Ravitsemus ja liikunta edistävät kognitiota ja toimintakykyä ikääntyessä

Transkriptio

1 Ravitsemus ja liikunta edistävät kognitiota ja toimintakykyä ikääntyessä Tiia Ngandu, LT 9/7/ Esityksen runko Kognitio ja muistisairaudet ikääntyvässä väestössä Mitä tiedetään: Ravitsemus ja kognitio Liikunta ja kognitio FINGER-tutkimus 9/7/

2 Odotettavissa oleva elinikä (Christensen et al. Lancet 2009) 9/7/ Kognitiivisten toimintojen kehitys Tiedot, taidot Koulutus, kokemus Sairaudet, vauriot Tiedonkäsittelyn nopeus Nuoruus Keski-ikä Vanhuus Portin R /7/

3 9/7/ MUISTISAIRAUDET Alzheimerin tauti % Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen Lewyn kappale -tauti Otsaohimolohkorappeumat Parkinsonin tautiin liittyvä muistihäiriö 9/7/

4 Muistisairauksien esiintyvyys Suomessa Suuri inhimillinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen haaste Muistisairauksiin sairastuu arviolta henkilöä vuodessa Suomessa arviolta henkilöä, joilla on muistisairaus 2020: keskivaikea-vaikea muistisairaus lievä muistisairaus Vähintään lievä kognitiivinen heikentymä 9/7/ Useat riskitekijät vaikuttavat Alzheimerin taudin syntyyn koko elämänkaaren ajan Syntymä Lapsuus Aikuisikä Vanhuus Nuoruus Terveet aivot Keski-ikä? Alzheimer-aivot Geenit Ympäristö 9/7/2016 Mangialasche, Kivipelto et al.,

5 Alzheimerin taudin riski- ja suojatekijöitä Riskitekijät Aivoverisuonisairaudet Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Ylipaino Diabetes Homokysteiini Tupakointi Masennus/stressi Pään vammat Suojatekijät Korkea koulutustaso Liikunta Aktiivinen elämäntapa Välimeren ruokavalio Antioksidantit, E-vitamiini B-vitamiinit Kala, pehmeät rasvat Vähäinen alkoholin kulutus Kahvi Verenpainelääkitys 9/7/ RAVITSEMUS JA KOGNITIO 9/7/

6 Nutrition and memory 9/7/ Keski-iän lihavuus lisää muistisairauden riskiä Painon putoaminen myöhemmin voi myös liittyä alkavaan Elinkaarinäkökulma muistisairauteen on tärkeä kun selvitetään muistisairauksien riskitekijöitä Tolppanen, Ngandu ym. JAD /7/

7 Ravinnon rasva keski-iässä ja dementia PUFA SFA 4. kvartil 3. kvartil 2.kvartil REF 0 0,5 1 1,5 2 OR Laitinen et al., Dem Ger Cog Dis /7/ Alkoholi, kahvi Useissa tutkimuksissa havaittu, että kohtuullisesti alkoholia käyttävillä on pienempi muistisairauden riski (Orgogozo et al, 1997; Elias et al, 1999; Ruitenberg et al, 2002; Huang et al, 2003; Stampfer et al., 2005) Paljonko on kohtuullisesti? Kohtuullinen kahvinkäyttö voi suojata (Eskelinen, Kivipelto et al., JAD 2009) 9/7/

8 Välimeren ruokavalio voi suojata muistisairauksilta Singh ym. JAD /7/ Terveellisillä keski-iän ruokavalinnoilla 90 % pienempi AT:n riski (OR 0.10 ( )) Ruokavalinnat Usein Harvoin Vihannekset ja juurekset Makkararuoat Marjat ja hedelmät Kananmunat Leipä Karkit Kala Makeat virvoitusjuomat Kahvi Sokeri (teessä ja kahvissa) Tyydyttymättömät rasvat Suolakala (maito, piimä, levitteet) Tyydyttyneet rasvat Vähäinen/ kohtuullinen alkoholin käyttö Ei suolan lisäämistä ruokiin Leivonnassa ja ruoanlaitossa kasviöljyt tai margariini Eskelinen, Ngandu et al., /7/

9 B 12-vitamiini ja folaatti Lähteitä ravinnossa mm. B12: liha, lohi, maito ja maitotuotteet, kananmuna Folaatti: palkokasvit, pavut, täysjyväviljat, tummanvihreät vihannekset, maksa Variable Crude Model Model 1 Model 2 thcy 1.16 ( ) 1.18 ( ) 1.19 ( ) HoloTC ( ) ( ) ( ) Folate 1.05 ( ) 1.03 ( ) 1.01 ( ) Hooshmand, Kivipelto et al., Neurology, /7/ Ravitsemusinterventiot B-vitamiinivalmiste saattaa olla hyödyllinen E-vitamiinivalmisteet ei vaikutusta Flavonoidivalmisteet ei vaikutusta Monivitamiinivalmiste ei vaikutusta Ginkgo biloba ei vaikutusta Ruokavaliointerventioit? 9/7/

10 Valls-Pedret, et al. JAMA Intern Med. 2015; 175(7): /7/ LIIKUNTA JA KOGNITIO 9/7/

11 Keski-iän liikunta vähentää muistisairauden riskiä OR (95% CI) Dementia 0.47 ( ) Rovio, et al., Lancet Neurology 2005 AD 0.35 ( ) β- coefficient Total brain volume Grey matter volume White matter volume β 0.15 (p<0.001) Brain derived neurotrophic factor 0.21 (BDNF): β a marker 0.29 of cognitive (p<0.001) functioning? (p<0.001) Rovio, et al. Neurobiol Aging 2009 Komulainen,et al., /7/ Kenneth Rockwood, Laura Middleton. Physical activity and the maintenance of cognitive function. Alzheimer's & Dementia Volume 3, Issue 2, Supplement 2007 S38 - S44 Relative risk of dementia, cognitive impairment, or cognitive decline in observational studies with about 5 years or more of follow up, comparing persons who exercised the most versus those who exercised the least. 9/7/

12 Liikunta vai joku muu siihen liittyvä asia? Riittääkö, että kokee oman kuntonsa hyväksi? , ,5 OR 1 1 0,8 1,0 1,0 0 Good (REF.) Satisfactory Poor Good (REF.) Satisfactory Poor Perceived fitness in midlife Perceived fitness in midlife Model for APOE ɛ4 carriers Model for APOE ɛ4 non-carriers (Kulmala et al. 2014) 9/7/ Liikunta interventiot N=170 older adults with SCI; aerobic training 3d/wk for 1 y vs. stretching Lautenschlager et al., JAMA. 2008;300(9): N=120 older adults; aerobic training 3d/wk for 1 y vs. stretching Erickson et al., PNAS 2011;108: /7/

13 CERAD kokonaispisteet JAMA Intern Med. 2013;173(9): doi: /jamainternmed Figure 2. Effects of interventions on composite cognitive score. For the primary outcome of change in the composite cognitive score, scores improved significantly over time but did not differ between the mental activity intervention (MA-I) and mental activity control (MA-C) groups, the exercise intervention (EX-I) and exercise control groups (EX-C) groups, or all 4 randomization groups. 9/7/ Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (Diabetes Prevention Study, DPS): Kognitiotutkimus HR P=0.014 Tavoitteet: Painon pudotus >5% 84 Rasvan saanti <30 E% SFA <10 E% Kuitu >15g/1000kcal Liikunta >30 min /vrk or 5 Saavutettujen tavoitteiden määrä Vakioitu: ikä, sukupuoli, koulutus, ApoE4, tupakointi, SBP ja interventioryhmä (Lehtisalo ym. JNHA in press) 9/7/

14 Kuinka paljon Alzheimerin tautia voi ehkäistä? Riskitekijä PAR Diabetes 2.9% Keski-iän verenpaine 5.1% Keski-iän lihavuus 2.0% Vähäinen liikunta 12.7% Masennus 7.9% Tupakointi 13.9% Vähäinen koulutus 19.1% Yhdistetty PAR* 28.2% PAR=population-attributable risk. *Adjusting for non-independence of the risk factors. 20 % väheneminen riskitekijöissä vähentäisi 15 % AT:sta vuoteen 2050 mennessä Taudin alun myöhentäminen 1 vuodella vähentäisi 9 miljoonaa AT:ta vuoteen 2050 mennessä Norton et al., Lancet Neurol, 2014; Kivipelto and Mangialasche, Nature Neurol Rev, 2014 Brookmeyer et al., Alzheimers Dement /7/ Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability Muistitoimintojen Heikentymisen Ehkäisytutkimus 07/09/

15 Alzheimerin taudin syntyyn vaikuttavat monet riskitekijät elämänkaaren aikana APOE, Muut geenit Sukurasite Epäterveellinen ravinto, Alkoholin liikakäyttö, Tupakointi, Diabetes, Masennus Aikuisuus Keski-ikä Vanhuus Koulutus RISKITEKIJÄT Korkea verenpaine Lihavuus Korkea kolesteroli Liikunta, kognitiivinen ja sosiaalinen aktiivisuus MEKANISMIT Neuronituho Verisuonitapahtumat? MUISTISAIRAUS Aivoreservi? SUOJATEKIJÄT MEKANISMIT 9/7/ Kivipelto, Mangialasche, Ngandu. Oxford Text Ger Medicine 2016, in press Muistitoimintojen Heikentymisen Ehkäisytutkimus Tavoite: Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisy korkean riskin henkilöillä monimuotoisen elintapaintervention avulla 2-vuoden monimuotoinen elintapainterventio Ravitsemusneuvonta Liikunta Kognitiivinen harjoittelu ja sosiaalinen aktiivisuus Tehostettu riskitekijöiden seuranta ja hallinta (verenpaine, kolesteroli, BMI, glukoosi) Clinicaltrials.gov NCT /7/2016 Protocol in Kivipelto, et al., Alzheimer & Dementia

16 SEULONTAKÄYNTI 1. BASELINE KÄYNTI 2. BASELINE KÄYNTI SATUNNAISTAMINEN INTERVENTION TIEDOTUSTILAISUUS FINLAND Oulu Seinäjoki Turku Helsinki Vantaa Kuopio Osallistujat: - N= Ikä 60-77vuotta - Satunnaistettu 2 ryhmään (1:1) - Kutsuttu aiempien väestötutkimusten osallistujien joukosta - Kohonnut riski muistisairauksiin Aikataulu: - Interventiojakso päättyi 2/ Seurantajakson käynnit alkoivat 2015 Clinicaltrials.gov NCT Kivipelto et al., Alzheimer & Dementia 9/7/ INTERVENTIOAIKATAULU RAVITSEMUS: 8 ryhmätapaamista, 3 yksilötapaamista INTENSIIVINEN INTERVENTIO LIIKUNTA: 1-2x/vk lihaskunto 2-4x/vk aerobinen LIIKUNTA: 2x/vk lihaskunto 4-5x/vk aerobinen LIIKUNTA: 2-3x/vk lihaskunto 5x/vk aerobinen KOGNITIIVINEN HARJ: 9 ryhmätapaamista Omaehtoinen harjoittelu KOGNITIIVINEN HARJ: 2 ryhmätapaamista Omaehtoinen harjoittelu SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN TARKKA SEURANTA JA HALLINTA Hoitaja: 6 tapaamista, Lääkäri: 3 tapaamista kuukausi MINI- INTERVENTIO TAVANOMAINEN TERVEYSNEUVONTA 9/7/

17 FINGER-ravitsemusinterventio: tavoitteena suositusten mukainen ruokavalio Ruoka-ainetasolla Kalaa vähintään 2 x vko Kasviksia, hedelmiä ja marjoja 400 g/vrk Pehmeät rasvat Viljatuotteista täysjyvä- ja kuitupitoiset Maitotuotteista vähärasvaiset Sakkaroosin saannin rajoittaminen Muut yksilölliset tavoitteet D-vitamiinivalmisteen käyttö Ravitsemusasiantuntija toteuttaa, mukana myös muistitoimintojen näkökulma 9/7/ FINGER-ravitsemusinterventio: yhdistelmä yksilö- ja ryhmäneuvontaa 3 yksilötapaamista ravitsemusasiantuntijan kanssa Oman tilanteen arviointi, tavoitteiden räätälöinti yksilöllisesti Ruokavaliotavoitteiden asettaminen ja seuranta Tarvittaessa ylimääräisiä käyntejä 6-8 ryhmätapaamista pienryhmässä Joka kerralla oma teema Alustus, keskustelua, tehtäviä, ryhmän tuki 9/7/

