Maakuntahallitus 138 25.09.2017 Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta 391/05.01/2017 MHS 25.09.2017 138 Tiivistelmä Kaavaehdotusvaiheessa Karjaan läntisen taajaman ja Horsbäck-Kärrbyn osayleiskaavat on yhdistetty yhdeksi Horsbäck-Läpp -osayleiskaavaksi. Suunnittelualue koskee Karjaan ja Tammisaaren keskustojen väliin jäävää laajaa aluetta valtatie 25:n molemmin puolin. Kaavan tavoitteena on osoittaa alueelle asumisen, kaupallisten palvelujen sekä työpaikka- sekä teollisuusalueiden laajentumista. Samalla pyritään edistämään joukko- ja kevyen liikenteen edellytyksiä sekä osoitetaan maakunnallisesti tärkeät ekologiset yhteydet. Kaavahankkeiden yhdistäminen on tarkoituksenmukaista, jotta aluetta voidaan tarkastella kokonaisuutena. Osayleiskaavassa osoitetut aluevaraukset ovat pääsääntöisesti vahvistettujen maakuntakaavojen mukaisia lukuunottamatta kaavan vähittäiskauppaa koskevia ratkaisuja, joissa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan ylimitoitus on huomattava. Asumisen sijoittamista on tarkistettu siten, että uutta asumista ohjataan edullisimmille alueille. Asian vireilletulo Asian taustat Raaseporin kaupungin kaavoituslautakunta pyytää Uudenmaan liitolta lausuntoa Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta 30.9.2017 mennessä. Ehdotuksessa on yhdistetty kaksi erillistä kaavahanketta. Karjaan läntisen osayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä 26.1.-27.2.2015. Horsbäck-Kärrbyn osayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä 25.4.-31.5.2016. Uudenmaan liitto on antanut lausunnot molemmista nähtävillä olleista kaavaluonnoksista. Suunnittelualue sijoittuu Tammisaaren ja Karjaan keskustan väliin, molemmin puolin valtatie 25. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1460 ha. Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. Maakuntakaava on ohjeena alueen suunnittelussa. Kaavan tavoitteena on osoittaa aluelle asumisen, kaupallisten palvelujen työpaikka - sekä teollisuusalueiden laajentumista olemassa olevan infrastruktuurin ja yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Kaavan tarkoituksena on edistää joukkoliikennettä sekä kevyen liikenteen reitistön kehittämistä. Kaavassa esitetään myös ekologiset yhteydet. Uudenmaan liiton aiemmin antamat lausunnot erillisistä kaavahankkeista Lausunto Karjaan läntisen osayleiskaavan luonnoksesta Maakuntahallitus on antanut Karjaan läntisen osayleiskaavan
luonnoksesta lausunnon 13.4.2015 (82 ). Lausunnossaan maakuntahallitus katsoi, että alueen kaupan mitoituksen, laadun ja sijoittumisen kokonaisvaltainen tarkastelu ja suunnittelu on kaupan kehittymisen ja elinvoimaisuuden vuoksi tärkeää. Osayleiskaavassa osoitetut aluevaraukset ovat pääsääntöisesti vahvistettujen maakuntakaavojen mukaisia.osayleiskaavassa on osoitettu kuitenkin uusia asuinalueita maakuntakaavan reservialueelle ja sekä myös valkoiselle alueelle. Maankäytön laajentamisen perusteluna reservialueille on Karjaan keskustaajaman kehityssuuntavertailu, joka on katsottu olevan riittävä selvitys osoittamaan taajaman kasvun suunnat sekä reservialueiden käyttöön ottamisen. Maakuntakaavan valkoisten alueiden osoittaminen asumiseen kaava-alueen länsiosassa ei ole maakuntakaavan eikä eheyttävän yhdyskuntarakenteen mukaista. Uusien asuinalueiden sijoittamisen mahdollisuutta maakuntakaavan taajama- tai taajama-alueen reservialueelle tulee tarkastella uudestaan. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan enimmäismitoitusta ei tule kaavassa ylittää. 2.vaihemaakuntakaavan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikköjen mitoitus perustuu sekä koko Uudenmaan että seudullisiin selvityksiin. Vähittäiskaupan suuryksikköalueita kehitetään sellaista vähittäiskauppaa varten, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua perustelluista syistä myös keskustojen ulkopuolelle. Suuryksiköiden tavoitteena on tukea olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja sen kehitystä. Karjaan keskustan palvelujen kannalta on tärkeää, että keskustan ulkopuoliset alueet tukeutuvat keskustan palveluihin. Erillisen uuden työpaikka-alueen osoittaminen kaava-alueen eteläosaan ei ole maakuntakaavan mukaista. Koko Karjaa-Tammisaari välistä aluetta ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa työpaikka-alueeksi. Alueelle osoitettua rakennusoikeutta, 50 000 k-m2 ei voida pitää vaikutuksiltaan vain paikallisesti merkittävänä. Kaavan jatkotyössä tulee ottaa huomioon maakuntahallituksen lausunnossaan esiin tuomat asiat ja tehdä kaavaehdotukseen tarvittavat korjaukset ja lisäykset. Lausunto Horsbäck-Kärrbyn osayleiskaavan luonnoksesta Uudenmaan liitto on antanut lausunnon Horsbäck-Kärrbyn osayleiskaavan luonnoksesta 26.5.2016. Lausunnossaan Uudenmaan liitto katsoi, että osayleiskaavassa osoitetut aluevaraukset ovat pääsääntöisesti vahvistettujen maakuntakaavojen mukaisia. Kaavassa osoitettu seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan mitoitus ei ole kuitenkaan maakuntakaavan mukaista. Alueen kaupan ylimitoitus on huomattava eikä sitä voida pitää vähäisenä poikkeamana maakuntakaavasta. Myöskään uuden erikoiskaupan sijoittamista alueelle ei tule mahdollistaa. Kaavoituksen avulla tulee edistää muiden kuin tilaa vaativien kaupan palvelujen keskittämistä kuntakeskuksiin, jossa asumistiheys on suurempi ja ajoneuvoliikenteen tarve vähäisempi.
Vanhan rannikkotien varrelle, ns. maakuntakaavan valkoiselle alueelle osoitetun teollisuusalueen, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), mitoitus on huomattavan suuri, ja sitä tulee tarkistaa. Uudenmaan liitto on todennut, että kaavan seudullisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, kun osa kaavaa varten laadittavista selvityksistä on kesken. Silti osayleiskaavan aluevarausten mitoituksen tulee pohjautua realistisiin tarpeisiin ja selvityksiin. Uudenmaan liitto esitti, että lausunnossa esiin nostetut seikat otetaan huomioon kaavan jatkotyössä. Uudenmaan liitolla ei ollut muuta huomautettavaa kaavan luonnosvaiheessa. Maakuntakaavat Vahvistetuissa maakuntakaavoissa suunnittelualuetta koskevat seuraavat merkinnät: taajamatoimintojen alue taajamatoimintojen reservialue merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkintä (Horsbäck 50 000 k-m2 ja Läpp 30 000 k-m2) työpaikka-alue pohjavesialue 110 kw voimalinja valtatie, seututie ja yhdystie eritasoliittymä liikennetunneli päärata ulkoilureitti kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde, valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009) jätehuollon alue, jolla toiminta yhdyskuntajätteen kaatopaikka-alueena on päättynyt suurin osa suunnittelualueesta on ns. maakuntakaavan valkoista aluetta, jolle ei ole osoitettu erillistä käyttötarkoitusta Maakuntahallitus on määrännyt 21.8.2017 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan tulevan voimaan. Kaavassa suunnittelualueelle ei osoiteta uusia merkintöjä. Kaavaratkaisun muutokset luonnosvaiheista asumisen sijoittumista on tiivistetty ja on tarkennettu niin, että sitä sijoittuu vähemmän maakuntakaavan valkoisille alueille Vt 25 ja seututien 111 risteyksestä on poistettu liikennealuemerkintä maakuntakaavan valkoiselle alueelle Vanhan Rannikkotien varteen osoitetun teollisuusalueen korttelialueita on supistettu ja rakennusoikeutta vähennetty 10 000 k-m2:lla Ehdotus lausunnoksi Uudenmaan liitto katsoo, että on ollut tarkoituksenmukaista yhdistää kaksi vierekkäistä osayleiskaavahanketta yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta voidaan luoda kokonaiskäsitys Raaseporin kahden suurimman keskuksen
välisen alueen kehittämisestä etenkin aluevarausten, vähittäiskaupan, liikkumisen sekä saavutettavuuden näkökulmista sekä arvioida kokonaisratkaisun vaikutukset. Yhdyskuntarakenne Asumisen sijoittumista on tarkennettu luonnosvaiheesta ehdotukseen. Asumista on tiivistetty ja sitä sijoitetaan asumiseen paremmin soveltuville alueille. Kaavaratkaisulla mahdollistetaan yhteensä uutta asumista noin 1200 asukkaalle. Yhteensä asumiseen osoitetaan noin 48 000 k-m2, josta maakuntakaavan valkoiselle alueelle sijoittuu 17 000 k-m2. Asumisen sijoittamista maakuntakaavan valkoisille alueille perustellaan kaupungin strategian mukaisella kasvun mahdollistamisella keskustan tiivistämisen lisäksi keskustan ulkopuolisille alueille. Alueen teollisten toimintojen ympäristöhäiriöt vaativat myös tarkempaa asumisen tarkastelua ja sen sijoittamista edullisimmille alueille maakuntakaavan taajama-alueen ulkopuolella. Uudenmaan liitto katsoo, että ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset ja perustelut asumisen sijoittumiseen ovat oikeansuuntaisia. Kaava-alueen pohjoisosa säilyy yhtenäisenä metsäalueena, kun asumista tiivistetään ja sijoitetaan edullisimmille alueille pääosin Tammisaarentien läheisyyteen. On myös hyvä, että järven ranta-alue on osoitettu yleiseen virkistykseen. Uudenmaan liitto katsoo kuitenkin, että esitetty osayleiskaavaehdotus on yhdyskuntarakennetta hajauttavaa. Uudenmaan liitto korostaa, että asuinrakentamisen kasvua ja täydentämistä tulee ensisijaisesti kehittää olemassa olevilla keskusta-alueilla, mikä tukee eniten keskusten elinvoimaisuutta ja vetovoimaa kilpailussa uusista asukkaista. Suunnittelualueen päivittäiset yksityiset ja julkiset palvelut haetaan keskusta-alueilta, joten asumisen hajauttaminen lisää alueen henkilöautoja palveluliikennettä. Vaikka Raaseporin kaupungin strategiassa on määritelty kaupunkiin noin 1 %:n vuosittainen väestönkasvu, Uudenmaan aluetalouden skenaariot sekä väestö- ja työpaikkaprojektiot selvityksen (Uudenmaan liitto 2017) perusteella Raaseporin väestön ennustetaan kasvavan hyvin maltillisesti vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa, että suunnittelualueen asumisen toteutuminen esitetyssä laajuudessaan voi olla epävarmaa tai hidasta, ja väestönkasvu voidaan sijoittaa alueen keskuksiin sekä olemassa olevien taajamien asuinalueille. Siksi tulee pohtia myös osayleiskaavaratkaisun kuntataloudellisellisia hyötyjä ja haittoja. Teollisuusalueet Luonnosvaiheen lausunnoissa Uudenmaan liitto huomautti osayleiskaavassa maakuntakaavan valkoisille alueille osoitetusta kahdesta teollisuusalueesta. Uudenmaan liitto toistaa aiemmissa lausunnoissaan esille nostaman seikan, että koko Karjaa-Tammisaari välistä aluetta ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa työpaikka-alueeksi, vaan teollisuusalueet tulee keskittää voimassa oleville maakuntakaavan taajama- ja
työpaikka-alueille. Osayleiskaavan suunnittelumääräysten mukaan maakuntakaavan valkoisille alueille työpaikka-alueille osoitetaan myös kauppaa, mitä ei tule sallia, sillä kauppa tulee keskittää Horsbäckin ja Läppin KM- alueille. Kaupan ratkaisut Vähittäiskaupan seudullinen alaraja on nostettu 4 000 k-m2:iin, mikä on yksi kaupan ratkaisun osalta maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdyistä muutoksista. Laki on astunut voimaan 1.5.2017. Maakuntakaava, jossa on osoitettu merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt, on kuitenkin edelleen merkintöineen ja suunnittelumääräyksineen voimassa ja ohjeena kuntakaavojen laatimisessa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa määrätään, että osoitettaessa maakuntatai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä, on niiden ensisijainen sijaintipaikka keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu. Lisäksi kauppaa koskevissa määräyksissä korostetaan alueelle sijoittuvien palveluiden hyvää saavutettavuutta. Lain mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella riittävällä tarkkuudella. Osayleiskaavassa osoitettu Horsbäckin kaupan alueen mitoitus ei ole maakuntakaavan mukainen. Horsbäckin kaupallisten palvelujen alueiden (KM-2) kaavamääräystä tulee muuttaa siten, että Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettu Horsbäckin 50 000 k-m2 enimmäismitoitus ei ylity. Lisäksi Horsbäckin kaupan alueeseen kiinteästi liittyvä työpaikka-alue ja sille osoitettu vähittäiskaupan rakennusoikeus voi vaikuttaa heikentävästi. Tammisaaren keskusta-alueen kaupan toimintaedellytyksiin ja kehittämiseen. Maakuntakaavan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköalueen suunnittelumääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa sellaista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua perustelluista systä myös keskustojen ulkopuolelle. Edellä mainittujen alueiden ylimitoitus voi heikentää merkittävästi Tammisaaren ja Karjaan keskusta-alueiden elinvoimaisuutta sekä niiden kehittämistä. Horsbäck-Läppin osayleiskaavassa tilaa vaativan kaupan alueella päivittäistavarakaupan ratkaisu on maakuntakaavan vastainen. Osayleiskaavan mitoituksessa tulee ottaa huomioon Läppin kaupallisten palvelujen alueen vuonna 2016 ja 2017 lainvoiman saaneet asemakaavat. Raaseporin kunnan tulee kaavoituksen avulla edistää muiden kuin tilaa vaativien kaupan palvelujen kehittämistä kuntakeskuksiin, jolloin lähipalvelujen toiminnalle turvataan kehittymisedellytykset. Tilaa vaativa erikoiskauppa ei kilpaile keskustakaupan kanssa. Jos maakuntakaavassa osoitettuja Horsbäckin ja Karjaa lounaisosien kaupan alueita kehitetään pelkästään tilaa vaativan kaupan alueina, niin tällöin näiden alueiden kehittämisellä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tammisaaren ja Karjaan keskustojen kaupallisiin kehittämisedellytyksiin. Viherrakenne
Kaava-alueella kulkee maakunnallisia ekologisen verkoston yhteyksiä maakuntakaavan valkoisella alueella, ja ne on pyritty turvaamaan yleiskaavan ratkaisuilla. Kuitenkin alueen säilyminen rakentamattomana esitettyä laajemmassa määrin turvaisi yhteyksiä paremmin ja vähentäisi pirstovaa vaikutusta ekologiseen kokonaisuuteen. Aluetta koskee valkoisten alueiden kehittämissuositus, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti merkittävät pelto-, metsä- ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista. Liikenne Suunnittelualueen halki kulkee Länsi-Uudenmaan henkilö- ja logistiikkaliikenteen pääväylä, valtatie 25, joka luo alueen elinkeinojen kehittämiselle edullisen sijainnin. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon, että Vt 25 sujuvan ja turvallisen liikenteen edellytyksiä kehitetään. Vt 25 merkitys tavaraliikenteen väylänä on tärkeä Hangon satamasta muualle Suomeen, siksi valtatielle ei tule osoittaa uusia liittymiä. Maakuntakaavassa osoitettu Läppin alueen eritasoliittymää varten tulee osoittaa osayleiskaavassa tarvittava tilavaraus. Vt 25:n ja seututien 111:n liittymä on todettu myös osayleiskaavan liikenneselvityksen mukaan jo nykytilassa. Muuta Osayleiskaavan kaavamääräyksiä tulee selventää kaupan määräysten osalla. Vähittäiskaupan rakennusoikeus tulee näkyä kaavakartalla. Kaavaselostukseen on hyvä päivittää 4. vaihemaakuntakaavan tilanne. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan 24.5.2017 ja maakuntahallitus on määrännyt sen tulevan voimaan 21.8.2017. Uudenmaan liitto katsoo, että osayleiskaavaehdotusta tulee tarkistaa lausunnossa esitetyllä tavalla, ennen kuin kaavaehdotus viedään hyväksyttäväksi. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Heli Vauhkonen 050 320 0431 Maakuntahallitus päätti antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.
Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua Päätösote: Raaseporin kaupunki