Asemakaavan muutoksen selostus 1(10) Asianumero 1026/503/2008 Käsittelypäivämäärä Kp Aluenumero

Transkriptio

1 1(10) Asianumero 1026/503/2008 Käsittelypäivämäärä Kp Aluenumero Tillinmäki 42. kaupunginosa, Saunalahti Korttelit ja sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet (muodostuu uusi kortteli 42070) Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 2. päivänä kesäkuuta 2008 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavan muutoksen valmisteluaineistoa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Saunalahden kaupunginosassa, Tillintien ja Kauklahdenväylän risteysalueen ympäristössä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Asemakaavan tavoitteena on Kauklahdenväylän tiealueen leventäminen, Tillintien katulinjauksen muuttaminen, liike- ja toimitilojen kaavoittaminen Kauklahdenväylän varteen sekä toimitilarakennusten korttelialueen käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen. Lisäksi kevyenliikenteen järjestelyihin sekä rakennusaloihin tulee pienempiä muutoksia. Vireilletulo Vireilletulosta on kuulutettu

2 2(10) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Marko Lassila etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3(10) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Suunnittelu Mitoitus Muutoksen sisältö LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Yleiset tavoitteet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.2 Osallisten tavoitteet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Käsittelyvaiheet... 9 Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.

4 4(10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus 1.4 Muutoksen sisältö Suunnittelualue on pääosin rakentamaton. Alueella sijaitsee yksi purkukuntoinen asuinrakennus. Suunnittelualueen katuja ei ole vielä rakennettu lainvoimaisen asemakaavan mukaisesti. Tillinmäen kenttä on toteutettu. Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin Tekninen keskus. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty kohdassa 7.2 esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 5 ha. Muutosalueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä n k-m², josta uutta asuinrakennusoikeutta on n k-m² ja liikerakennusoikeutta 3500 k-m². Asemakaavan muutoksella Kauklahdenväylän tiealuetta levennetään yleissuunnitelman mukaiseksi sekä Tillintien linjaus muutetaan siten, että se liittyy Kauklahdenväylään n. 200 metriä pohjoisempana. Kauklahdenväylän varteen osoitetaan liikerakennusoikeutta, joka muodostaa muurin liikennemelua vastaan. Tällöin korttelin lounaisosan käyttötarkoitus voidaan muuttaa toimitilarakennusten korttelialueesta asumiskäyttöön. Suunnitelmalla Korkoonsilta alkaa jo Vesisuonenpolulta kulkien uuden korttelialueen päältä ja uuden liikerakennuksen läpi Saunalahteen Kauklahdenväylän yli. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava on valmisteilla. Espoon eteläosien yleiskaavassa (Kv ) muutosalue on esitetty asuntoalueeksi. Tillintie on osoitettu alueelliseksi pääkaduksi. Alueen halki kulkee Kauklahdenväylän suuntainen raidevaraus. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä Tillinmäki asemakaava, joka on saanut lainvoiman Asemakaavassa Kauklahdenväylän varrelle on osoitettu suojaviheraluetta (EV) sekä Kauklahdenväylään liittyvä Tillintien katualue, joka jatkuu suunnittelualueen kaakkoisreunaa kohti koillista. Tillintien pohjoispuolelle ja EV-alueiden itäpuolelle on osoitettu Korkoonkujan katualue, joka jatkuu kevyen liikenteen reittinä kohti Kauklahdenväylää ja sitä ylittävää Korkoonsiltaa. Kortteli on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A) rakennustehokkuudella e=0,40 kahteen kerrokseen (II). Korttelin lounaisosa on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY) rakennustehokkuudella e=0,40 kahteen kerrokseen (II) ja saman korttelin koillisosa asuinrakennusten korttelialueeksi tehokkuudella e=0,40 ja kerroksisuus (½)III. Em. korttelialueet erottaa kevyen liikenteen reitti (Vesisuonenpolku). Suunnittelualueen itäosassa on Tillinmäen kenttä -niminen urheilu- ja virkistyspalvelujen alue.

5 5(10) Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen (5. ). Valtuusto määräsi (5. ) maankäyttö- ja rakennuslain 202. :n nojalla, että hyväksytty rakennusjärjestys tuli voimaan lukien ennen kuin päätös siitä on saanut lainvoiman Pohjakartta Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgs-pohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Suojelukohteet Kaavaehdotus laaditaan kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset täyttävälle pohjakartalle. Alue on suurimmaksi osaksi yksityisessä omistuksessa. Espoon kaupunki ja Sato Oyj omistavat osan alueesta. Maankäyttö Ympäröivät alueet on kaavoitettu asuin- ja virkistysalueiksi. Asuinkorttelit eivät ole vielä toistaiseksi toteutuneet. Korttelissa on aktiivinen hanke pienkerrostaloille ja korttelin pientalot ovat toteutuneet. Tillinmäenkenttä on rakennettu. Pohjoisessa kulkevaa Vesipirtintietä rakennetaan parhaillaan. Liikenne Ajoneuvoliikenne Tillintie on alueellisen kokoojakadun osa ja tärkeä yhteys Tillinmäen asuinalueelle. Kauklahdenväylä on yleinen maantie. Kevytliikenne Alueen kevyenliikenteenverkkoa ei ole vielä toteutettu. Se tulee kuitenkin toteutuessaan olemaan kattava ja esteellisyyden huomioiva. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen sisäinen paikoitus on järjestetty tonttikohtaisesti pääosin maantasoon. Julkinen liikenne Alueen sivuitse kulkevat julkisen liikenteen bussilinjat 150A, 165K, 140N, 177 ja 177K. Palvelut Ympäristön häiriötekijät Alue tukeutuu Espoonlahden kaupallisiin palveluihin. Julkisista palveluista ainoastaan päiväkoti löytyy Saunalahdesta. Muutoin ne ovat Espoonlahdessa. Saunalahden ostoskeskuksen, koulun, päiväkodin, seurakunnan tilojen toteutuessa ne tuovat em. palvelut 0,5 km:n päähän. Yhdyskuntatekninen huolto Alueen kunnallistekniikka ei ole vielä valmis. Alueen läpi kulkee vesi- ja viemärijohtoja, joita pitää siirtää uusien katulinjojen alle. Suunnittelualue on kokonaisuudessa pohjavesialuetta. Alueelle kohdistuu liikenteen melua Kauklahdenväylältä. Alueelta laaditaan liikennemeluselvitys, joka huomioi asemakaavan muutoksessa esitetyn rakentamisen.

6 6(10) 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Yleiset tavoitteet Asemakaavan ensisijainen tavoite on liittää Tillintie Kauklahdenväylän yleissuunnitelman mukaisesti. Katulinjauksen muuttuessa on tarkoituksenmukaista kehittää alueen maankäyttöä toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti. Suunnitelmalla tuodaan alueelle uusia asuntoja, palveluita ja parannetaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Kevyen liikenteen esteettömään järjestämiseen on panostettu erityisesti. 3.2 Osallisten tavoitteet Osallisten tavoitteita selvitetään prosessin kuluessa. Osalliset voinvat ilmaista mielipiteensä ja tavoitteensa asemakaavan ollessa nähtävillä MRA 30 :n ja MRA 27 :n mukaisesti. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen ja se tukee alueen yhdyskuntarakennetta tarjoamalla asumista, palveluita ja työpaikkoja. Asemakaavan muutoksella liikenneturvallisuus ja kaupunkikuva paranevat. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 5 ha. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Kokonaiskerrosala on n k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,21. Korttelialueet Korttelin eteläosan käyttötarkoitus muutetaan asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Rakennustehokkuus säilyy ennallaan e=0,40:ssä. Kerroksisuus muutetaan vastaamaan korttelin pohjoisosaa ½(III), jolla mahdollistuu rakentaa ensimmäiseen kerrokseen puolet toisen kerroksen rakennusoikeudesta. Korttelinosan pinta-ala pienenee katualueen linjauksen vuoksi n m 2. Ajoneuvoliittymä Tillintielle osoitetaan korttelinosan länsinurkasta. Lounaisrajalle tulee rakentaa tukimuuri katualuetta vasten. Korttelin pohjoisosan kaavamerkinnät säilyvät ennallaan (A, e=0,40, (½)III). Vesisuonenpolun uusi linjaus pienentää tonttia 17 m 2, jolloin rakennusoikeus pienenee 7 k-m 2. Korttelin käyttötarkoitus ja tehokkuus säilyvät ennallaan asuinrakennusten korttelialueena (A) tehokkuudella e=0,40. Kerrosluvuksi muutetaan viereisen korttelin tavoin (½)III. Korttelin pinta-ala pienenee katualueen linjauksen vuoksi n. 600 m 2, jolloin rakennusoikeus pienenee n. 250 k-m 2. Ajoneuvoliittymä on osoitettu korttelin eteläosasta Tillintien mutkaan sekä korttelin pohjoisosasta Vesipirtintielle. Kauklahdenväylän varteen on osoitettu liike- ja toimitilarakennusten korttelialue (KL) Rakennusoikeutta kortteliin on osoitettu 3500 k-m 2. Suurinta sallittua kerroslukua ei ole esitetty vaan rakennukselle annetaan vesikaton ylimmäksi korkeusasemaksi 23 mpy. Rakennusala on osoitettu Kauklahdenväylän suuntaiseksi ja sen keskelle on osoitettu rakennukseen aukko, josta Korkoonsilta menee rakennuksen läpi. Rakennus tulee rakentaa rakennusalan länsireunaan kiinni. Korttelialueelle tulee Korkoonsillalle johtava kevyenliikenteen ramppi, joka integroidaan raken-

7 7(10) nukseen. Korttelin päälle rakennetaan silta, jonka alin korkeusasema saa olla +19 mpy. Tillintien reunaan rakennetaan porrasyhteys sillalle. Ajoneuvoliittymät kortteliin ovat pohjoisosasta Tillintielle ja eteläosasta Katajalaakso-kadulle. Virkistysalueet Tillinmäen kenttä -nimisen urheilu- ja virkistyspalveluiden alueen (VU) käyttötarkoitus ja sisältö säilyvät ennallaan, mutta siitä lohkaistaan n. 750 m 2 :n osa kenttää palvelevalle yleiselle pysäköintialueelle (LP). Katualueet Tillintien linjaus muutetaan siten, että se liittyy Kauklahdenväylään n. 200 metriä pohjoisempana. Kauklahdenväylän yleissuunnitelmassa ko. kohtaan on tulossa kiertoristeys, josta ajetaan sekä Tillinmäkeen että Saunalahteen. Vesisuonenpolun linjausta muutetaan hieman eteläpäässä. Kevyen liikenteen reitti ylittää uuden Tillintien linjauksen ja kulkee korttelin päällä mennen sinne osoitetun rakennuksen läpi ja jatkuen Kauklahdenväylän ylittävälle Korkoonsillalle. Sillalle on osoitettu alimmaksi korkeusasemaksi korttelin päällä + 19,00. Liikennealueet Osa entistä suojaviheraluetta ja Korkoonkujan katualuetta on osoitettu maantien alueeksi (LT), joka liittyy Kauklahdenväylään. Korkoonsillan aluevaraus on osoitettu eritasoristeykseksi (e). Urheilu- ja virkistyspalveluiden alueesta on lohkaistu n. 750 m 2 :n osa kenttää palvelevalle yleiselle pysäköintialueelle (LP). Muut alueet Tillintien entinen liittymäkohta Kauklahdenväylään osoitetaan suojaviheralueeksi (EV). Tämän alueen kautta tulee kulkemaan esteetön kevyen liikenteen yhteys Korkoonsillalle ja Kauklahdenväylän varrella sijaitsevalle pyörätielle. 4.4 Ympäristön häiriötekijät 4.5 Nimistö Alueelle kohdistuu liikennemelua Kauklahdenväylältä. Suunnittelun edetessä laaditaan meluselvitys, jossa huomioidaan myös uusi rakentaminen. Asemakaavan muutoksella poistuu Korkoonkujan katualue. Muutoin nimistö säilyy entisellään. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaava on seutukaavan, maakuntakaavan ja Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutoksen vaikutus kaupunkirakenteeseen ja maisemaan on myönteinen, koska nykyistä jäsentymätöntä liikennealuetta rajaamaan osoitetaan rakentamista. Saunalahden rakentuessa alueen ilme täydentyy. Avoimet maisemat suunnittelualueen eteläpuolella säilyvät ennallaan. Liikenteen toimivuus ja liikenneturvallisuus paranevat kun Tillintien nykyinen liittymä Kauklahdenväylään korvataan kiertoliittymällä. Myös kevyen liikenteen yhteydet paranevat kaavaratkaisulla. Kaavaratkaisulla ei ole haitallisia vaikutuksia alueen nykyisiin luonto-oloihin, koska alue on pääosin sekalaista, osin huonokuntoista metsää ja metsittynyttä vesakkoa. Liikerakentaminen tuo alueelle työpaikkoja ja palveluita. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

8 8(10) Asemakaavan mukainen rakentaminen on mahdollista kun kaava on saanut lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille Teknisen keskuksen hakemuksesta Suunnittelu 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Teknisen keskuksen ja heidän kadunsuunnittelukonsultin Finnmap Infra Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Marko Lassila. Liikennesuunnittelusta on vastannut suunnitteluinsinööri Veikko Tuominen. Lisäksi kaavan valmisteluun ovat osallistuneet toimistoarkkitehti Marja Axelsson, maisema-arkkitehti Mikla Koivunen sekä suunnitteluavustaja Mauno Salo. Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta tiedotetaan kirjeellä maanomistajille ja muille tahoille joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi lähetetään ilmoitus naapurikiinteistöjen maanomistajille. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi käydä tutustumassa Avoin Espoo kaavoituksen sivuilla ( Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus lähialueiden maanomistajille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta ja alueneuvottelukunnalta. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Nähtävilläolon jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunta lähettää ehdotuksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen valtuusto käsittelee kaavaehdotuksen ja siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Valtuuston käsittelyn jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Perittävät maksut

9 9(10) 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Asemakaavan muutoksen hakijalta tullaan perimään kaupunkisuunnittelukunnan (24 ) tekemän päätöksen mukainen korvaus muutoksen laatimisesta. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan III ja kuulutusluokkaan II. Sopimusneuvottelut Kiinteistöpalvelukeskuksen sopimusneuvottelutyöryhmä selvittää maankäyttösopimuksen tarpeellisuuden ennen ehdotusvaihetta. Mahdollinen sopimus tulee allekirjoittaa ennen asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksenvalmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittelytieto Kp Nähtävillä MRA 30 :n mukaan

10 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Asemakaavayksikkö Marko Lassila Asemakaavainsinööri Kristiina Peltomaa Asemakaavapäällikkö