KYYNYN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS Asemakaavan muutos koskee Hakumäen kaupunginosan (6) osaa korttelista 9 sekä liittyvää katualuetta ja virkistysaluetta. Läykkälän kaupunginosan (7) korttelia 28 ja osaa korttelista 27 sekä niihin liittyviä katualueita. Asemakaava koskee osaa tilasta 406-4-40 SELOSTUS IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2011, 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Kiviniemen kaupunginosassa linnuntietä noin 2,0 kilometrin Vireilletulo: Kaavoituskatsaus 2015; OAS kuulutus 1.12.2015. Kaavaluonnos: 13.10.-13.11.2016 Kaavaehdotus: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2016
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Hakumäen kaupunginosan (6) osaa korttelista 9 sekä liittyvää katualuetta ja virkistysaluetta. Läykkälän kaupunginosan (7) korttelia 28 ja osaa korttelista 27 sekä niihin liittyviä katualueita. Asemakaava koskee osaa tilasta 406-4-40 Asemakaavalla muodostuu Hakumäen kaupunginosan korttelit 94-96 ja osa korttelista 9, Läykkälän kaupunginosa korttelit 28 ja 91 sekä osa korttelista 27 sekä liittyviä katualueita ja lähivirkistysalueita. Asemakaavan laatija: Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut, osoite: PL 33, 39501 Ikaalinen. Asemakaavan vireille tulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksen 2015 yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan --.--.------ (-- ). 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Hakumäen (6) ja Läykkälän (7) kaupunginosiin ja koskee osaa tilasta 406-4-40. Suunnittelualue rajoittuu lännessä Alangonkatuun ja Viulumiehenväylään, pohjoisessa Hakumäen ulkoliikunta-alueeseen, idässä Kirsikkatiehen rajoittuviin tontteihin ja etelässä Masurkkatiehen. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä noin 4,2 hehtaaria. Kuva 1. Kaava-alueen alustava rajaus
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 3 KYYNYN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS Alue on osoitettu oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa pientalovaltaiseen asumiseen sekä virkistykseen. Suunnittelun tavoitteena on osoittaa soveltuvin osin asuinrakentamista ja virkistystä Tarkoituksena on tiivistää ja täydentää yhdyskuntarakennetta pientalorakentamisen avulla, jossa hyödynnetään olemassa olevia katuverkkoja ja verkostoja. Kaavalla osoitetaan 15 erillispientalotonttia, joista yksi on rakennettu. Lisäksi osoitetaan neljä asuinpientalojen tonttia. Muut alueet osoitetaan katualueina tai virkistykseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,2 hehtaaria josta uutta asemakaavaa muodostuu noin 3 hehtaaria. Toteutuessaan asemakaava monipuolistaa kaupungin tonttitarjontaa palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien läheltä. 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.1.2 Luonnonympäristö... 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 2.1.4 Maanomistus... 7 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 7 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 7 3 ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET... 9 3.1 ASEMAKAAVASUUNNITTELUN TARVE... 9 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTYMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 9 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 9 3.3.1 Osalliset... 9 3.3.2 Vireille tulo... 9 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 9 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 9 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 9 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 9 3.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT... 9 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 4.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS... 10 4.1.1 Palvelut... 10 4.2 ALUEVARAUKSET... 10 4.2.1 Korttelialueet... 10 4.2.2 Muut alueet... 10 4.3 KAAVAN VAIKUTUKSET... 10 4.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 10 4.3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön... 11 4.3.3 Sosiaaliset vaikutukset... 11 4.4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 11 5 TIIVISTELMÄ... 11
5.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 11 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2: Asemakaavan seurantalomake LIITE 3: Havainnepiirustus LIITE 4: Luonnosvaiheen kuuleminen 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueella on nykyisin yksi asuinrakennus ja talousrakennuksia. Muutoin alue on rakentamatonta entistä peltoaluetta. Ikaalisten kaupunki omistaa pääosan alueesta. 4 Kuva 2. Näkymä kaava-alueelle Viulumiehenväylän kohdalta 2.1.2 Luonnonympäristö Topografia, maaperä ja rakennettavuus. Maasto on loivaa. Korkeusvaihtelua on enimmillään 4-5 metriä. Maaperäkartan perusteella alueen maaperä enimmäkseen koostuu hienorakenteisista hiesu/savi kerrostumista muutamaa pienialaista moreenikumpua lukuun ottamatta. Perustamisolosuhteiden osalta ei alue poikkea ympäristöstä. Kaava-alue rajoittuu olemassa olevaan asutukseen. Luonnonolot ja maisema: Alue on rakentamattomilta osiltaan entistä peltoa. Hoitamaton peltoalue on monin paikoin pusikoitunutta. Alueelta ei ole tiedossa erityisiä luontokohteita, eikä alueen maisemaan kohdistu erityisiä arvoja. Keskustaajaman alueelta on luontoselvitys sekä maisemaselvitys laadittu keskeisen alueen osayleiskaavoituksen yhteydessä. Pohjavesi ja pintavedet: Alue ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella.
2.1.3 Rakennettu ympäristö 5 Yhdyskuntarakenne: Lukuun ottamatta Kyynyn asuinrakennusta ja siihen liittyviä talousrakennuksia, on alue rakentamatonta vanhaa peltoaluetta. Lähiympäristössä on pääosin 1970-luvulta ja sen jälkeen rakentunutta omakotiasutusta. Pohjoisessa on Hakumäen pienpallopelikenttä ja hiekkakenttä. Aivan lähietäisyydellä ovat keskeiset julkiset palvelut sekä kaupan palvelut. Liikenne: Kaava-alue liittyy olemassa olevaan katuverkkoon. Pohjoisessa alue yhdistyy katuun Moisionrinne, keskivaiheilta Viulumiehenväylään ja etelässä Alangonkatuun. Alangonkatu on kokoojakatu ja kadun yhteydessä on erillinen kevyenliikenteenväylä. Kulttuuriympäristö: Tila 406-4-40 on muodostettu 1952. Tilalla oleva Kyynyn asuinrakennus on kuitenkin vanhempi. Asuinrakennus on 1 ½ kerroksinen ja harjakattoinen. Sisäänkäyntikuisti on keskellä. Kuistin yläpuolella on poikkipääty ja parveke. Rakennuksessa on kaksi hormia. Ikkunat ovat T-malliset ja todennäköisesti alkuperäiset. Kuistissa ja parvekkeen takana olevat ikkunat ovat pieniruutuiset ja ne sijaitsevat symmetrisesti ovien molemmin puolin. Julkisivuverhouksena on vaaleaksi maalattu rimalaudoitus, kulmalaudat ovat ruskeat. Katemateriaali on lähivuosina uusittu mustaan profiilipeltiin. Rakennuksen muotokieli viittaa (1920-)1930 luvun tyyliin. Rakennusta ei osayleiskaavassa ole osoitettu säilytettävänä kohteena. Kuva 3. Kyynyn asuinrakennus Pihapiirissä vanha pienehkö talous/navettarakennus luultavasti samalta ajalta sekä hieman kauempana oleva toinen talousrakennus. Rakennukset ovat huonossa kunnossa. Asuinrakennuksen suuntaisena kaakossa on pieni, vanha, 1 ½ kerroksinen (asuin?)rakennus. Rakennus on huonossa kunnossa ja sen ympäristö on pusikoitunutta.
6 Kuvat 4-6. Yläkuvassa näkyy asuinrakennuksen yhteydessä oleva talousrakennus. Keskikuvassa näkyy kauempana oleva talousrakennus. Alakuvassa lähistöllä oleva pieni rakennus, mahdollisesti vanha asuinrakennus. Muinaisjäännökset: Suunnittelualueilla ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä.
7 Tekninen huolto: Alue kuuluu vesihuoltoyhtiön toiminta-alueeseen. Läheiset alueet kuuluvat keskitetyn vesihuollon piiriin. Pohjoisosan läpi kulkee viemärilinja. Ympäristöhäiriöt: Alueella tai lähiympäristössä ei ole erityisiä häiriötekijöitä. 2.1.4 Maanomistus Kyynyn asuinrakennuksen alue (n. 1530 m2) on yksityisessä omistuksessa. Muut alueet ovat Ikaalisten kaupungin omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Alueeseen ei kohdistu valtakunnallisia erityistavoitteita. Maakuntakaava: Ikaalisissa on voimassa maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymä ja valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on ns. kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen A. Kuva 7. Ote maakuntakaavasta. Uuden kokonaismaakuntakaavan laatiminen on vireillä. Maakuntakaavaehdotuksessa alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen.
8 Yleiskaava: Keskeisen alueen osayleiskaava (Keskusta, Kylpylä, Kilvakkala, Teikangas) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.9.2005 oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaisena asuntoalueena (AP) ja osittain lähivirkistysalueena (VL), jossa sallitaan vain vähäinen urheilu ja virkistystoimintaan liittyvä rakentaminen. Kuva 8. Ote osayleiskaavasta Asemakaava: Pohjoisreunassa on voimassa rakennuskaava (v.1966), jossa alue on osoitettu urheilupalvelujen alueena UP. Eteläosaan on asemakaavassa (v. 1988) osoitettu kuusi omakotitonttia (AO-7) ja keskivaiheen asemakaavassa (v.1976) kaksi omakotitonttia (AO-2). Muulle osalle ei ole laadittu asemakaavaa. Kaavassa osoitettuja tontteja ei ole rakennettu. Ulkoliikunta-alue on käytössä pohjoisosalla. Kuva 9. Ote asemakaava-yhdistelmästä.
9 3 KAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaupunki on ostanut alueen vuonna 2014, tarkoituksena kaavoittaa alue soveltuvin osin asumiseen ja virkistykseen. Alue kuuluu kaavoituskatsauksen 2015 lähiaikoina vireille tuleviin kaavakohteisiin. 3.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Ympäristölautakunta on kokouksessaan 3.11.2015 päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on mainittu alustavasti osallisiksi katsotut. 3.3.2 Vireille tulo Vireille tulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2015. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt OAS:n nähtävillä olosta on ilmoitettu kuulutuksella 1.12.2015. Suunnitelmasta ei ole jätetty mielipiteitä. Suunnitelmasta ei ole jätetty mielipiteitä. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu tiedoksi. Luonnosvaiheessa lausunnon jätti Ikaalisten Vesi Oy. Ehdotusvaiheen lausuntotarve varmistetaan. 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohtaisena tavoitteena on tarkentaa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaista maankäyttöä. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 3.5 Asemakaavan vaihtoehdot Rakentamisen määrää, sijoittumista sekä olemassa olevan rakenteen liittymistä on tutkittu kaavarunkovaihtoehdoin. Kaavaratkaisua on tarkasteltu myös kuntatalouden näkökulmasta. Luonnokseen täydennettiin vaihtoehtoa, jossa mm. uuden katuverkoston rakentaminen pysyy pienenä tonttien määrään nähden. 3.6 Kuuleminen Luonnosvaiheessa (nähtävilläolo 13.10.-13.11.2016) ei jätetty mielipiteitä.
10 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Asemakaavalla osoitetaan erillispientalojen korttelialueet (AO-7) ja asuinpientalojen korttelialueet yhteensä 20 tonttia, joista yksi on rakennettu. Korttelialueiden pinta-ala on yhteensä 2.473 hehtaaria, lähivirkistysaluetta 1.388 hehtaaria ja katualuetta 0,317 hehtaaria. Alueen kokonaispinta-ala on 4.179 hehtaaria, josta uutta asemakaavaa 3,012 hehtaaria. 4.1.1 Palvelut Kaava-alueelle ei ole osoitettu palveluita. 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet AO-7 Erillispientalojen korttelialue Asemakaavalla alueelle osoitetaan erillispientalojen korttelialueet yhteensä 15 uutta tonttia, joiden keskipinta-ala on noin 1220 m2, kerrosluku on I ja korttelitehokkuus e=0.20. Rakennetun tontin kerrosluku on Iu2/3. Kaavamääräys: Alueelle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. AP Asuinpientalojen korttelialue Asemakaavalla alueelle osoitetaan erillispientalojen korttelialueet yhteensä 4 uutta tonttia, joiden keskipinta-ala on noin 1200 m2, kerrosluku on I ja korttelitehokkuus e=0.20. 4.2.2 Muut alueet Muu osa kaava-alueesta on lähinnä lähivirkistysalueena VL. Olemassa olevia polkuja on osoitettu ohjeellisena. Kaava liittyy rakennettuihin katuihin ja olemassa oleva nimistö säilyy. Aluerajausta on tarkistettu siten, että Moisionrinne katu yhdistyy kaava-alueeseen. Uutena katuna tulee Kirsikkapolku. 