18 Liikuntainterventio 0-1 mo 1-3 mo 3-6 mo 6-24 mo Resistance Exercise Exercise frequency/wk Duration of exercise, min Number of muscle groups Repetitions/ set Load % 1RM Number of sets Aerobic Exercise Exercise frequency/wk Duration of exercise, min /09/ ) Kognitiivinen harjoittelu ja sosiaalinen aktiivisuus Kognitiivinen interventio 10 ryhmätapaamista psykologin johdolla Itsenäinen tietokoneharjoittelu (n. 2-3 kertaa viikossa, kaksi 6 kk:n jaksoa) Harjoittelun kohteena: episodinen muisti, toiminnanohjaus, tiedonkäsittelyn nopeus ja työmuisti Sosiaalista aktiivisuutta lisättiin: Tutkimuskäynneillä, eri interventioiden ryhmätapaamisissa Vierailu paikalliseen Muistiyhdistykseen 07/09/

19 4) Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinta Perustuu Käypä hoito suosituksiin: verenpaine, dyslipidemia, diabetes, lihavuus Säännölliset tapaamiset tutkimushoitajan ja lääkärin kanssa (riskitekijöiden arviointi, motivointi) Mikäli lääkehoitoa tarvittiin, tutkittavat ohjattiin omalle lääkärille 07/09/ ,25 0,20 0,15 Intervention vaikutus kognition muutokseen mitattuna NTB testisarjalla (ensisijainen päätetapahtuma) Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa: Estimaatti (95% CI) = ( ) p=0.03 0,10 0,05 0,00 Baseline 12 months 24 months Control Intervention Viivat = kognition muutos alkutilanteesta 12 kk ja 24 kk saakka Korkeampi arvo = parempi suoritus Pylväät = keskivirhe P-arvo = ryhmien välinen ero kognition muutoksen suhteen 25% enemmän paranemista interventioryhmässä Ngandu, Solomon, Kivipelto et al, Lancet, March 12, /7/

20 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 Intervention vaikutus kognition muutoksen eri osa-alueilla Toiminnanohjaus (Toissijainen päätetapahtuma) 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 Tiedonkäsittelyn nopeus Vaativat muistitehtävät 0,00 Baseline 12 months 24 months Control Intervention 83% enemmän paranemista 0,00 Baseline 12 months 24 months Control Intervention 150% enemmän paranemista 40% enemmän paranemista Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa: Estimate (95% CI), p-arvo ( ) ( ) ( ) p=0.04 p=0.03 p=0.04 9/7/ Ngandu, Solomon, Kivipelto, et al, Lancet ,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 NTB Kokonaismuutos * 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 NTB Muisti Kognition heikentymisen risk 2 vuoden aikana: OR (95% CI) 0,6 0,6 0,4 0,4 0,2 0,2 0 Intervention Control 0 Intervention Control 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 NTB Toiminnanohjaus * NTB tiedonkäsittelyn nopeus 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 * * p<0.05 0,2 Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet 9/7/ Intervention Control Intervention Control

21 Elintapaintervention vaikutus riskitekijöihin Kontrolli Interventio Ero interventio- ja kontrolliryhmien välillä vuodessa Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät* Keskimääräinen muutos (SE) Keskimääräinen muutos (SE) Estimaatti (95% CI) P-arvo Painoindeksi (kg/m2) (0 05) (0 05) ( ) 0 02 Elintavat ** Kalan käyttö 2 krt/vko (%) <0 001 Päivittäin vihanneksia (%) Liikuntaa 2 krt/vko (%) <0 001 * Sekamalli ** Multinominaalinen logistinen regressio (muutos %-yksikköä lähtötilanteen ja 24 kk välillä) 9/7/2016 Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet Vapaa-ajan liikunta elämän aikana ja liikkumiskyky iäkkäänä Physical activity earlier in life In my leisure time, I read, watch TV, and work in the household with tasks which do not physically tax me Chair rise (time) Regression coefficients and p-values 1 4m normal 10m maximal Grip strength walking walking (kg) (time) (time) SPPB score Physically active at least 4 hours per week (walk, cycle etc.) (<0.001) Physical exercises to maintain physical condition for at least 3 hours per week (<0.001) (0.304) (0.343) (0.442) (0.201) (0.281) 0.50 (0.001) 0.01 (0.235) 0.75 (<0.001) 1 Models adjusted for sex, education, follow-up time, Body Mass Index, smoking, chronic conditions and selfrated health. 2 Regression estimates from the censored regression models are presented. 9/7/2016 Kulmala et al. Journal of physical activity and health 2016, in 42 press. 21

22 1,2 1 Risk of having difficulties in SPPB in Finger baseline based on earlier life physical activity 1 0,8 0,6 0,4 0.57* 0.37* Risk of having difficulties in SPPB in later life 0,2 *p< Sedentary Moderately active Very active Earlier life physical activity 9/7/2016 Kulmala et al. Journal of physical activity and health 2016, in 43 press. Keskeytykset, haitat ja kokemukset Interventio N=631 ** 9/7/2016 Käytettävissä rekisteritiedot vuoden 2013 loppuun saakka Kontrolli N=629 Keskeytykset 87 (13.8 %) 66 (10.5 %) (p=0.07) Haitat* Itseraportoitu, kaikki syyt 46 (7.3%) 6 (1.0%) Kuolemat tutkimuksen aikana 5 5 Rekisteriseuranta** Sydäninfarkti 8 10 Aivohalvaus 10 8 Kokemus osallistumisesta Erittäin myönteinen 52.2 % 43.8 % Myönteinen 44.9 % 52.6 % Ei osaa sanoa 0.2 % 1.1 % Kielteisesti 0.0 % 0.2 % *Ei Muu vakavia haittoja 2.8 % 2.3 % 44 22

23 FINGER tutkimuksen merkitys Muistihäiriöitä ja kognition heikentymistä voidaan ehkäistä monipuolisella elintapaohjauksella FINGER tarjoaa mallin, jota on mahdollista soveltaa muistisairauksien riskin vähentämiseen Jatkoseuranta muistisairauksien/alzheimerin taudin ilmaantuvuus, kustannusvaikuttavuus, muut päätetapahtumat, elintapamuutosten pysyvyys 9/7/ TULEVAISUUS? European Dementia Prevention Initiative EDPI Pre-DIVA Prevention of Dementia by Intensive Vascular Care MAPT Multidomain Alzheimer Preventive Trial 9/7/

24 Malli muistihäiriöiden ehkäisyyn? Sydänterveys on aivoterveyttä verenpaine ja kolesterolitasot kuntoon ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt hallintaan Vältä ylipainoa Muista monipuolinen ja terveellinen ruokavalio pienilläkin ruokavalion muutoksilla voi olla suuri merkitys Liiku kaikenlainen liikunta on hyväksi aivoille ja keholle Käytä aivojasi valitse henkisesti virkistävää tekemistä Sosiaalinen kanssakäyminen pitää aivot virkeinä Tupakointi ja liiallinen alkoholin käyttö ovat haitaksi myös aivoille Suojaa pääsi vammoilta Vältä liikaa stressiä ja muista levon merkitys myös aivoille Aivojen kunnossapito on elinikäinen projekti, ja tähän työhön on hyvä tarttua mahdollisimman varhain Käytännön ohjeita ehkäisytyöhön Ryhmätoiminta! Yksilöllisesti räätälöidyt konkreettiset neuvot Koulutettu henkilökunta Oman motivaation löytäminen Positiivinen palaute Yhteiskuntarakenteiden merkitys 9/7/

25 9/7/ KIITOKSET Rahoitus: Suomen Akatemia, Kansaneläkelaitos, La Carita säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Alzheimer s Research and Prevention Foundation, Alzheimer s Association, Juho Vainion säätiö, Novo Nordisk Fonden, Vetenskapsrådet, EVO/VTR-rahoitus, Diabetestutkimussäätiö, Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto, EU FP7, JPND Kiitos tutkittaville ja tutkimushenkilökunnalle! Tiina Laatikainen Jaana Lindström Markku Peltonen Jenni Lehtisalo Minna Rusanen Jenni Kulmala Esko Levälahti Antti Jula Satu Pajala Katri Hemiö Turku PET Centre Juha Rinne Nina Kemppainen Jaakko Tuomilehto Miia Kivipelto Francesca Mangialasche Laura Fratiglioni Bengt Winblad Lars Bäckman Shireen Sindi Göran Hagman Anders Wimo Ulrika Akenine Timo Strandberg Riitta Antikainen Hilkka Soininen Alina Solomon Rainer Rauramaa Raimo Sulkava Merja Hallikainen Tuomo Hänninen Teemu Paajanen Marjo Eskelinen Miika Vuorinen Sandrine Andrieu Carol Brayne Edo Richard Willem A. van Gool 9/7/

26 Kiitos! Miia Kivipelto ICAD /7/