CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus Midlife Coffee and Tea Drinking and the Risk of Late-Life Dementia: A Population-Based CAIDE Study Journal of Alzheimer's Disease 2009; 16(1): 85-91. Marjo Eskelinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, tutkijakoulutettava Neurologian laitos, Kuopion yliopisto www.uku.fi/caide
Alzheimerin tauti (AT) AT on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus; Suomessa on arviolta n. 70 000 AT:ia sairastavaa potilasta Valtava kansanterveydellinen ongelma väestön ikääntymisen myötä Vakiintuneet AT:n riskitekijät: vanheneminen, sukurasitus, geneettiset tekijät - etenkin Apolipoproteiini E (ApoE) ε4 -alleeli Lisäksi yhä useampia tutkimuksia, että AT:lla voisi olla useita potentiaalisia muunneltavissa olevia riskitekijöitä AT:n ehkäisy ainakin osittain mahdollista? Terveet aivot Alzheimer aivot
AT:n hoitaminen Elinikäinen sitoutuminen MCI:n alku (= lievä muistihäiriö) AT:n kliininen diagnoosi % loppuvaiheen AT:sta 100 75 50 25 0 Oireeton Pre-kliininen Kliininen vaihe vaihe vaihe 40 50 60 70 80 Arvioitu neuropatologisten muutosten alkamisikä Ikä (vuosia) Muokattu: PJ Visser, 2000
AT:n riskiä Kohottavat Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Ylipaino Diabetes Aivohalvaus Tupakointi Homokysteiini Naissukupuoli Depressio Pään vammat Alentavat Koulutus Fyysinen aktiivisuus Henkinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus Antioksidantit Kala ja kalaöljyt Alkoholi Verenpainelääkitys Statiinit Tulehduskipulääkkeet? Estrogeeni?
Taustaa Aikaisemmin vain 3 pitkittäistutkimusta kahvin juonnin ja dementian/at:n tai kognitiivisen laskun välisistä yhteyksistä: the Canadian Study of Health and Aging (CSHA) (Lindsay J. et al. 2002) the Finland, Italy and the Netherlands Elderly (FINE) Study (van Gelder BM et al. 2007) the Three City Study (Ritchie K et al. 2007) Tutkimusaineistojen väestö ikääntynyttä (baseline ikä 65 vuotta) Lyhyet seuranta-ajat ajat (4-10 v) Riittämätt ttömästi tietoa
Tutkimuksen tavoitteet Selvittää: Keski-iän kahvin ja teen juonnin yhteyttä dementian ja Alzheimerin taudin sairastumisriskiin myöhäisiällä Miksi? Kofeiinin pitkäaikaiset keskushermostovaikutukset epäselvät Patologiset dementiaan johtavat prosessit alkavat vuosikymmeniä ennen sairauden kliinistä ilmenemistä Dementian/AT:n yleisyys; millaisilla ravitsemuksellisilla keinoilla sairastumisriskiä voitaisiin pienentää? Kahvin kulutus runsasta ympäri maailmaa
Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia (CAIDE) Väestöpohjainen tutkimus Itä-Suomesta SUOMI Osallistujat on tutkittu ensimmäisen kerran Pohjois-Karjala Projektissa ja FINMONICA - tutkimuksessa v. 1972, 1977, 1982 tai 1987, kun he olivat keskimäärin 50 -vuotiaita (keski-iän käynti) Keskimäärin 21 vuoden seuranta-ajan jälkeen, satunnaisotannalla valitut 2000 henkilöä kutsuttiin uusintatutkimukseen v. 1998. 1409 henkilöä (875 naista, 534 miestä) suoritti tutkimuksen loppuun (keski-ikä 71 vuotta).
Tutkimusaineiston muodostuminen Ravitsemustietojen kerääminen "Baseline" Seurantatutkimus (v. 1998) v. 1972 1977 1982 1987 Satunnaisotos n = 2000 Ei-osallistujat n = 551, Ei arvioitu n = 40 Kognitiivinen suoriutuminen: Kokonaisvaltainen kognitiivinen suoriutuminen Episodinen muisti Semanttinen muisti Prospektiivinen muisti Psykomotorinen nopeus Eksekutiiviset toiminnot Seurantatutkimuksen (seulontavaihe) loppuun suorittaneet n = 1409 Kliininen vaihe Erotteludiagnostinen vaihe Dementia n = 61 - AT n = 48 Ei-dementoituneet n = 1348 -MCI n=82
Kahvin juonti, 0-2 kupillista/vrk 3-5 kupillista/vrk > 5 kupillista/vrk p- arvo kupillista/vrk N = 223 N = 641 N = 542 Demografiset ominaisuudet Baseline-ikä, vuosia 51.1 (6.3) 50.5 (6.2) 49.8 (5.6) 0.02 Naisia, % 52.5 70.7 56.1 <0.001 Koulutus, vuosia 9.6 (4.0) * 8.9 (3.4) 7.9 (3.1) <0.001 Keski-iän vaskulaariset tekijät Systolinen verenpaine, mmhg 146.8 (22.2) 144.2 (19.3) 143.2 (19.4) 0.08 Kokonaiskolesteroli, mmol/l 6.4 (1.2) 6.7 (1.2) 6.9 (1.2) <0.001 Painoindeksi, kg/m 2 26.4 (3.8) 26.4 (3.7) 26.8 (3.6) 0.16 Tupakoijat, % 45.3 35.5 50.9 <0.001 Myöhäisiän sairaudet Dementia, % 6.7 2.7 5.4 0.01 Alzheimerin tauti, % 5.0 2.2 4.3 0.05 Varianssianalyysiä on käytetty jatkuville muuttujille, ristiintaulukointia (χ 2 ) luokkamuuttujille.
Kahvi ja dementia/alzheimerin tauti Kuva 1. Kahvin juonti keski-iässä ja dementia myöhäisiässä. Kuva 2. Kahvin juonti keski-iässä ja Alzheimerin tauti myöhäisiässä. 1,4 1,6 OR, dementia (95%CI) 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 65 % OR, AT (95%CI) 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 64 % 0 0-2 3-5 >5 0 0-2 3-5 >5 Kahvikupillisten määrä/vrk Kahvikupillisten määrä/vrk Logistinen regressioanalyysi, malli 2. Sekoittavat tekijät: ikä, sukupuoli, koulutus, seuranta-aika, asuinpaikka, keski-iän vaskulaaritekijät (tupakointi, systolinen verenpaine, kolesteroli, BMI) ja fyysinen aktiivisuus. * p < 0.05 Eskelinen MH et al. Journal of Alzheimer's Disease 2009; 16(1): 85-91.
Johtopäätökset Kahvin juonti keski-iässä voi pienentää riskiä sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin myöhäisiällä. Tämän havainnon perusteella voidaan olettaa, että ravintointerventioilla pystytään mahdollisesti muokkaamaan dementia/at-riskiä.
Mahdolliset mekanismit 1. Diabetes lisää dementiariskiä. Sen sijaan, magnesium, jota on kahvissa runsaasti, saattaa lisätä insuliiniherkkyyttä, ja siten pienentää diabetekseen sairastumisriskiä sekä samalla myös dementiaan sairastumisriskiä. 2. Kofeiini saattaa suojata beta-amyloidin aiheuttamilta kognitiivisilta vajeilta. 3. Kahvin vaikutus voi selittyä myös sen antioksidanttikapasiteetilla verenkierrossa. Klorogeenihappoja on kahvissa n. 15 % juoman kuiva-aineesta (kemiallisesti polyfenolihappoja). Teen juonti oli harvinaista, ja yhteyttä dementiaan/at:iin ei löydetty. Lisätutkimuksia tarvitaan. Kuitenkin, kahvissa on n. 3-kertaa enemmän kofeiinia kuin teessä, ja on mahdollista, etteivät teen juojat saa samoja hyötyjä kuin kahvinjuojat.
Uutisointia...
Miia Kivipelto Bengt Winblad Suvi Rovio Hilkka Soininen Alina Solomon Marjo Eskelinen Satu Ahtiluoto Minna Rusanen Eeva-Liisa Helkala Department of Public Health and General Practice Jaakko Tuomilehto Aulikki Nissinen Tiia Ngandu Ulla Uusitalo