös vuonna 2018 voimaan astuva laki liikenteen palveluista. Liikennepalveluyksikön osalta riskit kohdistuvat henkilöresurssien riittävyyteen niin yksikön palveluista dynaamisimman kokonaisuuden muodostavien koulukuljetusten kuin liikennepalvelulain tuomien uusien velvoitteiden ja joukkoliikennejärjestelmän kehittämistyön osalta. Myös ennalta-arvaamattomat markkinaehtoisen joukkoliikennetarjonnan heikkenemiset lisäävät yksikön kustannuksia, sillä lakisääteiset koulukuljetukset on järjestettävä. Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelun painopisteet ovat kaavoituksen ja kaavojen toteuttamisen edistäminen. Tällä hetkellä erityisesti Salon keskustaajaman (Salo-Halikko) asemakaavojen laadinta ja uudistaminen on keskiössä. Toimintamenoista pääosa on henkilöstömenoja. Henkilöstömenoja vähentää resurssien yhteiskäyttö muiden palvelualueen yksiköiden kanssa mm. paikkatietopalvelujen osalta. Erityisesti asemakaavoituksessa on lisäresurssin tarvetta. Ulkopuolisiin palveluihin tarvittava rahoitus riippuu pitkälti eri kaavahankkeiden valmistelun edellyttämistä erityisselvityksistä. Niiden tarkka määrä selviää vasta kaavaprosessien aikana. Konsulttimäärärahoja tarvitaan erityisesti keskustan liikennetarkastelussa sekä asemanseudun kaavallisten ratkaisujen kehittämisessä sekä liikenneyhteyksien parantamisessa. Muut kuluerät ovat varsin pieniä ja pysyvät aiemmalla tasolla. Osallistutaan taajamia koskevan vaihemaakuntakaavan viimeistelyyn pitämällä huolta siitä, että Salon erityistarpeet ja sen panos koko maakunnan kehitykseen otetaan huomioon.

144 Valmistaudutaan Meriniityn, Salorankatuun rajoittuvien kortteleiden, asemanseudun, Halikonrinteen, Riikin ja Metsäjaanun työpaikka-alueiden kehittämiseen elinkeinotoimintojen pitkän aikavälin tarpeiden mukaisesti. Yleiskaavallista ohjelmaa ja yleiskaavoitusta edistetään resurssien puitteissa. Ranta-alueiden selvitystä jatketaan. Asemakaavoituksessa keskitytään keskusta-alueen asuntopainotteisten asemakaavojen laadintaan. Yhteistyötä jatketaan valtakunnallisen MAL-verkoston puitteissa. Kiinteistö- ja mittauspalvelut Resurssit pyritään priorisoimaan siten, ettei palvelutaso laske merkittävästi kokonaisuuden kannalta kriittisimmissä toiminnoissa. Maanvuokra-, palvelujen myynti- ja puunmyyntitulojen hankkimiseen kiinnitetään koko ajan huomiota. Henkilökunnan määrän vähentymisen myötä osaston suurimman kuluerän muodostamat henkilöstömenot on saatu pienenemään, kuten muutkin toimintakulut. Muut kulut koostuvat mm. tila- ja leasingvuokrista sekä ohjelmistojen käyttöoikeusmaksuista sekä yksityistieavustuksista. Palvelujen ostot käsittävät lähinnä tulojen hankkimisesta koituvia menoja. Tuloista maanvuokratuotot muodostavat merkittävimmän osan, mutta myös puunmyyntituloja on saatu väliaikaisesti kasvatettua. Maanhankintaan on budjetoitu määrärahaa, vaikka suunnittelukaudella ei ole tarkoitus käyttää sitä uusien tonttialueiden raakamaan hankintaan ja on todennäköistä, ettei varattua määrärahaa ole tarvetta käyttää muutenkaan merkittävissä määrin. Voi kuitenkin tulla tilanteita, että on perusteltua tehdä aiempia maanomistuksia täydentäviä maakauppoja nopealla aikataululla, jotka mahdollistavat kaupungin kehityksen edellyttämän johdonmukaisen maankäytön suunnittelun ja toteutuksen. Maanhankintaan varattua määrärahaa tarvitaan myös, kun kaupunki on mm. velvollinen maksamaan maanlunastuskorvauksia tai hankkimaan omistukseensa asemakaavan mukaisia yleisiä alueita. Vuoden 2017 kesällä eläköityneen kartoittajan tehtävä esitetään täytettäväksi vuoden 2018 keväällä sellaisenaan tai puolen vuoden maastotyökaudeksi. Vuoden 2018 toimintakuluiksi on hallintokunnan esityksenä budjetoitu noin 1,6 milj. euroa ja toimintatuotoiksi noin 4,0 milj. euroa. Palvelualueen toimintakate on noin 2,4 milj. euroa positiivinen. Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen Palvelualue vastaa koko kaupungin katuinfran ja puistoalueiden kunnossapidosta, saneerauksista, uusien katujen ja alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Itäisen ohikulkutien valmistuttua ja keskustan läpikulkuliikenteen vähennyttyä, keskustaa pystytään kehittämään entistä viihtyisämmäksi Liikennepalvelut Liikennepalveluyksikön työn painopiste on liikennejärjestelmän kehittämistyössä, kilpailutusten järjestämisessä sekä yksikön vastuulla olevien palvelujen ylläpitämisessä. Vuonna 2018 tullaan tarvitsemaan erityisesti resursseja kaupungin uuden joukkoliikennejärjestelmän rakentamiseen. Resurssit kohdennetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 2016 hyväksymien joukkoliikenteenpalvelutasotavoitteiden mukaisesti. Resursseja on varattava myös uuden liikennepalvelulain vaatimusten mukaisen kuljetusten tietojärjestelmän tai tietojärjestelmäpalvelun hankintaan.

145 Kaupunkikehityslautakunnan tuloslaskelma 50 KAUPUNKIKEHITYS- TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% LAUTAKUNTA 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 18 964 779 19 577 915 18 607 488 18 647 488-4,8 MAKSUTUOTOT 87 715 82 743 39 000 39 000-52,9 TUET JA AVUSTUKSET 513 057 357 615 260 000 260 000-27,3 MUUT TOIMINTATUOTOT 22 563 668 22 945 001 22 291 388 22 417 388-2,3 TOIMINTATUOTOT 42 129 219 42 963 274 41 197 876 41 363 876-3,7 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -15 738 680-15 076 118-15 545 622-15 568 602 3,3 PALKAT JA PALKKIOT -12 077 771-11 539 994-12 186 870-12 205 740 5,8 HENKILÖSIVUKULUT -3 660 909-3 536 124-3 358 752-3 362 862-4,9 ELÄKEKULUT -2 955 871-2 698 977-2 787 362-2 790 582 3,4 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT -705 038-837 147-571 390-572 280-31,6 PALVELUJEN OSTOT -14 957 173-15 570 438-17 103 808-17 002 224 9,2 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -9 192 507-9 039 242-9 564 943-9 314 943 3,1 AVUSTUKSET -299 586-343 869-335 000-335 000-2,6 MUUT TOIMINTAKULUT -1 376 258-1 445 187-1 424 635-1 424 635-1,4 TOIMINTAKULUT -41 564 204-41 474 853-43 974 008-43 645 404 5,2 TOIMINTAKATE 565 015 1 488 421-2 776 132-2 281 528-253,3 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET SUUNNITELMAN MUKAI- SET POISTOT -11 817 402-11 853 101-11 851 450-11 851 450-0,0 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET -11 817 402-11 853 101-11 851 450-11 851 450-0,0 TILIKAUDEN TULOS -11 252 387-10 364 681-14 627 582-14 132 978 36,4 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -11 252 387-10 364 681-14 627 582-14 132 978 36,4 Kaupunkikehityspalveluiden hallinnon toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Tekninen lautakunta Yhdistetty kaupunkikehityslautakuntaan 6/2017 Kokoukset 8 4 Käsitellyt asiat 87 44 Kulut 27 567 17 393 /asia 317 395 /kokous 3 446 4 348 Kaupunkikehityslautakunta Yhdistetty tekninen- ja kaupunkisuunnittelulautakunta 6/2017 Kokoukset ja seminaarit 11 11 Käsitellyt asiat 250 250 Kulut 36 725 36 666 /asiat 147 147 /kokous 3 339 3 333 Toimialahallinto Kulut 217 220 198 617 168 353 167 707

146 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla 130 000 130 000 Vakinaista henkilöstöä 0,5 0,5 0,5 0,5 Tuotot 115 3 382 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 213 340 227 110 283 558 283 558 V-S aluepelastuslaitos Kulut 3 922 304 3 971 091 3 954 405 3 881 456 /asukas 73,23 73,68 74,05 72,69 Tuotot Väestönsuojelu Kulut 2 099 1 629 1 187 1 169 /asukas 0,04 0,03 0,02 0,02 Tuotot Teknisen toimen hallinto yhteensä Tuotot 115 3 382 0 0 Kulut 4 169 190 4 188 730 4 290 670 4 216 998 Netto -4 169 075-4 185 348-4 290 670-4 216 998 Tilapalvelujen toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 Kulut 122 361 83 941 87 980 87 710 Tuotot 400 3 790 Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 80 072 69 474 120 423 120 423 Talonsuunnittelu Asukasluku, 31.12. 53 600 54 000 53 400 53 400 Kulut 285 227 325 290 323 566 323 045 /asukas 5,32 6,02 6,06 6,05 Vakinaista henkilöstöä 1 5 5 5 Tuotot Isännöinti Isännöinti ja kiinteistöjen valvonta Isännöidyt kiinteistöt m² 267 951 268 007 266 304 266 304 Kulut 575 434 737 070 657 356 657 156 Etävalvotut kiinteistöt (LVI) kpl 67 70 73 73 Vakinaista henkilöstöä 6 8 8 8 Tuotot 10 067 5 086 Talonmiespalvelut Palvelua saavat kiinteistöt m² 267 951 268 007 266 304 266 304 Kulut 1 476 965 1 366 238 1 381 204 1 380 625 Vakinaista henkilöstöä 29 30 30 30 Tuotot 32 443 1 020 10 000 10 000 Torialueet m² 9 477 9 477 9 477 9 477 Kulut 80 925 100 331 77 327 77 186 /m² 8,54 10,59 8,16 8,14 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 Tuotot 104 883 109 728 109 750 109 750 Käytössä olevien kiinteistöjen käyttömenot, m² 252 003 252 443 243 995 243 995 Kulut 6 437 051 6 300 441 6 539 275 6 352 784

147 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 /m²/kk 2,13 2,08 2,23 2,17 Tuotot 17 890 534 18 168 794 17 334 396 17 358 396 Tyhjät ja vajaakäytössä olevat kiinteistöt, m² (sis.poistot) 22 233 17 891 24 252 24 252 Tilaneliöihin sisältynyt vain tyhjänä olevat koko kiinteistöt, 2017 KHE alkaen myös yksittäiset tilat, kuten eurotiedoissakin Kulut 1 078 635 997 810 1 443 729 1 345 729 /m²/kk 4,04 4,65 4,96 4,62 Tuotot 965 697 1 038 530 1 443 729 1 345 729 Kiinteistöjen vuosikorjaukset Kulut 1 043 798 1 183 392 1 283 095 1 282 931 Vakinaista henkilöstöä 7 7 7 7 Tuotot 0 4 255 Tilapalvelut yhteensä Tuotot 19 004 024 19 331 203 18 897 875 18 823 875 Kulut 11 100 396 11 094 513 11 793 532 11 507 166 Netto 7 903 628 8 236 690 7 104 343 7 316 709 Poistot 7 950 121 8 010 980 8 009 329 8 009 329 Netto -46 493 225 710-904 986-692 620 Pinta-ala yhteensä, m 2 274 236 270 334 268 247 268 247 Kaikki kiinteistöt, /m²/kk (ilman poistoja) 3,37 3,42 3,66 3,57 Kaikki kiinteistöt, poistot, /m 2 /kk 2,42 2,47 2,49 2,49 Kaikki kiinteistöt, menot yht. /m²/kk 5,79 5,89 6,15 6,06 Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelujen toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut Kulut 273 339 315 132 243 882 240 830 Vakinaista henkilöstöä 3 3 3 3 Tuotot 55 506 70 567 Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 156 429 107 266 53 586 53 586 Ravitsemispalvelut Monitoimikeittiö Kimara ja muut kokopäivähoitolaitosten keittiöt palvelukeittiöineen ja Halikon koulukeskus Suoritteet* 850 000 910 000 900 000 900 000 Kulut 3 463 731 3 337 133 3 310 003 3 309 651 /suorite 4,07 3,67 3,68 3,68 Vakinaista henkilöstöä 46 46 46 46 Tuotot 3 097 011 3 641 474 2 822 259 2 822 259 Salon keskuskeittiö palvelukeittiöineen Suoritteet* 1 450 000 1 460 000 1 450 000 1 450 000 Kulut 4 388 441 4 165 923 4 331 124 4 330 772 /suorite 3,03 2,85 2,99 2,99 Vakinaista henkilöstöä 54 54 54 54 Tuotot 4 895 177 4 887 202 4 852 935 4 852 935 Valmistavat koulujen ja päiväkotien keittiöt palvelukeittiöineen

148 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Suoritteet* 620 000 700 000 680 000 680 000 Kulut 2 108 733 2 230 329 2 172 664 2 172 077 /suorite 3,4 3,19 3,2 3,19 Vakinaista henkilöstöä 27 27 26 26 Tuotot 2 203 480 2 177 734 2 040 479 2 040 479 Ravitsemispalvelut yhteensä Tuotot 10 251 174 10 776 977 9 715 673 9 715 673 Kulut 10 234 244 10 048 517 10 057 673 10 053 330 Netto 16 930 728 460-342 000-337 657 Puhtaanapitopalvelut Koulujen puhtaanapito, siivousala m 2 93 400 93 400 93 400 93 400 Kulut 1 895 176 1 846 313 1 854 390 1 854 390 /m 2 /kk 1,69 1,65 1,65 1,65 Vakinaista henkilöstöä 68 68 67 67 Tuotot 2 306 555 2 263 886 2 322 217 2 322 217 Päiväkotien puhtaanapito, siivousala m 2 21 000 22 000 22 000 22 000 Kulut 974 609 977 064 909 190 909 190 /m 2 /kk 3,87 3,7 3,44 3,44 Vakinaista henkilöstöä 41 41 40 40 Tuotot 1 239 491 1 304 237 1 265 096 1 265 096 Liikuntatoimen puhtaanapito, siivousala m 2 23 500 23 500 23 500 23 500 Kulut 431 119 480 773 465 255 465 255 /m 2 /kk 1,53 1,7 1,65 1,65 Vakinaista henkilöstöä 12 12 12 12 Tuotot 533 231 533 048 532 608 532 608 Nuorisotoimen puhtaanapito, siivousala m 2 4 700 4 700 4 700 4 700 Kulut 31 546 20 281 22 050 22 050 /m 2 /kk 0,56 0,36 0,39 0,39 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 Tuotot 50 446 39 525 39 517 39 517 Kirjastojen puhtaanapito, siivousala m 2 7 700 7 700 7 700 7 700 Kulut 98 234 124 393 111 580 111 580 /m 2 /kk 1,06 1,35 1,21 1,21 Vakinaista henkilöstöä 3 3 3 3 Tuotot 133 609 135 831 127 199 127 199 Virastojen ja toimistojen puht.pito, siivousala m 2 21 500 21 500 21 500 21 500 Kulut 176 800 199 368 172 355 172 355 /m 2 /kk 0,69 0,77 0,67 0,67 Vakinaista henkilöstöä 4 4 4 4 Tuotot 326 110 327 921 333 418 333 418 Liikelaitosten puhtaanapito, siivousala m 2 545 545 545 545 Kulut 18 219 15 226 36 470 36 470 /m 2 /kk 2,79 2,33 5,58 5,58 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 Tuotot 8 477 9 211 6 929 6 929 Yhteiset palvelut Kulut 827 318 491 317 692 667 655 400 Vakinaista henkilöstöä 12 12 12 12 Tuotot 74 535 100 Puhtaanapitopalvelut yhteensä Tuotot 4 672 454 4 613 759 4 626 984 4 626 984 Kulut 4 453 021 4 154 735 4 263 957 4 226 690

149 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Netto 219 433 459 024 363 027 400 294 Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut yhteensä Tuotot 14 923 628 15 390 736 14 342 657 14 342 657 Kulut 14 687 265 14 203 252 14 321 630 14 280 020 Netto 236 363 1 187 484 21 027 62 637 Poistot ja arvon alentumiset Ravitsemuspalvelut 85 748 103 743 103 743 103 743 Puhtaanapitopalvelut 0 0 0 Yhteensä 85 748 103 743 103 743 103 743 Netto 150 615 1 083 741-82 716-41 106 *Suoritteen mittana on yksi ateriasuorite, joka sisältää osuudet valmistuksesta, jakelusta, tarjoilusta ja jälkitöistä. Tavanomainen lounas saa arvon yksi (1) ateriasuorite, aamupala, välipala ja iltapala 0,5. Erikoisruokavalion lounas saa arvon 1,5, aamupala, välipala ja iltapala 0,75 Maankäyttöpalvelujen hallinnon toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Kaupunkisuunnittelulautakunta Yhdistetty kaupunkikehityslautakuntaan 6/2017 Kokoukset ja seminaarit 11 11 Käsitellyt asiat 218 212 Kulut 34 678 35 256 /asiat 159,07 166,3 /kokous 3 153 3 205 Hallinto Vakituinen henkilöstö 0,5 0,5 0,5 0,5 Kulut 52 876 62 394 56 501 56 384 Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla 40 000 40 000 Tuotot Maankäyttöpalvelujen hallinto yhteensä Tuotot 0 0 0 0 Kulut 87 554 97 650 96 501 96 384 Netto -87 554-97 650-96 501-96 384 Kiinteistö ja mittauspalvelujen toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 90 315 81 390 67 971 67 971 Myönnetyt toimintatuet Yksityistiekulut 311 409 337 228 347 436 346 937 josta avustuksia 299 586 325 000 335 000 335 000 Avustettavia teitä km 909 950 940 940 /km 343 355 370 369 Tielautakunnan toimituksia/v 5 5 1 1 Tuotot 1 505 500 800 800 Tonttipalvelut Maa- ja vesialueet Kulut 382 011 346 070 388 822 388 552 Kaupungin pinta-ala (km 2 ) 2 100 2 100 2 100 2 100 / km 2 182 165 185 185 Tonttien varaus (kpl/v) 32 25 15 15 Luovutusilmoitukset (kpl/v) 700 800 800 800 Vakinaista henkilöstöä 4 3,5 4 4 Tonttivuokratuotot 3 566 177 3 589 731 3 397 500 3 597 500

150 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Talousmetsät Metsää (ha) 2 410 2 380 2 400 2 400 Kulut 171 349 157 557 154 324 154 324 Vakinaista henkilöstöä 2 2,5 2,5 2,5 Kuluista 55 % kohdistuu talousmetsiin ja 45 % muihin ammattitaitoa vaativiin tehtäviin Kulut /ha 39,1 36,41 35,37 35,37 Tuotot /ha 172 137 146 146 Tuotot 415 406 325 000 350 000 350 000 Kiinteistönmuodostuspalvelu Kulut 230 273 185 428 228 514 228 514 Toimitusmääräykset kpl 52 20 20 20 Kaupanvahvistuksia kpl 16 20 25 25 Osoitteenmuutospäätöksiä kpl 19 30 30 30 Palvelutapahtumien määrä /vuosi 2 500 3 000 3 000 3 000 /toimenpide 89,01 60,4 74,31 74,31 Vakinaista henkilöstöä 4 4 4 4 Tuotot 26 209 39 698 28 500 28 500 Mittauspalvelut Kulut 400 099 379 136 383 272 382 585 Mittaustapahtumien lukumäärä kpl/v 770 750 800 800 /kaupungin km 2 191 181 183 182 Vakinaista henkilöstöä 6 6 6 6 Tuotot 12 531 24 060 15 110 15 110 Paikkatietopalvelut Kulut 221 399 173 887 181 202 179 148 Koulutus- ja opastustapahtumien määrä kpl 550 700 500 500 Ylläpidettävää opaskarttaa km² 2 100 2 100 2 100 2 100 /kaupungin km 2 105,43 82,8 86,29 85,31 Vakinaista henkilöstöä 2 2 2 2 Tuotot 11 065 9 022 8 800 8 800 Kiinteistö- ja mittauspalvelut yhteensä Tuotot 4 032 893 3 988 011 3 800 710 4 000 710 Kulut 1 716 540 1 579 306 1 683 570 1 680 060 Netto 2 316 353 2 408 705 2 117 140 2 320 650 Yleisten alueiden ylläpidon ja kehittämisen palvelujen toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 276 219 248 204 73 169 73 169 Kunnallistekniikan suunnittelu Kulut 256 976 401 105 382 771 381 744 Vakinaista henkilöstöä 4 5 4 4 /asukas 4,7 7,33 7 6,98 Tuotot 20 382 33 169 24 000 44 000 Kunnallistekniikan rakentaminen Seuranta päättynyt 2017 Kulut 231 879 37 Vakinaista henkilöstöä 0 0 Kunnallisteknisen rakentamisen investoinnit, 2 014 405 4 424 000 Kulut / investointi 0,12 0 Liikenneväylien kunnossapito Kunnossapidetyt tiet, m 2 2 098 000 2 062 000 2 000 000 2 000 000 Kulut 1 820 869 1 945 558 1 890 679 1 890 126

151 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Vakinaista henkilöstöä 11 12 12 12 /kunnossapito m 2 (brutto) 0,87 0,94 0,95 0,95 Tuotot 73 180 84 589 14 900 34 900 Ajoneuvojen siirtäminen ja hävittäminen Siirretyt ajoneuvot 73 60 70 70 Kulut 2 821 3 727 3 300 3 300 /ajoneuvo 39 62 47 47 Tuotot 1 440 930 1 000 1 000 Katuvalaistuksen ylläpito Valaisinyksiköt 11 500 11 500 11 500 11 500 Kulut 591 045 548 236 514 500 514 207 /valaisinyksikkö 51,4 47,67 44,74 44,71 Tuotot 12 335 6 512 6 500 6 500 Vanhojen kaatopaikkojen ja maankaatopaikkojen hoito ja tarkkailuohjelman toteutus Vanhat kaatopaikat ja maankaatopaikat 5 5 5 5 Kulut 71 872 75 593 79 809 79 809 /kaatopaikka 14 374 15 119 15 962 15 962 Tuotot 1 427 1 228 1 500 1 500 Venepaikat kpl 170 170 170 170 Kulut 22 064 23 256 23 272 23 272 /venepaikka 130 137 137 137 Tuotot 13 524 15 036 13 500 13 500 Puistot Ylläpito, ha 838 838 838 838 Kulut 1 386 580 1 372 533 1 376 167 1 463 193 / ha 1 655 1 638 1 642 1 746 Puistometsät ha 661 661 661 661 Puistot ha 160 160 160 160 Maisemapellot ha 7 7 7 7 Leikkipaikat kpl 91 91 91 91 Vakinaista henkilöstöä 14 14 14 14 Tuotot 42 759 1 420 Matonpesupaikat Matonpesupaikat, kpl 13 13 13 13 Kulut 24 754 28 573 26 770 26 770 /matonpesupaikka 1 904 2 198 2 059 2 059 Muut yleiset alueet Ha 90 90 90 90 Kulut 9 235 10 673 10 550 10 550 /ha 103 119 117 117 Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen yhteensä Tuotot 165 047 142 884 61 400 101 400 Kulut 4 418 095 4 409 291 4 307 818 4 392 971 Netto -4 253 048-4 266 407-4 246 418-4 291 571

152 Kaupunkisuunnittelun toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 15 095 24 11 469 11 469 Oma kaupunkisuunnittelu Kulut 752 890 685 355 822 906 821 145 Vakinaista henkilöstöä 11 9 9 Tuotot 52 518 23 174 /asukas 14,06 12,72 15,27 15,23 Ostopalveluna hankittu suunnittelu Kulut 58 867 146 897 130 000 130 000 /asukas 1,1 2,73 2,41 2,41 Kaupunkisuunnittelu yhteensä Tuotot 52 518 23 174 0 0 Kulut 811 757 832 252 952 906 951 145 Netto -759 239-809 078-952 906-951 145 Liikennepalveluiden toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Liikennepalvelut: Henkilöliikennepalvelut Tehtyjen matkojen määrä 211 022 230 000 376 000 376 000 Kulut 847 652 1 151 821 2 370 261 2 364 039 Joukkoliikenteen tuki 254 655 303 393 251 500 251 500 /matka netto 2,81 3,69 5,64 5,62 Koulukuljetukset Kuljetettavia oppilaita 1 811 1 810 1 810 1 810 Kulut 2 915 897 3 097 317 3 311 809 3 311 369 Tuotot 2 885 426 2 980 491 2 980 545 2 980 545 /oppilas/v 1 610 1 711 1 830 1 829 Ateriakuljetukset Kuljetuttavia aterioita 54 256 60 000 55 000 55 000 Kulut 809 855 820 719 845 311 845 253 Tuotot 810 912 800 000 863 189 863 189 /ateria/v 14,93 13,68 15,37 15,37 Vakinaista henkilöstöä 4 4 4 4 Liikennepalvelut yhteensä Tuotot 3 950 993 4 083 884 4 095 234 4 095 234 Kulut 4 573 404 5 069 857 6 527 381 6 520 661 Netto -622 411-985 973-2 432 147-2 425 427 Rakennus- ja ympäristövalvonta Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Rakennusvalvonta Vuonna 2017 aloitettu rakennusjärjestyksen uusimistyön myötä uusi rakennusjärjestys otetaan käyttöön. Siirrytään sähköiseen työmaa-aikaiseen valvontaan, lupa-asiakirjat ovat luettavissa sähköisessä muodossa ja tarkastusmerkinnät tehdään suoraan ohjelmaan työmaalla. Riskinä tässä toiminnassa on yhteyksien riittävyys sekä varsinkin suurten piirustusten luettavuus sähköisesti. Sähköinen asiakaspalvelu lisää ICT-menoja, tämä huomioidaan vuoden 2018 taksojen tarkastuksessa.

153 Ympäristönsuojelu Valvonnan suunnitelmallisuus ja määrämittaisuus vahvistuu lakisääteisen valvontaohjelman v 2017 käyttöönotosta johtuen. Sähköiseen lupakäytäntöön siirtymisen aikataulu on tarkoituksenmukaista määritellä vuoden 2018 aikana. Henkilöstöresurssien niukkuudesta johtuva palvelutason aleneminen, toiminnan haavoittuvuus sekä ympäristön laadun vaarantuminen ovat nähtävissä oleva riski toiminnalle. Ympäristöterveydenhuolto Riittävä riskiperusteisen valvonnan toteutuminen. Tavoitteena suunnitelmallisen valvonnan toteumaprosentti toimialoittain yli 90 %. Valmistaudutaan maakuntaan siirtymiseen ja osallistutaan aktiivisesti työryhmissä työskentelyyn. Merkittävimpänä riskinä yksikön henkilöresursseissa tapahtuvat yllättävät muutokset sekä maakuntavalmistelun edellyttämä lisätyö. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Rakennusvalvonta Uutena määrärahana 5.000 hallintopakkotoimenpiteiden loppuunsaattaminen kaupungin kustannuksella (esim. rakennettua ympäristöä koskevat siivoukset ja kunnostukset). Jatketaan vuoden 2009 jälkeen saapuneiden paperisten lupa-asiakirjojen digitoinnin selvittelyä ja sitä edeltävää seulontaa ja metatietojen tarkistusta. Toimintamenot koostuvat pääosin henkilöstökuluista ja tulot rakennuslupamaksuista Ympäristönsuojelu Valvontasuunnitelma toteutetaan mahdollisimman sujuvasti huomioiden riskikartoitus. Ylijäämämaiden hallittu sijoittaminen vaatii edelleen valvontaa ja tiedotusta. Tehtävien priorisointi sekä työhyvinvoinnin edistäminen ovat toiminnan ylläpidon kannalta oleellisia seikkoja. Talousarvioon menokohtaan 4344, muut asiantuntijapalvelut, on sisällytetty Valonian jäsenmaksu 24.100 kokonaisuudessaan poiketen aiemmasta, jolloin määräraha oli jaettu kaupunginhallituksen ja ympäristönsuojelun osalle. Näin ollen se ei kasvata kaupungin kokonaisbudjettia. Sen sijaan uutuus budjettiesityksessä on osallistuminen Valonian vesiensuojelu- ja vesihuoltoyhteistyöhön 5.000. Salon kaupunki on useita vuosia saanut vesiensuojelu- ja vesihuoltoyhteistyöpalveluja osallistumatta kustannuksiin, asia tulisi saattaa vuonna 2018 asianmukaiseen tilaan. Toinen menoerä, jota raamibudjetissa ei ole huomioitu on Enäjärven pohjapadon rakentamiskustannuksiin osallistuminen, muut asiantuntijapalvelut 2.590. Osallistuminen hankkeen kustannuksiin perustuu kaupungin sitoutumiseen pohjapadon rakentamiseen ennen kuntaliitosta sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökseen 52, 9.4.2014. Toimintatuotot ovat 20 000 raamissa esitettyä suuremmat johtuen valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten maksullisuudesta.

154 Ympäristöterveydenhuolto Toteutetaan valvontaa riskinarvioinnin perusteella laaditun valvontasuunnitelman mukaisesti. Erityisenä tavoitteena valvonnan vaikuttavuuden lisääminen. Valvonnan vaikuttavuutta parannetaan tarkastustoiminnan ohella käyttämällä valvontaa tukevia toimia, kuten kouluttamista ja tiedottamista sekä toiminnanharjoittajien kannustamista huolehtimaan lainsäädännössä asetettujen velvollisuuksien täyttämiseen. Ympäristöterveydenhuollon maakuntaan siirtymiseen liittyvä valmistelutyö jatkuu. Terveysvalvonnan kalustomääräraha 7.300 euroa sisältää uuden melumittarin hankinnan 6.000 (alv 0 %). Edellinen mittari on hankittu 1987 eikä se vastaa nykyisen asumisterveysasetuksen 545/2015 vaatimuksia. Rakennus- ja ympäristölautakunnan tuloslaskelma 70 RAKENNUS- JA YMPÄ- TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% RISTÖLTK 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 175 981 165 049 90 900 90 900-44,9 MAKSUTUOTOT 399 179 472 773 569 000 589 000 24,6 TUET JA AVUSTUKSET 5 116 0 0 0 MUUT TOIMINTATUOTOT 1 275 0 0 0 TOIMINTATUOTOT 581 550 637 822 659 900 679 900 6,6 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -1 695 210-1 702 329-1 743 330-1 739 790 2,2 PALKAT JA PALKKIOT -1 281 171-1 306 321-1 344 830-1 341 930 2,7 HENKILÖSIVUKULUT -414 039-396 009-398 500-397 860 0,5 ELÄKEKULUT -334 676-302 491-335 970-335 470 10,9 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT -79 363-93 517-62 530-62 390-33,3 PALVELUJEN OSTOT -206 644-283 099-324 833-298 039 5,3 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -12 306-17 686-27 260-27 260 54,1 AVUSTUKSET -5 274-10 000-10 000-10 000 0,0 MUUT TOIMINTAKULUT -92 367-92 942-96 510-96 510 3,8 TOIMINTAKULUT -2 011 801-2 106 056-2 201 933-2 171 599 3,1 TOIMINTAKATE -1 430 250-1 468 234-1 542 033-1 491 699 1,6 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -1 430 250-1 468 234-1 542 033-1 491 699 1,6 Rakennus- ja ympäristövalvonnan toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Rakennus- ja ympäristölautakunta Kokoukset 11 11 11 11 Käsitellyt asiat 168 180 180 180 Kulut 32 227 32 828 36 442 36 266 /asia 192 182 202 201 /kokous 2 930 2 984 3 313 3 297 Osaston hallinto Kulut 43 809 46 663 46 400 46 400 Varhaiseläkemenoperusteisen määräraha 10 000 10 000 Vakinaista henkilöstöä 0,5 0,5 0,5 0,5 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut

155 Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Kulut 86 395 79 022 82 720 82 720 Lakipalvelut; tekninen sektori Kulut 50 097 47 082 47 500 47 500 Vakinaista henkilöstöä 0,5 0,5 0,5 0,5 Rakennusvalvonta Rakentamiseen liittyvät luvat, kpl 633 750 750 750 Kulut 570 266 654 635 718 294 694 009 /käsitelty lupa 901 873 958 925 Vakinaista henkilöstöä 8 9 9 9 Tuotot 298 973 346 390 340 000 360 000 Ympäristönsuojelu Tarkastukset, luvat, lausunnot ja ilmoitukset 560 610 690 690 Kulut 504 073 503 500 526 190 524 899 /suorite 900 825 763 761 Vakinaista henkilöstöä 7 7 7 7 /asukas 9,22 9,2 9,62 9,6 Tuotot 106 033 126 383 149 000 149 000 Ympäristöterveydenhuolto Terveysvalvonnan tarkastukset ja luvat 610 650 600 600 Kulut 420 765 411 349 422 005 421 418 /tarkastus ja lupa 690 633 703 702 Vakinaista henkilöstöä 6,5 6,5 6,5 6,5 Tuotot 84 772 70 877 80 500 80 500 Eläinlääkinnän tarkastukset ja käynnit 3 831 4 000 4 000 4 000 Kulut 375 718 389 535 376 762 372 782 /tarkastus ja käynti 98,07 97,38 94,19 93,2 Vakinaista henkilöstöä 4,5 4,5 4,5 4,5 Tuotot 91 772 94 172 90 400 90 400 Löytöeläimet 83 150 100 100 Kulut 14 846 20 464 18 340 18 325 /löytöeläin 179 136 183 183 Lupa- ja valvontaosasto yhteensä Tuotot 581 550 637 822 659 900 679 900 Kulut 2 011 801 2 106 056 2 201 933 2 171 599 Netto -1 430 251-1 468 234-1 542 033-1 491 699

156 Salon kaupungin tuloslaskelma, ilman liikelaitosta KAUPUNKI YHTEENSÄ TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 32 692 200 35 471 632 32 561 935 32 651 935-7,9 MAKSUTUOTOT 18 232 674 18 338 812 18 184 412 18 204 412-0,7 TUET JA AVUSTUKSET 5 950 075 4 532 885 4 766 746 4 776 746 5,4 MUUT TOIMINTATUOTOT 25 983 423 25 915 855 25 535 959 25 661 959-1,0 TOIMINTATUOTOT 82 858 371 84 259 184 81 049 052 81 295 052-3,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -158 543 392-160 611 341-159 618 642-157 133 762-2,2 PALKAT JA PALKKIOT -122 234 116-123 799 665-126 631 744-124 590 554 0,6 HENKILÖSIVUKULUT -36 309 276-36 811 676-32 986 898-32 543 208-11,6 ELÄKEKULUT -28 822 703-27 818 077-27 005 418-26 657 488-4,2 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT -7 486 574-8 993 599-5 981 480-5 885 720-34,6 PALVELUJEN OSTOT -153 341 705-156 003 238-162 772 968-161 652 547 3,6 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -16 161 081-16 382 000-17 314 726-17 064 726 4,2 AVUSTUKSET -20 447 367-18 299 411-17 886 382-17 770 382-2,9 MUUT TOIMINTAKULUT -21 431 068-21 725 042-22 942 978-22 872 538 5,3 TOIMINTAKULUT -369 924 613-373 021 033-380 535 696-376 493 955 0,9 TOIMINTAKATE -287 066 242-288 761 849-299 486 644-295 198 903 2,2 VEROTULOT 196 897 668 186 850 000 191 350 000 194 100 000 3,9 VALTIONOSUUDET 108 936 027 105 000 000 103 600 000 104 000 000-1,0 RAHOITUSTUOTOT JA -KU- LUT KORKOTUOTOT 433 085 441 000 441 000 441 000 0,0 MUUT RAHOITUSTUOTOT 1 939 158 1 756 305 1 756 305 1 756 305 0,0 KORKOKULUT -1 665 084-2 250 000-2 250 000-2 000 000-11,1 MUUT RAHOITUSKULUT -34 989-12 500-12 500-12 500 0,0 RAHOITUSTUOTOT JA -KU- LUT 672 171-65 195-65 195 184 805-383,5 VUOSIKATE 19 439 625 3 022 956-4 601 839 3 085 902 2,1 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET SUUNNITELMAN MUKAI- SET POISTOT -14 325 859-12 800 994-12 709 923-12 709 923-0,7 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET -14 325 859-12 800 994-12 709 923-12 709 923-0,7 TILIKAUDEN TULOS 5 113 766-9 778 037-17 311 762-9 624 021-1,6 POISTOERON MUUTOS 461 672 461 746 461 746 461 746 0,0 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 5 575 438-9 316 291-16 850 016-9 162 275-1,7

157 Liikelaitos Salon Vesi Liikelaitos Salon veden toimintastrategia 2018-2021 Liikelaitos Salon Vesi toimittaa asiakkailleen hyvälaatuista puhdasta vettä ja huolehtii jäteja sadevesien viemäröinnistä sekä jätevesien puhdistamisesta toiminta-alueellaan siten, että vesistöt ja muu ympäristö säilyvät mahdollisimman puhtaina. Liikelaitos hoitaa taloutensa kaupunginvaltuuston antamien talousarviotavoitteiden mukaisesti. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Kilpailukykyiset taksat muihin vesihuoltolaitoksiin nähden, huomioiden taloudelliset tavoitteet. Liikelaitoksen talouden pitäminen erinomaisessa kunnossa. Toteutetaan esitetyt kehittämissuunnitelman mukaiset hankkeet aikataulun mukaisesti. Varmistetaan, että vesihuoltolaitoksen toiminta on lakien ja ympäristölupien edellyttämällä tasolla. Kiinnitetään erityistä huomiota hulevesien eriyttämiseen jätevesiviemäristä. Yhdistetään mahdollisuuksien mukaan alueen vesihuoltoverkostot. Varmistetaan kuluttajille puhtaan veden korkea laatu saneeraamalla vesihuoltoa koko toiminta-alueella. Verkostotiedot siirretään sähköiseen muotoon mahdollisimman nopeasti. Vesihuoltoverkostojen paikkatiedot tallennetaan kaikkien käytössä olevaan tietokantaan. Liikelaitos Salon Veden on valmisteltava päätös vesihuollon toiminta-alueen määrittämisestä Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui ajanjaksolle 2011 2030. Suunnitelma ohjaa kaupunkialueen vesihuollon kehitystä sekä liikelaitoksen toiminta-alueella että haja-asutusalueella. Puhtaan veden osalta tärkeä tehtävä on huolehtia jatkuvasti siitä, että koko toiminta-alueella tarjotaan asiakkaille laadukasta ja vaatimukset täyttävää puhdasta vettä. Edellisestä seuraa, että vesijohtoverkostoa ja vesihuollon valvontajärjestelmää päivitetään jatkuvasti Salon veden toiminta-alueella. Viemärilaitoksen osalta saneerataan viemäriverkostoa erillisviemäröinnin lisäämiseksi ja vuotovesien vähentämiseksi sekä päivitetään viemärilaitostekniikkaa. Toimintamenot, vesihuolto: Vesilaitoksen osalta merkittävimmät toimintamenot ovat henkilöstökulut ja verkoston sekä tekniikan yllä- ja kunnossapitokulut. Verkoston kunto on suurin menoihin vaikuttava tekijä, em. voi seurata arvaamattomiakin kustannuksia. Verkostoja ei ehditä kunnostamaan niin nopeasti kuin kulumisesta yms. johtuva rapautuminen aiheuttaa. Toimintatulot, vesihuolto: Vesihuollon taksaan kuuluvat käyttömaksu, perusmaksu ja liittymismaksu. Käyttömaksun suuruus on puhtaan veden osalta 1,32 /m3 (alv 0 %) ja jätevesimaksu 2,30 /m3 (alv 0 %). Liittymismaksu määräytyy kiinteistön kerrosalan mukaan. Tilaustyöt laskutetaan tilaajalta aiheutuneitten kustannusten mukaan.

158 Liikelaitos Salon Veden tuloslaskelma TP 2016 TA2017 LTK 2018 KJE 2018 TA% Liikevaihto 8 970 599 8 729 762 8 993 232 8 993 232 3,0 % Varastojen lis.(+) tai väh. (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoim. muut tulot 20 533 12 858 0 0 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilik. aikana -1 136 441-989 657-1 032 730-1 032 730 4,4 % Varastojen lis.(+) tai väh.(-) Palvelujen ostot -1 130 988-1 005 818-1 024 537-1 018 061 1,2 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -948 729-931 327-893 110-893 110-4,1 % Henkilösivukulut -259 033-324 008-260 678-260 678-19,5 % Eläkekulut -239 127-257 471-218 998-218 998-14,9 % Muut henkilösivukulut -19 906-66 537-41 680-41 680-37,4 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 480 096-2 457 288-2 457 288-2 457 288 0,0 % Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut -151 170-144 164-139 993-139 993-2,9 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 884 675 2 890 358 3 184 896 3 191 372 10,4 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot 0 0 0 0 Muut rahoitustulot 891 341 600 600 76,0 % Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta -1 562 805-1 562 805-1 562 805-1 562 805 0,0 % Muut rahoituskulut -16 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunn. eriä 1 322 745 1 327 894 1 622 691 1 629 167 22,7 % Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 1 322 745 1 327 894 1 622 691 1 629 167 22,7 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 72 852 72 852 0 0 Vapaaeht. varauksien lis.(-) tai väh.(+) 0 0 0 0 Tuloverot 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 395 597 1 400 746 1 622 691 1 629 167 16,3 % VESILAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,65 % 6,66 % 7,34 % 7,35 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 6,65 % 6,66 % 7,34 % 7,35 % Voitto, % 14,75 % 15,21 % 18,04 % 18,12 %

159 Liikelaitos Salon Veden rahoituslaskelma TP2016 TA2017 LTK 2018 KJE 2018 TA% Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 884 675 2 890 358 3 184 896 3 191 372 0,2 % Poistot ja arvonalentumiset 2 480 096 2 457 288 2 457 288 2 457 288 0,0 % Rahoitustuotot ja -kulut -1 561 930-1 562 464-1 562 205-1 562 205 0,0 % Satunnaiset erät 0 0 0 0 Tuloverot 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä / alijäämä 3 802 841 3 785 182 4 079 979 4 086 455 0,2 % Investointien rahavirta Investointimenot -3 268 085-4 295 000-5 045 000-3 945 000-21,8 % Rahoitusosuudet investointimenoihin 257 465 20 000 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 0 0 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 792 221-489 818-965 021 141 455-114,7 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset muilta 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset kunnalta 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset muilta 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta 0 0 0 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -792 221 0 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 0 Saamisten muutos kunnalta 0 0 0 0 Saamisten muutos muilta -612 762 0 0 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 0 0 Korottomien velkojen muutos muilta -179 459 0 0 0 Rahoituksen rahavirta -792 221 0 0 0 Rahavarojen muutos 0-489 818-965 021 141 455

160 Vesihuollon toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT. 2017 LTK 2018 KJ 2018 Vesilaitoksen johtokunta Kokoukset 8 8 7 7 Käsitellyt asiat 66 70 64 64 Kulut 5 968 7 210 6 000 6 000 /asia 90 83 94 94 /kokous 746 845 857 857 Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä 6 4 4 4 Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut yhteensä 78 412 98 380 67 438 67 438 Vedenjakelu Veden myynti, m 3 2 536 602 2 564 800 2 560 368 2 560 368 Kulut sis. johtokunta ja hallinto 1 476 090 1 464 785 1 454 249 1 450 831 /m 3 0,58 0,57 0,57 0,57 Vesijohtoa, km 1 474 1 451 1 453 1 453 Vuotovesi, % 19 17 18 18 Vakinaista henkilöstöä 8 8 8 8 Kulutusmaksu ja perusmaksu 3 958 386 3 958 386 Kulutusmaksu, 3 344 046 3 379 933 Perusmaksu, 578 372 578 418 Liittymismaksu, 87 579 69 820 63 820 63 820 Muut toimintatuotot 68 314 60 292 48 230 48 230 Tuotot yhteensä 4 078 311 4 088 463 4 070 436 4 070 436 Jäteveden puhdistus ja viemäröinti Jäteveden käsittely, laskutettavat m 3 2 094 875 2 111 790 2 094 900 2 094 900 Jäteveden käsittely ( sis. sadevedet ), m 3 3 773 504 4 634 200 4 870 000 4 870 000 Kulut sis. johtokunta ja hallinto 2 150 270 1 930 189 1 896 799 1 893 741 /m 3 1,03 0,91 0,91 0,9 Viemäriä, km 545 526 546 546 Sadevesiviemäriä, km 189 191 191 191 Puhdistamot, kpl 5 4 4 4 Pumppaamot, kpl 159 159 159 159 Vuotovesi, % 45 51 51 51 Jätevesitaksa, /m 3, alv 0 % 2,3 2,3 2,3 2,3 Vakinaista henkilöstöä 9 9 9 9 Kulutusmaksu, 4 735 760 4 531 432 4 816 976 4 816 976 Liittymismaksu, 61 390 59 820 43 820 43 820 Muut toimintatuotot 115 671 62 905 62 000 62 000 Tuotot yhteensä 4 912 821 4 654 157 4 922 796 4 922 796 Vesihuolto yhteensä Tuotot 8 991 132 8 742 620 8 993 232 8 993 232 Kulut 3 626 360 3 394 974 3 351 048 3 344 572 Netto 5 364 772 5 347 646 5 642 184 5 648 660 Poistot, 2 480 096 2 457 288 2 457 288 2 457 288 Korvaus peruspääomasta, 1 562 805 1 562 805 1 562 805 1 562 805 ja % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 %

Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus Tuloslaskelma 2018 (sisältää vesilaitoksen) 161 TP 2016 TA 2017 HKE 2018 KJE 2018 SV2019 SV2020 M-% M-% M-% M-% M-% 1 000 1 000 M-% Toimintatuotot 91 849 504-40,0 % 93 001 804 1,3 % 90 042 284-3,2 % 90 288 284-2,9 % 92 100-1,0 % 63 670-30,9 % Myyntituotot 41 662 799-42,4 % 44 201 394 6,1 % 41 555 167-6,0 % 41 645 167-5,8 % 42 000-5,0 % 31 960-23,9 % Maksutuotot 18 232 674-0,7 % 18 338 812 0,6 % 18 184 412-0,8 % 18 204 412-0,7 % 18 300-0,2 % 3 700-79,8 % Tuet ja avustukset 5 969 352-38,3 % 4 532 885-24,1 % 4 766 746 5,2 % 4 776 746 5,4 % 4 800 5,9 % 3 850-19,8 % Muut toimintatuotot 25 984 679-61,5 % 25 928 713-0,2 % 25 535 959-1,5 % 25 661 959-1,0 % 27 000 4,1 % 24 160-10,5 % Toimintakulut -373 550 974-9,6 % -376 416 006 0,8 % -383 886 744 2,0 % -379 838 527 0,9 % -377 500 0,3 % -170 000-55,0 % Henkilöstökulut -159 751 154 1,0 % -161 866 676 1,3 % -160 772 430-0,7 % -158 287 550-2,2 % -157 000-3,0 % -89 500-43,0 % Palkat ja palkkiot -123 182 845 1,5 % -124 730 992 1,3 % -127 524 854 2,2 % -125 483 664 0,6 % -125 000 0,2 % -69 500-44,4 % Henkilösivukulut -36 568 309-0,7 % -37 135 684 1,6 % -33 247 576-10,5 % -32 803 886-11,7 % -32 000-13,8 % -20 000-37,5 % Eläkekulut -29 061 830-0,7 % -28 075 549-3,4 % -27 224 416-3,0 % -26 876 486-4,3 % Muut henkilösivukulut -7 506 479-0,7 % -9 060 135 20,7 % -6 023 160-33,5 % -5 927 400-34,6 % Palvelujen ostot -154 472 693-12,1 % -157 009 056 1,6 % -163 797 505 4,3 % -162 670 608 3,6 % -163 000 3,8 % -40 000-75,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 297 522-12,5 % -17 371 657 0,4 % -18 347 456 5,6 % -18 097 456 4,2 % -18 000 3,6 % -12 900-28,3 % Avustukset -20 447 367-0,3 % -18 299 411-10,5 % -17 886 382-2,3 % -17 770 382-2,9 % -17 000-7,1 % -10 500-38,2 % Muut toimintakulut -21 582 238-73,7 % -21 869 206 1,3 % -23 082 971 5,6 % -23 012 531 5,2 % -22 500 2,9 % -17 100-24,0 % Toimintakate -281 701 470 2,6 % -283 414 202 0,6 % -293 844 460 3,7 % -289 550 243 2,2 % -285 400 0,7 % -106 330-62,7 % Verotulot 196 897 668-6,0 % 186 850 000-5,1 % 191 350 000 2,4 % 194 100 000 3,9 % 197 300 5,6 % 101 200-48,7 % Valtionosuudet 108 936 027 6,0 % 105 000 000-3,6 % 103 600 000-1,3 % 104 000 000-1,0 % 104 000-1,0 % 25 000-76,0 % Rahoitustuotot ja -kulut -889 759-17,9 % -1 627 659 82,9 % -1 627 400 0,0 % -1 377 400-15,4 % -1 360-16,4 % -1 650 21,3 % Korkotuotot 433 085 19,1 % 441 000 1,8 % 441 000 0,0 % 441 000 0,0 % 440-0,2 % 400-9,1 % Muut rahoitustuotot 1 940 049-85,9 % 1 756 646-9,5 % 1 756 905 0,0 % 1 756 905 0,0 % 1 750-0,4 % 1 700-2,9 % Korkokulut -1 665 084-10,9 % -2 250 000 35,1 % -2 250 000 0,0 % -2 000 000-11,1 % -2 000-11,1 % -2 200 10,0 % Muut rahoituskulut -1 597 809-99,9 % -1 575 305-1,4 % -1 575 305 0,0 % -1 575 305 0,0 % -1 550-1,6 % -1 550 0,0 % Vuosikate 23 242 466-102,3 % 6 808 139-70,7 % -521 860-107,7 % 7 172 357 5,3 % 14 540 113,6 % 18 220 25,3 % Poistot ja arvon alentumiset -16 805 955-1,3 % -15 258 282-9,2 % -15 167 211-0,6 % -15 167 211-0,6 % -15 000-1,7 % -15 000 0,0 % Satunnaiset erät 0 0 0 Tilikauden tulos 6 436 511 372,9 % -8 450 143-231,3 % -15 689 071 85,7 % -7 994 854-5,4 % -460-94,6 % 3 220-800,0 % Poistoeron muutos 534 524 0,0 % 534 598 0,0 % 461 746-13,6 % 461 746 0,0 % 461-13,8 % 461 0,0 % Tilikauden yli/alijäämä 6 971 035 492,1 % -7 915 545-213,5 % -15 227 325 92,4 % -7 533 108-4,8 % -460-94,2 % 3 220-800,0 %

162 Salon kaupungin tuloslaskelma 2018 Perustelut Toimintatuotot Myyntituotot 41 645 167 Käyttötalousosan myyntituotot Maksutuotot 18 204 412 Käyttötalousosan maksutuotot Tuet ja avustukset 4 776 746 Sis. mm. työllistämiskorvaukset Muut tuotot 25 661 959 + Tonttien ja rakennusten vuokrat Käyttötalousosan muut tulot Käyttötalouden toimintatuotot yhteensä 90 288 284 Toimintakulut Palkat ja palkkiot -125 483 664 Palkat, kokous- ym. palkkiot, luontaisedut Henkilöstösivukulut -32 803 886 Sosiaaliturvamaksut ja muut työnantajan sivukulut Eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet Palvelujen ostot -162 670 608 Sis. mm. kuntayhtymien maksuosuudet Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 097 456 Tarvike- yms. ostot käyttötaloudessa Avustukset -17 770 382 Sosiaaliset ja vapaaehtoiset avustukset Muut toimintakulut -23 012 531 Sisäiset ja ulkoiset vuokrat Muut käyttötalouden kulut Käyttötalouden toimintamenot yhteensä -379 838 527 Toimintakate -289 550 243 Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla Verotulot 194 100 000 Verotulot on jaettu seuraavasti: Kunnan tulovero 167.000.000 yhteisövero 12.000.000 ja kiinteistövero 15.100.000. Kunnan tulovero on arvioitu 20,75 %:n pohjalta. Kiinteistöveron tuotto on laskettu seuraavasti: Vakituinen asunto 0,55 %, yleinen 0,95 %, vapaa-ajan asunto 1,30 % ja rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Valtionosuudet 104 000 000 Valtionosuus perustuu Suomen Kuntaliiton ennakkoarvioon. Salon verotulojen täydennys on vähän edellistä vuotta pienempi eli 22,5 milj.euroa. Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 441 000 Antolainojen, Salon Kaukolämpö Oy:n lainojen ja talletusten korot Muut rahoitustuotot 1 756 905 Kuntayhtymien peruspääomalle maksettavaa korkoa, korvaus Liikelaitos Salon veden peruspääomasta sekä muita rahoitustuottoja joita ovat mm. viivästyskorot ja verotilityskorot.

163 Salon kaupungin tuloslaskelma 2018 Perustelut Korkokulut -2 000 000 Pankkilainojen korot Muut rahoituskulut -1 575 305 +/- -1 377 400 Liikelaitos Salon Veden korvaus peruspääomasta, pankkipalvelumaksut yms. Korvaus peruspääomasta on tuloslaskemassa sekä tuottona että kuluna. Vuosikate 7 172 357 Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Se ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikuitteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Ennen vuosikatetta esitetään vain säännönmukaisen toiminnan tuotot ja kulut. Satunnaisten tuottojen ja kulujen siirtämisellä vuosikatteen jälkeen taataan vuosikatteen vertailtavuus Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista. -15 167 211 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista. Satunnaiset tuotot ja kulut: Satunnaiset tuotot Mm. tonttien ja muun omaisuuden myynnistä saatavat kirjanpitoarvon ylittävät voitot, joita ei ole kirjattu muihin toimintatuottoihin Satunnaiset kulut +/- 0 Tilikauden tulos -7 994 854 Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata pääomaa. Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) 461 746 Tilikauden yli- /alijäämä -7 533 108

164 Verorahoitus ja ulkoiset toimintatuotot 2016 2020 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Verotulot 196 898 54,9 % 186 850 54,1 % 194 100 55,6 % 196 450 55,7 % 100 350 59,6 % Veroprosentti 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % Kunnallisvero 172 697 164 500 167 000 170 000 78 000 Yhteisövero 10 142 8 000 12 000 12 100 8 000 Kiinteistövero 14 059 14 350 15 100 14 350 14 350 Valtionosuudet 108 936 30,4 % 105 000 30,4 % 104 000 29,8 % 104 000 29,5 % 25 000 14,9 % Toimintatuotot (ulkoiset) 53 044 14,8 % 53 335 15,5 % 51 070 14,6 % 52 000 14,8 % 43 000 25,5 % Yhteensä 358 878 100 % 345 185 100 % 349 170 100 % 352 450 100 % 168 350 100 %

165 Investointisuunnitelma 2018 2021 Proj. Selitys TP 2016 TA 2017 Kust.yht. LTK 2018 KJ 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 nro 2018-2021 Investointimenot Osakkeet ja osuudet 9000 Osakkeet -369 906-4 550 000-100 000-100 000-100 000 Osakkeet ja osuudet yhteensä -369 906-4 550 000-100 000-100 000-100 000 0 0 0 Maa- ja vesialueet 9050 Maa- ja vesialueet, tontit -23 603-250 000-2 800 000-700 000-700 000-700 000-700 000-700 000 Maa- ja vesialueet yhteensä -23 603-250 000-2 800 000-700 000-700 000-700 000-700 000-700 000 Tietokoneohjelmistot Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9645 Museopalvelujen MuseoPlusRia 0-15 000 0 0 0 0 Tietokoneohjelmistot yhteensä 0 0 0-15 000 0 0 0 0 Rakennukset Hallintopalvelujen hankkeet 9216 Arkistotila -3 050 000-50 000-50 000-1 500 000-1 500 000 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet o Lehmuskodin korvaava ryhmäkoti -546 671 o Aikuissosiaalityö Typ peruskorjaus -116 824 9100 Perniön dementiayksikkö -135 000 9101 Anninkartanon pihan kunnostustyö -50 000 9103 Pääterveysaseman kuntoutusosaston peruskorjaus 0-1 500 000 9106 Pääterveysaseman ulkoseinäremontti 0-2 000 000 xxxx Pääterveysaseman peruskorjaus -11 000 000-1 000 000-5 000 000-5 000 000 9107 Perniön terveysaseman korjaus -150 000-150 000-150 000 Lasten ja nuorten palvelujen hankkeet o Muurlan koulun ilm. ym -241 050 9150 Perniön varhaiskasvatuksen uuden tilaratkaisut -859 970-2 500 000 9153 Meri-halikon koulun sosiaalitilat -100 000-100 000 9154 Ollikkalan päiväkodin peruskorjaus -1 100 000-500 000-500 000-600 000 o Kaivolan päiväkodin laajennus ja korjaus 5 821 9155 Perttelin päivähoidon tilaratkaisut -497 221-450 000-40 000-410 000 9156 Märynummen tilaratkaisut -40 000-40 000-40 000 9157 Kirkonkylän (Perniö) koulun peruskorjaus -124 039-50 000-8 750 000-1 000 000-1 000 000-4 250 000-3 500 000 9158 Armfeltin kouloun kotitalousluokka -75 000 9160 Sirkkulan koulun peruskorjaus -800 000-800 000 9161 Perniön yhteiskoulun kotitalousluokka -100 000-100 000 Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9200 Urheilupuiston pukuhuone ja huoltorakennus -350 000-620 000-620 000-620 000 9643 Elektroniikkamuseon näyttelykäytävä -100 000-100 000-100 000 9644 Veturitallin toimitilan laajennus -400 000-10 000-10 000-40 000-175 000-175 000

166 Proj. Selitys TP 2016 TA 2017 Kust.yht. LTK 2018 KJ 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 nro 2018-2021 Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet 9159 Moision koulun korjaukset -900 000-550 000-550 000-350 000 9201 Palovaroitinlaitteistojen ajantasaistaminen -5 783-70 000-100 000-40 000-40 000-30 000-30 000 9202 Keittiöiden saneeraustyöt -10 043-50 000-30 000-30 000-30 000 9204 Energiasäästökorjaukset -37 694-100 000-700 000-200 000-200 000-200 000-150 000-150 000 9205 Kiinteistöjen hälytysjärjestelmät -142 246-150 000-320 000-80 000-80 000-80 000-80 000-80 000 9206 Keskuskeittiön saneeraus -5 000 000-5 000 000 9208 Sisäilmakorjaukset -397 794-500 000-2 000 000-600 000-800 000-600 000-600 000 o Kiikalan päiväkodin lämmitysjärjestelmä -57 050 o Salohallin valaistus -167 161 9209 Kuusjoen koulun ja Kuusjokitalon lämmitysjärjestelmä -350 000 9211 Suomusjärven paloaseman vesikaton korjaus -60 000 9212 Musiikkiopiston vesikatteen uusiminen -90 000 9213 Teatteritalon vesikaton uusiminen -80 000-80 000-80 000 9214 Suojeltujen ja SAMU-rakennusten korjaukset -120 000-40 000-40 000-30 000-30 000-20 000 9215 Tupurin koulun lämmitysjärjestelmän muutos -460 000-460 000-460 000 9217 Perniön liikuntahallin valaistuksen uusinta -70 000-70 000-70 000 Rakennukset yhteensä -3 197 725-4 530 000-36 440 000-8 120 000-5 780 000-12 820 000-12 005 000-5 835 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9550 Perhepuisto/skeittiparkki nuorisopalvelujen osuus -30 000-280 000-280 000-280 000 9551 Urheilupuiston peruskorjaus -513 646-980 000 o Urheilupuiston katsomon korjaus -268 310 9552 Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen -162 304-120 000-555 000-205 000-205 000-210 000-70 000-70 000 9553 Tupurin kuntoilu- ja frisbeegolf -50 000-50 000-50 000 Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet Kaava-alueet 9300 Metsäjaanun teollisuusalue -1 392 113-1 600 000 o Inkere/Santanummi -51 666 9301 Kokoojakatu Tupuri - MT 110-450 000-450 000-450 000-450 000 9303 Tavolan alue, Halikko -1 170 000-170 000-500 000-500 000 9304 Tähteläntie ja -kuja, Salo -100 000 9305 Kailinkatu, Salo -25 000 9306 Pitkänniitynkatu, Salo -40 000 9307 Leiritie, Perniö -15 000 9308 Puusepäntie, Kisko -20 000 9309 Latauksenkuja, Halikko -60 000 9311 Uudet kaava-alueet -70 221-40 000-2 300 000-200 000-200 000-700 000-700 000-700 000 Liikenneväylät 9350 Uusien alueiden asfaltointi -200 409-200 000-1 100 000-200 000-200 000-300 000-300 000-300 000 9351 Uudelleen päällystettävät kadut -299 996-500 000-2 800 000-700 000-700 000-700 000-700 000-700 000 Katuinfran saneeraus 9400 Liikenneturvallisuuskohteet -44 532-70 000-280 000-70 000-70 000-70 000-70 000-70 000 9401 Katujen kuivatus -45 044-50 000-200 000-50 000-50 000-50 000-50 000-50 000 9402 Huonokuntoiset jalkakäytävät ja kevyenliik.väylät -94 802-100 000-500 000-200 000-200 000-100 000-100 000-100 000 o Venemestarinkadun liittymä -38 381 9404 Salonkadun kiertoliittymä -600 000-600 000

167 Proj. Selitys TP 2016 TA 2017 Kust.yht. LTK 2018 KJ 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 nro 2018-2021 o Takapappilan klv -19 372 o Liikennevalojen saneeraus -92 440 9407 Keskustojen kehittäminen -36 966-100 000-1 200 000-100 000-100 000-100 000-500 000-500 000 9410 Hämeentien jalkakäytävän parantaminen -60 000 9411 Perniön urheilukentän yhteys Haarlantielle -60 000 9412 Lanskalantien liittymä Teijont. -60 000-60 000 9413 Meriniityn katuympäristön parantaminen -1 000 000-200 000-200 000-600 000 9414 Matildan puistotien klv:n rakentaminen 9415 Olemassa olevien alueiden saneeraus -64 000-360 000-60 000-60 000-100 000-100 000-100 000 9416 Muu katurakentaminen -5 475-100 000-1 150 000-50 000-50 000-100 000-500 000-500 000 9417 Perniöntien saneeraus -100 000-100 000-100 000 9418 Helsingintien-Otsonkatu kiertoliittymä -500 000-500 000 9419 Kaukurintien varren klv:n rakentaminen -75 000-75 000-75 000 9420 Uutelan sillan uusiminen Halikossa -120 000-120 000-120 000 Katuvalaistus 9500 Uuden katuvalaistuksen rakentaminen -74 138-70 000-280 000-70 000-70 000-70 000-70 000-70 000 o Katuvalaistuksen saneeraus (HQ-valais) -3 516 698 9502 Katuvalaistuksen saneeraus yhdessä Lounea/Caruna -266 968-300 000-1 300 000-350 000-350 000-350 000-300 000-300 000 9503 Katuvalaistuksen saneeraus (SpNa) -800 000-50 000-50 000-250 000-250 000-250 000 Yhteistyöhankkeet ELY:n kanssa o KT 52 parantaminen -1 686 702 o Tiehallinnon yhteishankkeet -21 963 9512 Muut yhteishankkeet ELY:n kanssa -50 000-350 000-50 000-50 000-100 000-100 000-100 000 Puistot 9520 Uudet ja kunnostettavat puistot -288 893-350 000-960 000-330 000-330 000-160 000-220 000-250 000 9525 Perhepuiston peruskunnostus -380 000-80 000-80 000-100 000-100 000-100 000 9529 Salonjoen rantapuistojen viherrakentaminen -330 000-30 000-30 000-100 000-100 000-100 000 9405 Jäänpidätysrakenteet -600 000-300 000-600 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä -9 191 039-5 554 000-19 850 000-4 170 000-4 470 000-4 490 000-5 530 000-5 360 000 Koneet ja kalusto Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet 9600 Ekg-järjestelmän uusiminen -80 000 0 9601 Deko pesu- ja desinfiointilaite (arviointiyksikkö) -13 000 0 9602 Deko pesu- ja desinfiointilaite (lääk.kuntoutus) -23 000 0 9603 Panoraama-kefalolaite -50 000 0 9604 Toiminnanohjausjärjestelmä kotihoito -175 000 0 9605 Hoitajakutsujärjestelmä, Paukkulakoti -130 000 0 o Autoklaavi -55 250 o Silmänpohjakuv.kameralaitteisto -25 495 o Typ/ Waltti pakettiauto -22 984 o Lehmuskodin kalustaminen -60 000 9606 Hammashoitoyksiköt -90 000 0 Lasten ja nuorten palvelujen hankkeet 9162 Koulun pihojen leikkivälineiden uusiminen -100 000-100 000-100 000 9163 Päiväkotien pihojen leikkivälineiden uudiminen -100 000-100 000-100 000 9164 Perniön Kirkonkylän koulun kalusteet -500 000-500 000 9620 Perusopetuspalvelujen yhteiset -11 665-50 000-750 000-260 000-260 000-220 000-220 000-50 000

168 Proj. Selitys TP 2016 TA 2017 Kust.yht. LTK 2018 KJ 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 nro 2018-2021 9621 Toinen aste ja vapaa sivistystyö -25 000-100 000-25 000-25 000-25 000-25 000-25 000 9622 Varhaiskasvatuspalvelujen irtain -30 476-50 000-200 000-50 000-50 000-50 000-50 000-50 000 9623 Perniön varhaiskasvatuksen irtaimistohankinnat -200 000 0 9624 Nuorisotilojen irtain -12 204-10 000-40 000-10 000-10 000-10 000-10 000-10 000 Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9630 Liikuntapalvelujen irtain -190 057-280 000-1 060 000-330 000-330 000-330 000-200 000-200 000 9631 Kirjaston tietojärjestelmän hankinta -16 782-20 000 0 9632 Pääkirjaston kalusteet -19 379-20 000 0 9633 Kiikalan kirjaston automatisointi -38 078 9634 Muurlan kirjaston automatisointi -57 000 0 9635 Lähikirjastojen automatisointi -285 000-171 000-171 000-114 000 9636 Kirjaston sähköisten palvelujen kehittäminen -25 000 0-60 000 0 9641 Kulttuuripalvelujen monitoimitilan kehittäminen -30 000 0 9642 Kirjaston kalusteet -50 000-50 000-50 000 o Veturitallin tuolit -27 000 o Elektroniikkam. Puhelinnäyttely -38 033 o Pääkirjaston palautusautomaatti -49 767 Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet 9650 Kiinteistö- ja mittauspalvelut -19 427-25 000 0 9651 Ravitsemispalvelut -56 581-50 000-350 000-350 000-350 000 9652 Yleisten alueiden ylläpito kehittäminen -350 000-250 000-250 000-100 000 9653 Tilapalvelukeskus -6 902-70 000-180 000-50 000-50 000-50 000-40 000-40 000 Koneet ja kalusto yhteensä -680 080-1 473 000-4 065 000-1 806 000-1 746 000-1 399 000-545 000-375 000 Vesihuoltolaitos Kiinteät rakenteet ja laitteet Uusien alueiden vesihuolto 9700 Metsäjaanun teollisuusalue -230 654-200 000 o Inkere/Santanummi -98 748 9704 Tähteläntie ja -kuja -100 000 9705 Pitkäniitynkatu -30 000 9706 Kailinkatu -20 000 9707 Leiritie -50 000 9708 Teollisuustie -100 000 9709 Puusepäntie -50 000 9710 Latauksenkuja, Halikko -100 000 9711 Uusien kaava-alueiden vesihuolto -200 000-1 400 000-350 000-350 000-350 000-350 000-350 000 Vesihuollon saneeraus 9750 Vesijohtoverkoston saneeraus -56 811-350 000-2 000 000-500 000-500 000-500 000-500 000-500 000 9751 Viemäriverkoston saneeraus -346 259-150 000-2 000 000-500 000-500 000-500 000-500 000-500 000 9752 Vesijohtoverkoston uv-laitteet -10 230-15 000-80 000-20 000-20 000-20 000-20 000-20 000 9753 Vesilaitoksen automaatiojärjestelmä -5 351-10 000-80 000-20 000-20 000-20 000-20 000-20 000 9754 Vedenottamot -36 779-40 000-240 000-60 000-60 000-60 000-60 000-60 000 9755 Viemäriverkoston vuotovesikartoitus -8 861-50 000-100 000 0 0 0 0 9756 Pumppaamoiden saneeraus -87 471-100 000-640 000-160 000-160 000-160 000-160 000-160 000 9757 Karjaskylän vesihuollon saneeraus -707 703-150 000-105 000-45 000-45 000-60 000 9759 Märyn vesijohto -92 616-100 000-50 000-50 000-50 000 9760 Keskusjätevedenpuhdistamon saneeraus -71 915-20 000-1 900 000-2 000 000-1 000 000-300 000-300 000-300 000 o Kurjenpahnan vedenk.saneeraus -88 997

169 Proj. Selitys TP 2016 TA 2017 Kust.yht. LTK 2018 KJ 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 nro 2018-2021 9761 Pullassuon vedenkäsittelylaitos -1 850 000-400 000-200 000-200 000-200 000 9762 Kärkän vedenlaadun parantaminen -270 000-250 000-250 000-20 000 Haja-asutusalueiden vesihuolto o Hajalan alue -285 373 9800 Halikko-Hajala vesihuolto -20 000-20 000-20 000-20 000 9801 Salo-Muurla vesihuolto -1 067 279-200 000-50 000-50 000-50 000 9802 Kukinhuoneenharjun pohjavesitutkimus -100 000-250 000-100 000-100 000-50 000-50 000-50 000 o Matilda-Teijo siirtoviemäri -7 260 o Kistolanpaltan vesihuolto -6 844 o Pohjankylän paineenk.asema -1 645 o Hajalan taaj.vesijohdon jatkaminen -43 601 9804 Viemäriverkoston laajennus toim-alueiden l -100 000-800 000-200 000-200 000-200 000-200 000-200 000 9807 Kaukola-Tuohittu vesihuolto -150 000-30 000-30 000-30 000 9808 Hajalan taajaman vesijohdon jatkaminen -20 000 0 9809 Mathildedalin vesihuollon turvaaminen -350 000-300 000-300 000-50 000 9810 Kisko-Muurla vesihuolto -2 900 000-50 000-50 000-50 000-1 400 000-1 400 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä -3 254 397-4 275 000-13 565 000-5 005 000-3 905 000-2 540 000-3 560 000-3 560 000 Koneet ja kalusto 9850 Vesihuoltolaitoksen irtain -13 686-20 000-160 000-40 000-40 000-40 000-40 000-40 000 Koneet ja kalusto yhteensä -13 686-20 000-160 000-40 000-40 000-40 000-40 000-40 000 Investointimenot yhteensä -16 730 436-20 652 000-76 980 000-19 956 000-16 741 000-21 989 000-22 380 000-15 870 000 Investointitulot Osakkeet ja osuudet 9000 Osakkeet 104 427 Osakkeet ja osuudet yhteensä 104 427 0 0 0 0 0 0 0 Maa- ja vesialueet 9050 Maa- ja vesialueet, tontit 106 054 400 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Maa- ja vesialueet yhteensä 106 054 0 400 000 0 100 000 100 000 100 000 100 000 Rakennukset Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet o Lehmuskodin korvaava ryhmäkoti 572 271 Lasten ja nuorten palvelujen hankkeet o Halikon oulukeskuksen peruskorjaus 1 556 Rakennukset yhteensä 573 827 0 0 0 0 0 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9550 Perhepuisto/skeittiparkki 70 000 70 000 70 000 9551 Urheilupuiston peruskorjaus 60 000 280 000 9552 Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen 179 000 72 000 72 000 65 000 21 000 21 000 o Veturitallin tuolit 10 007

170 Proj. Selitys TP 2016 TA 2017 Kust.yht. LTK 2018 KJ 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 nro 2018-2021 Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet 9405 Jäänpidätysrakenteet 300 000 300 000 o Katuvalaistuksen saneeraus (HQ-valais) 675 000 o Tiehallinnon yhteishankkeet 8 534 Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä 753 541 280 000 549 000 142 000 442 000 65 000 21 000 21 000 Koneet ja kalusto Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9630 Liikuntapalvelujen irtain 5 000 5 000 5 000 Koneet ja kalusto yhteensä 0 0 5 000 5 000 5 000 0 0 0 Vesihuoltolaitos Kiinteät rakenteet ja laitteet o Hajalan alue 82 601 9801 Salo-Muurla vesihuolto 174 863 100 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä 257 464 100 000 0 0 0 0 0 0 Investointitulot yhteensä 1 795 313 380 000 954 000 147 000 547 000 165 000 121 000 121 000 Investoinnit, netto -14 935 123-20 272 000-76 026 000-19 809 000-16 194 000-21 824 000-22 259 000-15 749 000

171 Investointisuunnitelman 2018 2022 perustelut Osakkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset 9000 Osakkeet Investointimääräraha osakehankintaan. 9050 Maa- ja vesialueet, tontit Varaudutaan tarpeellisiin raakamaahankintoihin, vesijätön lunastuksiin, haltuunotto- ja lunastuskorvausten maksamisiin kiinteistötoimitusten yhteydessä ym. Määrärahaa käytetään vain siinä määrin, kun toiminta edellyttää tai raakamaanhankinnoissa erikseen maapoliittisessa ohjausryhmässä katsotaan perustelluksi. Hallintopalvelujen hankkeet 9216 Päätearkistotilat Kaupungin asiakirja-aineisto muodostuu lakkautettujen kuntaorganisaatioiden asiakirjoista sekä 2009 toimintansa aloittaneen uuden kaupungin asiakirjoista, sähköisistä ja analogisista. Aineistolaskennan perusteella analogisten asiakirjojen määrä on keväällä 2017 yhteensä noin 6000 hm. Lakkautettujen organisaatioiden analogisia asiakirjoja säilytetään päätearkistotiloissa, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Osa tiloista on kaupungin omistamia, osa vuokrattuja, mutta suurin osa ei täytä nykyistä arkistotilavaatimusta. Lakkautettujen organisaatioiden asiakirja-aineistot tulee koota päätearkistotiloihin, joiden sijainti on turvallinen ja jossa arkistoaineistoista huolehtiminen ja tietopalvelun järjestäminen olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokasta. Nykyiset päätearkistotilat Salon kaupungintalossa ja Halikon virastotalossa osoitetaan pelkästään uuden Salon kaupungin tarpeisiin (3 arkistotilaa, yht. 3.300 hm; kaikki aineistot v. 2017 2.600 hm). Lakkautettujen organisaatioiden asiakirja-aineistoille tarvitaan korvaavat päätearkistotilat (noin 3000 hm; kaikki aineistot v. 2017 3.400 hm). Kaupungin sähköinen arkisto ja sen tehokas hyödyntäminen taittaa arkistotilan tarpeen kasvua, mutta ei ratkaise jo olemassa olevan aineiston tilakysymyksiä. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat vuokraaminen, uudisrakentaminen tai saneeraus. Tilaratkaisujen selvittäminen käynnistetään hankesuunnitelman laatimisella, johon esitetään varattavaksi 50 000 vuodelle 2018. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet 9107 Perniön terveysaseman korjaus (2018) Perniön terveysasemalla on tehty vuonna 2017 sisäilmaselvitys, jonka tulosten pohjalta tehdään mahdollinen korjaussuunnitelma ja kustannusarvio laaditaan ongelmien laajuuden selvittyä. 9108 Pääterveysaseman peruskorjaus (2018 2020) Lautakunnan esittämät hankkeet Pääterveysaseman kuntoutusosaston peruskorjaus ja Pääterveysaseman ulkoseinäremontti on kaupunginjohtajan ehdotuksessa yhdistetty yhdeksi investointihankkeeksi. Pääterveysaseman peruskorjaushanke sisältää tarvittavat kuntoutusosaston korjaustoimenpiteet sekä pääterveysaseman ulkoseinäremontin Tilojen saneeraushankkeen korjaussuunnitelma ja kustannusarvio täsmentyvät myöhemmin tehtävien selvitysten pohjalta. Peruskorjaus tehdään yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa.

172 Lasten ja nuorten palvelujen hankkeet 9153 Meri-Halikon koulun sosiaalitilat (2019) Meri-Halikon koulun sosiaalitilojen rakentaminen tai muun väliaikaisen ratkaisun löytäminen. Koulussa ei ole lainkaan sosiaalitiloja ja aluehallintovirasto on puuttunut tähän, kustannus 100.000 euroa. Rakentaminen siirtyy vuoteen 2019 vaihtoehtoisten toteutustapojen kartoittamiseksi. 9154 Ollikkalan päiväkodin peruskorjaus (2018 2019) Ollikkalan päiväkotia ei ole peruskorjattu sen avaamisen jälkeen (rakennettu 1982). Tilapalveluiden mukaan kiinteistöä on tarve peruskorjata vuosien 2018 2019 aikana, määrärahavaraus 1milj.. Talotekniikka on vanhentunutta ja tämän vuoksi kiinteistössä on ollut mm. mittavia vesivahinkoja. 9155 Perttelin päivähoidon tilaratkaisut (2020 2021) Kaivolan päiväkodin 2-ryhmäinen yksikkö toimii epäkäytännöllisessä tilassa osoitteessa Liipolantie 2. Kaivolan esiopetusryhmä toimii Kaivolan koulun läheisyydessä sijaitsevassa asuinrivitalossa Turrintiellä. Kumpaakaan kyseisistä kiinteistöistä ei ole suunniteltu varhaiskasvatustiloiksi. Kyseiset tilat eivät täytä nykyisten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien oppimisympäristöjen /toimintaympäristöjen vaatimuksia. Vuonna 2015 hyväksytyssä varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelmassa on linjattu varhaiskasvatusyksiköiden koko vähintään kolmen ryhmän yksiköksi. Isomman saman katon alla toimivan yksikön etuina on henkilöstöresurssin käyttö ja yksikön pedagoginen johtaminen. Hajautetussa toiminnassa näitä etuja ei saavuteta. Inkereen monitoimitalossa toimiva 2-ryhmäinen päiväkoti on peruskorjattu vuonna 2016. Tulevaisuudessa olisi tavoitteena keskittää ja laajentaa varhaiskasvatustoimintaa Inkereen monitoimitalossa jossa toimii Inkereen päiväkoti, neuvola ja tyhjänä oleva hammashoitola. Vapaana olevat hammashoitolan tilat olisi mahdollista ottaa varhaiskasvatuksen käyttöön. Monitoimitalon muut tilat voitaisiin peruskorjata vastaamaan nykyisille oppimisympäristöille asetettuja vaatimuksia. Kaivolan päiväkodin toiminnan voisi siirtää tulevaisuudessa Inkereen päiväkodin yhteyteen. Tällä tavalla saataisiin muodostettua isompi ja toimivampi yksikkö. Esiopetusta voitaisiin järjestää Kaivolassa jatkossakin. Vuodelle 2021 varataan monitoimitalon muutostöiden suunnitteluun päiväkotitiloiksi 40.000. Peruskorjaukseen vuodelle 2022 varataan 410.000. 9156 Märynummen tilaratkaisut (2019) Märynummen tilaratkaisut tarkentuvat lokakuussa valmistuvan oppimisympäristöselvityksen yhteydessä. 9157 Kirkonkylän koulun peruskorjaus (2018 2020) Koulu on peruskorjauksen tarpeessa, talotekniikka on vanhentunutta. Kokonaismäärärahan tarve vuosina 2018 2020 8,75 milj.euroa. Ennen Perniön kirkonkylän koulun rakentamissuunnittelun aloittamista laaditaan hankesuunnitelma, jossa määritetään tarkemmin mm. toteuttamistapa, huonetilaohjelma ja hankkeen kustannusarvio. 9159 Moision koulun korjaukset (2018 2019) Tilahallinto on varannut Moision koulun korjauksiin 550.000 euroa vuonna ja 350.000 euroa vuonna 2019. 9160 Sirkkulan koulun peruskorjaus (2020) Sirkkulan koulu laajennusrakennus valmistui 2005. Laajennuksen yhteydessä ei käytännössä koskettu kahteen muuhun koulurakennukseen samassa pihapiirissä. Rakennukset ovat melko iäkkäitä, toinen vuodelta 1910 ja toinen 1929. Kustannukset 800.000. Korjausesitys on vuodelle 2020. 9161 Perniön yhteiskoulun kotitalousluokka (2020) Perniön entisissä lukion tiloissa sijaitsevat kotitaloustilat on tarkoituksenmukaista siirtää Perniön yhteiskoulun yhteyteen Kirkonkylän koulun peruskorjauksen valmistuttua. 9215 Tupurin koulun lämmitysjärjestelmän muutos (2018) Lämmitysjärjestelmän muutokseen on tilapalvelujen toimesta varattu ensi vuodelle 460.000 euroa.

173 Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9200 Urheilupuiston pukuhuone- ja huoltotilojen peruskorjaus (2017 2018) Urheilupuiston pukuhuonerakennuksen ja huoltotilojen saneeraus on aloitettu vuonna 2017. Ns. konesuojan laajennus valmistuu syksyn 2017 aikana. Pukuhuonerakennuksen osalta hankinta on kilpailutettu ja urakoitsija valittu. Rakennus puretaan syksyn 2017 aikana ja uusi pukuhuonerakennus valmistuu kevään 2018 aikana. Vuoden 2018 määrärahavaraus on teknisen toimen asiantuntijoiden kanssa tarkistettu niin, että rahat riittävät hankkeen loppuun saattamiseksi. Rakentaminen tapahtuu talviaikana ja mm. sääsuojauksista aiheutuu kustannuksia, joita ei ole aiemmin huomioitu. 9643 Elektroniikkamuseon kehittäminen Astrum-keskuksessa sijaitsevien Salon elektroniikkamuseon ja yrittäjä Lasse Jokisen omistaman autonäyttelyn välille tarvitaan yhdyskäytävä asiakasvirtojen yhdistämiseksi ja elämysmatkailun edistämiseksi, joka lisää myös elektroniikkamuseon asiakasmääriä. Yhdyskäytävä toteutetaan Jokinen-yhtiöiltä vuokrattuun elektroniikkamuseon varastosta lohkaistuun tilaan (n. 150m2) ja sitä elävöitetään museon kokoelmista kootulla näyttelyllä, esimerkiksi Marimekko-näyttelyllä sekä toisella sivullaan salolaisen elektroniikkateollisuuden merkkihenkilöitä esittelevillä infotauluilla ja ääniopastuksella. Näyttelykäytävän rakentaminen toteutetaan yhteistyössä Jokinen-yhtiöiden kanssa siten, että Salon historiallinen museo vastaa 35.000 euroon asti Jokisen rakennuttaman yhdyskäytävän fyysisestä suunnittelusta ja valmistamisesta (seinärakenteet, materiaalit, sähköt, sprinklerit, kulkuvalot, paloturvallisuus, hälytin- ja valvontalaitteiden kaapelointi, ilmastointi, ovet, lattiat ym. muutostyöt) ja ylimenevästä osuudesta vastaa rakennuttaja. Käytävän vuokra sisältyy nykyiseen varastovuokraan joten siihen ei tule muutosta. Elektroniikkamuseo toteuttaa ja suunnittelee itse 35.000 eurolla näyttelyt kahta puolen käytävää (suunnittelu 5000 e, kohdevalot 3.500, ääniopastus 5.000, nuket/torsot 2.000, esinesuojaus ja vitriinilasikot 8.500, käsikirjoitus/tarinasisällöt 2.000, av-laitteet 1.500, kameravalvonta 3.500, hälytysvalvonta 2.000, opastelineet, painotuotteet ym. 2.000 ) yht. 35.000. Vapaa-ajan lautakunnan hyväksymän suunnitelman mukaan elektroniikkamuseon kehittämiseen kuuluu vielä nykyisen perusnäyttelyn uudistaminen muuntamalla näyttely salolaisen elektroniikkateollisuuden kehitystä nykyistä selvemmin kuvaavaksi, näyttelyn saavutettavuuden parantamiseksi. Näyttelyarkkitehtuurin täydentäminen, elektroniikkateollisuuden salolaisen kehityksen merkittävien askelten esittäminen aikajanana tai muulla tavoin, äänisuihkuina tuotettavat kohdetarinat, yrityksien tuote-esittelyjen showroom (näyttelyarkkitehdin suunnittelupalkkiot 15.000, aikajanan rakentaminen 5.000, äänisuihkut 7.500 e, showroom-osakustannukset 2.500 ), yhteensä 30.000. Vuoden 2018 jälkeen näyttelyiden uudistamiset hoidetaan käyttötalouden määrärahoilla. Investoinnin kustannukset ovat yhteensä 100.000 euroa. 9644 Veturitallin toimitilojen laajennus (2018 2022) Kaupungin konserttien aputila, taidekokoelmien pysyvä säilytystila ja henkilöstön sosiaalitila sijaitsevat Veturitallin uudisosassa, ns. varastosiivessä, joka tarvitsee kipeästi laajennusta. Taidemuseolta puuttuvat kokonaan työpajatilat ja vaihtuvien näyttelyjen väliaikaisapuvarastot sekä henkilöstön sisäiset kokoustilat. Varastot ovat ahtaat eikä säilytyksen aikaista teosturvallisuutta voida taata lainaajille. Tarvitaan hankesuunnitelma lisätilatarpeen määrittelemiseksi ja alustavien piirustusten tilaamiseksi sekä kustannuslaskelmien pohjaksi. Laajennuksen koko n. 200 m2. Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet 9159 Moision koulun korjaukset (2018-) Moision koulun B-osan vesikaton korjaus/uusiminen, B-osan ilmastointikoneen uusinta sekä julkisivun korjaus. Vesikatto on huonokuntoinen ja ilmanvaihtokone on vanha ja alitehoinen. Ulkoseinien vaurioituneet eristeet poistetaan, parannetaan rakenteen lämmöneristävyyttä (C-osan pihan puoli 2018). Julkisivujen korjaus jatkuu seuraavana vuonna edellä esitetyn mukaisesti. 9201 Paloilmoitinjärjestelmien ajantasaistaminen (2018 2022) Paloilmoitinlaitteistojen uudistamisia on tarpeen tehdä suunnittelujaksolla vuosittain. Pyritään vähentämään virheilmoituksia.

174 9202 Valmistus- ja palvelukeittiöiden saneeraustyöt (2017 2022) Salon keskuskeittiöön hankitaan astianpesukone + vuokienpesulaite ja varataan määrärahaa Isohärjänmäen päiväkodin astianpesukoneen uusintaan. Puhtaanapitoon hankitaan ns. siivousauto, ehkä vaihtoehtona on vuokrata (liisata) sähköauto ja samalla koestaa (piloitoida) sähköautovuokrausta. Keskuskeittiön uudisrakennushanketta ryhdytään uudelleen suunnittelemaan vuoden 2018 lopulla (arvio valmistumisesta 6/ 2022 tai 6/ 2023, jolloin rakentaminen alkaisi noin 5/ 2021 tai 5/ 2022), Sote-uudistuksen, ammattikorkeakoulutilan valmistuskeittiökapasiteetin ja Salon ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden tulevaisuuden selvittyä tarkemmin. Salon päättäjien ja korkeiden virkamiesten on syytä tutustua uuteen, erityisesti mittaviin ammattikeittiöiden peruskorjaus-, uudisrakennus- ja rahoitusmalliin jossa yhteistyönä kone- ja laitetoimittajan kanssa rakennetaan uusi tai peruskorjataan vanha valmistuskeittiö (tarvittaessa palvelukeittiöt) asiakkaan esitysten ja suunnitelmien mukaisesti, yhteistyönä kone- ja laitetoimittajan osaamista hyödyntäen. Ammattikeittiökoneet ja laitteet hankitaan tältä toimittajalta, joka avustaa suunnittelussa ja hankinnassa, vuokraten tarvittavan/ hankittavan ammattikeittiökone- ja laitemateriaalin asiakkaalle. Tilan rakentaa asiakkaan edustaja, pitkälti asiakkaan tilapalvelutoimija yhteistyössä asiakkaan ja kone- ja laitetoimittajan kanssa. Tälle tilapalvelutoimijalle, varsinainen asiakas ryhtyy maksamaan tilavuokraa, kuten nytkin. Tilavuokra määritellään tilojen mukaisiksi, siis moniammatillinen projekti. Eduksi on huomioitava, että mahdollisessa ruokapalveluiden kilpailutustilanteessa arvokkaan ammattikeittiötila- ja kone- ja laitemateriaalin arvo on tarkoin selvillä. Löytyen yhteistyöprojektin kilpailutusasiakirjoista ja vuokrasopimuksista: 1) tilavuokra vesineen ja sähköineen kunnan tai kuntayhteisön tilapalveluista, 2) kone- ja laitevuokra vuokraavalta kone- ja laitetoimittajalta. Näin ollen olemassa oleva ja mahdollinen tuleva/ uusi ruokapalvelun tuottaja ovat selkeästi samanarvoisessa asemassa: vuokrakustannukset ovat yhdenmukaiset. Uusi toimintamalli on tarkoitus esitellä syksyllä 2017 kuntapäivillä ja tähän malliin Salon päättäjien ja virkamiesten on syytä tutustua. 9204 Energiasäästökorjaukset (2018 2022) Salon kaupunki on sitoutunut kuntien energiatehokkuussopimukseen vuosille 2017 2025. Ajanjakson säästötavoitteena on pienentää kaupungin energiankulutusta 7,5 % vuoden 2015 tasosta. Tavoite koskee koko Salon kaupungin toimintaa. Tällä hankenumerolla on tavoitteena mm. saada käyttöön uusiutuvia energiamuotoja korvaamaan ensisijaisesti öljyä, mutta myös mahdollisuuksien mukaan sähköä. Kiinteistöjen valaistuksen osalta nykyistä valaistusta pyritään korvaamaan led-valaisimilla ja lisäämään älykästä talotekniikkaa. 9205 Kiinteistöjen hälytysjärjestelmät ja automaatio (2018 2022) Automatiikka vaatii jatkuvaa päivittämistä. Parannetaan järjestelmien yhteensopivuutta. 9206 Keskuskeittiön saneeraus (2021) Salon keskuskeittiön peruskorjaus ja saneeraus on suunniteltu vuodelle 2021. 9208 Sisäilmakorjaukset (2018 2022) Sisäilmaongelmien korjauksiin on tarpeen varata oma määrärahansa, jottei kuluteta vuosikorjausten määrärahaa. Ongelmien selvittelyyn ja korjauksiin on useimmiten tarpeen päästä nopeasti ja tästä syystä on hyvä varata oma määräraha näihin korjauksiin. Vuodelle 2018 varataan 800.000, vuosille 2019 ja 2020 molemmille 600.000. 9213 Teatteritalon vesikaton korjaus (2018) Teatteritalon vesikatto on uusittava. Korjataan alusrakenteineen. Määräraha 80.000. 9214 Suojeltujen ja SAMU-rakennusten korjaukset (2018 2021) Rautatieaseman ympäristössä on joukko suojeltuja rakennuksia, joihin ei ole tällä hetkellä osoittaa käyttöä mutta joita ei saa purkaakaan, mm. Nivaron talo sekä pari pientä mökkiä aseman parkkipaikan vierellä. Näiden julkisivut ovat käyttämättömyydestä johtuen rapistuneet ja kaupungin yleisilmeen parantamiseksi ne tulisi kunnostaa. Tämä hanke liittyy osana taajamien yleisilmeen parantamiseen. Korjauksien suunnittelu ja Nivaron talon julkisivun

175 kunnostuksen aloitus. 2019 kunnostusvuorossa pienet rakennukset sekä loppuosa Nivaron talosta. 9215 Tupurin koulun lämmitysjärjestelmän muutos (2018) Tupurin koulu ja samassa yhteydessä oleva Anjalan päiväkoti lämpiää tällä hetkellä öljyllä. Kokonaisuus käsittää 9.722 m2 ja 29.086 m3. Öljyä on kulunut vuosittain keskimäärin noin 83.000 ltr. Nykyinen kattilalaitos on elinkaarensa päässä ja edellyttää saneerausta. Kohde sijaitsee etäällä nykyisestä kaukolämpöverkostosta eikä verkosto ole näillä näkymin laajentumassa Tupuriin asti. Asiasta on keskusteltu Salon Kaukolämpö Oy:n kanssa. Kaupunkikehityspalvelujen yhtenä tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä kiinteistöjen lämmityksessä ja siirtyä mahdollisuuksien mukaan uusiutuvien energiamuotojen käyttöön sekä näin saada aikaan säästöä. Tupurin koululle on öljylämmityksen tilalle kaavailtu maalämpöjärjestelmää. Vuosittaisen säästöpotentiaalin on arvioitu olevan maalämpöjärjestelmällä n. 40-45.000. 9217 Perniön liikuntahallin valaistuksen uusinta Perniön liikuntahallin valaistus on toteutettu perinteisin loisteputkivalaisimin, joiden energiakulutus on nykyisin käytettäviin led-lamppuihin nähden korkeaa. Niin ikään lamppujen käyttötunnit eivät vastaa nykytekniikkaa. Tämän kaltaisessa kohteessa saavutetaan merkittäviä säästöjä jos voidaan lisätä sekä valistuksen käyttötunteja että pienentää energiankulutusta. Liikuntatilojen lamppujen vaihto on hankalaa johtuen korkeasta tilasta, jolloin pidemmällä lampun käyttöiällä saavutetaan säästöjä. Kun vielä Led-valistuksella päästään parempaan valotehoon on liikuntahallinen valaistuksen muuttaminen Led-pohjaiseksi perusteltua. Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9550 Urheilupuiston skeittiparkki Nyt suunniteltavalla alueella on sijainnut skeittipuisto 1990-luvun puolivälistä saakka. Alue on ollut alusta alkaen asfalttipintainen. Nykyiset puurakenteiset skeittirampit on siirretty aikoinaan sisähallista nykyiselle paikalle. Ramppien pintana oleva vesivaneri kuluu sääolosuhteiden ja normaalin mekaanisen kulutuksen seurauksena ja ramppeja on jouduttu korjaamaan paljon. Ramppeja on vaihdettu keskimäärin 3-5 vuoden välein, viimeksi 2015, jolloin vahvistettiin myös ramppien runkorakenteita. Heikoimmat välineet on jouduttu poistamaan, mutta näillä toimenpiteillä on voitu jatkaa skeittipaikan käyttöikää. Skeittaaminen on ollut vuodesta toiseen suosittua, vaikka olosuhteet ovat olleet heikot. Olosuhteiden nykyaikaistamisella parannetaan ennen kaikkea harrastajien turvallisuutta sekä nostetaan skeittaamisen olosuhteiden laatua, mikä todennäköisesti laskee harrastamisen aloituskynnystä. Tavoitteena on liikuttaa myös niitä nuoria, jotka eivät muulla tavalla ehkä liikkuisi riittävästi. Tokion Olympialaisissa 2020 kilpaillaan skeittauksessa parkissa ja streetissä. Betoni on silein ja kovin materiaali, josta skeittiparkin voi rakentaa ja se mahdollistaa helpon muokattavuuden takia monenlaiset muodot. Betoniset rakenteet kestävät paremmin säätä ja kulutusta kuin vaneriparkit ja lisäksi niiden melutaso on huomattavasti pienempi kuin vanerista tai metallista toteutetun rakenteen. Betoniparkki säilyttää esteettisyyden ja sen ylläpitokustannukset ovat huomattavasti muita vaihtoehtoja edullisempia. Maisema-arkkitehti Janne Saario on yhteistyössä paikallisten lajin harrastajien kanssa laatinut suunnitelman skeittiparkista. Tavoitteena on aikaansaada nykyaikainen, turvallinen ja houkutteleva betoninen skeittipuisto. Kustannukset on investointisuunnitelmassa jaettu puoliksi liikunta- ja nuorisopalveluiden kesken ja on sovittu, että nuorisopalvelut koordinoi hanketta. Hankkeelle haetaan liikuntapaikkarakentamiseen suunnattua valtionapua. 9552 Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen (2018 2022) Kouluja ja asuinalueita palvelevat lähiliikuntapaikat rakennetaan ensisijaisesti koulujen yhteyteen. Investoinnit koulupihojen viihtyvyyteen ja toiminnallisuuteen ovat osa nykypäivän oppimisympäristöjen kehittämistä. Viihtyisä kouluympäristö heijastuu tutkimusten mukaan positiivisesti oppimiseen (Reino Tapaninen, Opetushallitus). Suurin osa Salon kouluista on mukana Liikkuva koulu ohjelmassa. Monipuolisen liikkumisen mahdollistava koulupiha tukee Liikkuva koulu ohjelman tavoitetta tuoda tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään. Liikkuva koulu ohjelman valtakunnallistaminen kuuluu Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin.

176 Rahoitus koulujen pihojen kehittämiseen on haettu liikuntapalvelujen kautta, koska liikuntapalvelujen asiantuntemus yhdistettynä koulujen ja viheraluetiimin asiantuntemuksen kanssa johtaa parhaaseen lopputulokseen. Liikuntapalvelut voi myös hakea valtionavustusta lähiliikuntapaikkarakentamiseen tarkoitetuista määrärahoista. Liikuntapalvelut on yhdessä Valo ry:n (nyk. Olympiakomitea) asiantuntijoiden kanssa toteuttanut laajan selvityksen kaupungin liikuntaolosuhteista loppuvuonna 2013. Lähiliikuntaolosuhteiden osalta kartoitettiin kaikki koulujen ja päiväkotien pihat sekä annettiin kehittämisehdotuksia. Tätä raporttia on hyödynnetty ja hyödynnetään edelleen koulujen pihojen investointeja suunniteltaessa. Vuonna 2018 uudistetaan 440 oppilaan Uskelan koulun piha (Kavilankadun yksikkö), sekä hankitaan Kiskoon, Toijan koululle monitoimikaukalo. Vuonna 2019 uudistetaan 420 oppilaan Tupurin koulun iso piha, joka on valmistunut v. 1994. Vuosien 2019 2022 määrärahavaraukset varataan Valo ry:n suunnitelmissa todettujen koulujen pihoihin huomioiden kaupungin koulujen oppimisympäristöjen muutokset. Valtion liikuntapaikkarakentamisen avustuksissa koulujen lähiliikuntapaikat ovat viime vuosina saaneet avustuksia erittäin hyvin, nykyisessä Salossa kaikkiin koulupihojen isoihin lähiliikuntahankkeisiin on saatu valtionavustusta, joten hankkeille on laskettu valtionavustusta tuloksi. Toijan koulun monitoimikaukaloon haetaan ns. Ässäkenttäavustusta ja myös koulun vanhempainyhdistys tukee hanketta. 9553 Tupurin ulkokuntoilualue ja frisbeegolfrata (2018) Tupurin asuinalueelta jatketaan tiehankkeena Kalkkimäenrinnettä 110-tielle asti, tie valmistuu keväällä 2018. Tien rakentamisen vuoksi myös Tupurin kuntoreitistö. Tiehankkeen yhteydessä rakennetaan ensisijaisesti kuntoratojen käyttäjille uusi paikoitusalue tien varteen, nykyinen uuden tien alussa jää liikenneympyrän alle. Paikoitustilan yhteyteen esitetään rakennettavaksi lihaskuntoharjoitteluun soveltuva ulkokuntoilualue. Tupurin kuntoilualueen yhteyteen rakennetaan myös täysimittainen (18 reikää) frisbeegolf-rata, jota Salossa ei vielä ole. Radalle on tarvetta, koska frisbeegolfin harrastajamäärät ovat kasvaneet ja harrastus sopii erinomaisesti perheille, nuorille, aikuisille, kuntoilijoille ja kilpailijoille. Vuoden 2017 talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupunginjohtaja siirsi kuntoilualueen ja frisbeegolfradan määrärahavarauksen vuodelle 2018. Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet Kaava-alueet 9301 Kokoojakatu Tupuri-Mt110, Salo (2017 2018) Kokoojakadulla muodostetaan uusi yhteys Tupurin asuinalueelta 110-tielle. Yhteys helpottaa alueen asukkaiden kulkua Turun, Helsingin ja Hangon suuntaan. 9303 Tavolan alue, Halikko (2019 2021) Uuden tulevan kaava-alueen kaavakatujen rakentaminen. 9311 Uudet kaava-alueet Uusien kaavateiden ja mahdollisen kunnallistekniikan tekeminen äkillisten tarpeiden mukaan. Liikenneväylät 9350 Uusien alueiden asfaltointi Soran pintaisten katujen päällystäminen. 9351 Uudelleen päällystettävät kadut Huonokuntoisten asfaltoitujen katujen uudelleen päällystäminen Katuinfran saneeraus 9400 Liikenneturvallisuuskohteet Liikenneturvallisuustyöryhmässä ja aloitteissa esille tulevien turvallisuuden parantamishankkeidentoteuttaminen ja suurempien kohteiden suunnittelu 9401 Katujen kuivatus Uusien sadevesikaivojen ja järjestelmien rakentaminen kaupungin katuverkolle

177 9402 Huonokuntoiset jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät Huonokuntoisten jalkakäytävien ja kevyenliikenteen väylien uudelleen pinnoitus ja rakentaminen. 9404 Salonkadun kiertoliittymä (2020) Kiertoliittymän toteutus 9405 Jäänpidätysrakenteet Rakenteen tehdään Salon jokeen pidättämään ja pehmentämään jäitä, jotta jäiden lähtö sujuisi mahdollisimman pienillä vaurioilla. Pahimmassa tapauksessa nykytilanteessa raju jäidenlähtö voi aiheuttaa kaupungille ja joen varren kiinteistöjen omistajille miljoonien eurojenvahingot. Valtio rahoittaa hanketta 48 %:lla. 9407 Keskustojen kehittäminen Vanhojen kuntakeskusten ja Salon ydinkeskustan katualueiden ilmeen toiminallisuuden ja kunnon parantaminen. 9412 Lanskalantien liittymä Teijontielle(2019) Lanskalatien liittymän rakentaminen kaavan mukaiseen paikkaan. 9413 Meriniityn katuympäristön parantaminen (2019 2021) Meriniityn teollisuusalueen katuinfran saneeraus ja yleisilmeen parantaminen. 9415 Olemassa olevien alueiden saneeraus Vanhempien heikkokuntoisten kaava-alueiden katujen perusparantaminen, joissa on jo saneerattu sähkö/televerkko sekä vesihuoltoverkostot(maanaliset infra). 9416 Muu katurakentaminen Suunnitelmavuosille on varattu katurakentamiseen tarvittava vuotuinen määräraha, joka kohdennetaan tarkemmin talousarviovuosittain. 9417 Perniöntien saneeraus Perniöntien muuttaminen yksikaistaiseksi. Suojateiden turvallisuuden parantaminen. 9418 Helsningintie - Otsonkadun kiertoliittymä (2019) Kiertoliittymän toteutus. 9419 Kaukurintien kevyenliikenteenväylän rakentaminen Kevyenliikenteenväylän rakentaminen Kaukurintien varteen välille Pernänmetsä - Lupajantie. Parantaa huomattavasti Pernänmetsänalueen koululaisten koulumatkan turvallisuutta. 9420 Uuttelan sillan uusiminen Halikossa Heikkokuntoisen putkisillan uusiminen. Katuvalaistus 9500 Uuden katuvalaistuksen rakentaminen Uusien kaava-alueiden katuvalaistuksen rakentaminen. 9502 Katuvalaistuksen saneeraus yhd. Lounea/Caruna Vanhojen yhteiskäytössä olevien puupylväiden ja niissä olevien ilma johtolinjojen purkaminen ja uusien maakaapelilinjojen rakentaminen yhdessä muiden verkkoyhtiöiden kanssa. Samassa yhteydessä kaupunki rakentaa uudet katuvalot. 9503 Katuvalaistuksen saneeraus (SpNa-vaihto ym.)(2018 2021) Salon kaupungin kaikkien katuvalojen vaihto energiatehokkaiksi Led-valaisimiksi. Yhteishankkeet ELY:n kanssa 9512 Muut yhteishankkeet ELY:n kanssa Suunnitelmavuosille kaavailtu tarvittava vuotuinen määräraha, joka kohdennetaan talousarviovuosittain

178 Puistot Koneet ja kalusto 9520 Uudet ja kunnostettavat puistot Heikkokuntoiset puistot Erilaiset rakennettujen puistojen peruskunnostustyöt. Kiinteiden kalusteiden, rakenteiden ja kasvillisuuden uusimista sekä muuta peruskunnostusta Leikkipaikkojen peruskunnostus Leikkipaikkojen peruskunnostusta eri puolilla kaupunkia. Tavoitteena on tehdä 1 2:n leikkipaikan peruskunnostus sekä pienempiä, lähinnä leikkivälineisiin liittyviä uusimis- ja kunnostustöitä Taajamien asuinympäristön parantaminen Eri taajamien yleisten alueiden kunnostusta ja parantamista. Kohteet ratkaistaan vuosittain Horninpuiston peruskunnostus Horninpuiston kasvillisuuden ja kalusteiden uusimista Matonpesupaikkojen peruskunnostus Matonpesupaikkojen laitteiden ja rakenteiden kunnostusta Venelaitureiden peruskunnostus Eri venelaitureiden peruskunnostusta. Ensimmäisenä kohteena Vartsalan venelaituri 9525 Perhepuiston peruskunnostus Skeittipaikkaan liittyvien alueiden kunnostusta ja kalusteiden ym. täydentämistä. Muu Perhepuiston jatkorakentaminen 9529 Salonjoen rantapuistojen viherrakentaminen Salonjoen rantapuistojen viherrakentamisen suunnittelu- ja selvitystyöt yms. Lasten ja nuorten palvelujen hankkeet 9162 Koulujen pihojen leikkivälineiden uusiminen (2018) Leikkivälineiden kunto on kartoitettu vuoden 2017 aikana. Kartoituksen perusteella ryhdytään leikkivälineitä kunnostamaan ja uusimaan. Koulujen pihojen leikkivälineiden uusimiseen varataan vuodelle 2018: 100.000 euroa. 9163 Päiväkotien pihojen leikkivälineiden uusiminen (2018) Päiväkotien pihojen leikkivälineiden kunto on kartoitettu. Kartoituksen perusteella leikkivälineitä ryhdytään kunnostamaan ja uusimaan. Päiväkotien pihojen leikkivälineiden uusimiseen varataan vuodelle 2018: 100.000 euroa. 9164 Kirkonkylän koulun kalusteet (2019) Perniön Kirkonkylän koulun kalusteet on uusittava koulun peruskorjauksen yhteydessä, varaus 500.000 euroa. 9620 Perusopetuspalvelujen yhteiset (2018 2021) Vuodelle 2018 on varattu Oppiva Salo ohjelman mukaisiin hankintoihin seuraavat määrärahat: 150.000 euroa uusien muunneltavien oppimistilojen kalusteisiin sekä 60 000 oppimiskeskuksen perustamishankintoihin. Lisäksi on varattu 50.000 muihin perusopetuksen irtaimistohankintoihin mm. teknisen työn työsuojelullisiin toimenpiteisiin. Oppiva Salo ohjelman mukaiset hankinnat jatkuvat vuonna 2019 ja 2020 (170.000 euroa), perusopetuksen yhteisiin irtaimistohankintoihin on varattuna vuosittain 50.000 euroa. 9621 Toinen aste ja vapaa sivistystyö (2018 2021) Lukioiden kalustohankintoihin. Kustannus vuosittain 25.000 euroa. 9622 Varhaiskasvatuksen irtain (2018 2021) Varhaiskasvatusyksikköjen kalustohankintoihin. Kustannus vuosittain 50.000 euroa. 9624 Nuorisotilojen irtain (2017 2021) Nuorisopalveluiden kalustohankinnat 10.000 euroa.

179 Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9630 Liikuntapalveluiden irtain omaisuus (2018 2022) 2018 Kuntoratojen osalta uusi lamppudirektiivi on astunut voimaan 2015 ja nyt vielä käytössä olevien lamppujen (elohopeahöyry) valmistus ei ole enää sallittua. Nykyiset varastolamput alkavat olla lopussa ja näin ollen tulee uusia sekä lamput, että valaisimet. Mm. tämän vuoksi on tehty suunnitelmaa kuntoratojen tulevaisuudesta ja lakkautettu neljä kuntorataa vuosina 2013 2014. Vuonna 2017 on aloitettu kuntoratojen valaistuksen uusiminen ja neljän kuntoradan (Melassuo, Tupuri, Pahkavuori ja Märy) valaistukset uusitaan led-valaisimin loppusyksyyn mennessä. Vuonna 2018 on tarkoitus uusia seuraavien kuntoratojen valaistukset: Kajala (Inkere), Kärävuori (Halikko kk), Kuusjoki, Muurla ja/ tai Suomusjärvi, kustannusarvio 220.000 e. Ennen hankintoja on varmistettava, että pitkäaikainen maankäyttö muilla kuin kaupungin mailla on mahdollista. Valaistuksien uusimisen myötä myös sähkönkulutus kuntoradoilla pienenee ja valaisimen käyttöikä on selvästi vanhoja valaisimia pidempi. Vuonna 2017 kuntosalivälineitä ei uusittu lainkaan, koska kuntoratojen valaistuksiin kului jonkin verran arveltua enemmän rahaa. Vuonna 2018 lähikuntosalien välineistöä uusitaan n. 50.000 eurolla. Välineistö on osittain vanhaa ja huonokuntoista eikä sovellu esim. ikäihmisille. Välineistön uusimista tulee jatkaa myöhemmin. Vuonna 2018 uusitaan myös uimahallin kilpa-altaan lähtökorokkeet, jotka eivät ole enää ajanmukaiset, koska niistä puuttuvat säädettävät ponnistusjalan tuet sekä selkäuinnin lähtöavustimet. Kustannukset ovat n. 20.000 e, joista uimaseura maksaa osan takaisin kaupungille. Salossa järjestetään keväällä 2018 Masters-uinnin SM-kisat, joissa uudet korokkeet olisivat käytössä. Vuonna 2018 uusitaan myös Urheilupuiston jalkapallokentän (5 kenttä, alimpana oleva iso nurmikenttä) kastelujärjestelmä, joka on tehty 1990-luvulla. Uuden kastelujärjestelmän hinta on n. 35.000. 2019 2022 Vuonna 2019 tulee uusittavaksi/rakennettavaksi vielä muutamien kuntoratojen valaistus. Muutamien kuntoratojen osalta selvitetään ratojen käyttöä tai mahdollista siirtoa/lakkauttamista. Suunnitteluvuosien tulevat hankinnat ovat mm. Salohallin äänentoiston uusiminen (n. 70.000), kuntosalivälineet erityisesti lähikuntosaleissa, jäähallin kaukalo (n. 60.000), jäähallien yhteinen kylmäkontti (n. 200.000), Lehmijärven laiturien uusiminen ja pieni lähiliikuntapaikka (n. 70.000), käytetyn, kumiteloilla olevan, latukoneen osto (50-70.000), pienen traktorin osto (n. 35.000) ja jäähallin jäänhoitokone (n. 100.000). 9635 Lähikirjastojen automatisointi (2018) Kiskon, Kuusjoen ja Särkisalon kirjastot automatisoidaan vuonna 2018 omatoimikirjastoiksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa saadun selvityksen mukaan 37.000 / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata 20.000 / kohde. Yhteensä nämä tekevät 57.000 / kohde. Lähikirjastojen automatisointia jatketaan vuonna 2018 171.000 eurolla. Yksiköiden muuttaminen laajennetun aukiolon toimipisteiksi turvaa kirjastopalveluiden ja kaupungin palvelupisteiden toiminnan keskusta-alueen ulkopuolella. Automatisointi mahdollistaa kirjastopalveluiden käytön myös silloin, kun henkilökunta ei ole paikalla. Halikon ja Suomujärven kirjastot automatisoidaan vuonna 2019 omatoimikirjastoiksi, automatisointia jatketaan vuonna 2019 114.000 eurolla. 9636 Kirjaston sähköisen palvelujen kehittäminen (2018) Investoinnin tavoitteena on ottaa RFID-tekniikka käyttöön Salon kirjastopalveluissa. RFID:tä käytetään lainaamiseen ja palauttamiseen sekä hävikin estoon. RFID on tapa kirjoittaa ja lukea tietoa langattomasti ilman näkyvää lukusädettä RFID-tunnisteista, jotka kiinnitetään kirjaston aineistoon. Tekniikka parantaa aineiston kierron nopeutta ja tunnisteita käytetään myös suojaamaan aineistoa hävikiltä. RFID-tunnisteiden käyttöönotolla saadaan yhdistettyä kaksi toimintoa. Tällä hetkellä Salon kirjastopalveluissa on vielä käytössä viivakoodit, jotka sisältävät aineistoa koskevaa informaatiota ja hävikinestoon tarkoitetut magneettinauhat. Jokaisessa RFID-tunnisteessa on mikrosiru, johon tallennetaan aineistoa koskevat tiedot. Investoinnissa hankittavia välineitä RFID-tunnisteiden lisäksi ovat hälytinportit sekä lainaus- ja palautuspisteissä sijaitsevat RFID-lukijat. RFID-tekniikka helpottaa

180 kokoelmien inventointia ja aineiston järjestämistä oikeisiin paikkoihin. Salo on toiseksi suurin Vaski-kirjasto ja suurimmista Vaskiin kuuluvista ainut, jossa RFID-tekniikkaa ei ole vielä otettu käyttöön. Investoinnin perusteena ovat asiakaspalvelun nopeutuminen, kirjastojen välisen logistiikan tehostaminen ja omatoimikirjastojen käytön laajeneminen. Salon pääkirjastoon vuonna 2016 hankittu palautusautomaatti sekä omatoimikirjastojen asiakaspalveluautomaatit lukevat sekä viivakoodeilla että RFID-tunnisteilla varustettua aineistoa. Viivakoodit ovat vanhentuneena tekniikkana vähitellen jäämässä käytöstä pois. Investointi kohdistuu pääkirjaston lisäksi Halikon, Perniön ja Perttelin lähikirjastoihin sekä molempien kirjastoautojen kokoelmiin. Investoinnin arvo on 60.00 euroa. (Kaupunginjohtajan ehdotuksesta hanke on siirretty kirjastopalvelujen käyttötalousmäärä rahoihin.) 9642 Kirjastojen kalusteet Pääkirjaston ja Halikon kirjastojen toiminnallisuuden parantamista jatketaan uusimalla kalusteita 50 000 eurolla. Kirjahyllyjä uusitaan korvaamalla huonokuntoisimpia hyllyjä. Uudet kirjahyllyt on tarkoituksenmukaista varustaa lukittavilla pyörillä. Tämä mahdollistaa kirjastojen tilojen sujuvan käyttämisen yleisötilaisuuksien ja näyttelyiden järjestämiseen. Suuri osa nykyisistä kirjahyllyistä on peräisin 1980-luvulta. Hyllyjen kiinnikkeitä on jouduttu korjaamaan erilasin tilapäisratkaisuin. Alas romahtavat hyllyt ovat vaarallisia sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Investoinnilla rahoitetaan myös pääkirjaston henkilökunnan sosiaalitilojen uudistaminen. Nykyiset tilat ovat 1980-luvulta. Niistä puuttuu muun muassa ajanmukaiset kylmälaitteet, tiskikone ja jätteiden käsittelyyn tarvittavat astiat. Jätteiden kierrättämiseen tarvittavia biojätteen, metallin sekä pahvin ja kartongin keräysastioita ei ole. Vanhan hellan poistamisen jälkeen tiloihin on mahdollista sijoittaa eri materiaalien keräämisen mahdollistavat astiat. Lisäksi investoinnilla katetaan Halikon ja pääkirjaston henkilökunnan uudet työpöydät ja tuolit sekä työpisteiden valaisimet. Työterveyshuollon tarkastuksissa nykyisten kalusteiden ergonomiassa ja valaisimien tehokkuudessa on ilmennyt puutteita. Investoinnin arvo on 50.000 euroa. 9645 Museopalvelujen kokoelmanhallintaohjelma MuseumPlusRia:n hankinta Useat museot ovat siirtymässä kokoelmahallinnassaan kansainvälisesti yhtenäiseen, Suomen Museoliiton museoille vuoden 2016 alusta lähtien lisensoimaan MuseumPlusRia-järjestelmään. Järjestelmä sopii kaiken museoaineiston hallinnoimiseen, mm. taideteokset, esinekokoelmat, arkistoaineisto tai valokuvat. Ohjelma korvaa Salon taidemuseon käytössä olevan Muusa-kokoelmahallintaohjelman, joka nykyään on yksityisen Osuuskunta Suomen taiteen omistuksessa. Kansallisgalleria ja museovirasto ovat jo siihen siirtyneet, ja jälkimmäinen lopettaa lähivuosina kulttuurihistoriallisissa museoissa käytössä olevan Muskettikokoelmahallintaohjelman tukemisen. Ohjelman käyttöön otto on kallista, mutta sen kustannukset voidaan sopimuksellisesti jakaa usealle vuodelle. Kustannukset rakentuvat ohjelman konfiguraation eli käyttöönottovaiheesta, aineiston siirtämisestä sähköisesti jo olemassa olevista tietokannoista uuteen tietokantaan, eli migraatiosta, sekä vuosittaisista käyttölisenssien määrään pohjautuvista ylläpitomaksuista. Museoliitto on alustavasti määritellyt Salon taidemuseon osalta kulut käyttöönotto- ja migraatiomaksuineen n. 45 000 euroa, päälle ylläpitokorvaus n. 4000e /vuosi/2-3 lisenssiä. Kulttuurihistoriallisen aineiston osalta Salon museopalvelut neuvottelee edullisemmasta yhteishinnoittelusta, mutta migraatiomaksut ovat korkeat sielläkin, mutta ei samassa suhteessa. Vuonna 2018 inventoidaan ostopalveluna taidemuseon kokoelmien tiedot migraatiokuntoisiksi sekä valmistellaan Museoliiton ja Turun museokeskuksen kanssa sopimukset, ja tehdään taidemuseon konfiguraatio. (Kaupunginjohtajan ehdotuksesta hanke on siirretty kulttuuripalvelujen käyttötalousmäärä rahoihin.) Kaupunkikehityspalvelut 9651 Ravitsemispalvelut Salon keskuskeittiöön hankitaan astianpesukone + vuokienpesulaite ja varataan määrärahaa Isohärjänmäen päiväkodin astianpesukoneen uusintaan. puhtaanapitoon hankitaan ns. siivousauto, ehkä vaihtoehtona on siirtää yhdyskuntapalveluihin pääosin ruoka- ja postikuljetuksiin hankittu auto (2013?) ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluihin, kuljetustyöntekijän jäädessä eläkkeelle. 9652 Yleisten alueiden ylläpito kehittäminen 2018 2019) 2018 Uuden tiehoitoauton hankinta. Hankinnalla korvataan vanha vuoden 2001 vuosimallia oleva vastaava kuorma-auto.

181 Liikelaitos Salon Vesi 2019 Uuden pyöräkuormaajan hankinta. Hankinnalla korvataan vuoden 2004 vuosimallia oleva vastaava pyöräkuormaaja. 9653 Tilapalvelut Määrärahalla varaudutaan kiinteistöhoitokaluston uudistamistarpeeseen. Kiinteät rakenteet ja laitteet Uusien alueiden vesihuolto 9711 Uusien kaava-alueiden vesihuolto (2018 2021) Kaava-alueilla tapahtuva rakentamista koskeva vesihuoltotyö. Vesihuollon saneeraus 9750-9751 Vesijohto- ja viemäriverkoston saneeraus (2018 2021) Verkoston saneeraus eri puolella kaupunkia. Vuosittainen määräraha 500.000 euroa per verkosto. Verkostot ovat paikoin huonokuntoisia ja vuotavia. Vuotojen osuus pahimmillaan yli 50 % (viemäriverkosto). Vesijohtoverkoston osalta pumpatun ja myydyn erotus on yli 18 % (hukkaprosentti). 9752 Vesijohtoverkoston UV-laitteet (2018 2021) UV-desinfiointilaitteilla vaikutetaan veden mikrobiologiseen laatuun ja varmistetaan lähtevän veden puhtaus. 9753 Vesilaitoksen automaatiojärjestelmä (2018 2021) Järjestelmän parantamisella varmistetaan laitoksen toimivuus ja vähennetään paikan päällä tapahtuvia käyntejä. 9754 Vedenottamot (2018 2021) Ottamot ovat osin hyvinkin vanhoja rakennuksia, joiden tekninen laatutaso ei vastaa tämän päivän vaatimuksia. 9755 Viemäriverkoston vuotovesikartoitus (2018) Kiinteistöt johtavat runsaasti katoilta ja pihoilta tulevia sadevesiä jätevesiviemäriin. Vedet aiheuttavat tulvia ja huonontavat puhdistustulosta. Määräraha käytetään viemäriverkoston vuotovesikartoitukseen ja putkien kuvaukseen. Kaupunginjohtajan ehdotuksesta hanke on poistettu investointisuunnitelmasta. Toiminta sisältyy käyttötalousmäärärahoihin. 9756 Pumppaamoiden saneeraus (2018 2021) Huonokuntoisten vesihuoltopumppaamoiden kunnostamiseen. 9757 Karjaskylän vesihuollon saneeraus (2018 2019) Karjaskylän vesihuollon saneeraus liittyy olennaisena osana Salo-Muurla vesihuoltohanketta. Olemassa oleva vesihuoltoverkosto ei nykyisessä muodossaan kykene palvelemaan Salo-Muurla vesihuoltoa. Hanke on aloitettu vuonna 2015 ja päättyy vuonna 2018. 9759 Märyn vesijohto (2018) Märynummen alueen vesijohtoverkoston uusimistyö veden laatuongelmien johdosta. 9760 Keskusjätevedenpuhdistamon saneeraus (2018 2021) Lupaehtojen tiukentumisesta johtuvaan laitoksen modernisointiin liittyvään saneeraukseen. 9761 Pullassuon vedenkäsittelylaitos (2018 2019) Laitoksen modernisointiin ja päivitykseen. 9762 Kärkän vedenlaadun parantaminen (2018 2019) Kärkän vedenottamon veden syövyttävyyden ja jäämien poistojärjestelmän rakentamiseen.

182 Haja-asutusalueiden vesihuolto 9800 Halikko-Hajala vesihuolto (2018) Hajalan vesiosuuskunta rakentaa viemäriverkoston alueelleen. Liikelaitos osallistuu vesijohdon rakentamiskustannuksiin. 9801 Salo-Muurla vesihuolto (2018) Vesihuollon parantamiseen. 9802 Kukinhuoneenharjun pohjavesitutkimus (2018 2021) Alueen antoisuuden selvittämiseen ja muuhun tutkimukseen. 9804 Viemäriverkoston laajentaminen toiminta-alueiden lähialueilla (2018 2021) Verkoston laajentamiseen. 9807 Kaukola-Tuohittu vesihuolto (2018) Tuohitun vesihuolto-osuuskunta rakentaa alueelle vesijohdon ja paineviemärin. Liikelaitos osallistuu hankkeen yhteisellä osuudelta materiaalikustannuksiin. 9809 Mathildedalin vesihuollon turvaaminen (2018 2019) Laitteiston hankinta, jolla turvataan vedenkulutushuippuja. 9810 Kisko-Muurla vesihuolto (2018-2021) Jätevesihuollon parantamiseen sekä käyttöveden saannin turvaamiseen. Vesihuoltolaitoksen irtain 9850 Vesihuoltolaitoksen irtain (2018 2021) Kiinteistöissä sijaitsevien vanhojen mittalaitteiden vaihtoon ja kunnostukseen liittyvä määräraha.

183 Rahoituslaskelma perusteluineen TP 2016 TA 2017 HKE 2018 KJE 2018 TS 2019 TS 2020 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 23 242 466 6 808 139-521 860 7 172 357 14 540 18 220 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -534 377 22 708 089 0 6 808 139 0-521 860 0 7 172 357 0 14 540 0 18 220 Investointien rahavirta Investointimenot -16 730 349-20 652 000-19 956 000-16 741 000-21 989-22 380 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 584 833 380 000 47 000 447 000 65 21 Pysyv. vastaavien hyödykk. luov.tulot 744 858-14 400 657 0-20 272 000 100 000-19 809 000 100 000-16 194 000 100-21 824 100-22 259 Toiminnan ja investointien rahavirta 8 307 431-13 463 861-20 330 860-9 021 643-7 284-4 039 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -108 835-130 000-100 000-100 000 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 262 626 153 792 130 000 0 100 000 0 100 000 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 858 400 22 000 000 13 000 000 13 000 000 20 000 17 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -14 295 997-13 600 000-13 000 000-13 000 000-13 000-13 000 Valuuttakurssimuutokset 0 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos -13 437 597 8 400 000 0 0 0 7 000 0 4 000 Oman pääoman muutokset -685 912 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja pääom. muutoks. 314 0 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 0 0 0 Saamisten muutos 29 969 0 0 0 0 0 Lyhytaikaisten saamisten muutos 0 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos 530 307 560 590 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta -13 409 127 8 400 000 0 0 7 000 4 000 Rahavarojen muutos -5 101 696-5 063 861-20 330 860-9 021 643-284 -39 Rahavarat 31.12. 21 923 866 16 860 005-3 470 855 7 838 362 7 554 7 515 Rahavarat 1.1. 27 025 562 5 101 696 21 923 866 5 063 861 16 860 005 16 860 005 7 838 7 554

184 Salon kaupungin rahoituslaskelma 2018 Perustelut Tulorahoitus Vuosikate 7 172 357 Siirtyy tuloslaskelmasta. Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 0 7 172 357 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -16 741 000 Vuoden 2015 talousarvioon otettujen investointien rahoitus esitetään rahoituslaskemassa. Rahoitusosuudet investointimenoihin 447 000 Suurimmat tuotot kiinteistöjen ja tonttien myynnistä saatavat tulot. Toiminnan ja investointien rahavirta -9 121 643 Antolainauksen muutokset Antolanasaamisten lisäykset -100 000 Sosiaalisen luototuksen määräraha Antolainasaamisten vähennykset 100 000 0 Sosiaalisen luototuksen takaisinmaksut. Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 13 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -13 000 000 0 Talousarviolainojen ohjelmien mukaiset lyhennykset vuodelle 2018 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 Vaihto-omaisuuden muutos 0 Saamisten muutos 0 Sisältää jälkirahoitteisten valtionosuuksien kokonaismäärän Lyhytaikaisten saamisten muutos 0 Korottomien velkojen muutos 0 0 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 0 Kassavarojen muutos -9 121 643

185 Liitteet Kokonaismenot ja -tulot TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintamenot 373 550 973 376 416 007 379 838 527 377 500 000 170 000 000 Investoinnit 16 730 436 20 652 000 16 741 000 21 989 000 22 380 000 Rahoituskulut 3 262 893 3 825 305 3 575 305 3 550 000 3 750 000 Lainojen lyhennykset 858 400 13 600 000 13 000 000 Menot yhteensä 394 402 702 414 493 312 413 154 832 403 039 000 196 130 000 Toimintatulot 91 849 93 001 804 90 288 284 92 100 000 63 670 000 Verotulot 196 898 186 850 194 100 000 197 300 000 101 200 000 Valtionosuudet 108 936 105 000 104 000 000 104 000 000 25 000 000 Rahoitustulot 2 373 134 2 197 646 2 197 905 2 190 000 2 100 000 Investointitulot 1 795 313 380 000 547 000 165 000 121 000 Lainanotto 14 295 997 22 000 000 13 000 000 20 000 000 17 000 000 Tulot yhteensä 18 862 127 117 871 300 404 133 189 415 755 000 209 091 000 Varojen reaalimuutos -375 540 575-296 622 012-9 021 643 12 716 000 12 961 000 Rahavarat 31.12. 21 923 866-274 698 146-283 719 789-271 003 789-258 042 789 Lainat 31.12. 197 137 429 205 537 429 205 537 429 212 537 429 216 537 429 Lainojen muutos 13 437 597 8 400 000 0 7 000 000 4 000 000

186 Toimintakulujen jakautuminen lautakunnittain 2018 1.000 % Tarkastusltk 115 0,0 % Keskusvaaliltk 406 0,1 % Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 30 950 8,1 % Sosiaali- ja terveysltk 196 451 51,7 % Opetusltk 90 308 23,8 % Vapaa-ajan ltk 12 446 3,3 % Kaupunkikehitysltk 43 645 11,5 % Rak. Ja ymp.ltk 2 172 0,6 % Vesihuoltolaitoksen johtok. 3 345 0,9 % Yhteensä 379 838 100,0 %

187 Toimintatuottojen jakautuminen lautakunnittain 2018 1.000 % Tarkastusltk 0 0,0 % Keskusvaaliltk 263 0,3 % Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 9 986 11,1 % Sosiaali- ja terveysltk 23 391 25,9 % Opetusltk 3 905 4,3 % Vapaa-ajan ltk 1 706 1,9 % Kaupunkikehitysltk 41 364 45,8 % Rak. Ja ymp.ltk 680 0,8 % Vesihuoltolaitoksen johtok. 8 993 10,0 % Yhteensä 90 288 100,0 %

188 Rahoitus 2018 1.000 % Toimintatuotot 90 288 23,2 % Verotulot 194 100 50,0 % Valtionosuudet 104 000 26,8 % Yhteensä 388 388 100,0 %

189 Toimintakulut menolajeittain 2018 1.000 % Henkilöstökulut 158 288 41,7 % Palvelujen ostot 162 671 42,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 18 097 4,8 % Avustukset 17 770 4,7 % Muut toimintakulut 23 012 6,1 % Yhteensä 379 838 100,0 %

190 Toimintatuotot tulolajeittain 2018 1.000 % Myyntituotot 41 645 46,1 % Maksutuotot 18 204 20,2 % Tuet ja avustukset 4 777 5,3 % Muut toimintatuotot 25 662 28,4 % Yhteensä 90 288 100,0 %

191 Investointimenot 2018 1.000 % Osakkeet ja osuudet 100 0,6 % Maa- ja vesialueet 700 4,2 % Rakennukset 5 780 34,5 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 470 26,7 % Koneet ja kalusto 1 746 10,4 % Vesihuoltolaitos 3 945 23,6 % Yhteensä 16 741 100,0 %