Espoo Ruukinsilta 34. kaupunginosa, Espoonlahti Katu-, liikenne ja erityisalueet Asemakaava

1 (10) Espoo Ruukinsilta 34. kaupunginosa, Espoonlahti Katu-, liikenne ja erityisalueet Asemakaava Asianumero 3171/503/2007 Toimielinkäsittely Ksl 16.1.2008 Aluenumero 412700 Espoonlahden keskus II 34. kaupunginosa, Espoonlahti Osa lähivirkistysaluetta Asemakaavan muutos Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 15.10.2007 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen laatimaa asemakaavaa ja siihen liittyvää asemakaavan muutosta, piirustusnumero 6302. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Espoonlahden suuralueella, Kivenlahden ja Kattilalaakson välissä. Alue käsittää osan Länsiväylän tiealuetta, Ruukinsillan sekä osan Kivenlahdentien katualueesta sitä reunustavine puistoalueineen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Asemakaavan tavoitteena on saattaa Ruukinsilta ja kaavoittamaton osa Länsiväylän tiealueesta sekä Kivenlahdentien katualueesta asemakaavoituksen piiriin. Lainvoimainen asemakaava on Ruukinsillan parannuksen sekä tie- ja katusuunnitelmien hyväksymisen edellytys. Vireilletulo Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2006 2007. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09 816 24144 Postiosoite: Faksi 09 816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Marko Lassila etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 (10) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 2.1.2 Maakuntakaava... 4 2.1.3 Yleiskaava... 4 2.1.4 Asemakaava... 4 2.1.5 Rakennusjärjestys... 4 2.1.6 Rakennuskiellot... 5 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 5 2.1.8 Pohjakartta... 5 2.2 Selvitys alueesta... 5 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.2.2 Maanomistus... 5 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 5 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 6 2.2.5 Suojelukohteet... 6 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 6 3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 6 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 6 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 6 3.3 Osallisten tavoitteet... 6 4 ASEMAKAAVAN (MUUTOKSEN) KUVAUS... 6 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 6 4.2 Mitoitus... 6 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 7 4.3.1 Maankäyttö... 7 4.3.2 Liikenne... 7 4.3.3 Palvelut... 7 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 7 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 7 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 7 4.5 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 7 4.6 Ympäristön häiriötekijät... 7 4.7 Nimistö... 7 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 8 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 8 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 8 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 8 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin... 8 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 8 6.1 Rakentamisaikataulu... 8 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 8 6.3 Toteutuksen seuranta... 8 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 7.1 Suunnittelun vireilletulo sekä sitä koskevat päätökset... 8 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 8 7.3 Suunnittelu, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 8 7.4 Käsittelyvaiheet... 9

3 (10) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Katusuunnitelma Vihersuunnitelma Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavaehdotus (kartta) sekä selostus liitteineen.

4 (10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualueen (n.5 ha) omistavat Tiehallinto (Suomen valtio), Espoon kaupunki sekä pieneltä osin Asuntosäätiö. Alue on pääosin kaavoittamatonta katu- ja tiealuetta sekä vähäiseltä osin kaavoitettua puistoaluetta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Kivenlahden teollisuusalueeseen, Kattilalaaksonkatuun, Tyskaksentien kaavoittamattomiin asuinkiinteistöihin ja Sammalvuoren alueeseen. Etelässä alue rajoittuu Kivenlahdentien eteläpuolisiin asuinkerrostalo- ja paikoituskortteleihin. 1.2 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella kaavoitetaan osa Länsiväylän tiealueesta Ruukinsillan itä- ja länsipuolella ja Kivenlahdentien katualue vieruspuistoineen katusuunnitelman mukaiseksi. Ruukinsilta merkitään kaavaan eritasoristeyksenä. Asemakaava on tullut vireille vuoden 2006 2007 kaavoituskatsauksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 2.8.2007 ja sitä on muutettu 10.10.2007. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2.1.2 Maakuntakaava 2.1.3 Yleiskaava 2.1.4 Asemakaava 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Päätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaavan. Vireillä on Uudenmaan vaihemaakuntakaava. Se tulee täydentämään Uudenmaan maakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja, laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja hiljaisia alueita. Lisäksi vaihemaakuntakaavan luonnoksessa esitetään täydennyksiä ja muutoksia vahvistetun maakuntakaavan teknisen huollon verkostoihin, joista merkittävimpiä ovat Espoon Suomenojan jäteveden puhdistamon vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen osoittaminen kalliopuhdistamona Sammalvuoreen, Eestinkallioon ja Friisinkallioon sekä maakaasun runkoputkiverkoston täydentäminen Lohjalta Hankoniemelle. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta on liitteessä 2. Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava on valmisteilla. Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksessa (KH 28.11.2006) alueet on osoitettu moottoriliikennetieksi sekä pääteiksi. Lisäksi alueelle on osoitettu raideliikennevaraus. Ote yleiskaavaehdotuksesta on liitteessä 2. Länsiväylän eteläpuolella suunnittelualue käsittää puistoalueen osalta sisäasiainministeriön 23.12.1991 vahvistamaa Espoonlahden keskus II asemakaavaaluetta. Muutoin alue on kaavoittamaton. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 14.10.2002 (5 ). Valtuusto määräsi 16.12.2002 (5 ) maankäyttö- ja rakennus-

2.1.6 Rakennuskiellot 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset 2.1.8 Pohjakartta 5 (10) lain 202 :n nojalla 14.10.2002 hyväksytyn rakennusjärjestyksen tulemaan voimaan 1.1.2003 lukien ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. Ruukinsilta asemakaava on hyväksytty kaavoituksen työohjelmaan vuonna 2006. Pohjakartta 1:1000 mittakaavassa on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus 2.2.2 Maanomistus 2.2.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin kaavoittamatonta katu- ja tiealuetta sekä vähäiseltä osin kaavoitettua puistoaluetta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Kivenlahden teollisuusalueeseen, Kattilalaaksonkatuun, Tyskaksentien kaavoittamattomiin asuinkiinteistöihin ja Sammalvuoren alueeseen. Etelässä alue rajoittuu Kivenlahdentien eteläpuolisiin asuinkerrostalo- ja paikoituskortteleihin. Itäpuolella Länsiväylä on jo lainvoimaisessa asemakaavassa ja länsipuolinen osa Länsiväylästä kuuluu vireillä olevaan Marinkallio asemakaavaan. Suunnittelualueen omistavat Tiehallinto (Suomen valtio), Espoon kaupunki sekä pieneltä osin Asuntosäätiö. Maankäyttö Suunnittelualueen pohjoispuolella on Kivenlahden teollisuusalue, johon on toteutunut pienteollisuutta ja varastorakennuksia. Alueen eteläpuolella on pääosin 1970-luvulla toteutuneita kerrostaloja. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Asemakaava-alue käsittää ainoastaan julkisia tie-, katu- ja puistoalueita, joissa ei ole asukkaita eikä työpaikkoja. Yhdyskuntarakenne Alueen pohjoispuolella oleva Kattilalaakson asuinalue koostuu lähinnä 1-2 - asuntoisista pientaloista. Kivenlahden teollisuusalueella on pääosin matalaa pienteollisuutta ja varastorakennuksia. Kaupunkikuva Kaavan mahdollistama sillan perusparantaminen parantaa kaupunkimaisuutta. Sillan ulkoinen arkkitehtuuri näkyy lähinnä Länsiväylälle. Liikenne Ajoneuvoliikenne Ruukinsilta liittää Kattilalaakson asuinalueen ja Kivenlahden teollisuusalueen Kivenlahdentien kautta pääliikenneväyliin. Kattilalaakson pientalojen aiheuttama henkilöautoliikenne on Ruukinsillan nykyiselle mitoitukselle kova rasite. Kivenlahden teollisuusalueesta aiheutuu pääosin raskasta liikennettä. Kivenlahdentie on Espoonlahden ja Kivenlahden välinen vilkasliikenteinen pääkatu. Kevytliikenne Nykyisellään Ruukinsillalla on ainoastaan korotettu kevyenliikenteenväylä. Kivenlahdentien eteläpuolelle on rakennettu kevyenliikenteenväylä. Julkinen liikenne

6 (10) Suunnittelualueen kohdalla Kivenlahdentiellä liikennöi 10 julkisen liikenteen bussilinjaa, joista 6 kulkee Ruukinsillan kautta. Palvelut 2.2.4 Luonnonolosuhteet Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Espoonlahden keskustassa ja Kivenlahdessa. Julkisista palveluista alueen välittömässä läheisyydessä sijaitse Mainingin ja Meriusvan koulut sekä Kivenlahden terveysasema. Kivenlahden teollisuusalue rajoittuu suunnittelualueeseen. Yhdyskuntatekninen huolto Yhdyskuntateknisen huollon kannalta tärkeät verkostot sijaitsevat Kivenlahdentien alla. Ruukinsillalla ei ole toistaiseksi kunnallisteknisiä johtoja tms. Kaava-alue koostuu liikennealueista ja hoidetuista viheralueista, joilla ei ole erityisiä luontoarvoja. Kaava-alueeseen rajautuvan Sammalvuoren luontoarvoja on selvitetty vuosina 2002 ja 2003: Ympäristötutkimus Metsätähti; Espoon eteläosien yleiskaavatyön luontoselvitys Mankinmetsä, Näkinmetsä, Sammalvuori, Hannusmetsä ja Friisinkallio, 2002, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B60:2002 Ympäristötutkimus Yrjölä Oy; Linnusto- ja luontoselvitys Espoon eteläosien yleiskaavatyötä varten, 2003 Näissä selvityksissä ei löytynyt sellaisia arvoja, joilla olisi vaikutusta Ruukinsillan maankäytön suunnitteluun. 2.2.5 Suojelukohteet 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole suojelukohteita. Alue on pääosin liikenne- ja katualuetta, josta aiheutuu nykyisellään ja tulevaisuudessa melu- ja ilmansaastehaittoja ympäristöön. 3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavan ensisijainen tavoite on mahdollistaa katu- ja tiesuunnitelmien hyväksyminen, joka on Ruukinsillan perusparannuksen edellytys. Sillan leventäminen parantaa liikenneturvallisuutta sekä kulkuyhteyksiä Kattilalaaksonkadun, Kivenlahden teollisuusalueen ja Kivenlahdentien välillä. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Katusuunnitelman ja sillan perusparannuksen yksityiskohtainen suunnittelu on käynnissä. Niillä varmistetaan toiminnallisuus sekä toteutuksen laatutaso. Asukasmielipiteet Osallisten tavoitteita on selvitetty prosessin kuluessa. Osalliset ovat voineet ilmaista mielipiteensä ja tavoitteensa Ruukinsilta asemakaavan ollessa nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. 4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Asemakaava vastaa alueen yleiskaavallisia tavoitteita. Asemakaava on laadittu kohdassa 3 esitettyjen tavoitteiden pohjalta Kaava-alueen kokonaispinta-ala n. 5,2 ha. Kaavalla ei muodostu rakennusoikeutta.

7 (10) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö 4.3.2 Liikenne Liikennealueet Länsiväylä on osoitettu liikennealueeksi (LT). Ruukinsillan aluevaraus on osoitettu eritasoristeykseksi (e). Katualueet Kivenlahdentie on osoitettu kaduksi välillä Merivirta-Laajavuorenpolku. Kivenlahdentien katualuetta on levennetty katusuunnitelman mukaisesti välillä Laajavuorenpolku-Maininkitie. Virkistysalueet Kivenlahdentien eteläpuolella oleva puistoalue on leventynyt kaava-alueen länsiosassa vähäisesti. Kaava-alueen itäosassa lähivirkistysaluetta on vastaavasti kavennettu katualueen levennyksen vuoksi. Käyttötarkoitus on päivitetty nykymerkintöjen mukaisesti lähivirkistysalueeksi (VL). Samalla alueelle annetaan nimeksi Ristiaallokonpuisto - Korssjöparken (käsittää välin Merivirran risteys - Maininkitien risteys). Muut alueet Länsiväylän ja Kivenlahdentien välinen alue on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Liikennemäärät suunnittelualueen kohdalla: Länsiväylä 30100 autoa / vrk Kivenlahdentie 9800 autoa / vrk Ruukinsilta 3800 autoa / vrk 4.3.3 Palvelut 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueelle johtavat liikennemäärät: Kattilalaaksonkatu, eteläpää 2400 autoa / vrk Ruukintie, itäpää 2400 autoa / vrk Kaavalla ei muodostu uusia palveluita. 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö 4.5 Kaavan mukaiset suojelukohteet 4.6 Ympäristön häiriötekijät 4.7 Nimistö Alueella on valmis kunnallistekniikka, jota parannetaan silta- ja katuhankkeiden myötä. Ruukinsilta ympäristöineen sijoittuu rakennettavuusluokka 2:een, eli normaalisti rakennettaviin alueisiin. Maaperältään alue on moreenia ja kallio on monin paikoin lähellä maanpintaa. Kaava-alueen Länsiväylän linjalla ja teollisuusalueen reunassa on vyöhyke, jossa savi- ja silttikerros on 0..3m:n paksuinen. Saven alla on hiekkaa tai hiekkamoreenia. Aivan teollisuusalueen reunassa on jakso, jossa savikerroksen paksuus on ylittää 3m. Savikon reuna on vaikeasti rakennettavaa (luokka 3a) tai edellyttää paaluperustusta (luokka 4). Kaavasuunnitelmassa esitetty rakentaminen sijoittuu kokonaisuudessaan normaalisti rakennettavalle alueelle. Kaavan vaikutukset ympäristöön ovat kadun leventämisestä ja sillan peruskorjauksesta johtuen esteettisiä. Alueen yleisilme siistiytyy nykyaikaisen rakentamisen myötä. Kaava-alueella ei ole suojelukohteita. Kaavan toteuttaminen ei aiheuta uusia häiriötekijöitä. Tie- ja katualueiden käytöstä aiheutuvat melu- ja saasteongelmat säilyvät ennallaan. Kaavaan osoitetaan nykyisinkin käytössä olevat nimet: Ruukinsilta, Kivenlahdentie sekä Länsiväylä. Lisäksi lähivirkistysalue nimetään: Ristiaallokonpuisto - Korssjöparken.

8 (10) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaava on seutukaavan, maakuntakaavan ja Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksen mukainen. Ruukinsilta asemakaavan vaikutus kaupunkirakenteeseen ja maisemaan on positiivinen, koska nykyinen silta on ränsistynyt ja katualue alimitoitettu. Alueiden saattamisella katusuunnitelman ja siltasuunnitelmien mukaisiksi, alueesta saadaan kaupunkimaisempi ja liikenteellisesti toimiva. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin Liikenteen toimivuus ja liikenneturvallisuus paranevat. Kaavaratkaisulla ei ole haitallisia vaikutuksia alueen nykyisiin luonto-oloihin. Siltayhteyden leveneminen saattaa vähäisessä määrin parantaa Sammalvuoren yhteyttä Länsiväylän eteläpuolisiin viheralueisiin. Melu- ja tärinähaitat eivät todennäköisesti oleellisesti lisäänny rakennusaikana verrattaessa normaalitilanteeseen. Nykyaikaisen rakentamisen myötä muutokset maisemaan ovat positiivisia. Kaavalla ei synny alueelle uusia palveluita. Ruukinsilta asemakaava vahvistaa alueen liikenneyhteyksiä. Liikenneturvallisuus sekä liikenteen sujuvuus paranevat oleellisesti. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan mukainen rakentaminen on mahdollista kun kaava on saanut lainvoiman ja kun tie-, katu- sekä siltasuunnitelmat ovat vahvistettu. Alustavan aikataulun mukaisesti sillan rakentaminen ajoittuu vuosille 2009 2010. Sillan rakentamiseen laaditaan yksityiskohtaiset suunnitelmat. Kadun rakentamiseen laaditaan erillinen katusuunnitelma. Toteutus ja sen aikataulu määrittyvät rakennuslupavaiheessa. Kaupunkisuunnittelukeskus toimii jatkossa yhteistyössä lupaviranomaistahojen kanssa. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo sekä sitä koskevat päätökset Vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2006 2007. Ruukinsilta asemakaava on hyväksytty kaavoituksen työohjelmaan vuonna 2006. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty erillisen 2.8.2007 päivätyn ja 10.10.2007 muutetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. OAS on päivitetty, koska suunnitelmien tarkentuessa asemakaavaan liittyvä asemakaavan muutos on muuttunut (nyt Espoonlahden keskus II, alkuperäisessä OAS:ssa oli Kivenlahti IA). 7.3 Suunnittelu, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä teknisen keskuksen ja Tieliikelaitoksen kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Marko Lassila.

9 (10) Liikennesuunnittelijana on toiminut suunnitteluinsinööri Veikko Tuominen. Lisäksi kaavan valmisteluun ovat osallistuneet maisema-arkkitehti Mikla Koivunen sekä suunnitteluavustaja Anne Sihvonen. Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 15.10.2007 asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 29.10. 27.11.2007. Nähtävillä oloaikana ei jätetty yhtään kirjallista mielipiteenilmaisua. Lausuntoja ei pyydetty. Asemakaavan muutosehdotuksen karttaan ja määräyksiin on tehty teknisiä tarkennuksia sekä kaavaselostusta on täydennetty. 7.4 Käsittelyvaiheet 2.8.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.10.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, muutettu 15.10.2007 Kp 29.10. - 27.11.2007 Nähtävillä MRA 30 :n mukaan Ksl

ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Asemakaavayksikkö Marko Lassila Asemakaavainsinööri Kristiina Peltomaa Asemakaavapäällikkö