ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2015 Toteuma 2015 Pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen Pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen Pelastustoimen palvelut on tuotettu hyväksytyn palvelutasopäätöksen Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2015 Toteuma 2015 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestintä toteutetaan vahvistetun vuosisuunnitelman turvallisuuskoulutukseen osallistuneita on 20 % pelastustoimen alueen asukasmäärästä 23 % Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti. Valvonta Valvontatehtävät toteutetaan vahvistetun valvonta-ohjeen / -suunnitelman Valvontatehtävät suoritetaan 100 %:sesti Omavalvontatehtävät suoritetaan omavalvontasuunnitelman Omavalvonnan suorittaneiden osuus on omavalvontavelvollisista 75 % Nopean avun saanti Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö / toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskialueelle asetetussa toimintavalmiusajassa. 75 %:ssa tehtävistä Pelastustehtävät: Pelastustehtävien määrä < 20 / 1 000 as. Palvelut tuotetaan vahvistettujen määrärahojen puitteissa Käyttötalouden toimintakate: > 0 investoinnit: 6 / asukas 99 % 81 % I riskialue: 76 % / 65 % II-riskialue: 84 % / 82 % III-riskialue: 99 % / 99 % yhteensä: 86 / 91 % 19 Toimintakate: +137 044 Investoinnit: 6 / asukas
Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia. Riittävä henkilöstön määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle päätoimisen henkilöstön määrä: 76 / 100 000 as. sopimuspalokuntalaisten määrä: 5 / 100 000 as. Osaamisen kehittäminen koulutussuunnitelman mukaisesti sekä työkyvyn ylläpitäminen Koulutus- / harjoitusseuranta Palokuntakatselmukset Toimintakykytestaukset 76 5 Tarkempi selvitys pelastuslaitoksen toiminnasta esitetään pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa. Talous (käyttötalous) Toimintatuotot (ei sis. investointien maksuosuuksia) Toimintakulut Tilinpäätös 2014 9 529 783-9 677 480 Talousarvio 2015 9 280 000-9 280 000 Tilinpäätös 2015 9 615 451-9 478 407 Poikkeama TA TP 335 451-198 407 Toimintakate - 147 697 0 137 044 137 044
Etelä-Karjalan pelastuslaitos SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ, EPÄ- VARMUUSTEKIJÖISTÄ JA MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA VUODELTA 2015 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Pelastuslain (379 / 2011) 28 :ssä on säädetty, että pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Etelä-Karjalan pelastuslautakunta on kokouksessaan 23.5.2013 ( 26) vahvistanut Etelä-Karjalan pelastustoimen palvelutasopäätöksen 2013 2016. Pelastuslain 85 :n perusteella aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa, että alueen pelastustoimen palvelutaso on riittävä. Aluehallintovirasto ei ole palauttanut sille toimitettua palvelutasopäätöstä täydennettäväksi. Aluehallintovirastolle ei ole toimintavuoden aikana tehty kanteluja pelastustoimen palvelutasosta. Lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, pelastuslaitos toteaa osaltaan seuraavaa: Lappeenrannan kaupungille / pelastuslaitokselle on osoitettu 25 palkkasaatavailmoitusta, joissa kaupunkia vaaditaan suorittamaan maksamattomia palkkoja tehdystä varallaolosta, joka tulee lukea työajaksi. Vaadittujen palkkasaatavien kokonaismäärä on noin 2,1 miljoonaa euroa. Lappeenrannan kaupunginhallituksen hallinto- ja henkilöstöjaos on käsitellyt asiaa kokouksessaan 26.10.2016 ( 102). Hallinto- ja henkilöstöjaosto toteaa, ettei esitetyille vaatimuksille ole perusteita. Lisäksi kolme päätoimiseen miehistöön kuuluvaa viranhaltijaa jätti syksyn 2015 aikana palkkasaatavailmoitusta, jossa kaupunkia vaaditaan suorittamaan maksamattomia palkkoja tehdystä varallaolosta, joka tulee lukea työajaksi. Vaadittujen palkkasaatavien kokonaismäärä on noin 200 000 euroa. Paikallisneuvottelussa työnantaja totesi, ettei esitetyille vaatimuksille ole perusteita. Perusteluina vaatimuksille on kaikissa viitattu korkeimman oikeuden antamaan ratkaisuun KKO 2015:48. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena kaupunginvaltuustoon on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen Pelastustoimen palvelut on tuotettu vahvistetun palvelutasopäätöksen 2013 2016 Pelastuslaitoksen taloudellisten resurssien kehitys ei ole toteutunut kaikilta osin hyväksytyn palvelutasopäätösten Tämän johdosta pelastuslaitoksen toimintaa ei ole voitu kaikilta osin kehittää palvelutasopäätöksen Etelä-Karjalan alueen maantieteellinen muoto ja arvioidut riskit edellyttävät tavanomaista enemmän henkilöstöä ja resursseja, jotta palvelutasopäätöksessä määritellyt tavoitteet saavutetaan kaikilta osin. Nykyinen henkilöstömäärä on liian pieni alueen tarpeisiin ja määritettyihin riskeihin verrattuna. Henkilöstön määrään on kiinnittänyt huomiota myös aluehallintovirasto valmiustarkastuksessaan. Henkilöstömäärä etenkin päällystön osalta vaikeuttaa jo nyt pelastustoimen vastuulla olevien lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrän ollessa nyt
minimissään, edellytetään kaikilta pelastustoimintaan osallistuvilta riittävää työkykyä suoriutua kaikista tehtävistä. Henkilöiden määrä, jotka eivät selviydy perustehtävistään toimintakyvyn perusteella, lisääntyy vuosittain. Nykyiset taloudelliset resurssit eivät mahdollista näiden henkilöiden siirtämistä muihin pelastustoimen tehtäviin ilman uuden henkilön palkkaamista tilalle. Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet palvelutasopäätöksessä vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti kaikilla muilla alueilla paitsi Lappeenrannan länsialueen osalta. Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti nopean avun saannin turvaaminen Lappeenrannan länsialueen osalta toteutetaan 1.7.2016 mennessä rakentamalla länsialueelle uusi paloasema. Pelastuslaitoksen tuloksellisuuden seuranta ja sisäinen valvonta on kytketty osaksi toimintojen johtamista vastuualue-, toimialue- ja paloasemakohtaisella tasolla. Pelastuslaitoksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain johtoryhmätasolla. Toiminnasta ja taloudesta annetaan neljännesvuosittain selvitys pelastustoimen neuvottelukunnalle (kuntajohtajat) sekä pelastuslautakunnalle. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista käsitellään neljännesvuosittain myös pelastuslaitoksen yhteistyöryhmässä. Pelastuslaitos laatii vuosittain pelastuslautakunnan erikseen vahvistaman toimintakertomuksen. Riskienhallinnan järjestäminen Riskien arviointia pelastuslaitoksella ohjaavat Lappeenrannan kaupungin riskienhallinnan ohjelma sekä sisäisen valvonnan yleisohje. Pelastuslaitoksella on tunnistettu merkittävimmät toimialan toimintaa uhkaavat riskit ja määritelty, miten niihin vastataan. Riskienhallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa pelastuslaitoksen toiminnalle tai toimintatavoitteiden toteutumiselle. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvo- ja muun pelastuskaluston laatu ja määrä sekä uusiminen perustuvat arvioituihin onnettomuusuhkiin sekä hyväksyttyyn kalustostrategiaan, joka vahvistetaan osana palvelutasopäätöstä. Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitokset ovat yhteisesti kilpailuttaneet pelastusajoneuvokaluston sekä muun pelastuskaluston. Pelastusajoneuvokaluston kilpailutuksesta on vastannut IS-Hankinta Oy Kuopiosta ja muun pelastuskaluston kilpailutuksesta Mikkelin kaupungin hankintapalvelut. Tilikauden aikana pelastuslaitoksella ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä pelastuslaitos ole joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Pelastuslautakunnan ja pelastuslaitoksen sopimushallinta on määrätty pelastuslautakunnan ja pelastuslaitoksen johtosäännössä sekä pelastuslaitoksen toimintasäännössä.
Pelastuslaitoksen tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita negatiivisia seuraamuksia. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaisarviona todetaan, että pelastuslaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla ja sitä kehitetään teknisesti ohjelmistojen ja järjestelmien käyttöä tehostamalla ja henkilöstöä kouluttamalla.. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Keskeisemmät kehittämiskohteet ovat: Valtakunnallisen viranomaisten yhteisen hätäkeskustietojärjestelmän (Erica) ja kenttäjohtamisjärjestelmän (KEJO) toteuttaminen. Valtakunnallisen onnettomuus- valvonta- ja resurssirekisterin (Varanto) toteuttaminen. Tarkempi selvitys pelastuslaitoksen toiminnasta esitetään pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa.