5.9. Koululautakunta Koululautakunta vastaa yhdessä koulutoimiston kanssa kunnan koulutoimesta ja varhaiskasvatuksesta. Koululautakunnan ydinprosesseja ovat: Alle kouluikäisten hoito sekä kasvun ja oppimisen edistäminen Peruskoululaisten kasvun ja oppimisen edistäminen Osaamisen varmistaminen ja työelämään siirtyminen Kasvun ja vanhemmuuden tukeminen Lapsiperheiden toimintakyvyn vahvistaminen ja korjaaminen Näistä prosesseista johdettu koulutoimen toiminta-ajatus on tarjota kuntalaisille laadukas ja tasapuolinen lakisääteiset velvoitteet huomioonottava sekä paikallisen omaleimaisuuden huomioiva varhaiskasvatus, esiopetus ja peruskoulutus sekä hyvän jatko-opintokelpoisuuden tarjoava lukiokoulutus. Tilivelvollisena viranhaltijana päävastuualueen tehtäväalueista vastaa koulutoimenjohtajan tehtäviä hoitava yhteiskoulun rehtori. Koululautakunnan alaiseen varhaiskasvatuksen tehtäväalueeseen sisältyy perhepäivähoidon, ryhmäperhepäivähoidon, päiväkotien, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan (1. ja 2. luokkalaiset), koululaisten kesäkerhon sekä lastenhoidontuen menot. Tilivelvollisena viranhaltijana varhaiskasvatuksen tehtäväalueesta vastaa varhaiskasvatusjohtaja. 5.9.1. Tehtäväalue 201 Varhaiskasvatus Sitovat tavoitteet vuonna 2016 Uuden 1.8.2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaisia tavoitteita viedään eteenpäin mm. varhaiskasvatussuunnitelmia ja lasten ja vanhempien osallisuutta kehittämällä. Opetushallitus antaa uudet perusteet varhaiskasvatussuunnitelmille viimeistään vuonna 2017, jonka jälkeen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään yhteistyössä Luvian kanssa. Työntekijöiden osaamista tuetaan mm. osaamiskartoituksilla, kehityskeskusteluilla, täydennyskoulutuksella ja työssä jaksamiseen liittyvillä varhaisen tuen toimintakäytännöillä. Kaikki varhaiskasvatuksen yksiköt toimivat perhepäivähoidon varahoitopaikkoina. Valtuustosopimuksen mukaisesti kaikille 1-2.luokkalaisille järjestetään aamu- ja iltapäiväkerhopaikka. Kouluissa sijaitsevat aamu- ja iltapäiväkerhot siirtyvät kokonaan rehtorien alaisuuteen. Keskustan koulun remonttiin liittyen
suunnitellaan esiopetusikäisten ja aamu- ja iltapäiväkerholaisten sijoittumista koulun tiloihin kokopäiväisesti remontin valmistuttua. Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan nykyisen sopimuksen mukaisesti 31.12.2016 asti. Jatkosta päätetään vuoden 2017 talousarvion yhteydessä. Painopistealueet suunnitelmakaudella 2016-2018 Varhaiskasvatussuunnitelman toteuttaminen varhaiskasvatuksen säännönmukaisena toimintana. Kasvatuskumppanuuden korostaminen, lasten ja vanhempien osallisuuden tavoite. Varhaiseen tukemiseen tähtäävä, ennaltaehkäisevä ja kuntouttava työote (mm. IMSjärjestelmä-työvälinettä hyödyntäen). Sujuvan oppimispolun tavoitteen mukaisesti lapsen oppimisedellytysten luominen ja monialainen yhteistyö tarvittaessa lapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Yhteistyö Luvian kanssa yhteisiä suuntaviivoja ja tavoitteita pohtien ja kehittäen. Talousarvion muut perustelut Päivähoidossa on 265 lasta. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa on noin 75 lasta. Tammikuussa 2016 päivähoitoon on tulossa paljon uusia lapsia. Talousarvioon on varattu 71 vakinaisen työntekijän ja seitsemän määräaikaisen työntekijän määrärahat. Määräaikaisista työntekijöistä neljä on vammaisen lapsen henkilökohtaisia avustajia, lisäksi määräraha on varattu kahden määräaikaisen perhepäivähoitajan ja päiväkoti Metsätähden vuorohoitotyhmän hoitajan palkkaan (työntekijöitä/lapsia suhdeluvun takia). Koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan palkka-ym.kuluja on siirtynyt koulujen määrärahoihin, varhaiskasvatuksen budjetissa on Kaharin kerhon määrärahat. Lakisääteisen lasten kotihoidon tuen määräraha on ennallaan, samoin yksityisen hoidon tukemisen määräraha. Lasten kotihoidon tuen saajaperheitä on 70-80 kuukausittain, tukeen oikeuttavia lapsia on noin 120-130. Kuntalisän piirissä (200 euroa/kk) on noin 40-50 alle kaksivuotiasta lasta kuukausittain. Lasten kotihoidon tukeen ja kuntalisään varattu summa on ennallaan. 5.9.2. Tehtäväalue 301 Peruskoulutus Koululautakunnan alaiseen peruskoulutuksen tehtäväalueeseen si sältyvät koulutoimen hallinnon, esiopetuksen, perusopetuksen (Huhdan, Keskustan, Kuivalahden, Lapijoen, Linnamaan, Rikantilan ja Sydänmaan koulujen sekä Eurajoen Yhteiskoulun), oppimisen erityisen tuen, koulujen
kehittämishankkeiden, koulutoimen it-palvelun, sosiaaliohjaaja- ja koulupsykologipalvelujen, oppimisen tuen ostopalveluiden sekä sairaalaopetuspalvelujen tulot ja menot. Kunnanvaltuuston hyväksymässä Eurajoen kunnan strategiassa tärkeä lähtökohta on, että koulunkäynti on mahdollista lähipalveluna myös sivukylillä sekä että oppilas voi suorittaa myös lukio-opinnot laadukkaasti kotikunnassa. Sitovat tavoitteet vuonna 2016 Esiopetus toteutetaan OPM:n suosituksen mukaisena. Perusopetus toteutetaan laadukkaana mm. turvaamalla riittävän pienet ryhmäkoot. Myös ns. jakotunteihin on turvattava riittävä resurssi. Oppimisen tehostettu ja erityinen tuki toteutetaan lain ja asetuksen mukaisena. Perusopetuksen osalta pyritään riittävien oppimistulosten säilyttämiseen. Kuntakeskiarvona peruskoulussa tulisi olla vähintään arvosana 7,5 (esim. perusopetuksen valtakunnallisia kokeita tai päättötodistusten keskiarvojen keskiarvoa mittarina käyttäen). Syrjäytymisen ehkäisemiseksi pyritään säilyttämään jatko-opintoihin sijoittumisessa nykyinen hyvä valtakunnallisen keskitason ylittävä taso. Painopistealueet suunnitelmakaudella Valmistaudutaan Eurajoen ja Luvian kuntien yhdistymiseen. Tämä tarkoittaa yhteisen opetussuunnitelman ja tuntijaon valmistelua sekä päätöksentekoa näistä asioista. Myös muiden sääntöjen yhdenmukaistaminen on tarpeellista. Lisäksi on valmisteltava mm. ostopalveluina hankittavien palvelujen tuottamista kunnan omin voimin. Uusien opetussuunnitelmien tulee olla käytössä asteittain vuodesta 2016 alkaen. Työhön on resursoitava riittävästi. Informaatioteknologian opetus ja sähköisten oppimisympäristöjen käyttö pyritään omaksumaan ja vakiinnuttamaan korkeatasoiseksi. IT-osaamiseen panostetaan. Koulutoimi on aktiivisesti mukana maakunnan yhteisissä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä edistävissä hankkeissa. Näillä pyritään luomaan yhteiset tieto- ja viestintätekniikan osaamisen taitotasot sekä opettajille että oppilaille. Koulujen oppilashuoltotoimintaa tehostetaan entisestään. Painopiste on oppilashuoltosuunnitelman mukaisesti ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Koulutoimi on mukana kiusaamisen vastaisessa KiVa koulu-toiminnassa.
Terveiden elämäntapojen tärkeyttä tulee tuoda esille. Erityinen painopiste tulee suunnata ravitsemustottumusten parantamiseen. Koulujen kulttuurikasvatukselle on turvattava riittävät edellytykset. Oman kunnan kulttuuriperintökasvatus on tärkeällä sijalla koulujen toiminnassa. Koulutoimi on mukana Historiapäivä-toiminnassa. Koulujen liikuntakasvatukselle on turvattava riittävät edellytykset. Oman kunnan ja naapurikuntien erilaisia liikuntamahdollisuuksia hyödynnetään monipuolisesti. Koulujen monipuolista kerhotoimintaa jatketaan mm. Opetushallituksen myöntämän määrärahan turvin. Nuorten kansainvälistymistä edistetään erilaisin projektein (mm. ystävyys- ja kummikoulutoiminta) ja leirikoulutoiminnalla sekä osallistumalla ystävyyskuntatoimintaan. Koulutoimi on mukana kymmenen satakuntalaisen kunnan yhteisessä Osaava Satakunta hankkeessa, jolla tuotetaan opetushenkilöstölle täydennyskoulutusta. Ilmaisutaitokasvatusta edistetään Eurajoen kouluissa. Talousarvion muut perustelut Eurajoen peruskoulujen oppilaat ennusteen mukaan ja suunnitellut opettajat syyslukukaudella 2016 käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: Koulu Oppilaita Joista Opettajia esikoululaisia Huhta 65 8 4 Keskusta 257 13 32 Kuivalahti 20 2 5 Lapijoki 84 5 Linnamaa 45 3 8 Rikantila 20 2 3 Sydänmaa 30 3 2 Yllä olevat yhteensä 521 59 31 Yhteiskoulu 201 23 Erityisopetus 7 Peruskoulu yhteensä 722 59 61
Muutokset vuodesta 2015 Henkilöstömenot kasvavat seuraavasti: Lapijoen koulussa on syksystä 2015 alkaen viisi opettajaa. Vuoden 2015 talousarviossa on mukana vain neljän opettajan menot. Keskustan kouluun yhden opettajan lisäys syyslukukaudesta 2016 alkaen. Rehtorilla ei olisi enää valvontaluokkaa, vaan hänen opetusvelvollisuutensa täyttyisi aineopetuksesta eri luokille. Kouluissa toimivien aamu- ja iltapäiväohjaajien henkilöstömenot ovat siirtyneet aamu- ja iltapäivätoiminnasta koulujen menoihin. Keskustan koulussa varaudutaan resurssiopettajatoiminnan jatkamiseen, mikäli siihen edelleen myönnetään valtionavustusta. Yhden uuden koulunkäynninohjaajan rekrytointiin tulee varautua. Nyt kahden koulunkäynninohjan palkkauksesta puolet tulee vielä kevätlukukaudella 2016 Opetusministeriön erillisestä määrärahasta. Tämän jatkosta ei ole varmuutta. Kuljetuskustannukset kasvavat, koska koulun ja päivähoidon väliset kuljetukset ovat lisääntyneet. Lisäksi on tullut aivan uusia kuljetusreittejä. Opetussuunnitelmatyö tehdään laadukkaasti. Tähän on varattava resurssia. Henkilöstö tarvitsee runsaasti täydennyskoulutusta mm. sähköisten välineiden ja oppimisympäristöjen käyttöönoton vuoksi. Rikantilan koulu on päässyt mukaan Erasmus-hankkeeseen. Yhteiskoulussa jatketaan kansainvälisyystoimintaa omalla rahoituksella, vaikka Erasmus-hankerahoitus ei toteudu. Muihinkin hankkeisiin mm. Osaava-hankkeen jatkumiseen on varattava kunnan omaa rahoitusta. 5.9.3 Tehtäväalue 302 Keskiasteen koulutus Koululautakunnan alaiseen keskiasteen koulutuksen tehtäväalueeseen sisältyvät Eurajoen lukion tulot ja menot. Sitovat tavoitteet vuonna 2016 Lukiokoulutuksen oppimistuloksissa tulisi säilyttää nykyinen hyvä taso. Lukio tarjoaa kattavan kurssitarjonnan.
Kurssitarjonta toteutetaan siten opiskelijoita palvelevasti, että opiskelijat voivat käyttää opiskeluajan tehokkaasti. Pyritään kasvattamaan suoritettujen kurssien osuutta. Opetusta kehitetään siten, että se lisää opiskelijoiden valmiuksia osallistua sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Talousarvion muut perustelut Koululautakunnan alaisen keskiasteen koulutuksen tehtäväalueeseen si sältyvät lukion tulot ja menot. Lukion kustannukset on laskettu 200 oppilaan ja 8 opettajan ja tuntiopettajien mukaan. Lukion kaikille yhteiset kurssit on tarjottu pääsääntöisesti kahteen kertaan. Nyt muutamana vuonna koulutoimi on toiminut tietoisesti lukion vahvistamiseksi. Tämä on tuottanut tulosta ja Eurajoen lukioon on syksyllä 2015 hakenut enemmän kunnan ulkopuolisia opiskelijoita kuin aiemmin. Eurajokelaisten 28 lukion aloittajan lisäksi Eurajoen ulkopuolelta on tullut 40 aloittajaa. Edelleen lukiota on tarkoitus vahvistaa aloittamalla partiolinja syksystä 2016 alkaen. Jo syksyllä aloittaneille yhteiset kurssit tarjotaan kolmeen kertaan. Oppilasmäärän edelleen kasvaessa syksyllä 2016 tämä tulee koskemaan sekä ensimmäisen että toisen vuosiluokan kursseja. Kurssien määrä kasvaa siten nykyisestä 201 kurssista lukuvuodelle 2015-2016 218 kurssiin ja lukuvuonna 2016-2017 240 kurssiin. 5.9.4. Tehtäväalue 303 Aikuiskoulutus Talousarvion muut perustelut Koululautakunnan alaiseen aikuiskoulutuksen tehtäväalueeseen si sältyvät Rauman kansalaisopistolle maksettavat korvaukset 85.000 ja Eurajoen kristilliselle opistolle suoritettava toiminta-avustus, 50.000.
A. Koulutoimen strategiaesitys 2016-2021 Varhaiskasvatus Eurajoen kunta tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia, kuntalaisten arjen sujumista edistäviä varhaiskasvatuspalveluja ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa. Kunta tukee myös lasten kotihoitoa ja yksityistä päivähoidon palvelutuotantoa. Varhaiskasvatusta annetaan myös eri vuorokauden aikoina vanhempien työssäolon mukaisesti. Eurajoen varhaiskasvatussuunnitelman arvopohjana ovat turvallisuus ja välittäminen sekä tasa-arvoisuus, kiireettömyys, kasvatuskumppanuus, yksilöllisyys ja luottamuksellisuus. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen leikillä on keskeinen merkitys. Lapsen mielipidettä arvostetaan ja huoltajille annetaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Varhaiskasvatus tarjoaa tarvittaessa varhaista tukea lapsen yksilölliset ja erityiset tarpeet huomioon ottaen. Tavoitteena on edellytysten luominen elinikäiselle oppimispolulle. Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan lähipalveluna. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen henkilökunta on ammattitaitoista, osaavaa ja motivoitunutta, sekä että johtaminen on laadukasta. Koulutoimi Eurajoki haluaa olla asukasystävällinen, seutukunnan parhaat palvelut tarjoava itsenäinen kunta, jonne toivotaan uusia asukkaita. Jotta nuoret työikäiset lapsiperheet valitsisivat kotikunnakseen Eurajoen, koululaitoksen on oltava hyvässä kunnossa. Koulutoimi markkinoi itseään kertomalla ajantasaista tietoa itsestään kunnan www-sivuilla. Kunnan koulutoimen visio kuluvalle vuosikymmenelle on seuraava: Eurajoen koulutoimi on taitava, auttava ja välittävä koulutoimi, joka tarjoaa lapsille ja nuorille yhtenäisen opinpolun esiopetuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulutoimi luo edellytykset oppimiselle ja kasvulle siten, että koko ikäluokka siirtyy korkea-asteen kynnykselle tai työelämään. Tämä toteutetaan lähikouluperiaatteella. Lähikouluverkko tarkoittaa, että esikoululaiset ja perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 oppilaat voivat käydä koulunsa lähiasuinympäristössä, myös keskustataajaman ulkopuolella. 7.-9. luokkien oppilaat ja lukiolaiset voivat käydä koulunsa omassa kunnassa.
Koulutoimen strategiat eli toimintalinjaukset vision saavuttamiseksi ovat seuraavat: Asiakaslähtöinen toiminta: Tavoitteena on, että kaikkien oppilaiden motivaatio ja kouluviihtyvyys takaavat mahdollisuuden saavuttaa hyviä oppimistuloksia ja saada päättötodistus. Tavoitteena on, että kodin ja koulun välinen yhteistyö ja viestintä on toimivaa. Menestystekijöinä tärkeitä asioita ovat lähikouluverkko, pienet ryhmäkoot, riittävien resurssien turvaaminen, hyvässä kunnossa olevat koulukiinteistöt, oppimisympäristön fyysinen ja henkinen turvallisuus sekä innostunut ilmapiiri ja hyvä henki kouluissa. Niissä oppilaat tunnetaan henkilökohtaisesti ja heitä tuetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä on mahdollista hyvän oppilastuntemuksen ja pienten ryhmäkokojen avulla. Kodin ja koulun välisen yhteydenpidon helpottamiseksi käytetään Wilma-ohjelmaa sekä tarvittaessa muuta henkilökohtaista viestintää ja huolehditaan koulujen kotisivujen ajantasaisesta päivityksestä. Hallintokuntarajat ylittävä poikkihallinnollinen yhteistyö on asiakkaan kannalta ehdottoman tärkeää tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Laajennetaan ART- ja Theraplay-toimintamallien käyttöä sekä kehitetään Lasta kannatteleva liittouma toimintamallia. Oppilaskuntatoiminta vakiinnutetaan osaksi kaikkien koulujen toimintaa. Tuen kolmiportaisen mallin sekä ennalta ehkäisevän oppilashuoltotyön toteuttamisen vaatimat resurssit on turvattava. Laadukas ja monipuolinen opetusprosessi: Tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat opetussuunnitelmissa asetetut tavoitteet. Tavoitteena on opettaa oppilaille erilaisia oppimisstrategioita sekä herättää oppilaassa käsitys itsestään oppijana. Nykyisten oppimiskäsitysten mukaan oppimisen tulisi olla itseohjautuvaa ja oppijalähtöistä. Lapsen tulisi olla itse aktiivisena toimijana joka oppii vastuuntuntoiseksi ja kriittiseksi oppijaksi. Menestystekijöinä tärkeitä asioita ovat opetuksen monipuolisuus, uuden teknologian oppilaslähtöisen käytön vahvistaminen, verkostoituminen yhteistyötahojen kanssa, varhainen puuttuminen ongelmiin, oman paikkakunnan ja naapuripaikkakuntien kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen, kansainvälisyystoiminnan edistäminen, kerhotoiminnan edistäminen sekä informaatioteknologisten taitojen opetuksen kehittäminen. Tuodaan maailma kouluun tietoverkkojen avulla. Työ- ja opetustilojen verkkoasemat pidetään ajan tasalla. Lukion opiskelijoilla on oppitunneilla työvälineenä tietokone sekä käytössä sähköiset oppimisympäristöt ja koneet. Peruskoulussa tabletit otetaan käyttöön asteittain kaikille ikäluokille. Koulutoimi pyrkii riittävällä resursoinnilla turvaamaan oppilaille mahdollisuuden koulusta tehtäviin tutustumiskäynteihin ja retkiin.
Koulutoimi pyrkii tehostamaan informaatioteknologian käyttöä opetuksessa. Informaatioteknologiset välineet tulee pitää ajantasaisina ja määrältään riittävinä. Koulutoimi on mukana seudullisen TVT-strategian laadinnassa ja käyttöönotossa. Koulutoimi on mukana Historiapäivä-toiminnassa. Koulutoimi on mukana Erasmus- ja muissa kansainvälisyyshankkeissa. Koulutoimi on mukana Kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Sähköisten oppimisympäristöjen ylläpidon edellyttämä tukiresurssi on turvattava. Motivoitunut ja taitava henkilöstö: Tavoitteena on, että koulutoimen henkilökunta on ammattitaitoista, osaavaa ja motivoitunutta, sekä että johtaminen on laadukasta. Menestystekijöinä tärkeitä ovat riittävät asiansa osaavat henkilöstöresurssit. Eurajoen koulutoimi on mukana Osaava Satakunta hankkeessa, johon noin kymmenen satakuntalaisen kunnan koulutoimi on sitoutunut. Hankkeen puitteissa järjestetään koulutuksen järjestäjien ja henkilökunnan tarpeesta lähteviä koulutustilaisuuksia alueellisesti. Koulutoimi pyrkii järjestämään henkilöstölle tarpeellista strategian mukaista koulutusta ns. veso-koulutuksena. Koulutoimi järjestää henkilöstölle resurssin tavanomaiseen henkilöstön täydennyskoulutukseen. Koulutus on tärkeää erityisesti uuden teknologian käyttöönotossa. Koulutuksen tulee sisältää Ope.fi taitotasot 1-2: TVT ja Some osaaminen. Henkilöstön motivaatiota lisätään edistämällä uuden teknologian käyttöönottoa opetuksessa. Koulutoimi järjestää esimiehille resurssin johtamisen kannalta tärkeään koulutukseen. Henkilöstön motivaatiota lisätään edistämällä henkilöstön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä edesauttamalla työyhteisön ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Teknisen IT-tuen riittävyys vaikuttaa suoraan henkilöstön jaksamiseen. Vaikuttavuus: Tavoitteena on, että Eurajoella tarjotaan seutukunnan parhaat koulutuspalvelut, joilla oppilaat voivat saavuttaa hyvän yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden. Heistä kasvaa tasapainoisia yhteiskunnan jäseniä ja osaavia työntekijöitä työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on ehkäistä tehokkaasti syrjäytymistä. Menestystekijöitä ovat hyvien tiedollisten ja taidollisten valmiuksien sekä jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen.
Koulutoimi arvioi vuosittain oppimistuloksia sekä jatko-opintoihin sijoittumista. Kilpailukykyohjelma: Tavoitteena on, että Eurajoella on jatkossakin lähipalveluna oma lukio, jossa on laadukkaat ja monipuoliset kurssit sisältäen taito- ja taideaineet. Lukiossa opiskelijoiden käytössä tulee olla riittävästi tietokoneita sähköisten oppimateriaalien yleistyessä. Menestystekijöitä ovat riittävä opiskelijamäärä, laadukas opetus ja hyvät oppimistulokset. Koulutoimi toimii aktiivisesti saadakseen lukio-opiskelijoita Eurajoen lukioon myös naapurikunnista. Syksyllä 2010 on aloitettu koulumatkojen korvaaminen kuljetusoppilaille ja syksyllä 2013 on aloitettu oppikirjojen korvaaminen lukio-opiskelijoille. Syksyllä 2016 lukiossa aloitetaan partiolinja.
C. Investointiohjelmaesitys Koulu- ja päivähoitoyksikköjen kiinteistöjen korjaukseen varattavat määrärahat on esitetty tekniselle lautakunnalle. Koululautakunta on jättänyt IT-toimikunnalle koulutoimea koskevan talousarvioehdotuksen. Se sisältää mm. esityksen tablettien käyttöön ottamisen jatkosta vaiheittain kaikille oppilaille. D. Henkilöstöohjelmaesitys Keskustan koulussa oman luokan opetuksen irrottamista rehtorin työstä tulee harkita koulun kokoluokan vuoksi. Rehtorin opetusvelvollisuus 11-13 vuosiviikkotuntia täyttyisi aineenopetuksella eri luokissa. Tämä tarkoittaa yhden uuden luokanopettajan palkkaamista. Harkittavaksi tulee, onko tämä päätoiminen tuntiopettaja 16 vuosiviikkotunnilla vai luokanopettaja täydellä 24 vuosiviikkotunnin opetusvelvollisuudella. Ajankohdaksi esitetään syksyä 2016. Koulutoimen akuuteimmat rekrytointitarpeet liittyvät erityisopetukseen. Kuntien yhdistymisen myötä tulee vastaan harjaantumisopetuksen uudelleen järjestely. Kun uusi kunta alkaa itse hoitaa harjaantumisopetusta, tulee palkattavaksi riittävä määrä erityisopettajia ja koulunkäynninohjaajia. Myös erityiskoulun johtajuus tulee ratkaistavaksi. Rekrytoinnit ajoittunevat vuosiin 2017-2018, mikäli tilakysymys uudelle erityisopetuksen yksikölle tulee ratkaistua. Muun erityisopetuksen osalta uuden opetussuunnitelman myötä harkitaan joustavan perusopetuksen ryhmän perustamista. Myös käytöshäiriöisten oppilaiden ryhmän perustaminen voi tulla ajankohtaiseksi. Muuten koulutoimen suurimmat rekrytointitarpeet lähivuosina tulevat henkilöstön eläköitymisen myötä. Vuoteen 2020 mennessä viisi luokanopettajaa on jäämässä eläkkeelle. Samalla aikavälillä aineenopettajia eläköityy kolme. Samalla aikavälillä Luvian yhtenäiskoulusta tulee yksi Eurajoen koulu. Tapauskohtaisesti arvioidaan, täytetäänkö virka uudelleen ja onko syytä tehdä virkajärjestelyjä tai yhdistellä kahden nykyisen kunnan osaamista. Nykyisellä kouluverkolla ja nykyisenkaltaisella oppilaskehityksellä tarve tulee pysymään nykyisen laisena. Sitovana tavoitteena on, että esiopetus toteutetaan OPM:n suosituksen mukaisena. Tämä tarkoittaa ryhmän jakamista, jos esiopetuksen ryhmässä on yli 20 oppilasta. Edelleen Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on määritelty, että yhdistetyssä esi-1-2 luokkien ryhmässä maksimikoko on 18 ja muissa ryhmissä 25 oppilasta. Tämä tarkoittaa, että vuosittain on tarkasteltava, kuinka monta opettajaa missäkin koulussa tarvitaan. Koulunkäynnin sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien määrä on kasvanut, kun aamu- ja iltapäivätoimintaa on kaikissa kouluissa. Nykyisellä resurssilla palvelu toimii. Yksittäisiä ohjaajien lisätarpeita voi tulla nopeastikin.
Kiertävän erityislastentarhanopettajan tarvetta mietitään perhepäivähoidon tarpeisiin sen jälkeen kun kunnat ovat yhdistyneet. Uusi oppilashuoltolaki ei aiheuta rekrytointitarpeita Eurajoella, koska päätökset oppilashuoltohenkilöstöstä on tehty jo aiemmin. Lapsiperheiden tukemiseksi nykyinen oppilashuoltohenkilöstö on tarpeellinen.
F. Tulosindikaattorit Koululautakunnan strategiaesityksessä tuodaan esille koululautakunnan keskeiset asiakas- ja vaikuttavuustavoitteet. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi prosessien on oltava laadukkaat ja henkilöstön aikaansaava. Tulospalkkiojärjestelmän uudistamisen myötä hallintokunnalle tulee asetettavaksi yksi prosessien sujuvuuteen liittyvä mittari. Prosessien sujuvuus ja laadukkuus Varhaiskasvatus Perus- ja keskiasteen opetus Kriittinen menestystekijä Uuden varhaiskasvatuslain mukainen lasten ja vanhempien osallisuus varhaiskasvatukseen. Laadittu toimintasuunnitelma. Huoltajien ja koulun ulkopuolisten sidosryhmien osallistaminen opetussuunnitelma-proses siin Mittari / tavoitetaso Yksiköittäin/hoitajittain laadittu toimintasuunnitelma toteutuu 100 prosenttisesti. Uusia opetussuunnitelmia otettaessa käyttöön ainakin oppilaiden ja huoltajien edustajat, kaksi kunnan yhteistyösektoria sekä joku ulkopuolinen yhteistyötaho on ollut mukana suunnitelman laadinnassa