Ammattilainen nuoren diabeetikon tukena. Päivi Hannula LT, endokrinologian EL, TAYS DESG-seminaari

Samankaltaiset tiedostot
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Piuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen

Uudet insuliinit Endokrinologi Päivi Kekäläinen

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi!

INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49

Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Diabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen

Lääkkeiden hintalautakunta

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

Kokemuksia Libre mittarin käytöstä

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Kokeillaan jotain toisin kokemuksia nuorten aikuisten verkkokursseilta

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

Sinun elämääsi varten.

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti

Diabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

Lataa Tyypin 1 diabetes ja raskaus. Lataa

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Diabeetikkolapsen arki-info

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä

Tyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

Sensoroinnista hyötyvä potilas

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Virtuaalisairaala 2.0 -hanke PSHP:N HOITOTYÖN ESIMIESPÄIVÄ TIINA VIITALA

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Poimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen

Diabeteshoitajat Eija Leppiniemi ja Elise Nieminen

T1D Hoitomalli TAYS. Tiimiklubi Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Miten tästä eteenpäin?

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8097/ /2013

Diabeteksen psyykkinen kuorma

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Asia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Bolus Wizard -BOLUSOPAS INSULIINIANNOSTEN OPTIMOINTIIN

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Sähköisen digihoitopolun käyttö raskausdiabetes-äidin hoidossa ja hoitoon sitouttamisessa

Diabetes (sokeritauti)

TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta

Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen

Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena

TERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.

Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus

VESOTE SEMINAARI Sinikka Pennanen kehittämispäällikkö

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

VIRTUAALISAIRAALA PALVELEE KOTONA. SOTE ABC/STM Sirpa Arvonen, hankejohtaja, HUS

Äidin ja sikiön ongelmia

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Transkriptio:

Ammattilainen nuoren diabeetikon tukena Päivi Hannula LT, endokrinologian EL, TAYS DESG-seminaari 061017

Sidonnaisuudet Koulutusmatkoille osallistuminen: Medtronic, MSD, NovoNordisk, Sanofi Luentopalkkiot, lääkeainetutkimus- ja TVH-korvaus: Lilly, NovoNordisk, Sanofi, Mendor

Nuorisodiabetespoli: siirtymävaiheen nuoren diabeetikon hoitopaikka Ensikäynnillä sekä nuori että vanhemmat, perheen oman lähtökohdan mukaan Nykyisen insuliinihoidon ja verensokerien tilan selvittely Muutokset fysiologiassa ja elinpiirissä vähittäisiä: kasvu, liikkumisen ja unen muuttuminen, aterioiden/ aterioinnin muutokset Nuoren muut tarpeet: lausunnot, kannanotot SORA: koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuuden parantaminen Invaliditeettivähennys Vammaistuki Ajokortti Armeija Lauri, Katriina ja Vilkku 2017, PSS, kuva: PHannula

Insuliinihoidon ominaispiirteitä 11-20 21-60 3-10 >60 v Perusinsuliinin suuri tarve nuoruusiässä ereseptitilannekin voi kertoa ateria- ja perusinsuliinin suhteesta Kerran illassa pistettävä insuliini? Ateriainsuliinin (julkisen) pistämisen haasteet Uusi koulu, lounaspistos? 3 vrk tehoseuranta

Puuttuvat verensokeritiedot Mittari puuttuu, mitä tehdään? Se, että tullessasi diabeteslääkärille jätät mittarin kotiin on kuin jättäisit koiran kotiin varattuasi ajan eläinlääkärille. prof. Johan Jendle, Karlstad, Örebro (Oma havainto x 1: ei toiminut) Välittämisen näyttäminen Toivotaan nuorelta hyvinvointia edistäviä ratkaisuja Diabeteksen hyväksyminen osaksi itseä Jos vs-tietoa ei ole saatavilla, on Terveysportin HbA1c-laskuri: mitä keskimääräinen verensokeri on? Esim. HbA1c 97 mmol/mol -> 11% -> vs-keskiarvo eag 14.9 mmol/l Missä ajankohdassa tehostettaisiin insuliinihoitoa, vai onko sitä liikaa, eli voiko makeanhimo yllättää? Onko jotain, jota nuori haluaisi kysyä? Osattava sopivat lauseet, kuinka komplikaatioista kerrotaan

Diabeteksen kanssa ei mene ihan hyvin? - Positiivinen tuki On meillä ollut nuoria, joilla on mennyt huonosti, ja lopulta ovat selviytyneet hyvin Itsetunto: Ei ole synnynnäinen ominaisuus, joka toisilla on ja toisilla ei, vaan nojaa taitoon, joka kehittyy harjoittelun kautta Menestys: Tehdään 1. oikeita asioita 2. riittävän paljon 3. laadukkaasti Federerin kuva: sportingnews.com

Diabeteksen kanssa menee huonosti? HbA1c 98 120 mmol/mol (n. 11-13%) vast. eag 15 18 mmol/l Ketoasidoosiriski huomattavasti suurentunut Aktiivinen lähestymistapa Tieto vanhemmille/ huoltajille HbA1c > 120 mmol/mol (eag yli 18 mmol/l) Hoidossa henkeä uhkaavia puutteita Psykososiaalinen kartoitus, hoitoneuvottelu sosiaalihoitajan & nuorisopsykiatrinen konsultaatio tarvittaessa lastensuojeluilmoitus (< 18 v.) Kuva: mostphotos.com

Tehoseuranta esim. CareSens Dual-mittarilla ja Librellä CareSens SmartLogin kännykkänäkymä Diasendin Vertailu/ Päivä päivältä näkymä

Koulutus? Glycemic index, extended bolusing and diabetes education in insulin pump users Rilstone and Oliver, poster, EASD 2017

Yläkuva: Ly T. Clinical outcomes from 38778 US Pat.s from the Insulet Provided Glooko Data Mgmt System. EASD 2017 Alakuva: Dejgaard T. Efficacy and safety of liraglutide in insulin pump treated people w T1D. EASD 2017. OP25, 150. Keskikuva: Mitä nuorten mielessä, hiilarijuomat, maito räjäyttää tajunnan. meemi, Instagram 051017

Adjunct therapy, T1 DM:n liitännäishoito Metformiini: tutkittu ja sallittu yli 10-v. lapsilla, sekä tyypin 1 diabeteksessa* Liraglutidi, SGLTinhibiittorit: odotetaan käyttöaiheen laajennuksia Bode, Banks, Sawhney y.m. Efficacy and safety of sotagliflozin, a dual SGLT1 and SGLT2 inhibitor, As adjunct to insulin in young adults with poorly controlled type 1 DM (JDRF study). EASD 2017. OP31. 186. *Metf. ja ins. on käytetty yhdessä valikoiduille T1D-potilaille, mutta hyötyä ei vahvistettu. PF.

Toimenkuvien muutos: digilääkärit ja hoitajat Verkko-oppimisen tuki Ennen Tulevaisuudessa OmaTays Digihoitopolku SMetso 2017

Nuorten.fi

diabetestalo.fi Tietoa Diabeteksesta Tukea Omahoito Palvelut TIETOA DM toteaminen Millainen sairaus DM on? Lapsen ja nuoren DM Diabetes ja raskaus DM liittyviä muita sairauksia Hoito Erityistilanteissa OMAHOITO Verensokeritasapainon seuranta Insuliinihoito Syöminen ja juominen Liikunta Hoito erityistilanteissa Painonhallinta Jalkojen omahoito Terveyttä edistäviä elintapoja AJANKOHTAISTA TUKEA Diabetes osana elämää Vertaistuki Tukea omahoitoon Sosiaaliturva Työelämässä Kuntoutus Diabetesliitto ja yhdistykset PALVELUT DIGIHOITOPOLUT Mikä on Diabetestalo? Diabetestalo on tarkoitettu Sinulle, joka etsit tietoa diabeteksesta ja sen hoidosta, kaipaat vinkkejä omahoitosi tueksi tai haluat syventää aikaisemmin oppimaasi. Kiinnostavatko sinua ruokaan ja liikuntaan liittyvät asiat, hiilihydraattien arviointi, insuliinihoidon toteuttaminen, verensokerin omamittaukset ja tulosten hyödyntäminen vai jotkin muut asiat? Tiedätkö, mitä pitää huomioida sairauspäivinä? Näistä ja monesta muusta asiasta saat luotettavaa tietoa Diabetestalossa vieraillessasi. Tervetuloa tutustumaan taloomme silloin, kun se sopii sinulle parhaiten. Astu sisään! Sivuston avulla löydät helposti myös oman alueesi julkisen terveydenhuollon tuottamat terveyspalvelut. Anna meille palautetta ja kerro toiveistasi, mitä talosta pitäisi löytyä? Luonnos, diabetestaloryhmä