4.3 Kaavan vaikutukset 4.3.1 Yleiskaavallinen tarkastelu Alue on osayleiskaavassa osoitettu pientalovaltaisena asuntoalueena ja lähivirkistysalueena. Asemakaava tarkentaa yleiskaavassa osoitettuja asuinrakentamisen ja lähivirkistyksen rajauksia, siten että saadaan myös kokonaisrakenteen ja kuntatalouden kannalta toteuttamiskelpoinen ratkaisu. 4.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön Alue on rakentamaton lukuun ottamatta Kyynyn tilakeskuksen rakennuksia. Pääosalle alueesta ei aikaisemmin ole laadittu asemakaavaa. Aikaisemmin asemakaavoitetut alueet eivät ole toteutuneet. Ympäristössä on enimmäkseen 1970 luvulta lähtien rakentunutta matalaa omakotiasutusta. Kaavan toteutuessa tulee rakentaminen muuttamaan alueen nykyistä luonnetta. Rakentaminen yhdistää alueen muuhun ympäristöön. Alueelta ei aikaisemmin ole todettu erityisiä kulttuuriarvoja. Kyynyn vanha asuinrakennus on päällisin puolin hyväkuntoinen ja se kuuluu eril-
11 lispientalojen korttelialueeseen. Luonnosvaiheessa on katsottu, että rakennuksella ei olisi niin merkittäviä arvoja eikä erityisiä säilyttämismerkintöjä ole käytetty. Toisaalta erityisiä uhkatekijöitä rakennuksen säilymiselle ei ole tullut esiin. Kaavan toteutuessa huonokuntoiset talousrakennukset tulee poistumaan. Alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. 4.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen Kaava edellyttää katujen ja vesihuollon rakentamista, josta syntyy yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. Kaavan ulkopuolinen liikenneverkko on kattava, eikä siihen ole asemakaavasta johtuvaa muutostarvetta. Aikaisemmin on kustannuksia tullut maa-alueen hankinnasta. Kaupungille kertyneitä kustannuksia katetaan mm. tonttien myynnillä. Kaava-alueen rakentuessa lisääntyy asukkaiden määrää alueella noin 50 henkilöllä. Monipuolisen tonttitarjonnan tarkoituksena on houkutella myös uusia asukkaita Ikaalisiin. Ikaalisiin muuttavat asukkaat vaikuttavat yhdyskuntatalouteen mm. verotulojen sekä palveluiden oston ja käytön kautta. Nykyisessä suhdannetilanteessa tulee alue rakentumaan pidemmän ajanjakson kuluessa. 4.3.4 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Asemakaavoittamattomalla alueelle luonnonympäristön määrä vähenee toteutuksen seurauksena. Kaavalla osoitetaan lähivirkistykseen alueita lähes 40 % kaava-alueesta, jolloin kaava myös jättää runsaasti rakentamatonta lähivirkistykseen soveltuvaa aluetta. Alueelta ei tunneta erityisiä luontoarvoja tai maisema-arvoja. Rakennetulla ja hoidetulla alueella on maisemaa parantavia vaikutuksia nykytilanteeseen nähden. 4.3.5 Sosiaaliset vaikutukset Kaavan toteutuminen ja asukasmäärän kasvu tukee taajaman kaupallista palvelutarjontaa ja lisää kasvun verran tarvetta julkisille palveluille (mm. päiväkoti, koulu, terveyspalvelut). Kaavalla osoitetaan asumista, eikä sillä ole erityisesti haitallisia vaikutuksia kaava-alueen tai lähialueen turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyvyyteen. Kasvava liikenne jakautuu eri kaduille. Kokoojakatuna toimii Alangonkatu, jossa myös erillinen kevyen liikenteen väylä. Ydintaajaman vaikutusalueelle sijoittuva asuinalue tarjoaa asukkailleen hyvät mahdollisuudet osallistua kaupungin monipuolisiin virkistyksen-, liikunnan-, kulttuurin- jne. harrastuksiin. Lisääntyvä asukasmäärä tukee eri ikäryhmien sosiaalista kanssakäymistä. 4.4 Asemakaavan toteutus Rakentaminen voidaan aloittaa, kun asemakaava on tullut voimaan. 5 TIIVISTELMÄ 5.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulosta ja OAS:n nähtävillä olosta on tiedotettu 1.12.2015. Asemakaavaluonnoksen käsittely Ympäristölautakunnassa 18.6.2016. Luonnosvaiheen nähtävilläolo 13.10.-13.11.2016 Ehdotusvaihe nähtävilläolo Hyväksymisvaihe: Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto