Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen

Samankaltaiset tiedostot
Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen

Markov-ketjut pitkällä aikavälillä

Markov-ketjut pitkällä aikavälillä

Erilaisia Markov-ketjuja

Markov-kustannusmallit ja kulkuajat

Jatkuva-aikaisten Markov-prosessien aikakehitys

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

S Laskennallinen systeemibiologia

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

Jatkuva-aikaisia Markov-prosesseja

8. laskuharjoituskierros, vko 11, ratkaisut

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

Tilastollinen todennäköisyys

T Datasta tietoon, syksy 2005 Laskuharjoitus 8.12., ratkaisuja Jouni Seppänen

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

Mat Lineaarinen ohjelmointi

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

1 + b t (i, j). Olkoon b t (i, j) todennäköisyys, että B t (i, j) = 1. Siis operaation access(j) odotusarvoinen kustannus ajanhetkellä t olisi.

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

Esimerkki: Tietoliikennekytkin

Matematiikan tukikurssi

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

Markov-kustannusmallit ja kulkuajat

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

Insinöörimatematiikka IA

Jatkuvan aikavälin stokastisia prosesseja

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

Martingaalit ja informaatioprosessit

Matematiikan tukikurssi

Luento 7 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

EX1 EX 2 EX =

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 5b

Solmu 3/ toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Markov-ketjuja suurilla tila-avaruuksilla

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Diskreetit jakaumat Jatkuvat jakaumat. Avainsanat:

Valintahetket ja pysäytetyt martingaalit

Johdatus tilastotieteeseen Otos ja otosjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 4. ( ) Jeremias Berg. n(n + 1) 2. k =

Insinöörimatematiikka D

3 10 ei ole rationaaliluku.

Parametrien oppiminen

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14)

Insinöörimatematiikka D

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät kurssimateriaalin lukuun 7 eli vapauden käsitteeseen ja homogeenisiin

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

Generoivat funktiot, Poisson- ja eksponenttijakaumat

1 Eksponenttifunktion määritelmä

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

Insinöörimatematiikka D

3.6. Geometrisen summan sovelluksia

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

6.1 Riippumattomat satunnaismuuttujat

Martingaalit ja informaatioprosessit

Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Insinöörimatematiikka D

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Moniulotteiset jakaumat. Avainsanat:

tilavuudessa dr dk hetkellä t olevien elektronien

Aritmeettinen jono

Noora Nieminen. Hölderin epäyhtälö

2.8. Kannanvaihto R n :ssä

Otantajakauma. Otantajakauman käyttö päättelyssä. Otantajakauman käyttö päättelyssä

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

Seuraavat peruslauseet 1-8 voidaan helposti todistaa integraalin määritelmästä. Integroimisjoukko R oletetaan rajoitetuksi Jordanmitalliseksi

Otantajakauman käyttö päättelyssä

Stokastiikan perusteet Harjoitukset 1 (Todennäköisyysavaruus, -mitta ja -funktio)

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina klo

Poisson-prosessien ominaisuuksia ja esimerkkilaskuja

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto Vuosi Indeksi , ,7. a) Jakamalla 1, ,76 %. c) Jakamalla 0,92802

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto Vuosi Indeksi , ,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

Matematiikka B2 - TUDI

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Ruletti ja Martingaalistrategia

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6A

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44

Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät kurssimateriaalin lukuun 7 eli vapauden käsitteeseen ja homogeenisiin

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 4, Ratkaisu

1. Kuusisivuista noppaa heitetään, kunnes saadaan silmäluku 5 tai 6. Olkoon X niiden heittojen lukumäärä, joilla tuli 1, 2, 3 tai 4.

TILASTOT: johdantoa ja käsitteitä

Tehtävä 1. Etsi Neperin luvulle e vaihtoehtoisia esitysmuotoja joko suppenevia lukujonoja tai päättymättömiä summia eli sarjamuotoja.

Transkriptio:

Matematiika ja systeemiaalyysi laitos 1B Markov-ketju hetkittäie käyttäytymie Tämä harjoitukse tavoitteea o oppia muodostamaa Markov-malleja satuaisilmiöille, piirtämää tiettyä siirtymämatriisia vastaava siirtymäkaavio ja laskemaa Markov-ketjuje hetkittäisiä jakaumia matriisilaskea keioi. Jos mahdollista, harjoituksii kaattaa tuoda mukaa kaettava tietokoe tai laski, jolla voi laskea tehtävissä esiityvie matriisilaskuje lukuarvot. Alla o kuhuki tehtävää esitetty malliratkaisut puaisella sekä malliratkaisuje lisämateriaalit siisellä. Tutitehtävät 1B1 Tämä tehtävä käsittelee esimerkkitapausta luetomoistee PageRak-mallista (Esimerkki 2.3). Tarkastellaa suuistettua verkkoa, joka solmujoukko o V = {1, 2,..., }, ja jolla o seuraavalaie tähtimäie rakee. Verkko sisältää suuistetut likit 1 x ja x 1 kaikilla x = 2, 3,...,, mutta ei muita likkejä. (a) Piirrä verkko ja kirjoita se aapuruusmatriisi G tapauksessa = 4. Ratkaisu. (Leskelä, luvut 2.1 2.2) Jos = 4, ii verkko o 2 1 4 3 Yleisesti verko aapuruusmatriisi G rivit ja sarakkeet ovat verko solmuje ideksöimät ja alkioille pätee { 1 x y G(x, y) = 0 muute. Tässä siis 0 1 1 1 G = 1 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 (b) Tarkista, että luetomoistee PageRak-malli yhteydessä (esimerkki 2.3) määritelty matriisi P todella o siirtymämatriisi, eli että P : alkiot ovat ei-egatiivisia ja rivisummat ykkösiä. Ratkaisu. Muistetaa PageRak-malli siirtymämatriisi alkiot: P (x, y) = c 1 + (1 c) G(x, y) y V G(x, y ), 1 / 6

Matematiika ja systeemiaalyysi laitos missä V = sekä G o verko aapuruusmatriisi. Esimerkissä 2.3 oletettii, että G(x, y ) > 0 y V jokaiselle x V. Tämä lisäksi parametri c tulkitaa todeäköisyyteä, jote 0 c 1. Tarkastetaa yt, että P o siirtymämatriisi. i. Huomataa, että jokaiselle x, y V pätee 0 G(x, y) y V G(x, y ). Näi G(x, y) olle o selvää, että P (x, y) o yksikkövälissä olevie lukuje y V G(x, y ) ja 1 koveksi kombiaatio. Tämä siis tarkoittaa, että 0 P (x, y) 1. ii. Huomataa, että jokaiselle x V pätee P (x, y) = c 1 y V G(x, y) 1 + (1 c) y V G(x, y ) y V y V = c 1 + (1 c) 1 = 1 (c) Kirjoita siirtymämatriisi P ja piirrä se siirtymäkaavio tapauksessa = 4 vaimeuskertoime arvoille c =, c = 0 ja c = 1. Mite kuvailisit Markov-ketju käyttäytymistä tapauksessa c = 1? Ratkaisu. Olkoo = 4 ja merkitää P c = (P c (i, j)) 1 i,j 4, jossa P c (i, j) = 1 4 c + (1 c) G(i, j) 4 k=1 G(i, k). Tässä vaiheessa kaattaa huomata, että solmut 2, 3, 4 ovat samassa asemassa verkossa V. Näi tarvitsee tutkia vai tapaukset P (1, 1), P (1, j), P (j, 1) ja P (i, j), joissa i, j 1. Näi olle saadaa 1/8 7/24 7/24 7/24 P = 5/8 1/8 1/8 1/8 5/8 1/8 1/8 1/8 5/8 1/8 1/8 1/8 0 1/3 1/3 1/3 P 0 = 1 0 0 0 1 0 0 0, 1 0 0 0 1/4 1/4 1/4 1/4 P 1 = 1/4 1/4 1/4 1/4 1/4 1/4 1/4 1/4. 1/4 1/4 1/4 1/4, 2 / 6

Matematiika ja systeemiaalyysi laitos Tapauksessa c = 0 siirtymäkaavio o sama kui kohdassa (a) piirretty verkko (sopivilla paioilla). Muutoi siirtymämatriisi o täydellie suuistettu eljä solmu verkko (sopivilla paioilla). Olkoo (X t ) t 0 siirtymämatriisi P 1 kuvaama Markov-ketju, eli tapaus c = 1. Tällöi siis P(X t+1 = i X t = j) = 1/4 kaikilla i, j, t. Toisi saoe (X t ) t 0 ovat riippumattomia ja tasajakautueita joukolla {1, 2, 3, 4}. (d) Oletetaa, että c (0, 1). Mikä o todeäköisyys että solmusta 1 käyistyvä ketju löydetää yhde ajahetke kuluttua solmusta 1? Ratkaisu. Solmusta 1 käyistyvä ketju löydetää yhde ajahetke kuluttua solmusta 1 todeäköisyydellä P c (1, 1) = 1 c + (1 c) G(1, 1) k=1 G(1, k) = 1 c + (1 c) 0 = 1 c. (e) Etä kahde ajahetke kuluttua? Ratkaisu. Laskettava todeäköisyys o P 2 c (1, 1), eli P 2 c (1, 1) = P c (1, s)p c (s, 1) s=1 = (P c (1, 1)) 2 + = ( 1 c)2 + = c2 2 + = k=2 [ ] [ ] 1 c + (1 c) G(1, s) 1 k=1 G(1, k) c + (1 c) G(s, 1) k=1 G(s, k) [ 1 c + (1 c) 1 1 ] [ + c c k=2 [ c ( 1) c + c2. ] [ ] 1 c + (1 c)1 1 ] ( 1) Kotitehtävät (palautettava kirjallisia ti 19.9. klo 10:15 meessä) 1B2 Syyskuu säätilaa pääkaupukiseudulla mallietaa tila-avaruude S = {1, 2, 3} diskreettiaikaisella Markov-ketjulla, jossa 1 = sateista, 2 = pilvistä ja 3 = aurikoista, ja siirtymämatriisi o 0.2 0.7 0.1 P = 0.2 0.7 0.1. 0.1 0.5 0.4 3 / 6

Matematiika ja systeemiaalyysi laitos (a) Jos huomea o pilvistä, ii millä todeäköisyydellä myös ylihuomea o pilvistä? Etä ylihuomista seuraavaa päivää? Ratkaisu. (Leskelä, luvut 2.3 2.4) Tässä tapauksessa merkitää huomise säätilaa X 0 = 2. Todeäköisyys, että ylihuomea (X 1 ) o pilvistä o P(X 1 = 2 X 0 = 2) = P (2, 2) = 0.7. Toisaalta, todeäköisyys, että ylihuomista seuraavaa päivää (X 2 ) o pilvistä o P(X 2 = 2 X 0 = 2) = P 2 (2, 2) = 0.68. Viimeie tulos saadaa matriisista 0.19 0.68 0.13 P 2 = 0.19 0.68 0.13. 0.16 0.62 0.22 (b) Jos esi suutaia o aurikoista, ii millä todeäköisyydellä suutaita seuraa peräkkäi vähitää eljä aurikoista päivää? Ratkaisu. Tässä tapauksessa X 0 = 3. Kysytty t o P(X 4 = 3, X 3 = 3, X 2 = 3, X 1 = 3 X 0 = 3). Tässä vaiheessa voidaa jo ähdä otsalla, että haluttu t o vastaavie siirtymätodeäköisyyksie tulo P(X 4 = 3, X 3 = 3, X 2 = 3, X 1 = 3 X 0 = 3) = P (3, 3) 4 = 0.0256. Perustellaa kuiteki kerra elämässä tämä Markov-ketju määritelmä kautta: käytettää vuorotelle ehdollise todeäköisyyde kaavaa P(C B A) = P(B A)P(C A B) sekä Markov-omiaisuutta, jolloi saadaa P(X 4 = 3, X 3 = 3, X 2 = 3, X 1 = 3 X 0 = 3) = P(X 3 = 3, X 2 = 3, X 1 = 3 X 0 = 3)P(X 4 = 3 X 3 = 3, X 2 = 3, X 1 = 3, X 0 = 3) = P(X 3 = 3, X 2 = 3, X 1 = 3 X 0 = 3)P (3, 3) = P(X 2 = 3, X 1 = 3 X 0 = 3)P(X 3 = 3 X 2 = 3, X 1 = 3, X 0 = 3)P (3, 3) = P(X 2 = 3, X 1 = 3 X 0 = 3)P (3, 3) 2 = P(X 1 = 3 X 0 = 3)P(X 2 = 3 X 1 = 3, X 0 = 3)P (3, 3) 2 = P (3, 3)P (3, 3)P (3, 3) 2 = P (3, 3) 4 = 0.0256. (c) Laske viiko 38 (18.9.2017 24.9.2017) lauatai ja suutai säätiloje jakaumat, ku oletetaa, että kyseise viiko maaataia o pilvistä. Kumpaa viikolopu päivää sataa todeäköisimmi? 4 / 6

Matematiika ja systeemiaalyysi laitos Ratkaisu. Merkitää X 0 = 2 sitä, että kyseise viiko maaataia o pilvistä. Näi olle alkutilajakauma o µ 0 = [0 1 0]. Kysytyt tilajakaumat ovat µ 5 = [P(X 5 = 1) P(X 5 = 2) P(X 5 = 3)], µ 6 = [P(X 6 = 1) P(X 6 = 2) P(X 6 = 3)]. Tietokoee avulla saadaa 0.1858 0.6717 0.1425 P 5 = 0.1858 0.6717 0.1425, 0.1850 0.6700 0.1449 0.1857 0.6715 0.1428 P 6 = 0.1857 0.6715 0.1428. 0.1855 0.6710 0.1435 Tästä ähdää, että µ 5 = µ 0 P 5 = [0.1858 0.6717 0.1425], µ 6 = µ 0 P 6 = [0.1857 0.6715 0.1428]. Huomaa, että µ 5 (1) > µ 6 (1), jote lauataia sataa todeäköisimmi. (Voidaa saoa, että lauataia sekä suutaia sataa melkei samalla todeäköisyydellä) Lisäys. Erityisesti matriisi P 6 kaikki rivit ovat lähes samat. Näi olle käytäössä riippumatta maaatai säätilasta suutaia paistaa t:llä 0.1857, o pilvistä t:llä 0.6715 ja sataa t:llä 0.1428. Likimai samat rivit saadaa myös P 7 :lle, P 8 :lle je. Säämalli siis uohtaa alkutilasa viikossa. Vastaava jakauma [0.1857 0.6715 0.1428] o k.o. Markov-ketju alkutilasta riippumato rajajakauma ja kurssi seuraava aihe. Rajajakauma voidaa myös tulkita syyskuu pitkä aikaväli sääkeskiarvoa. 1B3 Tarkastellaa seuraavaa yksikertaista geeie periytyvyysmallia. Oletetaa, että yksilö tiety piirtee määrää geeipari, joka kumpiki osae voi olla kahta mahdollista alleelia, A tai a. Mahdolliset yhdistelmät eli geotyypit ovat siis AA (domioiva homotsygootti), Aa (heterotsygootti 1 ) ja aa (resessiivie homotsygootti). Seurataa yhde domioivaa homotsygoottia geotyyppiä AA oleva yksilö jälkeläisiä kymmeessä sukupolvessa. Oletetaa, että tämä yksilö saa jälkeläise heterotsygooti (Aa) yksilö kassa, tämä jälkeläie saa edellee jälkeläise heterotsygooti (Aa) yksilö kassa, ja ii edellee kymmeetee sukupolvee asti. Periöllisyydestä tiedetää seuraavaa. Geotyyppie AA ja Aa vahempie jälkeläie o todeäköisyydellä 1 geotyyppiä 2 AA, muute Aa. Geotyyppie aa ja Aa vahempie jälkeläie o todeäköisyydellä 1 2 geotyyppiä aa, muute Aa. Kahde geotyyppiä Aa oleva vahemma jälkeläie o todeäköisyydellä 1 geotyyppiä AA, todeäköisyydellä 1 geotyyppiä Aa ja todeäköisyydellä 1 geotyyppiä aa. 4 2 4 1 Yhdistelmä aa geeettisesti ekvivaletti yhdistelmä Aa kassa, jote emme erottele äitä. 5 / 6

Matematiika ja systeemiaalyysi laitos (a) Muodosta ylläoleva perusteella tilajouko {AA, Aa, aa} Markov-ketju siirtymämatriisi, joka kuvaa jälkeläiste geotyyppejä sukupolvittai. Ratkaisu. Tilajouko {AA, Aa, aa} Markov-ketju siirtymämatriisi sekä siirtymäkaavio ovat 0 P = 1/4 1/4. 0 AA Aa aa 1/4 (b) Laske malli esiityvyysmatriisi M 10. Ratkaisu. (Leskelä, luku 2.5) Tietokoee avulla saadaa 10 M 10 = s=0 P s 1/4 = I + P + P 2 + + P 10 3.9995 5.0000 2.0005 = 2.5000 6.0000 2.5000. 2.0005 5.0000 3.9995 (c) Selvitä esiityvyysmatriisi avulla odotusarvo sille, kuika moi domioiva homotsygooti (AA) yksilö jälkeläie kymmeetee sukupolvee asti o resessiivistä homotsygoottia tyyppiä (aa). Ratkaisu. Tila aa esiityvyys aikavälillä [0, 10] o Tästä ähdää, että 10 N aa (10) = 1(X s = aa). s=0 E(N aa (10) X 0 = AA) = M 10 (AA, aa) = 2.0005. Lisäys. Tämä tehtävä malli o yksikertaistettu sikäli, että siiä tutkitaa vai yhtä geeiä ja tutkitu lija ulkopuolie geotyyppi o oletettu vakioksi Aa. Periytyvyyttä mallietaa kuiteki todellisuudessaki samahekisiä satuaisprosesseia. 6 / 6