A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTIN 4 SEKÄ KATU JA VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SEPPÄLÄNPORTTI KAAVATUNNUS 15:092 KAAVAN PÄIVÄYS 28.3.2017 (16.8.2017) SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 17.10.2017
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 15. kaupunginosan korttelin 44 tonttia 4 sekä katu ja virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 15. kaupunginosan korttelin 44 tontit 13 ja 14 sekä katu- ja virkistysalue. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi SEPPÄLÄNPORTTI Kaavan tunnus 15:092 Kaavan päiväys 28.3.2017 (16.8.2017) Kaavan laatija Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Asemakaavoitus Postiosoite: 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. (014) 266 7626 email: tapani.tommila@jkl.fi Kaavan vireilletulo Sanomalehti Keskisuomalaisessa 24.11.2015 Hyväksymispäivämäärät Ltk 5.9.2017 Ltk hyv. 31.10.2017 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kangasvuoren kaupunginosassa Rasinrinteessä osoitteessa Palanderinkatu 1. Suunnittelualueen laajuus on noin 2,7 hehtaaria. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavamuutoksen nimi on Seppälänportti. Kaavamuutosta hakee SRV Keski-Suomi. Kaavamuutoksen tavoitteena on Seppälänportin liiketontin kaavamuutos kahdeksi eri vähittäiskaupan suuryksiköksi omille tonteilleen. Tonteille tulee sijoittumaan paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa eli kaksi autokauppaa. Nykyinen rakennusoikeus 18 000 kerrosalaneliömetriä jaetaan kahdelle eri tontille.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 ASEMAKAAVA... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 8 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 8 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 8 2.1.2 Luonnonympäristö... 9 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 11 2.1.4 Maanomistus... 13 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 14 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 14 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 18 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN... 18 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 18 3.3.1 Osalliset... 18 3.3.2 Vireilletulo... 19 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 19 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 19 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 19 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 19 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 20 3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN... 21 3.5.1 Asemakaavan muutosluonnos... 21 3.5.2 Luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset... 22 3.5.3 Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset... 22 3.5.4 Asemakaavan muutosehdotus... 23 3.5.5 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset... 23 3.5.6 Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset... 23 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 24 4.1 KAAVAN RAKENNE... 24 4.1.1 Mitoitus... 25 4.1.2 Palvelut... 27 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 28 4.3 ALUEVARAUKSET... 28 4.3.1 Korttelialueet... 28 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 29 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET... 33 4.5.1 Vaikutukset liikenteeseen... 33 4.5.2 Vaikutukset kauppaan... 41 4.5.3 Vaikutukset hulevesiin... 43 4.5.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan... 44 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 46 4.7 NIMISTÖ... 46 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 47 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 47 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 47 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 47
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma (16.8.2017) 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan seurantalomake 4) tonttijakokartta 5) asemakaavan muutosehdotus, pienennös (tarkistettu 16.8.2017) 6) havainnekuvia Muu lähdeaineisto: 1) Tilaa vaativa kauppa Jyväskylässä. Raportti. (FCG Finnish Consulting Group, 30.9.2011). 2) Kauppa kaavoituksessa. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 6.6.2013, Turku. Pekka Normo. Ympäristöministeriö. 3) ELY:n päätös pohjavesialueista. Ilmoitus 22.8.2014. (KESELY/1128/2014). 4) Jyväskylän kaupunki. Pupuhuhdan vedenottamon lopettamisen yleissuunnitelma. Raportti. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 9.12.2014 P23866). 5) SRV. Seppälänportin asemakaavamuutoksen hulevesiselvitys. Loppuraportti. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 1.3.2016 P28769). 6) Rasinrinne 22.4.2016. Elina Lehtinen (Luontoselvitys) 7) SRV Keski-Suomi. Seppälänportin liikenneselvitys. Raportti. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 30.5.2017 P28769). 8) SRV Keski-Suomi. Seppälänportin asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys. Loppuraportti. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 28.2.2017 P28769). 9) Palanderinkadun alustava kaistajärjestelyehdotus. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 30.5.2017, TKA P28769/200). 10) Seppälänportti tulvareitti, (Luonnos 15.8.2017, Destia Oy).
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Kaavamuutoksen tavoitteena on Seppälänportin liiketontin kaavamuutos kahdeksi eri vähittäiskaupan suuryksiköksi omille tonteilleen. Tonteille tulee sijoittumaan paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa eli kaksi autokauppaa. Nykyinen rakennusoikeus 18 000 kerrosalaneliömetriä jaetaan kahdelle eri tontille. Kun kaavamuutos laitettiin vireille vuonna 2015, niin tarkoitus oli muuttaa osa suunnittelualueesta asuinkäyttöön, mutta tästä luovuttiin. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavamuutoksen vireilletulosta tiedotettiin Sanomalehti Keskisuomalaisessa 24.11.2015. Kaavamuutoshakemus 2 käsiteltiin asemakaavoituksen kaavasuunnittelu- ja tiimipalaverissa 16.1.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos lähetettiin osallisille ja viranomaisille 10.4.2017 päivätyllä kirjeellä luonnosvaiheen kuulemisaineiston yhteydessä. Asemakaavaluonnos oli MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä 18.4-3.5.2017 välisen ajan. Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 5.9.2017. Kaavamuutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä 15.9. 29.9.2017. Asemakaava oli kaupunkirakennelautakunnan hyväksyttävänä 31.10.2017. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Suunnittelualueelle haetaan autokaupalle rakennuslupaa jo kaavamuutoksen aikana nykyisen ajantasakaavan perusteella. Vähittäiskaupan suuryksikön rakennuslupa on mahdollista myöntää KL- kortteliin vain paljon tilaa vaativalle (TIVA) erikoistavarakaupalle. Tämä perustuu kaupan siirtymälainsäädäntöön (MRL), mikä päättyy 15.4.2017. Toinen korttelin tonteista jää odottamaan myöhempiä hankkeita.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (6) Kuvissa näkyy kaavamuutosalue kuvattuna Seppäläntien (ylempi) ja Palanderinkadun suunnasta kesäkuussa 2016. Taustalla näkyy Rasinrinteen uusia kerrostaloja.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (7) Kuvissa näkyy kaavamuutosalue kuvattuna Seppälän alueen suuntaan viereisen kerrostalokorttelin pihalta (ylempi) ja Palanderinkadun suunnasta (alempi) kohti Seppäläntie risteystä elokuussa 2017.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (8) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Seppälän alue on muuttumassa teollisuus- ja varastoalueesta yleiskaavan mukaiseksi keskustatoimintojen alueeksi. Eräänlainen evoluutio teollisuusalueesta peltomarkettialueiden kautta keskustamaiseksi kaupunkiympäristöksi on käynnistynyt. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kangasvuoren kaupunginosassa Rasinrinteessä osoitteessa Palanderinkatu 1. Suunnittelualueen laajuus on noin 2,7 hehtaaria. Alue rajautuu pohjoisessa käytöstä poistettuun junarataan ja etelässä Palanderinkatuun. Nykytilassa tontti on rakentamaton, mistä on purettu tontilla aiemmin sijainnut betoniasema. Viereisellä tontilla Palanderinkadun toisella puolella sijaitsee Pupuhuhdan vedenottamo, minkä käyttö vedenottoon on loppunut Kankaan paperitehtaan sulkemisen myötä. Palanderinkadun eteläpuolella on myös uutta kerrostaloasumista, joka vaihtuu idän suuntaan kulkiessa pientaloalueeksi. Viistoilmakuva suunnittelualueesta. Suunnittelualueella on luonnontilaista ympäristöä vain kaupungin viheralueella.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (9) 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, luonnonympäristö ja hulevedet Suunnittelualue on valtaosin avointa hiekkakenttää. Laukaantien varressa on jonkin verran nuorta männikköä ja Seppäläntien varressa pieni kuvio noin 50-vuotiasta VTkangasmetsää, jossa valta- puuna on mänty ja sekapuuna joukossa yksittäisiä koivuja ja haapoja. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. puolukkaa, kanervaa, mustikkaa, pikkutalvikkia ja riidenliekoa. Alueelta ei tehty havaintoja liito-oravasta eikä se ole liito-oravalle soveltuva elinympäristö eikä liito-oravan käyttämä kulkuyhteys. Tulevat rakennuspaikat on kaivettu auki ja tasoitettu. Viereisellä tontilla Palanderinkadun toisella puolella sijaitsee Pupuhuhdan vedenottamo, minkä käyttö vedenottoon on loppunut Kankaan paperitehtaan sulkemisen myötä. Pupuhuhdan vedenottamo on nykyisin Jyväskylän kaupungin omistuksessa ja vedenottolupa on rauennut. Täten pohjavedenottamon läheisyys ei edellytä erityistä hulevesien laadullista hallintaa. Vedenottamolta kuitenkin pumpataan vettä Seppäläntien hulevesiviemäriin, jottei pohjaveden pinta pääse nousemaan liikaa. Tällä hetkellä pintavedet kaavamuutosalueella imeytyvät paikalla. Keski-Suomen ELY- keskus on poistanut Seppälänkankaan pohjavesialueen pohjavesialueluokituksesta, mutta se ei vaikuta voimassa oleviin eriasteisiin kaavoihin, joiden määräykset ovat voimassa niin kauan kuin kyseistä kaavaa virallisesti muutetaan. Lisäksi pohjavedensuojelu näillä pohjavesialueilla jatkuu edelleen, lähinnä vesilain ja ympäristönsuojelulain säätelemänä. Pohjavesialueet ja niiden tiedot säilyvät ympäristöhallinnon pohjavesialuerekisterissä ns. poistettuina pohjavesi- alueina.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (10) Pohjakartan ja ortoilmakuvan yhdistelmä. Suunnittelualueella näkyy tuleva autokaupan rakennus jo katkoviivalla, koska sille haetaan rakennuslupaa ajantasakaavalla.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (11) 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Rakenteeltaan suunnittelualue on hajanainen johtuen laajoista rakentamattomista alueista sekä osittain entisen teollisuusalueen luonteesta. Alueen yleisilme on Seppäläntien varressa jäsentymätön ja keskeneräinen. Kun tarkastellaan Palanderinkatua eteenpäin, alue muuntuu nopeasti kauppa- ja varastokeskittymästä vihreäksi asuinalueeksi. Viistoilmakuva suunnittelualueesta helmikuulta 2017.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (12) Liikenne Ajoneuvoliikenteen nykytilanne Suunnittelualueen länsipuolella oleva Seppäläntien ja Lohikoskentien liittymä on vilkas. Lohikoskentien keskimääräinen vuorokausiliikenne Seppäläntien ja Sorastajantien liittymien välillä on noin 30 000 ajoneuvoa. Lohikoskentien keskimääräinen vuorokausiliikenne Seppäläntien ja Ukonniementien liittymien välillä on noin 23 000 ajoneuvoa. Seppäläntien keskimääräinen vuorokausiliikenne Lohikoskentien ja Vasarakadun liittymien välillä on noin 21 000 ajoneuvoa sekä Vasarakadun ja Ahjokadun liittymien välillä noin 15 000 ajoneuvoa. Palanderinkadun keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 3 100 ajoneuvoa. Vasarakadun keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 11 000 ajoneuvoa. Seppäläntien Palanderinkadun ja Lohikoskentien liittymät ovat valo-ohjattuja. Suunnittelualueen kohdalla on Palanderinkadun ja Kelokadun liittymä sekä Palanderinkadun ja Rasinrinteen kiertoliittymä. Palanderinkadun nopeusrajoitus on 40 km/h, Seppäläntien nopeusrajoitus on 50 km/h ja Lohikoskentien nopeusrajoitus on 60 km/h. Kadut ovat valaistuja. Seppälän alueelle on laadittu liikenne-ennuste Strafica Oy:n tekemässä Kankaan ja Seppälän alueen liikennetarkastelussa vuonna 2012. Trafix Oy on vuonna 2014 laatinut liikenne-ennusteeseen perustuen 2040 iltaruuhkan liikenne-ennusteen. Liikenne-ennusteessa on huomioitu alueen kehittyvä maankäyttö ja maankäytön muuttuminen asumispainotteisemmaksi sekä liikennehankkeet. Ennusteen mukaan Seppäläntien ja Palanderinkadun liittymässä Palanderinkadulla olisi noin 960 ajoneuvoa, Seppäläntiellä noin 1 900 2 300 ajoneuvoa ja Vasarakadulla noin 1 300 ajoneuvoa iltahuipputuntina. Tarkasteltu tilanne on maksimitilanne, jossa liikenne-ennustetta on kasvatettu kaupan liikennetuotoksen osalta ja maankäyttö on asumispainotteisen kehityskuvan mukaista. Jos iltahuipputunnin oletetaan olevan 10 % koko vuorokauden liikenteestä, olisi Palanderinkadulla noin 9 600 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2040. Vastaavasti Seppäläntiellä olisi noin 19 000 23 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Vasarakadulla noin 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykytilanteen vuorokausiliikennemääriin verrattuna liikenne kasvaisi vuoteen 2040 mennessä Palanderinkadulla noin kolminkertaiseksi. Seppäläntiellä vuorokausiliikenne kasvaisi noin 10 27 % ja Vasarakadulla noin 18 %. Kävelyn ja pyöräilyn nykytilanne Suunnittelualueen ympäristössä on kattava kävely- ja pyöräilyväylien verkko ja alue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyörällä. Palanderinkadun ja Lohikoskentien eteläreunassa on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä ja Seppäläntien varrella suunnittelualueen kohdalla on yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät kadun molemmilla puolilla. Seppäläntien ja Palanderinkadun valo-ohjatussa liittymässä on suojatiet ja Seppäläntien ja Lohikoskentien liittymässä on alikulut Seppäläntien ja Lohikoskentien ali. Palanderinkadun Kelokadun ja Rasinrinteen liittymissä on suojatiet. Joukkoliikenteen nykytilanne Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Lähimmät linja-autopysäkit ovat suunnittelualueen kohdalla Palanderinkadun ja Rasinrinteen liittymässä. Myös Seppäläntien ja Lohikoskentien liittymässä olevat linja-autopysäkit ovat suunnittelualueen läheisyydessä.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (13) Tekninen huolto Alueella on normaali kunnallistekniikka. Suunnittelualueen viereisellä tontilla Palanderinkadun toisella puolella sijaitsee Pupuhuhdan vedenottamo, minkä käyttö vedenottoon on loppunut Kankaan paperitehtaan sulkemisen myötä. 2.1.4 Maanomistus Alueen maanomistajia ovat Jyväskylän kaupunki ja Kiinteistö Oy Liikekeskus Seppälänportti. Maanomistuskartta..
