KÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN

SITRA 1989 Sulkava R, Erkinjuntti T, Palo J. Dementia: tutkimus ja hoito. SITRA ja STM. 1st edition. Helsinki 1989. DEMENTIA: TUTKIMUS JA HOITO

2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO DUODECIM 2010 (13.08.2010) Suhonen J, Pirttilä T, Erkinjuntti T, Koponen H, Makkonen M, Puurunen M, Raivio M, Rinne J, Rosenvall A, Strandberg T, Vanninen R, Vataja R. Timo Erkinjuntti, http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50044 HY/HUS

KÄYPÄ HOIDON NELJÄ RATKAISUA MUISTISAIRAUKSIEN HAASTEESEEN 1 ENNALTAEHKÄISY 2 VARHAINEN TAUDINMÄÄRITYS 3 KOKONAISVALTAINEN HOITO JA KUNTOUTUS 4 EHYT HOITOPOLKU

http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-_julkaisu/1800855

KANSALLINEN MUISTIOHJELMA 1. Aivoterveys on elämän mittainen asia 2. Muistisairaudet koskettavat kaikkia asenne ratkaisee 3. Hyvä hoito kannattaa 4. Tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-_julkaisu/1800855

OIKEUS VARHAISEEN TAUDINMÄÄRITYKSEEN Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

MUISTISAIRAUKSIEN VARHAISEN TAUDINMÄÄRITYKSEN AIHEET HOITAA PARANNETTAVISSSA OLEVAT TILAT Kohentaa tilaa ja estää sen huonontuminen HIDASTAA TILAN ETENEMISTÄ Pidentää taudin lievempiä vaiheita LYKÄTÄ PITKÄAIKAISHOITOA Pidentää kotonaoloaikaa VARMISTAA HOITOKETJUN EHEYS Sopia oikea-aikaisista tukitoimista

DIAGNOSTIIKKA JA OIREIDEN ARVIOINTI Muistioireiden syy tulee selvittää, eli kliinisesti poikkeava oire tehtävä ymmärrettäväksi mieluiten varhaisessa vaiheessa Vertaa: rintakipu, hengenahdistus, nivelkipu Jos todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta eikä diagnoosia vielä voida tehdä, potilasta tulee seurata 6 12 kuukauden välein. älä jätä yksin Selvityksen välineet valitaan taudinmäärityksen haasteiden, ei potilaan iän mukaan

MUISTIPOTILAAN tutkimukset MISSÄ HÄLYTYSMERKIT TAPAUSTUNNISTUS Kaikissa terveyden ja sosiaalihuollon toimipisteissä PERUSSELVITYS Paikallinen perustason muistipoliklinikka lähipalveluna (Asiantunteva lääkäri, muistihoitaja, hoitoketjukoordinaattori) LISÄTUTKIMUKSET Erikoissairaanhoidon muistipoliklinikka (Erikoislääkärit, Neuropsykologia, Neuroradiologia, Isotooppilääketiede, Psykiatria, Neuropatologia)

Havainnekuva interaktiivisesta kaaviosta: Muistioireiden perusselvitys (osa 1) www.terveysportti.fi

Havainnekuva interaktiivisesta kaaviosta: Muistioireiden perusselvitys (osa 2) www.terveysportti.f

Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa TAUSTATIEDOT ANAMNEESI

ANAMNEESI ON DIAGNOSTIIKAN KULMAKIVI MUISTA LÄHEINEN Potilaan peruskapasiteetti ja saavutettu henkinen suorituskyky Yleinen terveydentila Aivojen toimintaa heikentävät tekijät Lääkitys ja päihteiden käyttö Sukuhistoria Oirekokonaisuus (muistikysely) Ensioireet (tiedonkäsittely, käytös) Oireiston kehittyminen ja etenemistapa HAASTATTELUKIRJE ENNEN VASTAANOTTOA!

OIREARVIO

uistipulmat tulee ottaa vakavasti - hälytysmerkit 1. Potilas tai omaiset ilmaisevat huolensa potilaan lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky säilyy 2. Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita 3. Sovittujen tapaamisten unohtelu, epätarkoituksenmukaista terveyspalvelujen käyttöä, vaikeus noudattaa hoito-ohjeita 4. Vaikeus löytää sanoja tai potilas käyttää epäasianmukaisia sanoja 5. Päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikentynyt

uistipulmat tulee ottaa vakavasti - hälytysmerkit 6. Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen esim. taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus 7. Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja -tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen 8. Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa 9. Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus 10. Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen voivat edeltää muistioiretta

KYSELY MUISTISTA: MUISTIN MUUTOKSET Muistaako hän tehdä sovitut asiat? Muistaako hän, mistä on puhuttu vähän aikaa aikaisemmin? Kyseleekö tai kertooko hän samoja asioita uudelleen ja uudelleen? Muistaako hän läheistensä nimet? Miten hän oppii uusia toimintatapoja, esim. jonkin uuden laitteen käyttö? Miten käytännön taidot sujuvat (kodinkoneet, käsityöt, ruoan laitto, pienet korjaustyöt jne.)? Miten hän suhtautuu muistivaikeuksiinsa? Pulliainen ym. SLL 2001, WWW.KAYPAHOITO.FI

KLIININEN TUTKIMUS

KLIININEN TUTKIMUS Suppea neurologinen status: kävely, tasapaino, puolioireet, Parkinson-tyyppiset oireet, silmänliikkeiden häiriö, apraksia

Varhaiset neurologiset löydökset diagnostisena vihjeenä Normaali Alzheimerin tauti Paikallislöydös, kävelyn häiriö Aivoverenkierto sairaudet Ekstrapyramidaalioire Parkinsonin tauti Lewyn kappale tauti Apraktinen kävely Pienten suonten tauti Normaalipaineinen hydrokefalia

MUISTIN JA TIEDONKÄSITTELYN PUNTAROINTI

MUISTIN JA TIEDONKÄSITTELYN PUNTAROINTI Potilaan haastattelu: vireystaso, keskittyminen ja orientaatio, arvostelu- ja päättelykyky, muisti sekä puheen ymmärtäminen ja tuottaminen Kognitiivinen tehtäväsarja: CERAD Lyhyt seulontatesti MMSE (Mini Mental State Examination)

CERAD TIEDONKÄSITTELYN (KOGNITIO) TEHTÄVÄSARJA Kielellinen sujuvuus (alle 16) Nimeämistehtävä (alle 12) MMSE (alle 25) Sanalistan oppimistehtävä (välitön ja viivästetty palautus, sekä tunnistaminen) (opitut alle 17, palautus alle 75%) Piirrostehtävä (kuvioiden kopiointi sekä muistitehtävänä kuvioiden viivästetty palautus) (alle 60%) Kellotaulun piirtäminen (alle 5)

MMSE = Minimental State Examination

NEUROPSYKOLOGISEN TUTKIMUKSEN YLEISIÄ AIHEITA Työikäiset Lieväoireiset Korkeasti koulutetut ja harjaantuneet Masennuksen tunnistaminen Erityishäiriöiden tunnistaminen Epätyypilliset piirteet taudinkuvassa Työkyvyn arviointi Testamentti/oikeustoimikelpoisuuden ja ajokyvyn arvioinnit

Varhaiset neuropsykologiset oireet Kognition muuttuminen Luonteen muuttuminen muistioireisiin painottuva muihin kognition alueisiin painottuva toiminnanohjaus Depressio visuaalinen hahm nimeäminen puheentuotto FTD AD LBD FTD; semanttinen dementia FTD; etenevä sujumaton afasia VCI Hokkanen L. ym. SLL 2002: 57:4575-4582)

TOIMINTAKYVYN JA TILAN VAIKEUSASTEEN ARVIOINTI

TOIMINTAKYVYN JA TILAN VAIKEUSASTEEN ARVIOINTI Etenevän muistisairauden vaikeusastetta on arvioitu jaolla lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan muistisairauteen Tarkempi ja käyttökelpoisempi yleisarvio voidaan tehdä CDR-asteikolla (Clinical Dementia Rating) ja GDS/FASTasteikolla (Global Deterioration Scale / Functional Assessment ans Staging) Omatoimisuutta voidaan arvioida erilaisilla yksinkertaisilla asteikoilla (omatoimisuuden arvio, ADL, IADL). Muistisairauden eri vaiheisiin sopivana on myös suositeltu laajempaa ADCS-ADL-asteikkoa

ALZHEIMERIN TAUDIN VAIHEET MMSE 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 OIREETON MCI =LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN VARHAINEN AT MMSE 30-24 CDR 0,5, GDS 2-3 LIEVÄ AT MMSE 26-18 CDR 0,5-1, GDS 3-4 KESKIVAIKEA AT MMSE 22-10 CDR 1-2,GDS 4-6 VUOSIA VAIKEA AT MMSE 12-0 CDR 2-3, GDS 6-7

LABORATORIOTUTKIMUKSET

LABORATORIOTUTKIMUKSET Verenkuva Verensokeri Natrium Kalium Kalsium Kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintakokeet B12-vitamiini Harkitse: kokonaiskolesteroli, ekg Käypä Hoito -suositus 16.6.2006

AIVOKUVA PERUSTUTKIMUS - MK ENSISIJAINEN

AIVOJEN KUVANTAMINEN 2010 Aivojen magneettikuvaus (MK) on ensisijainen tutkimus etsittäessä muistisairauksille tunnusomaisia piirteitä Muistipotilaan MK-ohjelma vähintään aksiaalisuunnan T2-painotteiset ja FLAIRsekvenssit sekä kolmiulotteinen T1-painotteisen sekvenssi (esimerkiksi sagittaalikuvat ja koronaalisuunnan reformaatit kohtisuoraan hippokampuksen pitkää akselia vasten; huom. 1 mm:n T1 leikkeet) - MK voidaan tehdä tahdistinpotilaalle erillisjärjestelyin TT tehdään, jos MK:lle on vasta-aihe (tahdistin, muut ferromagneettiset vierasesineet, klaustrofobia) tai kuvantamiselle on päivystysluonteinen aihe (esim. traumaepäily). Muisti-TT: 64-rivinen monileike-tt reformaattikuvin

A B Muistipotilaan MK A T1 coronal B FLAIR axial C T2 axial C

HIPPOKAMPUKSEN KUDOSKATO LIEVÄSTÄ VAIKEAAN (Scheltens 0-4)

POSTERIORINEN AT Posteriorinen sulcus cinguli *= Precuneus Fissura parieto-occipitalis Parietaalilohkot Remes ym Duodecim 2013;129:244-50

AIVOMUUTOKSET AIVOVERENKIERTOSAIRAUDESSA Useita isoja infarkteja Useita pieniä infarkteja Valkean aivoaineen vaurioita Kriittinen infarkti talamus

FAZEKAS VISUAL RATING SCALE