Menetelmiä formuloinnin parantamiseen

Samankaltaiset tiedostot
lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

2.2 Monotoniset jonot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

2.4. Juurifunktio ja -yhtälöt

Polynomien laskutoimitukset

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

****************************************************************** MÄÄRITELMÄ 4:

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Kertaustehtävien ratkaisut

Testit laatueroasteikollisille muuttujille. Testit laatueroasteikollisille muuttujille. Testit laatueroasteikollisille muuttujille: Esitiedot

EDE Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy Matematiikan ja matriisilaskennan kertausta

Potenssi a) Kirjoita potenssiksi ja 7 ( 7) ( 7) ( 7). b) Kirjoita kertolaskuksi 9 6 ja ( 11) 3. Laskuja ei tarvitse laskea.

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Funktiojonot 1

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2, ,95

2 INTEGRAALILASKENTAA 2.1 MÄÄRÄTTY INTEGRAALI

2.1. Lukujonon käsite, lukujonon suppeneminen ja raja-arvo

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims


Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

3.7. Rekursiivisista lukujonoista

Sinilause ja kosinilause

Insinöörimatematiikka IA

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Mat Lineaarinen ohjelmointi

= a sanoo vain, että jonon ensimmäinen jäsen annetaan. Merkintä a. lasketaan a :stä.

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Sähkömagneettinen induktio

VEKTOREILLA LASKEMINEN


MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

VEKTOREILLA LASKEMINEN

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

T Datasta tietoon, syksy 2005 Laskuharjoitus 8.12., ratkaisuja Jouni Seppänen

Laskut kirjoitetaan vasempaan reunaan, vastaukset tulevat oikeaan reunaan.

5. Lineaarisen optimoinnin perusprobleemat

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

7.lk matematiikka. Geometria 1

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

Riemannin integraali

Lisää määrätystä integraalista Integraalin arvioimisesta. Osoita: VASTAUS: Osoita: Osoita:

Määritelmä Olkoon T i L (V i, W i ), 1 i m. Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L (V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m )

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

Yhtälöryhmän herkkyys

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S

10. VAKIOLÄMPÖTILASSA JA VAKIOPAINEESSA TAPAHTUVAN PROSESSIN MINIMI- JA MAKSIMI-TYÖMÄÄRÄ

U missä U A := {U R n : U avoin ja U A}; intuitiivisesti suurin avoin joukko, joka sisältyy A:han. Määritellään A:n sulkeuma A := F F A

Usko, toivo ja rakkaus

3 10 ei ole rationaaliluku.

VEKTORILASKENTA. Timo Mäkelä SISÄLTÖ: 1 VEKTORIN KÄSITE...1

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

6.3. Interpoloivat sävytysmenetelmät. Interpoloivat sävytysmenetelmät Gouraudin sävytys

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

Ensimmäinen induktioperiaate

Ensimmäinen induktioperiaate

Kertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)

2 Epäoleellinen integraali

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali

5 Epäoleellinen integraali

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

Kirjallinen teoriakoe

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

2 Konveksisuus ja ratkaisun olemassaolo

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

Matematiikan tukikurssi

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

3 b) Määritä paljonko on cos. Ilmoita tarkka arvo ja perustele vastauksesi! c) Muunna asteiksi 2,5 radiaania. 6p

Säännöllisten operaattoreiden täydentäviä muistiinpanoja

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

Rekursioyhtälön ratkaisu ja anisogamia

1 Eksponenttifunktion määritelmä

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku a) Jonon neljä ensimmäistä jäsentä saadaan sijoittamalla n= 1, n= 2, n= 3 ja n = 4 lausekkeeseen

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

Sisällys. Alkusanat. Alkusanat. Tehtävien ratkaisuja

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille P

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

4. Reaalifunktioiden määrätty integraali

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

Transkriptio:

Meetelmiä formuloii prtmisee Mikko Korpel Dimitris Bertsims & Robert Weismtel, 2005, Optimiztio over Itegers, ch 2.-2.5 S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 /

Aliluvut 2. Käypie epäyhtälöide geeroitimeetelmiä 2.2 Meetelmiä kuore määrittävie epäyhtälöide geeroimiseksi 2.3 Käyvät epäyhtälöt itseäisissä systeemeissä 2.4 Käypie epäyhtälöide voimkkuudest 2.5 Epälierisi formuloite S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 2

2. Käypie epäyhtälöide geeroitimeetelmiä Pyöristämie Ylisummutuvuus Modulriritmetiikk Disuktiot Kokoislukue pyöristys summutuvuus S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 3

Pyöristys F A b Käypie kokoislukue oukko Meetelmä:. Vlitse vektori u (>= 0) kerro roite sillä 2. Pyöristä lspäi roittee vsemm puole kertoimet (edellee käypä epäyhtälö) 3. Pyöristä lspäi roittee oike puoli (edellee käypä epäyhtälö, kosk voi sd vi kokoislukurvo) S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu u ' A u' b Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 4

S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 5 Ylisummutuvuus Fuktio o ylisummutuv os Fuktio o ei-väheevä os D D D F F F, ) (, ), ( ) ( ) ( 2 2 2 2 D F F 2 2 2, ), ( ) (

Ylisummutuvuus Jos fuktio o ylisummutuv ei-väheevä site että F(0) = 0, ii epäyhtälö F( A pätee cov(f):ss, missä F = Tästä seur yleispätevä tekiikk, oll voi geeroid käypiä epäyhtälöitä. ) F( b) A b S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 6

S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 7 Modulriritmetiikk F 0 d d 0

Disuktio Jos epäyhtälö epäyhtälö Nii epäyhtälö c b d o tosi oukolle o tosi oukolle F F 2 R R mi(, c ) m( b, d) o tosi oukolle F F 2 S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 8

Disuktio 2 Jos epäyhtölö dk b o käypä ollkki d 0, epäyhtälö ck b o käypä oukolle F ollki c 0 ii epäyhtälö b o käypä oukolle F S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 9

S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 0 Kokoislukue pyöristys summutuvuus Määritellää fuktio Joukolle F= pätee v v v f ) ( ) 0, v m( v b A b u b u f b u f A u f A u ' ) ' ( ) ' ( ) ' ( '

2.2 Meetelmiä kuore määrittävie epäyhtälöide geeroimiseksi Määritelmä käyttämie Käypä epäyhtälö korottmie S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 /

Määritelmä käyttämie kuore S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu määrittävä epäyhtälö löytämiseksi Tutkit oko epäyhtälö määrittävä ' kuore Lske koveksi kuore dimesioide määrä d = dim( cov( F)) Etsi d kpplett riippumttomi vektoreit käypästä oukost, otk toteuttvt epäyhtälö yhtäsuuruudell Riittävää osoitt d- = dim( F ' b) b Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 2

Käypä epäyhtälö korottmie Oletet että epäyhtälö S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu F 0,, F F {0,} i, i 0 2 o käypä oukolle. Jos F ii 0 koko oukoss F i 2. Jos ii epäyhtälö 2 pätee koko oukolle F millä ths missä Z o fuktio, F mksimi 3. Jos 0 Z epäyhtälö määrittää os kuorest oukoss F 0 ii kohdss 2 stu epäyhtälö määrittää os kuorest F:ssä 0 F 0 0 2 F 0 Z Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 3

2.3 Käyvät epäyhtälöt itseäisissä systeemeissä Itseäise systeemi määritelmä: Olkoo N äärellie oukko I oukko N: osoukko. Pri (N,I) kutsut itseäiseksi systeemiksi os seurvt kksi omiisuutt ovt sille tosi. Tyhä oukko kuuluu I:hi 2. Jos A o B: osoukko B kuuluu I:hi ii myöski A kuuluu I:hi S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 4

2.4 Käypie epäyhtälöide voimkkuudest Olkoo P P2 epätyhiä polyhedrle. P: voimkkuus suhteess P2: t(p,p2) o piei rvo > 0 site että P 3 P2 P 3 P2 oss kikille c R 0 pätee Z2 Z missä Z i, i,2 o optimlie rvo fuktio c miimoiille ku 2 Pi (i =,2) t( P, P2 ) sup c0 Z Z 2 S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 5

P.. Käypie epäyhtälöide voimkkuudest ' R b, i... m, 0, b 0 2 i i i i t( P, P2 ) m i... m Missä di o optimlie rvo fuktio miimoiille ku 2P b d i i ' i S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 6

.. Käypie epäyhtälöide voimkkuudest Epäyhtälö f Rg,f>0,g>0 voimkkuus polyhedroi P R A b tpuksess o g/d, missä d mi P f ' S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 7

2.5 Epälierisi formuloite Perustuvt khtee si:. Biäärisille muuttuille pätee 2 2. Moesti o helpompi ilmist oko optimoitv fuktio ti roite epälierise S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 8

S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Semidefiiitti relkstio Void käyttää ku kyseessä biäärimuuttuie optimoititehtävä Kerrot okie roite okisell muuttull site että okist muuttu kohde sd uusi roite (roitteide määrä kertutuu muuttuie määrällä) Merkitää khde biäärimuuttu tulo uudell muuttull (sd lkuperäiste muuttuie määrä korotettu toisee kpl muuttui) Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 9

Yhteeveto Luvuss 2 käsiteltii meetelmiä, oill pret relkstio ltu tuottmll uusi käypiä epäyhtälöitä, korottmll epäyhtälöitä epälierisill tvoill Lisäksi esiteltii itseäiset systeemit S ysteemilyysi Lbortorio Tekillie korkekoulu Mikko Korpel Sovelletu mtemtiik tutkisemiri- Kevät 2008 / 20