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (14) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4. vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan vuonna 2009 ja Keski-Suomen 4.vaihemaakuntakaavan vuonna 2014. Neljäs vaihemaakuntakaava päivitti kokonaismaakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvän alue- ja yhdyskuntarakenteen. Tarkasteltava asemakaava-alue sijoittuu Keski-Suomen maakuntakaavassa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetulle taajamatoimintojen alueelle (A) ja Jyväskylän yhtenäisen keskustaajaman alueelle (km-2 kaupallinen vyöhyke). Maakuntakaava ei mahdollista merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumista tarkasteltavalle asemakaava-alueelle. Jyväskylän yhtenäisen keskustaajaman alueella (km-2) seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon ala- raja on erikoistavarakaupassa 10 000 k-m² ja päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m2, mikäli selvitysten perusteella ei muuta osoiteta (Keski-Suomen liitto 2014). Ote 4. vaihemaakuntakaavasta.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (15) Ote 4. vaihemaakuntakaavan määräyksistä.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (16) Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaavassa (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.11.2014, tullut voimaan 25.11.2016) suunnittelualue on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan paikallinen kehittämisalue (KM-p), jolle saa asemakaavoittaa ympäristöhäiriötöntä työpaikkatoimintaa sekä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikköjä. Asemakaavoja muutettaessa alueelle saa sijoittaa olemassa olevien vähittäiskaupan suuryksiköiden lisäksi ainoastaan paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikköjä. Suuryksikön koko ei voi olla suurempi kuin 10 000 kem2. Ote uudesta Jyväskylän kaupungin yleiskaavasta.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (17) Asemakaava Asemakaavassa tontti on liikerakennusten korttelialuetta KL sekä lähivirkistysaluetta VL. Alueelle on rakennusoikeutta 18 000 kerrosalaneliömetriä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 22.9.2008 ja se on saanut lainvoiman 4.11.2008. Ote ajantasa-asemakaavasta. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 5.4.2017.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (18) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Kaavamuutosta hakee SRV Keski-Suomi. Kaavamuutoksen tavoitteena on Seppälänportin liiketontin kaavamuutos kahdeksi eri vähittäiskaupan suuryksiköksi omille tonteilleen. Tonteille tulee sijoittumaan paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa eli kaksi autokauppaa. Nykyinen rakennusoikeus 18 000 kerrosalaneliömetriä jaetaan kahdelle eri tontille. Kun kaavamuutos laitettiin vireille vuonna 2015, niin tarkoitus oli muuttaa osa suunnittelualueesta asuinkäyttöön, mutta tästä luovuttiin. Suunnittelualueelle haetaan autokaupalle rakennuslupaa jo kaavamuutoksen aikana nykyisen ajantasakaavan perusteella. Vähittäiskaupan suuryksikön rakennuslupa on mahdollista myöntää KL- kortteliin vain paljon tilaa vaativalle (TIVA) erikoistavarakaupalle. Tämä perustuu kaupan siirtymälainsäädäntöön (MRL), mikä päättyy 15.4.2017. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Muutoksen hakija: Kiinteistö Oy Nokikii Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Keski-Suomen Pelastuslaitos Muut: Jyväskylän Energian vesiliiketoiminta Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy Sonera Elisa Jyväskylän Yrittäjä-yhdistysten YRVA-ryhmä Asukasyhdistykset: Huhtasuon asukasyhdistys Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (19) 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 24.11.2015. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutoksesta ei pidetä yleisötilaisuutta, mutta ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana järjestetään erillinen kaavapäivystys, jolloin esim. alueen asukkaat voivat halutessaan esittää kysymyksiä kaavoittajalle. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY- keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.) 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kunnan asettamat tavoitteet Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin yleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Kevyen liikenteen yhteyksiä ja hulevesien hallintaa tulee kehittää. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaupunkikuvallisesti laadukkaalla arkkitehtuurilla ja ympäristörakentamisella Seppälän alueesta on mahdollista saada viihtyisä kauppa- ja työpaikkaympäristö.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (20) 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Mahdollistaa kaavamuutoksella tilaa vaativan autokaupan rakentaminen ja turvata korttelissa liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuudet tulevien laajennuksien varalta. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista ja rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Samalla rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa koko korttelissa yhtenäinen kokonaisuus. Piha tulee suunnitella ja toteuttaa laadukkaaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Seppälänportin tontti on odottanut rakentamista useita vuosia.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (21) 3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN 3.5.1 Asemakaavan muutosluonnos Ote asemakaavan muutosluonnoksesta 28.3.2017.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (22) 3.5.2 Luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä 18.4.2017-3.5.2017. Asemakaavan muutosluonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta ja siitä saatiin 5 lausuntoa. Mielipiteitä ei annettu. Lausunnon antoivat Keski-Suomen Liitto, Keski-Suomen Pelastuslaitos, Jyväskylän Energia Oy, JE-Siirto Oy ja Telia. Keski-Suomen Liitolla ja Keski-Suomen Pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Palautteen pääkohdat sekä kaavaluonnokseen tehdyt muutokset on esitetty seuraavassa tiivistelmässä. Lausunnot ja muistutukset pääpiirteissään vastineineen: Lausunnot (lyhennettyinä) ja kaavoittajan vastineet Jyväskylän Energia Oy: Jyväskylän Energia Oy on antanut liittämiselle kiinteistön vesi- ja viemärijohto-tiedot. Seppäläntien kevyen liikenteen väylän varteen tulee varata tila huleveden tul-vaojalle. Jos tulvaoja rakennetaan "Maanvaraiselle johdolle varatulle alueelle", tulee kaukolämpölinja siirtää kevyen liikenteen väylän alle. Kaukolämmön joh-tosiirron kustannuksista vastaa siirron aiheuttaja. Vastine: Vesi- ja viemärijohtotiedot on toimitettu kaavamuutoksen hakijan tietoon. Viimeisimmissä suunnitelmissa (Seppälänportti tulvareitti, Luonnos 15.8.2017, Destia Oy) kaukolämpöputki mahtuu kulkemaan maanalaista johtoa varten vara-tulla alueen osalla. Alue muotoillaan siten että hulevesitulvatilanteessa yleisiltä alueilta tulevia hulevesiä voidaan johtaa alueen kautta. JE-Siirto: Jyväskylän Energia Oy varaa et-alueen muuntamoa varten VL-alueelta. Vastine: Lähivirkistysalueelle (VL) on lisätty ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa (et) palvelevien rakennusten rakennusala. Telia: Telialla on kaavamuutosalueella maakaapeli- ja putkireitti, joka sijaitsee tontti-alueen puolella aivan sen länsikulmassa. Huomioitava tarpeen mukaan rakennustöiden yhteydessä. Muuten ei huomautettavaa. Vastine: Lausunto on toimitettu kaavamuutoksen hakijan tietoon. 3.5.3 Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (23) Asemakaavaehdotus on oleellisilta osiltaan sama kuin luonnosvaiheessa. Kaavakarttaan on lisätty ja tarkennettu merkinnät sekä määräykset mitkä on esitetty kaavoittajan vastineissa. Lisäksi on suunnittelun edetessä tehty pieniä muutoksia ja tarkennuksia. 3.5.4 Asemakaavan muutosehdotus 3.5.5 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 15.9. 29.9.2017 ja siitä on pyydetty lausunnot viranomaisilta. Ehdotuksesta saatiin 1 lausunto ja muistutuksia ei tullut. Lausunnon antaneella Jyväskylän Energia Oy:lla ei ollut huomautettavaa. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana järjestettiin 15.9 erillinen kaavapäivystys, mutta sen aikana ei tullut yhteydenottoja kaavoittajaan. 3.5.6 Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen asemakaavaan on tehty vain pieniä teknisiä muutoksia. Ote asemakaavan muutosehdotuksesta, tarkistettu 16.8.2017.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (24) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavaehdotus jakaa korttelin kahteen eri tonttiin ja kaupalliseen kokonaisuuteen. Ote hyväksymisvaiheen asemakaavan muutoksesta. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen asemakaavaan on tehty vain pieniä teknisiä muutoksia.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (25) Asemapiirros. Arkkitehtipalvelu.fi 3.3.2017. 4.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen laajuus on noin 3,8 hehtaaria. Tontille 13 saa sijoittaa alle 10 000 kerrosalaneliömetrin ja tontille 14 enintään 8 000 kerrosalaneliömetrin suuruisen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön. Mikäli asemakaavan mahdollistama liikerakentaminen toteutuu kokonaisuudessaan, rakennusvaiheen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 250 henkilötyövuotta ja toimintavaiheen työllisyysvaikutus yhteensä noin 180 henkilötyövuotta.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (26) Ote asemakaavan seurantalomakkeesta sivu 1.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (27) Ote asemakaavan seurantalomakkeesta sivu 2. 4.1.2 Palvelut Alue tukeutuu Jyväskylän keskustan sekä Seppälän alueen kaupallisiin palveluihin. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu keskustan lisäksi useita julkisia palveluita Huhtasuon ja Pupuhuhdan alueella esim. kouluja, terveysasema, sairaala, päiväkoteja ja kirjasto.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (28) 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.3 ALUEVARAUKSET 4.3.1 Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue KM-2. Tontille 13 saa sijoittaa alle 10 000 kerrosalaneliömetrin ja tontille 14 enintään 8 000 kerrosalaneliömetrin suuruisen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön. Kortteliin ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Kaavamääräys on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen, koska suuryksikön koko ei voi olla suurempi kuin 10 000 kerrosalaneliömetriä. Korttelin pääkäyttötarkoituksella ja kahden erillisen tontin mukaan jaetulla rakennusoikeudella varmistetaan kahden itsenäisen kaupallisen kokonaisuuden syntyminen. Tämä estää sellaisen myymäläkeskittymän syntymisen, mikä vaarantaisi yleiskaavan toteuttamista. Kauppa kaavoituksessa. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 6.6.2013, Turku. Pekka Normo. Ympäristöministeriö.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (29) 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamääräykset ja -merkinnät ovat pääasiassa tavanomaisia. Rakentamistapaan liittyvät määräykset pyrkivät varmistamaan uudisrakennuksen sopivuuden moderniin markettiympäristöön ja ilmentämään toiminnan luonnetta autokauppana. Piha-alueisiin liittyvien määräyksien tavoitteena on varmistaa viherympäristön laadukkuus sekä jäsennellä laajoja pysäköintialueita miellyttävimmiksi. Hulevesiin liittyvien määräyksien tavoitteena on varmistaa, että tontin hulevesiä viivytetään riittävästi siten, että alueen tieympäristölle ja sen kuivatusjärjestelmille ei aiheudu haittaa.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (30)
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (31)
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (32)
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (33) 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.5.1 Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutoksen synnyttämä liikenne Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kahden paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittaminen alueelle. Nykyinen tontti jaetaan kaavamuutoksen yhteydessä kahdeksi tontiksi, joille tulee paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa 10 000 kem2 tontille 13 ja 8 000 kem2 tontille 14. Tontin 14 rakentaminen toteutuu myöhemmin. Tontille 13 on suunniteltu yhteensä 246 autopaikkaa ja tontin 14 autopaikoista ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa. Tontti 13 sijoittuu lähemmäs Lohikoskentietä ja tontti 14 lähemmäs Palanderinkatua. Uuden maankäytön synnyttämä liikennetuotos on arvioitu ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa- oppaan mukaan. Tontille 13 sijoittuvan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan on oletettu olevan moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto, joten asiakaskäynnit on arvioitu moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon matkatuotoslukujen perusteella. Käyntejä on arvioitu olevan 4 käyntiä/100 kem2. Henkilöauton kulkutapaosuutena on käytetty 93 % ja henkilöauton keskimääräisenä kuormitusasteena on käytetty 1,7. Näiden perusteella tontin 13 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan asiakaskäyntimääräksi tulee noin 220 henkilöautokäyntiä vuorokaudessa. Kävijä tekee sekä saapuvan että poistuvan matkan, jolloin liikennetuotos on noin 440 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi kuorma-autokuljetuksia on arvioitu tulevan noin 10 kuljetusta vuorokaudessa, jolloin niiden synnyttämä liikennetuotos on noin 20 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tontille 14 sijoittuvan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimiala ei ole ollut tiedossa liikenneselvitystä laadittaessa, joten sen on oletettu tuottavan liikennettä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan keskimääräisten matkatuotoslukujen mukaan. Matkatuotoslukuna on käytetty 15 käyntiä/100 kem2. Henkilöauton kulkutapaosuutena on käytetty 86 % ja henkilöauton keskimääräisenä kuormitusasteena on käytetty 1,84. Näiden perusteella tontin 14 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan asiakaskäyntimääräksi tulee noin 560 henkilöautokäyntiä vuorokaudessa. Kävijä tekee sekä saapuvan että poistuvan matkan, jolloin liikennetuotos on noin 1 120 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi kuormaautokuljetuksia on arvioitu tulevan noin 10 kuljetusta vuorokaudessa, jolloin niiden synnyttämä liikennetuotos on noin 20 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yhteensä molempien tonttien paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppojen liikennetuotos on noin 1 600 ajoneuvoa vuorokaudessa Palanderinkadulle. Iltahuipputuntina huipputuntiliikenteen on oletettu olevan kauppaan saapuvien osalta 10,1 % ja kaupasta lähtevien osalta 10,3 % koko vuorokauden matkoista. Tällöin huipputuntina saapuvia ajoneuvoja on noin 80 ajoneuvoa tunnissa ja lähteviä ajoneuvoja on noin 80 ajoneuvoa tunnissa. Yhteensä huipputunnin liikennetuotos on noin 160 ajoneuvoa tunnissa. Mikäli tontille 14 sijoittuvan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimiala on myös moottoriajoneuvojen kauppaa, on sen liikennetuotos todennäköisesti edellä arvioitua pienempi. Laadittu liikennetuotosarvio on siihen nähden varmalla puolella. Osa tontilla 13 asioivista asioi myös todennäköisesti tontilla 14 ja päinvastoin, mikä osaltaan voi pienentää liikennetuotosta. Suunnittelualue liittyy nykyiseen katuverkkoon Palanderinkadulle kahden liittymän kautta. Tontin 13 liikenne kulkee osittain nykyisen Palanderinkadun ja Kelokadun liittymän luoteishaaran kautta (70 % liikenteestä) ja osittain Palanderinkadun ja Rasinrinteen kiertoliitty-
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (34) män luoteishaaran kautta (30 % liikenteestä). Tontin 14 liikenne kulkee Palanderinkadun ja Kelokadun liittymän luoteishaaran kautta. Molempien liittymien yhteydessä on jo Palanderinkadun ylittävät suojatiet. Kävely- ja pyöräilyliikenteen reitti suunnittelualueelle on osoitettu Palanderinkadun ja Kelokadun liittymän yhteyteen. Suunnittelualueen ympäristössä maankäytön synnyttämän liikenteen on arvioitu suuntautuvan siten, että asioivista noin 95 % saapuu Palanderinkatua Seppäläntien suunnasta ja poistuu myös sinne ja noin 5 % saapuu Palanderinkatua Kangasvuorentien suunnasta ja poistuu myös sinne. Palanderinkadun ja Seppäläntien liittymässä suunnittelualueen liikenteen on oletettu jakautuvan siten, että 40 % suuntautuu Lohikoskentielle, 20 % Vasarakadulle ja 35 % Seppäläntietä etelään. Toimivuustarkastelut Uuden maankäytön tuottaman liikenteen vaikutuksia tarkasteltiin toimivuustarkasteluin. Tarkastelualueena olivat Palanderinkadun ja Kelokadun liittymän lisäksi Seppäläntien liittymät Palanderinkadulle ja Ahjokadulle sekä Vasarakadun ja Citymarketin liittymä. Liittymien liikenteellistä toimivuutta tarkasteltiin iltahuipputuntina uuden maankäytön toteuduttua. Tarkastelu toteutettiin kahdessa tilanteessa, joista toisessa Palanderinkadun vasemmalle kääntymiskaista kohti suunnittelualuetta oli nykytilanteen mukainen ja toisessa Palanderinkadun vasemmalle kääntymiskaistaa oli pidennetty 35 metriseksi. Jälkimmäisestä tilanteesta tehtiin lisäksi herkkyystarkastelu kasvattamalla kaikkia liikennemääriä 10 %. Kaikkien tarkastelujen liikennejärjestelyissä on huomioitu Seppäläntien ja Ahjokadun liittymän muuttaminen valo-ohjatuksi kaistajärjestelyineen ja Seppäläntien toisen ajoradan rakentaminen Ahjokadun liittymästä etelään. Toimivuustarkastelut on suoritettu Synchro/SimTraffic- ohjelmistolla. Tarkasteluissa ajettiin 60 minuutin simulointijakso kolmella eri siemenluvulla. Siemenluku määrittää satunnaisuuden simuloinnissa eli millaisissa sykleissä ohjelma syöttää määritettyjä liikennemääriä. Tuloksissa esitetään heikoiten toimineiden simulointi- jaksojen tulokset. Liikenteellisen toimivuuden mittareina on käytetty keskimääräistä viivytystä sekä jonoutumista. Valoohjaamattoman ja valo-ohjatun liittymän palvelutasokriteerit viivytysten perusteella on esitetty taulukossa 1.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (35) Palanderinkadun nykyinen kääntymiskaista ja liikennemäärät uuden maankäytön toteuduttua Palanderinkadun ja Kelokadun liittymässä suoritetun liikennelaskennan tulosten ja Seppäläntien ja Palanderinkadun liittymän liikennevaloista saatujen liikennemäärätietojen avulla muodostettiin liikenneverkon nykytilanteen liikennemäärät ilta- huipputuntina. Niihin lisättiin edellä arvioidut uuden maankäytön tuottamat liikennemäärät liikenteen arvioidun suuntautumisen mukaan. Kuvassa 7. on esitetty tarkastelussa käytetyt iltahuipputunnin liikennemäärät uuden maankäytön toteuduttua. Palanderinkadun vasemmalle kääntymiskaista on nykytilanteen mukainen. Seppäläntien ja Ahjokadun liittymän muuttaminen valoohjatuksi kaistajärjestelyineen ja Seppäläntien toisen ajoradan rakentaminen Ahjokadun liittymästä etelään on huomioitu. Kuva 7. Liikenneverkko ja iltahuipputunnin liikennemäärät uuden maankäytön toteuduttua. Palanderinkadun ja Kelokadun liittymän keskimääräiset viivytykset ovat 1,8 s/ajoneuvo ja viivytysten perusteella liittymä toimii hyvin (palvelutaso on A). Liittymän kaikkien tulosuuntien keskimääräiset viivytykset ovat alle 10 s/ajoneuvo. Seppäläntien ja Palanderinkadun valo-ohjatun liittymän keskimääräiset viivytykset ovat 27,0 s/ajoneuvo ja viivytysten perusteella liittymän toimivuus on välttävää (palvelutaso on D).
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (36) Jonopituuksien perusteella jonoutuminen Palanderinkadun ja Kelokadun liittymässä on maltillista ja jonot purkautuvat viivytysten perusteella nopeasti. Palanderinkadun vasemmalle kääntymiskaista kohti suunnittelualuetta jonoutui maksimitilanteessa koko pituudeltaan, mikä tarkoittaa sitä, että jonoutuminen voi estää toisia ajoneuvoja pääsemästä Palanderinkatua eteenpäin. Kääntymiskaistan jonoutuminen ei kuitenkaan aiheuttanut tarkastelussa jonoa Palanderinkadulle kohti Seppäläntietä. Keskimääräiset jonopituudet ovat hyvin maltilliset. Keskimääräiset jonopituudet on esitetty sinisellä ja maksimijonopituudet punaisella. Seppäläntien ja Palanderinkadun liittymässä jonoutuminen purkautuu liikennevalokierron aikana. Kuvassa 8. on esitetty liittymien viivytykset ja jonopituudet.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (37) Palanderinkadun pidennetty kääntymiskaista ja liikennemäärät uuden maankäytön toteuduttua Toinen tarkastelu toteutettiin samoilla liikennemäärillä ja liikennejärjestelyillä kuin ensimmäinenkin, mutta Palanderinkadun ja Kelokadun liittymässä Palanderinkadun vasemmalle kääntymiskaistaa kohti suunnittelualuetta jatkettiin 35 metriseksi. Tarkastelun liikennejärjestelyt ja liikennemäärät on esitetty kuvassa 9. Palanderinkadun ja Kelokadun liittymän keskimääräiset viivytykset ovat 1,9 s/ajoneuvo ja viivytysten perusteella liittymä toimii hyvin (palvelutaso on A). Liittymän kaikkien tulosuuntien keskimääräiset viivytykset ovat alle 10 s/ajoneuvo. Seppäläntien ja Palanderinkadun valo-ohjatun liittymän keskimääräiset viivytykset ovat 28,3 s/ajoneuvo ja viivytysten perusteella liittymän toimivuus on välttävää (palvelutaso on D).
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (38) Jonopituuksien perusteella jonoutuminen Palanderinkadun ja Kelokadun liittymässä on maltillista ja jonot purkautuvat viivytysten perusteella nopeasti. Tarkastelussa Palanderinkadun vasemmalle kääntymiskaista oli pituudeltaan 35 m ja se ei jonoutunut maksimitilanteessakaan koko pituudeltaan eli toiset ajoneuvot pääsivät Palanderinkatua eteenpäin jonoutumatta. Keskimääräiset jonopituudet ovat hyvin maltilliset. Keskimääräiset jonopituudet on esitetty sinisellä ja maksimijonopituudet punaisella. Seppäläntien ja Palanderinkadun liittymässä jonoutuminen purkautuu liikennevalokierron aikana. Kuvassa 10. on esitetty liittymien viivytykset ja jonopituudet. Herkkyystarkastelu Tilanteesta, jossa Palanderinkadun vasemmalle kääntymiskaistaa on pidennetty 35 metriseksi, tehtiin lisäksi herkkyystarkastelu kasvattamalla kaikkia liikennemääriä 10 %. Herkkyystarkastelun perusteella liikennemäärien 10 %:n kasvulla ei ollut merkittävää vaikutusta Palanderinkadun ja Kelokadun liittymään, kuten ei myöskään Seppäläntien ja Palanderinkadun liittymään. Keskimääräiset viivytykset olivat herkkyystarkastelussa hyvin samalla tasolla kuin edellisessä tarkastelussa ja liittymien palvelutasot säilyivät luokissa A (Palanderinkadun ja Kelokadun liittymä) ja D (Seppäläntien ja Palanderinkadun liittymä). Myöskään jonopituuksien perusteella herkkyystarkastelun kasvatetuilla liikennemäärillä ei ollut oleellista vaikutusta Palanderinkadun ja Kelokadun tai Seppäläntien ja Palanderinkadun liittymiin. Sekä maksimi- että keskimääräiset jonopituudet olivat herkkyystarkastelussa hyvin samalla tasolla kuin edellisessä tarkastelussa. Palanderinkadun ja Kelokadun liittymän jonot purkautuvat viivytysten perusteella nopeasti. Palanderinkadun vasemmalle
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (39) kääntymiskaista ei jonoutunut maksimitilanteessakaan koko pituudeltaan. Seppäläntien ja Palanderinkadun liittymässä jonoutuminen purkautuu pääosin liikennevalokierron aikana. Palanderinkadun alustava kaistajärjestelyehdotus. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 30.5.2017, TKA P28769/200).
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (40) Vaikutusten arviointi Liikennejärjestelmä ja liikenteen suuntautuminen Suunnittelualue, jolle paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupat sijoittuvat, on ennestään rakentamaton, joten toiminnot lisäävät alueelle suuntautuvaa liikennettä. Palanderinkadun varrella ei ole nykyisin kaupallisia toimintoja, joten paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppojen tulo voi muuttaa hieman Seppälän alueen liikenteen suuntautumista lisäten Palanderinkadulle suuntautuvaa liikennettä. Palanderinkadun ja Kelokadun liittymään tulee enemmän liikennettä kuin Palanderinkadun ja Rasinrinteen kiertoliittymään, koska tontin 13 liikenteestä noin 70 % ja tontin 14 kaikki liikenne oletetaan kulkevan Palanderinkadun ja Kelokadun liittymän luoteishaaran kautta. Kiertoliittymän luoteishaaran kautta oletetaan kulkevan noin 30 % tontin 1 liikenteestä. Kaikki paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tuottamasta liikenteestä ei välttämättä ole uutta, sillä osa kävijöistä voi olla Palanderinkadun nykyistä liikennettä, joka vain poikkeaa matkalla. Todennäköisesti pääosa kaupan synnyttämästä liikenteestä Palanderinkadulle on kuitenkin uutta liikennettä. Suunnittelualueella tulevaisuudessa asioivat voivat nykytilanteessa jo asioida Seppälän alueella, jolloin Seppälän katuverkolle ei aiheudu niin paljon uutta liikennettä kuin liikennetuotokseksi arvioitiin. Palanderinkadun nykyiseen keskimääräiseen vuorokausiliikennemäärään nähden uuden maankäytön tuottama liikenne kasvattaisi sitä noin 50 % Seppäläntien ja Kelokadun välisellä osuudella, jolloin kyseisellä osuudella Palanderinkadun keskimääräinen vuorokausiliikenne olisi maankäytön toteuduttua noin 4 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2030 liikenne-ennusteisiin nähden uuden maankäytön kasvattama liikenne Palanderinkadulla on alle ennusteliikennemäärien. Liikenteen sujuvuus ja toimivuus Seppälän alueen maankäytön kehittymisen myötä alueen liikennemäärät tulevat kasvamaan nykyisestä. Tässä selvityksessä tarkastellun uuden maankäytön synnyttämä liikennetuotos on kuitenkin sen verran pieni verrattuna Seppälän koko alueen liikennetuotokseen, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta Seppälän alueen liikenteen toimivuuteen ja sujuvuuteen lähitulevaisuudessa. Liikenteen toimivuustarkastelujen perusteella Palanderinkadun ja Kelokadun liittymä toimii hyvin, mutta lyhyt vasemmalle kääntymiskaista jonoutui maksimitilanteessa kokonaan. Sujuvan liikenteen varmistamiseksi Palanderinkadun vasemmalle kääntymiskaistan pidentäminen on suositeltavaa. Palanderinkadun ja Seppäläntien valo-ohjatun liittymän toimivuuteen uuden maankäytön synnyttämällä liikenteellä ei ole merkittävää vaikutusta. Liikenne jakautuu liittymässä kaikkiin suuntiin. Myöhemmin tulevaisuudessa koko Seppälän alueen liikenteen toimivuus voi heikentyä ja edellyttää katuverkon järjestelyjä, jos kaikki Seppälän alueen suunniteltu maankäyttö toteutuu. Liikenneturvallisuus Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupat aiheuttavat Palanderinkadulle lisää liikennettä. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupat synnyttävät niiden, Palanderinkadun ja Kelokadun liittymään Palanderinkadun ylittävää kävely- ja pyöräilyliikennettä, jota nykytilanteessa ei ole. Palanderinkadun ylitys on kuitenkin varustettu keskisaarekkeella, jolloin kadun ylit-
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (41) täminen on turvallista, vaikka liikenne lisääntyy. Ajoneuvoliikenne Palanderinkadun ja Rasinrinteen kiertoliittymässä lisääntyy ja kiertoliittymässä katujen ylittäminen tapahtuu nykytilanteessa yhdessä vaiheessa, koska suojatiet ovat ennen kiertoliittymän saarekkeita. Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta parantaisi kiertoliittymän saarekkeiden jatkaminen suojateiden toiselle puolelle, jolloin kadun ylittäminen tapahtuisi kahdessa vaiheessa. Suositukset jatkotoimenpiteiksi Palanderinkadun vasemmalle kääntymiskaistan pidentäminen Kelokadun liittymässä on suositeltavaa, jotta vasemmalle kääntyvät eivät jonouta Palanderinkadun liikennettä kohti Seppäläntien liittymää ja aiheuta häiriötä liittymän toimivuuteen. Kaistapituudessa on hyvä varautua rekan ja vähintään yhden henkilöauton mahtumiseen kääntymiskaistalle, jotta Palanderinkadun liikenne ei esty. Vasemmalle kääntymiskaistasta laadittiin tilavaraustarkastelu, joka on esitetty kuvassa. 4.5.2 Vaikutukset kauppaan Seuraavassa on esitetty vaikutusten arvioinnin keskeiset tulokset: Suunniteltu liikerakentaminen lisää ja monipuolistaa Seppälänkankaan eteläosien paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan palvelutarjontaa ja valintamahdollisuuksia sekä täydentää tilaa vaativan erikoistavaran kaupan palveluverkkoa uusilla vähittäiskaupan suuryksiköillä. Jyväskylän paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan laskennallinen liiketilan lisätarve riittää kattamaan Seppälänportin uusien tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköiden myynnin ja pinta-alan lisäyksen, joten suunnitellun liikerakentamisen myötä ei ole odotettavissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Kysynnän kasvu mahdollistaa myös muiden suunnitteilla olevien paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan hankkeiden toteutumisen.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (42) Suunniteltu liikerakentaminen mahdollistaa uusien paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimijoiden sijoittumisen Seppälänkankaan eteläosaan ja edistää siten omalta osaltaan toimivan kilpailun edellytyksiä. Suunniteltu liikerakentaminen sijoittuu Seppälänkankaan eteläosaan, olemassa olevalle kaupan alueelle ja olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, joten liikerakentamisella ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Seppälänportin asemakaava-alueelle sijoittuvat uudet tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköt vahvistavat Seppälänkankaan eteläosien vetovoimaa ja kehitystä kaupan sijaintipaikkana. Koska suunniteltu liikerakentaminen on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, joka ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa, ei uudella liikerakentamisella ole haitallisia vaikutuksia Jyväskylän ydinkeskustan, aluekeskusten ja lähi- keskusten kehitykseen ja kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Seppälänkankaan eteläosaan sijoittuvat uudet tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät ovat hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Lähiasutuksen varsin suuri määrä ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet mahdollistavat asioinnin kevyellä liikenteellä ja joukkoliikenteen reittien ja pysäkkien sijainti asioinnin joukkoliikenteellä. Suunniteltu liikerakentaminen lisää työllisyyttä suoraan rakentamisen ja kaupan toimialoilla sekä välillisesti muilla toimialoilla.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (43) 4.5.3 Vaikutukset hulevesiin Jyväskylän kaupungin hulevesiohjelman mukaan hulevesien hallintaa pyritään tekemään hulevesien muodostumisalueella. Seppälänportin alueen tuleva maankäyttö lisää päällystetyn pinnan määrää huomattavasti. Liikerakennuksen tontille ehdotetaan kattovesien imeytystä hulevesiviemäriin johdettavan vesimäärän vähentämiseksi. Jyväskylän kaupungin tulee varmistaa, ettei tontin yläpuoliselta käytöstä poistetulta junaradalta, joka toimii tulvareittinä, päädy vesiä tontille missään tilanteessa. Seppälänportti tulvareitti, (Luonnos 15.8.2017, Destia Oy).
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (44) 4.5.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan Kuvissa näkyy kaavamuutosalue kuvattuna Seppäläntien (ylempi) ja Palanderinkadun suunnasta kesäkuussa 2016. Taustalla näkyy Rasinrinteen uusia kerrostaloja. Viistoilmakuva tilanteesta, missä kummatkin autokaupat ovat rakentuneet. Rasinrinteen kerrostalot ovat jo olemassa (mallissa ruskeat talot). Arkkitehtipalvelu.fi 30.6.2017.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (45) Viistoilmakuvia mallista. Arkkitehtipalvelu.fi 30.6.2017. Julkisivut kaakkoon, lounaaseen, koilliseen ja luoteeseen. Arkkitehtipalvelu.fi 3.3.2017.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (46) Julkisivujen materiaalit ja väritys. Arkkitehtipalvelu.fi 3.3.2017. Havainnekuva tontin 13 tulevasta autokaupasta. Arkkitehtipalvelu.fi 3.3.2017. 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueella ei ole erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. Suunnittelualueen kaakkoispuolella Palanderinkadun suuntaisesti sijaitsee sähkölinja. 4.7 NIMISTÖ Kaavamuutoksella ei muodostu uutta nimistöä.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 17.10.2017 (47) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Toteuttamista ohjaavia suunnitelmia ovat kaavamääräysten lisäksi rakennuslupaasiakirjoihin liitettävä erillinen pihasuunnitelma sekä ulkovalaistusperiaatteet. Kumpaisenkin suunnitelman laatijan tulee olla ammattitaitoinen ja kokenut. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: Rakennusten arkkitehtuurin taso esim. materiaalien ja muotokielen suhteen säilyy laajennusten yhteydessä Pihan ja viherympäristön laadukas toteutus Hulevesien viivytysratkaisujen toimivuus Kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajien kanssa.
16.8.2017 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SEPPÄLÄNPORTTI ASEMAKAAVAN MUUTOS 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTILLE 4 SEKÄ KATU- JA VIRKIS- TYSALUEELLE Kaavatunnus 15:092 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. suunnittelualueesta asuinkäyttöön, mutta tästä luovuttiin. Alueen maanomistajia ovat SRV Keski-Suomi ja Jyväskylän kaupunki. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Neljännessä vaihemaakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 24.9.2014 ja vaihekaava on lainvoimainen. Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt 10.11.2014, voimaan 25.11.2016) suunnittelualue on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan paikallinen kehittämisalue (KM-p), jolle saa asemakaavoittaa ympäristöhäiriötöntä työpaikkatoimintaa sekä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikköjä. Asemakaavoja muutettaessa alueelle saa sijoittaa olemassa olevien vähittäiskaupan suuryksiköiden lisäksi ainoastaan paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikköjä. Suuryksikön koko ei voi olla suurempi kuin 10 000 kem2. Kaavamuutos on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kangasvuoren kaupunginosassa Rasinrinteessä osoitteessa Palanderinkatu 1. Suunnittelualueen laajuus on noin 2,7 hehtaaria. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavamuutosta hakee SRV Keski-Suomi. Kaavamuutoksen tavoitteena on Seppälänportin liiketontin kaavamuutos kahdeksi eri vähittäiskaupan suuryksiköksi omille tonteilleen. Tonteille tulee sijoittumaan paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa eli kaksi autokauppaa. Nykyinen rakennusoikeus 18 000 kerrosalaneliömetriä jaetaan kahdelle eri tontille. Kun kaavamuutos laitettiin vireille vuonna 2015, niin tarkoitus oli muuttaa osa Asemakaavassa tontti on liikerakennusten korttelialuetta KL sekä lähivirkistysaluetta VL. Alueelle on rakennusoikeutta 18 000 kerrosalaneliömetriä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 22.9.2008 ja se on saanut lainvoiman 4.11.2008. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualueelle haetaan autokaupalle rakennuslupaa jo kaavamuutoksen aikana nykyisen ajantasakaavan perusteella. Vähittäiskaupan suuryksikön rakennuslupa on mahdollista myöntää KL- kortteliin vain paljon tilaa vaativalle (TIVA) erikoistavarakaupalle. Tämä perustuu kaupan siirtymälainsäädäntöön (MRL), mikä päättyy 15.4.2017. Suunnittelualue on rakentamaton, mutta suurimmaksi osaksi maaperää on muokattu. Lähivirkis-
15:092 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.8.2017 (2) tysalueella (VL) on isoja mäntyjä ja pieni pala kaupunkimetsää. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Asemakaavan toteuttamiseksi ei tehdä maankäyttösopimuksia. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. MRL 62. Muutoksen hakija: SRV Keski-Suomi Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Keski-Suomen Pelastuslaitos Muut: Jyväskylän Energian vesiliiketoiminta Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy Sonera Elisa Jyväskylän Yrittäjä-yhdistysten YRVA-ryhmä Asukasyhdistykset: Huhtasuon asukasyhdistys Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Kaupallista vaikutusaluetta on koko kaupunkiseutu ympäristökuntineen. Suunnittelualueen liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat koko Seppälän alueen liikennevirtoihin. Hulevesien vaikutusaluetta on kaavamuutosalue, sen valuma-alue aina Jyväsjärvelle saakka. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa MRL 9 :n mukaisesti. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset liikenteeseen - vaikutukset kauppaan - vaikutukset hulevesiin Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (2015 2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 24.11.2015 sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (2017) Jyväskylän kaupunginrakennelautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kau-
15:092 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.8.2017 (3) punginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginrakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut/Kaavoitus Postiosoite 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) 266 7626 (014) 266 5042 email tapani.tommila@jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Viistoilmakuva otettu talvella 2017. Ajantasa-asemakaava, mitä ollaan muuttamassa.
179-15-44-6 179-15-9903-0 179-19-9908-4 179-15-44-9 179-15-44-8 179-15-44-12 179-15-44-5 179-15-44-10 179-15-44-7 179-401-21-26 179-15-44-11 179-15-44-4 179-15-67-1 179-15-66-1 179-15-68-1 179-15-9903-0 179-15-66-2 179-15-66-3 179-15-66-4 179-15-65-19 179-15-65-18 179-15-66-5 179-15-69-2 179-15-69-1 179-15-65-17 179-401-21-26 179-15-65-10 179-15-65-21 179-15-65-20 179-15-65-16 179-15-12-3 179-15-65-11 15-12-1 179-15-65-22 179-15-65-23 179-15-65-2 Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö 179-15-65-12 179-401-21-26 Teema: Ajantasa-asemakaava Mittakaava: 1:2000 Pvm: 11.4.2017 14:17
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 31.10.2017 15.KAUPUNGINOSA KORTTELI 44 TONTTI 4 SEKÄ KATU- JA Kaavan nimi VIRKISTYSALUE(Seppälänportti) Hyväksymispvm 30.10.2017 Ehdotuspvm 05.09.2017 Hyväksyjä L-lautakunta Vireilletulosta ilm. pvm 24.11.2015 Hyväksymispykälä 262 Kunnan kaavatunnus 179 15:092 Generoitu kaavatunnus 179L301017A262 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,7784 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pintaala [ha] 0,2398 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,7784 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,7784 100,0 18000 0,48 0,0000 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2,6722 70,7 18000 0,67 0,0000 0 T yhteensä V yhteensä 0,3742 9,9 R yhteensä L yhteensä 0,7320 19,4 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Yhteensä 0,2398 6,3-0,8046 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,7784 100,0 18000 0,48 0,0000 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2,6722 70,7 18000 0,67 0,0000 0 KL -2,6722-18000 KM-2 2,6722 100,0 18000 0,67 2,6722 18000 T yhteensä V yhteensä 0,3742 9,9 VL 0,3742 100,0 R yhteensä L yhteensä 0,7320 19,4 Kadut 0,7320 100,0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Yhteensä 0,2398 6,3-0,8046 ma -0,8046 ma-1 0,2398 100,0 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
179-15-65-20 179-15-65-21 179-15-65-17 179-15-65-16 179-15-65-11 179-15-65-10 179-401-21-26 179-15-44-12 179-15-44-10 179-15-44-9 179-15-44-8 179-15-44-7 179-15-44-5 179-15-67-1 179-15-44-11 179-15-44-4 179-15- 179-15-66-4 179-15-65-18 179-15-66-3 179-15-66-2 179-15-66-1 179-15-65-19 179-15-9903-0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Liikerakennusten korttelialue. Tontille 13 saa sijoittaa alle 10 000 kerrosalaneliömetrin ja tontille 14 enintään 8 000 kerrosalaneliömetrin suuruisen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön. Kortteliin ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Lähivirkistysalue, jonne saa imeyttää tonteilta kertyviä sade ja sulamisvesiä sillä edellytyksellä, että tästä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Alueen puustoinen ilme pitää säilyttää. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Lattiapinnan likimääräinen korkeusasema (N2000 korkeusjärjestelmässä). Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten rakennusala. Rakennusten ja rakennelmien tulee olla tumman harmaata metallia ja/tai betonia. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään 40 m korkean mainostornin. Ohjeellinen pysäköimispaikka. Alue, jolle saa rakentaa pysäköintikannen. Kannen alla on auton säilytyspaikan rakennusala pysäköintihallissa. Pysäköintikannen ja pysäköintihallin maanpäällisten osien tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuisia ja niiden tulee soveltua päärakennuksen arkkitehtuuriin eli sen materiaaleihin ja väreihin. Alueella tulee ottaa huomioon kunnallisteknisten järjestelmien kuten johtojen sijoittaminen ja huolto. Istutettava alueen osa. Istutettava puurivi. Puiden rungon halkaisija 1500 mm korkeudella tulee olla vähintään 100 mm ja puiden etäisyyden tulee olla enintään 10 metriä. Katu. Ohjeellinen ajoyhteys.
Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Alue tulee muotoilla siten, että hulevesitulvatilanteessa yleisiltä alueilta tulevia hulevesiä voidaan johtaa alueen kautta. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Sijainti on ohjeellinen. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Vaara alueen raja. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettavasti seuraavasti: 1 autopaikka/kaupan suuryksikön sekä liike ja toimistotilan 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Tonteilla tulee varata polkupyörien pysäköintiä varten 1 paikka 250 kaupan suuryksikön sekä liike ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti. Polkupyöräpaikoista vähintään puolet on oltava katettuja. RAKENTAMISTAPA Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista. Rakennusten tulee muodostaa yksi yhtenäinen rakennusmassa ja suurmuoto jolla on voimakas yksiaineinen, konemainen ilme. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla vaalea ja/tai tumma harmaa teräslevy ja/tai verkko sekä lasi. Täydentävät materiaalit tulee olla metallipintaisia ja/tai betonia. Rakennuksilla tulee olla rakennusaloittain yksi yhtenäinen räystäskorko. Sisäpihan puoleisten pitkien julkisivujen räystäät tulee tehdä pyöristettyinä. Liikerakennuksen myymälätiloihin tulee ohjata luonnonvaloa. Tontin 13 luoteisrajalle saa rakentaa tukimuurin. Perustukset saavat sijoittua kaupungin omistamalle maalle. Tontilla 13 rakennuksen Seppäläntien puoleinen pääty tulee toteuttaa viistettynä siten, että sisäpihan puoleinen pitkä julkisivu on lyhyempi kuin Lohikoskentien puoleinen pitkä julkisivu. Tontilla 14 rakennuksen Seppäläntien puoleinen pääty tulee toteuttaa viistettynä siten, että sisäpihan puoleinen pitkä julkisivu on lyhyempi kuin Palanderinkadun puoleinen pitkä julkisivu. Kaikki korttelin tekniset rakennukset, huoltorakennukset sekä muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakennelmat (kuten maanalaisen tilan ilmanvaihtokanavat yms.) on muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sovitettava alueen yleisilmeeseen ja muuhun arkkitehtuuriin. Seppäläntien ja Palanderinkadun suunnassa rakennusten näkyvä sokkeliosuus ei saa ulottua yhtä metriä korkeammalle maan pinnasta. Lastausalueella voidaan yhden metrin korkeus ylittää. PIHA ALUEET JA MAASTON MUOTOILU Piha tulee suunnitella ja toteuttaa laadukkaaksi, viihtyisäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Pihan sisäisiä kulkuväyliä ja toiminnallisia alueita tulee jaksottaa ja rytmittää eri materiaalein. Rakennuslupa asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman laatijan tulee olla ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. Rakennusten etelän ja lännen puoleisiin julkisivuihin tulee tehdä tasainen, rakennuksen esiin tuova julkisivuvalaistus. Valaistuksen tulee olla häikäisemätön, rajattu vain kohteeseen ja valon määrä oltava suhteutettu ympäristön valaistustasoon. Pysäköintialueen valaistus tulee olla suositusten mukainen. Ulkovalaistusperiaatteet tulee esittää rakennuslupa asiakirjoissa. Valaistussuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut valaistussuunnittelija. HULEVEDET Jos korttelista tuleva hulevesivirtaama on yli 47 litraa sekunnissa (l/s), niin tulee hulevesiä viivyttää korttelialueella. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Tonttien 13 ja 14 väliselle rajalle ei tarvitse rakentaa palomuuria. Palomuuria vastaava turvallisuustaso tulee saavuttaa pelastusviranomaisen hyväksymillä paloteknisillä järjestelmillä. Pohjaveden laatua ei saa pilata (YSL 17 pykälä) Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä) Korttelialueella on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset ja tutkimustulokset sekä perustussuunnitelmat on liitettävä rakennuslupa asiakirjoihin. Saastuneet maa ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.