Endorekisteri PSHP:n ja Istekin hoidontuki ja laatuseurantajärjestelmä Laiterekisteri: ohjaa laitehoidon aloitusta ja ylläpitoa aiheiden mukaiseksi (kilpailutetuille ryhmille) Monimutkainen laitetilausprosessi saatu yksinkertaistettua, Endon ja EQU:n tiedot yhdistetty Takaisinvetojen hallinta (Valvira edellyttää) Laboratoriotiedot automaattisesti, lähitulevaisuudessa laitepurut Mahdollistanut jo nyt vastaanottotilanteen painopisteen siirtymisen tiedonkeräilystä tiedon prosessointiin Potilas purkanut pumpun/ sensorin/ mittarin jo kotona, arvioinut tilannetta Hoidon jatkotoimien suunnittelu yhdessä potilaan kanssa helpompaa

HbA1c, BMI, insuliini ja Libren aloitus (kaikki, n=264) Aloituskäynti n 1. Käynti n Paritt. T-testi n HbA1c mmol/mol 79,2 63 74,8 112 p= 0,000 37 BMI kg/m2 24,5 74 25,0 155 p= 0,033 48 Tot insuliini yks. 55,6 83 55,9 186 p= 0,977 59 Basaalin osuus % 53,8 79 54,5 179 p= 0,646 55 HbA1c (mmol/mol) nuorilla (< 20 v) vanhemmilla: Aloituskäynn.: 88,3 (10,2%, n=29) 71,5 (n=34) Käynnillä 1: 80,5 (9,5%, n=58) 69,8 (n=53) Käynnillä 2: 77,2 (9,2%, n=41) 75,59 (n=21) Nuoria (< 20v) Libren käyttäjiä yht. 97 (37%). Alkuun tavallinen aloitussyy mittaamattomuus ja korkea HbA1c. TAYS Endorekisteri 9/2017

Glukoosiseuranta ja Libren aloitus (n=264). TAYS:ssa seurattavat glukoosikeskiluvut Aloitus 1 N 1. Käynti N Glukoosikeskiarvo (30 vrk; mmol/l) 10,98 58 11,42 175 Variaatiokerroin (%CV) 42,2 % 57 40,4 % 166 Alittavia (< 4.0 mmol/l) 6,9 % 50 5,6 % 161 Ylittäviä (> 8.5 mmol/l 2 ) 62,3 % 49 61,4 % 163 Mittaus- /skannausmäärä 4,8 kertaa/ vrk 57 8,9 kertaa/ vrk 119 1 Aloituskäynnillä purkutulokset ovat sormenpäämittauksista (sininen pohja): arvot eivät täysin vertailukelpoiset sensoroinnin kudosglukoosiarvojen kanssa. Luvuissa mukana nekin, joiden vs-mittausmäärä alle 4/ vrk. 2 Tavoitealueen ylärajaksi valittiin 4/2016 8,5 mmol/l, joka vastaa keskiglukoosina HbA1c-arvoa 53 mmol/l eli 7%. TAYS Endorekisteri 9/2017

Tutkimus: Verkkokoulutuksen vaikutus hoidon laatuun, potilaiden elämänlaatuun ja terveydenhuollon resurssien käyttöön insuliinipumppua tai sensoria käyttävillä potilailla. Tarkoitus selvittää koulutusintervention vaikutusta hoitotasapainoon (HbA1c), elämänlaatuun (AddQoL19) ja omahoidon aktiivisuuteen (PAM13) pumppu- ja sensoripotilailla vuoden seurannassa Muut tutkimuskohteet: verensokerin keskiarvo, keskihajonta ja variaatiokerroin, hypoglykemiaosuus, hyperglykemiaosuus, paino (BMI), verenpaine, u-albkre, jalkahaavatapahtumat, GFR, ketoasidoosit, vakavat hypoglykemiat Pidempään (>3.5 v) pumppua käyttäneillä tutkitaan vo-käyntimäärän muutosta ennen ja jälkeen koulutuksen Tutkitaan, kuinka laitteet kohdentuvat hoitosuositusten mukaisille kohderyhmille

Videot: verensokerikeskiluvut, insuliinihoito, hiilarit kauppareissulla Lauri ja Vilkku ja videoryhmä, 2017, kuva: PHannula

4.0 4.0 35%

Nuorisodiabetespolin toiminta, yhteenveto Muuttuvan insuliinihoidon haltuun ottaminen Digitalisaatio: rinnakkaisväylä hoidonohjaukselle Puuttuminen ongelmiin ajoissa Tulevaisuudessa: digihoitopolku OmaTays, Virtuaalisairaalan Diabetestalon tarjoamat mahdollisuudet Keskeisten tietojen opetus Rekisteri, verkkokoulutukset ja tutkimus osana yhtenäisempää hoidon laadun varmistusta Kiitos! https://alchetron.com/yana-kudryavtseva-693701-w