VAKOLAN TIEDOTE 8/69. Eräitä tietoja Maaningan ja Nuijamacin konepankeista

VAKOLAN TIEDOTE 8/69 A. REINIKAINEN Eräitä tietoja Maaningan ja Nuijamacin konepankeista kahdelta ensimmäiseltä toimintavuodelta 967 ja 968 VAKOLA Rukkila ACY Helsinki Helsinki 3 6 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKON EIDEN TUTKIMUSLAITOS ERIPAINOS KONEVIESTISTÄ n:o 3/69

3 Pienillä yleensä liian monipuolista tuotantoa harjoit tavilla maatiloillamme on samanaikaisesti sekä liikaa että liian vähän koneita Liian vähän sen vuoksi että kaikkia töitä ja tuotannon vaiheita ei ole voitu koneellistaa. Tähän on mahdollisuus yhteistyön turvin. Tärkeimmät kausityöt on pyrittävä suorittamaan yhteistyö hän turvautuen tehokkaiden erikoiskoneiden avulla. Aikusanat Yhteistoiminnan avulla voidaan parantaa maa ja metsätalouden kannattavuutta sekä näissä elinkeinoissa työskentelevän väestön sosiaalisia oloja. Konepankki on eräs niistä uusista tilojen keskeisen yhteistoiminnan muodoista jotka viime vuosina ovat tulleet suosituiksi erityisesti LänsiSaksassa ja muutamissa muissakin maissa. Maahamme on perustettu vuodesta 966 lähtien länsisaksalaisen esikuvan mukaan joitakin konepankkeja. Vanhimpiin näistä kuuluvat Maaningan ja Nuijamaan konepankit. Niiden toiminnasta on tässä selostuksessa eräitä tietoja. Konepankin toiminta on suunniteltua ja sääntöjen mukaista naapuriapua Jäsenet valitsevat ulkopuolisen toiminnanjohtajan eli pankinjohtajan". jolle he kirjallisesti ilmoittavat pintaalansa tuotannon suuntansa työvoimansa ja kalustonsa tarkoin eritellen sekä samalla arvioiden mitä kalustoa ja työvoimaa heillä on ja minkä verran yli oman tarpeen ja mistä heillä on ja minkä verran (ha tai tuntia vuodessa) puutetta Toiminnanjohtaja tekee jäsenti loista ja kalustosta kortistot. Jäsenet voivat puhelimitse tilata työapua toiminnanjohtajalta Joka kään tyy sellaisen jäsenen puoleen minkä arvioi voivan kyseisen työn suorittaa Työn päätyttyä työn suorittaja täyttää työpaikalla lomakkeen pyytää siihen työn vastaanottajan kuittauksen ja lähettää siitä yhden kappaleen toiminnanjohtajalle joka sovitun rahalaitoksen välityksellä suorituttaa työn tekijälle korvauksen tilisiirtona työn vastaanottajalta Eri töistä perittävät korvaukset sovitaan vuosittain jäsen kokouksessa. Kalusto on kunkin jäsenen yksityisessä omistuksessa ja hoidossa Konepankin toiminta on täysin vapaaehtoista mutta järjestettyä ja tiettyihin sääntöihin sovitettua naapuriapua. Konepankin avulla saadaan poistetuksi pahimmat järjestämättömän naapuriavun esteet keneltä kysyä ja paljonko maksaa? Tämän tutkimuksen yhteydessä on laadittu ehdotukset konepankkien säännöiksi työkorvauksiksi sekä toiminnassa tarvittaviksi kaavakkeiksi ja korteiksi (ilmoittautumis. työavun varausja työkuittikaavakkeet sekä tila kone ja tilikortit) Näitä voidaan tilata maatalouskoneiden tutkimuslaitokselta. Tilojen keskeisen yhteistoiminnan tutkimista varten on saatu valtion maatalousmetsätieteelliseltä toimikunnalta apuraha. Tietoja Maaningan ja Nuijamaan konepankeista vuosilta 967 ja 968 Molemmat konepankit perustettiin viljelijäin aloitteesta sen jäl keen kun heidän pyynnöstään maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen edustajat olivat käyneet selostamassa tätä yhteistyön muotoa. Myös Maatalousseurojen Keskusliiton konevaliokunta yhteistyössä Keskusmetsälautakunta Tapion kanssa on toiminut joidenkin konepankkien perustamisvaiheessa ohjaavana elimenä samoin ruotsinkieliset neuvontajärjestöt. Tuloksia on vasta noin parilta toimintavuodelta. Niiden perusteella ei voida vielä tehdä johtopäätöksiä toimintamuodon elinkelpoisuudesta ja soveltumisesta oloihimme. Tulokset osoittavat enintään vain joitakin ilmiöitä mitä tällaisen toiminnan perustamisvaiheessa voi tulla esille. Arviointeja toiminnan edullisuudesta voidaan tehdä vasta sitten kun on muutaman vuoden kuluessa saavutettu tämän naapuriavun tärkeimmät tavoitteet kuten ) konepääoman väheneminen ja muuttuminen monista pienistä yksiköistä vähemmäksi suuriksi ja tehokkaiksi 2) viljelijäin erikoistuminen eri tehtäviin 3) tehokkaiden työryhmien ja koneketjujen muodostuminen etenkin tärkeimpien kausitöiden suorittamiseksi ) tilojen keskeinen tuotannon yhteissuunnittelu erikoistuminen ja työnjako 5) yhteisostot myynnit ja huollot 6) loma ja sairasapu jne. Eräitä yleistietoja Maaningan pitäjän maatilataloudesta Maaningan maamiesseura suoritti kesällä 968 haastattelun 29 tilalla eli suunnilleen pitäjän joka toisella yli 5 peltohehtaarin tilalla. PellervoSeuran Markkinatutkimuslaitos laati haastattelukaavakkeen ja suoritti tulosten käsittelyn Maatalouskoneiden tutkimuslaitos osallistui haastattelun suunnitteluun ja kaavakkeen laadintaan erityisesti koneiden ja laitteiden sekä tilojen keskeisen yhteistoiminnan osalta. Haastattelu koski lähinnä tuotannon suuntaa tuotantovälineitä väestöä sekä suhtautumista neuvontaan ja keskinäiseen yhteistyöhön. Seuraavassa esitetään eräitä tämän haastattelun tuloksia. Tilat Haastattelun piirissä olleet 29 tilaa jakautuivat peltoalan mukaan eri suuruusluokkiin seuraavasti: Peltoa ha alle alle 5 5 alle 2 2 alle 3 yli 3 2 32 2 Keskipeltoala oli 27 ha Pelloista oli 78 olo salaojittamatta. Kiinnostus salaojitusta kohtaan on ollut heikkoa ja osoitti

esim. vuonna 967 taantumista. Peltoala oli 96luvulla säilynyt ennallaan 6 /:a tiloista lisääntynyt raivaamalla 33 Alla ostamalla 2 /:a sekä vuokraamalla tai muuten 3 Alla. Keskimäärin peltoala oli lisääntynyt kuitenkin vain 3 ha millä ei ole juuri mitään käytännöllistä merkitystä. Mielenkiintoista on todeta että 5 ta viljelijöistä ei ollut kiinnostunut peltoälan lisäämisestä pääasiassa työvoiman puutteen ( pros.) vanhuuden (28 pros.) ja sopivan maan puuttumisen (7 pros.) vuoksi. Peltoalan lisäämisestä klinnostuneista (6 %) viljelijöistä 25 olo toivoi voivansa raivata 9 VO ostaa ja 2 % vuokrata lisää peltoa Tilojen metsäalat jakautuivat seuraavasti Metsää ha / alle 3 3 alle 5 5 alle yli 6 3 3 7 Tilojen tärkeimmät tuotannon alat selviävät seuraavasta. Tärkein Toiseksi tärkein tulolähde % :a tiloista Maito 86 Metsä 5 33 Naudan liha 32 Leipävilja 3 6 Sian liha Kanan munat Perunat 3 Erikoisviljely Sivuansiot 3 8 Muut 5 Tilojensa tulevaisuudesta 3 / viljelijöistä oli sitä mieltä että perillinen jatkaa 6 % arveli tilan tulevan myytäväksi ja 6 oli asiasta epävarma. Tulevaksi isännäksi ajatelluista pojista n. 2/3 halusi jatkaa tilan oitoa isänsä jälkeen. Viljelijäperheet ja vieras työvoima Viljelijöiden ikä oli keskimäärin n. 9 vuotta jakautuen seuraavasti: Ikä v. % tiloista alle 35 5 35 2 55 3 556 2 65 ja yli Nykyiset omistajat ovat hallinneet tilojaan keskimäärin n. 7 vuotta. Lapsia oli keskimäärin 33. Noin 7 Volla tiloista ei ollut yli 5 vuotiaita lapsia lainkaan töissä kotona. Noin 3 % :a tiloista ei ollut lainkaan vierasta työvoimaa ja n. 5 Alla vain tilapäisesti peltotöissä. Vakituisesti vierasta työvoimaa oli peltotöissä 5 %:a ja karjatöissä 2 totta. Rakennukset Kotieläin ja asuinrakennukset jakautuivat rakentamisvuoden mukaisesti seuraavasti. Rakentamis Kotiel. Asuinravuosi rakenn. % kenn.% ennerr 9 29 2 99 9 2 9559 32 26 96 ja jälkeen 6 2 ei kotiel. rakenn. Puu oli rakennusaineena 56 tai kivi /:ssa rakennuksista. Lihotussikoja kpl 2 7 2 3 6 75 2 69 5 ja yli Kanoja kpl 55 alle 5 2 2 259 6 599 9 299 3 5 ja yli Kahden seuraavan vuoden suunnitelmista tai arvioista lypsylehmien pidon suhteen saatiin seuraava tulos. Volla tiloista Lopetetaan nautakarja 2 Vähennetään lehmää tai enemmän 3 lehmää 2 lehmää 2 lehmä Pidetään lehmämäärä ennallaan 3 Lisätään lehmä 6 2 lehmää 8 3 lehmää 9 lehmää 5 5 lehmää tai enemmän 6 Ei osannut sanoa 6 vuoden aikana. Vähentämistä suunniteltiin 7 %:a tiloista ja lisäämistä Alla. Lisäyspyrkimys on selvin lehmän ja sitä suu Koneet ja laitteet Kone ja laite Traktori Leikkuupuimuri Kotieläimet Niittosilppuri Kasvinsuojeluruisku Karjatiloilta oli keskimäärin 63 Pellon sadetuslaite lehmää. Tilat jakautuivat kotieläinten suhteen seuraavasti. siilo Koneet]. viljankuivuri lava Lehmiä kpl Alla tiloista säkki 6 kylmäilma 3 6 Lypsykone 6 3 Koneellinen maidon jäähdytys 7 9 22 Tuorerehusäiliö 2 Lietelantajärjestelmä 5 ja yli Koneellinen lannanpoisto Moottorisaha Puutavaran juontolaite tms. Hevosia kpl % :a tiloista Kuormaauto 3 Henkilö tai pakettiauto 55 Mopedi 2 Valovirta 3 ja yli Voimavirta Polttonestesäiliö Ennakoita kpl Vesijohto as.raken. Vesijohto karjaraken. 9 Likaviemäri as.raken. Keskuslämmitys 2;3 3 Sähkö tai kaasuliesi ja yli 3 Pyykir.pesukone Astianpesukone Jääkaappi Pakastekaappi Mankeli tai silityskone Pölynimuri Televisio ') Koko maan* keskiarvoihin kuuluvat vain 5 peltohehtaaria suuremmat tilat. Tiedot ovat pää asiassa vuodelta 967. Koko maa Kasvi Vehnä Ruis Peruna Juurikasvit Peltoviljely Tuorerehua tehtiin /3:a tiloista. Noin 3 olo viljelijöistä ostaa yleensä heiniä. Kuivikkeita ei käytetä n. 5 %:Ila tiloista. Neuvonta Maaningalta on toiminut maamiesseuran yhteydessä n. 8 vuotta neuvontaosasto jota hoitaa erityinen neuvoja. Neuvontaosas rempien karjojen osalta. Vähentämistä suunnitellaan eniten 2 lehmän karjojen osalta. % :a tiloista Maaningan tutki Koko maassa') mustiloilla 66 5 9 2 3 33 5 2 2 5 33 35 23 37 28 3 66 28 39 67 6 7 6 88 8 62 2 7 62 7 2 59 ta koskevien tietojen saanti on erittäin vaikeaa koska viime maatalouslaskennasta on kulunut vuotta. % :a tiloista ei viljellä vain omaan myyntiin tarpeeseen 56 35 9 52 36 2 95 5 7 52 tossa on 57 jäsentä joiden peltoala on yhteensä 7 ha. olo viljelijöistä Maanviljelysseuran tai pienviljelijäjärjestön jäseninä 65 Oman neuvontaosaston jäseninä 5 Metsänhoitoyhdistyksen jäseninä 2 Viljelijöistä käynyt /o neuvontatilaisuuksissa yleensä vuosittain 25 22 6 3 Tämän suunnitelman mukaan Neuvoja käynyt 2 viime vuoden lehmien määrässä tapahtuisi 73 aikana % :a tiloista 5 2 5 5 pros. lisäys kahden seuraavan "cts c.!3 C i ki co i) o C. =

viljelijöistä piti tarpeellisena 3/ Maatalousneuvontaa 9 Koetoimintaa 8 Tilakohtaista neuvontaa 79 Metsätalousneuvontaa 8 Viljely Ruokintasuunnitelmat laatii Vo:ssa tapauksista Viljelijä itse 82 72 Neuvoja tai tarkkailukarjakko 2 2 Viljavuustutkimus (yleensä myös boori ja kupari) on tehty 5 %:a tiloista osa jo uusintana. Boorin puute on jokseenkin säännöllinen kuparin puute harvinainen Metsänhoitosuunnitelma on tehty 28 Volla tiloista. Erikoistumista piti 63 % viljelijöistä tarpeellisena. käytetään Volla tiloista Rikkakasvien ruiskutteita viljoille 63 perunalle juurikasveille muille kasveille 2 CCCkorrenvahvistinta 7 CCC:tä käytetään melko yleisesti nimenomaan kevätvehnää viljelevillä tiloilla. Viljelyä eniten haittaavista tekijöistä saatiin seuraava yhteenveto. Liika märkyys Avoojat Kivisyys Liika kuivuus Hallaisuus Epäsäännölliset peltokuviot Huonot tiet pitkät matkat Koneiden ja työvoiman puute Muut seikat Ei mitään haittoja Yhteistoiminta Koneiden yhteiskäytöstä oltiin seuraavaa mieltä. / viljelijäistä Hyvä mutta vaikea Käy päinsä joidenkin koneiden ja joidenkin naapureiden puitteissa 22 Ei ole edullista 8 Hyvä ja kannatettava ajatus Taloudellinen keino 5 Ei mielipidettä 3 Viljelijöistä 8 % piti tilojen välistä työapua tarpeellisena. Naapuriapuun turvautui seuraavissa töissä viljelijöistä. Työ Viljan korjuu 65 Viljan kuivaus Perunan korjuu 35 Heinän niitto ja pöyhintä 28 % Kyntö 2 27 Äestys 2 9 Rikkaruohoruiskutus 2 7 Teiden auraus 8 9 Perusparannustyät 8 7 lhmistyö yleensä 7 5 Tuorerehun korjuu Kuljetukset Kuormaus 9 5 Väkil. levitys 9 Kylvö ja istutus 8 Karjanlannan k vitys 7 Heinien ja olkien paalaus 5 Viljelijöitä jotka eivät missään töissä turvaudu naapurin apuun oli 2 /o. Lomautusapua piti tarpeellisena 69 % yhteisostoja 52 Vo ja yhteismyyntejä 8 % tiloista. Niissä tapauksissa joissa emännällä oli tilaisuus pitää lomaa sijaisena oli joku perheen jäsen 58 naapuri 26 lomaemäntä 7 muu palkattu apulainen 5 ei tarvittu sijaista Haastatelluista viljelijöistä oli 27 eli A Maaningan konepankin jäseniä. Kaikkien haastateltujen mielipide konepankeista jakautui seuraavasti. Hyvä ja kannatettava Ei kannatettava ei menesty 3 Ei ole tarpeeksi lähellä Ei selvää mielipidettä 2 Haastatelluista konepankin jäsenistä 2 (78 olo) oli erittäin tyytyväisiä konepankkiin 2 (7 %) mielestä asiaa on syytä vielä kehittää 2 (7 %) oli liian kaukana ( %) ei kannattanut ajatusta ja 2 (7 %):a oli muita mielipiteitä. Metsänomistajien kesken yhteistoimintaa piti tärkeänä 55 % viljelijöistä. Metsätöistä pidettiin tärkeimpinä seuraavia. Olo Raivaushakkuut 38 Kuivatus 3 Uudistustyöt 26 Lannoitus Muut työt 2 Ei mitään 8 Luoton tarve Luoton tarpeessa oli 6 % viljelijöistä. Luoton tarve eri tarkoituksiin jakautui seuraavasti. cv Talousrakennuksiin 7 Koneisiin ja laitteisiin Salaojitukseen 8 Asuin rakennukseen 7 Lisämaan ostamiseen 6 Uudisraivaukseen ym. peruspar. 6 Sisarosuuksien lunastamiseen 2 Eläinten ostoon 2 Muuhun MAANINGAN KONEPANKKI Tietoja jäsentiloista Konepankki perustettiin 29. 8. 66 maamiesseuran alaosastoksi. Jäsentiloja oli tällöin 26. Vuoden 967 lopulla jäseniä oli 38 ja 968 lopulla 2. Heistä oli 27:ä puhelin. Puhelimia on niukarilaisesti. Toimintaalueen laajuus on n. 2 km x 22 km. Tämän alueen pelloista yli 5 Vo kuuluu jäsentiloille. Liittymismaksu on 2 mk jäsentä kohden. Koneurakoijan liittymismaksu on 5 mk. Neuvontaosaston jäseniltä ei ole otettu Ilittymismaksua. Työavun välityspaikkio oli vuonna 967 5 olo sen jälkeen Vo; Tilan koko peltoa ha 5 6 5 62 225 263 3 Tiloja 967 968 kpl kpl vähintään mk ja enintään 5 mk. Jäsenten väliset suoratkin tilaukset ovat lähinnä vähäisissä töissä sallittuja. Niistäkin välityspallkkio on sama. Neuvontaosaston hoitaja toimii myös konepankin toiminnanjohtajana. Johtokuntaan kuuluu myös metsänhoidon neuvoja. Jäsenkokouksessa päätettyjä tyäkorvauksia voidaan vaikeissa oloissa korottaa työntekijän ja vastaanottajan keskinäisen sopimuksen mukaan. Suurehkon työn yhteydessä slirtymiskorvausta ei ole. Jos on pieni työ ja pitkä matka sikto.korvausta maksetaan täyden tuntihinnan mukaan mutta vain toiseen suuntaan. Jäsentilat jakautuivat peltoalan mukaan seuraavasti. Kussakin suuruusluokassa peltoa yhteensä ha Vo koko alasta 967 968 967 968 8 2 2 636 8 7 8 9 2 2 69 2 2 3 8 3 7 55 55 5 5 5 2 92 3 8 9 85 5 8 29 2 575 52 59 53 Tilat jakautuivat metsäalan mukaan seuraavasti. Metsää ha Tiloja kpl alle 3 2 3 3 alle 5 36 5 alle 9 23 yli Yhteensä 39 loci Tilojen peltoala on yhteensä 9 ha ja keskimäärin tilaa koh Kasvi Ohra Kevätvehnä Ruis Kaura Heinä Laidun Säilörehu milj. kg Peruna Nurmi ja perunaalat ovat lisääntymään päin. Ohraa viljel Lannoitteiden käyttö neuvontaosaston piirissä. Ravinne Käytetty 967 Typpi 8 59 Fosfori 58 57 Kali 7 Yhteensä 38 2 975 92 Lannoitteiden käyttö ja satotulokset ylittävät tuntuvasti Kuo den 22 ha sekä metsäala yhteensä 286 ha ja keskimäärin tilaa kohden 72 ha; ellei oteta yhtä metsähehtaarin tilaa huomioon vastaavasti 86 ha ja 6 ha. Metsäalat ovat verraten pienet. Neuvontaosaston (57 jäsentä 7 ha peltoa) piirissä joka antaa likimääräisen kuvan myös konepankin oloista sadot olivat vuosina 96768 seuraavat. Pintaala ha Sato kg/ha 967 967 968 286 2 26 6 265 25 6 85 7 79 285 26 26 55 9 57 27 ry 27 ry 3 2 265 lään selvästi enemmän kuin kauraa. kg/ha Vastaa lannoitteita kg/ha 968 967 968 Nos Psf K6 92 228 3 285 79 73 pion maanviljelysseuran keskimäärät.

Luettelo tärkeimmistä koneista joiden arvioidaan yleensä jouta Koneet Lukumäärä Traktoreita 25 Äkeitä Rivilannoittimia 5 Kylvölannoittimia Lumilinkoja 3 Etukuormaimia 2 Takakuormairnia 2 Karjanlannan levittimiä 8 Lietelantapumppuja Lietelantavaunuja 3 Peittauskoneita 3 Kylvökoneita 3 Perunanistutuskoneita 5 Kasvinsuojeluruiskuja Niittokoneita 8 Niittosilppureita 6 Luo'on paalaimia 2 Telamurskaimia Leikkuupuirnureita Perunannostokoneita Lämm in ilm akuivu raita 7 Viljanlajittelukoneita Lähiaikoina on suunniteltu hankittavaksi mm. tehokas kalkinle NUIJAMAAN KONEPANKKI Tietoja jäsentiloista Konepankki perustettiin 2.. 967 maamiesseuran alaosastoksi. Jäsentiiloja oli tällöin 2. Vuoden 967 lopulla jäseniä oli 8 ja vuoden 968 lopulla 92. Heistä oli 79:Iä puhelin. Puhelimia on runsaanlaisesti. Toimintaalueen laajuus on n km x2 km. Tämän alueen Tilan koko peltoa ha 5 6 5 62 225 263 3 Tiloja 967 968 kpl Olo kpl /o 2 2 3 3 22 27 25 27 3 38 3 37 9 2 2 23 3 5 5 3 3 3 2 25 3 35 <o Peltoa Maaningan konepankin 2 jäsentilan pelto ja metsäalat. Merkittyjen lisäksi on vielä seuraavat jäsenet: peltoa ha 65 85 7 33 metsää ha 65 25 sekä 2 urakoijaa. Tilojen keskikoko: peltoa 22 ha ja metsää 72 ha. van työapuun konepankin alueella. Huomautuksia Kaikki hankittu yht.toim. alettua Hankittu v. 969 I kärkiaura Yleisperävaunumallia Näistä tyhjövaunu Näistä autom. hankittu v. 69 Näistä 2 säil. hank. v. 67 kova ja löyhäpaalain Hankittu yht. toim. alettua Hankittu v. 968 Näistä suuri korjuukone hankittu v. 968 Siilomalleja esipuhdistimet vitin jos kalkin levityksen yhteishanke toteutuu. 6 pelloista n. 5 / kuuluu jäsentiloille ja n. 38% kaikista tiloista on jäseninä. Liittymismaksu on 5 mk jäsentä kohden Koneurakoijan liittymismaksu on sama. Työavun välityspalkkio on / enintään 2 mk. Jäsenten välisissä suorissa tilauksissa välityspalkkio on 2 olo. Suoria tilauksia on ollut n. 3.. /o. Jäsentilat jakautuivat peltoalan mukaan seuraavasti. Kussakin suuruusluokassa peltoa yhteensä ha olo koko alasta 967 968 967 968 9 3 8 289 6 7 3926 38 35 3 3358 3693 3 29 693 38 6 9 87 87 7 6 3 8 92 89 257 Tilat jakautuivat metsäalan mukaan seuraavasti. Metsää Tiloja alle 3 3 alle 5 5 alle yli Yhteensä 92 Tilojen peltoala on yhteensä 257 ha ja keskimäärin tilaa kohden 37 ha sekä metsäala yhteensä 335 ha ja keskimäärin iltaa kohden 36 ha. Luettelo jäsenillä olevista tärkeimmistä koneista. Niiden joutamisesta työapuun ei ole arviota. Koneet Tuloksia toiminnasta Naapuriapuun osallistuneiden Imi taulukosta tilojen määrä tutkimusvuosina käy Taulukko. Naapuriapuun osallistuneiden tilojen määrä. + saatu työapu annettu työapu Tilojen koko peltoha Lukumäärä Hankittu yhteistoim alettua Traktoreita 83 3 Kalkinlevittimiä Rivilannoittimia 5 Kylvölannoittimia 2 2 Kasvins.ruiskuja 2 Niittosilppureita 9 5 Leikkuupuimureita 2 5 Traktorikaivureita Maaninka 5 6 5 62 2 25 26 3 3 Jäsentiloja yhteensä kpl Eri kokoisten tilojen osallistu misessa naapuriapuun ei ole ainakaan vielä parin ensimmäisen toimintavuoden ajalta nähtävissä selvää säännönmukaisuutta. Tosin vuonna 967 Maaningalta näyttää siltä kuin monet pienistä tiloista olisivat erityisesti saaneet ja monet suurista sekä antaneet että saaneet työapua. Seuraavan vuoden' tuloksista ei voida enää tehdä yhtä selviä hakpl / vaintoja pienet tilat ovat kuitenkin jatkuvasti antaneet harvem 5 9 min työapua ja suurimmat osal 29 32 listuneet yhteistyöhön eniten. 5 6 Nuijamaalla taas suurimmat tl 3 3 lat ovat etenkin vuonna 968 osallistuneet naapuriapuun melko heikosti. Niitä on tosin hyvin vähän. Tarkasteltaessa suuruusluokkia 6 5 ja 62 ha joissa jäsentiloja on eniten voidaan kyllä todeta samantapaista suuntaa kuin Maaningallakin että pienet tilat ovat antaneet harvemmin 'ja saaneet enemmän työapua kuin suuret. Naapuriapuun osallistuminen sinänsä on Maaningalta ollut selvästi vilkkaampaa kuin Nuijamaalla. Kaikissa tapauksissa on hyvin selvästi todettavissa että työapua saaneita tiloja on tuntuvas 6 MM u.. Tiloista osallistui työapuun kpl 967 968 967 968 967 968 t ffiffiffi _. II. ' I!. L p MM I " _ Nl III mepuh.. NerdaRnk EININZEill. )5 3 ho Niujamaan konepankin 92 jäsentilan pelto ja metsäalat. Tilojen keskikoko: peltoa 37 ha ja metsää 36 ha. 8 8 3 2 38 2 9 9 3 7 33 7 3 3 3 2 33 67 33 5 3 3 75 75 8 2 3 3 3 2 2 5 5 9 9 8 82 9 8 Yhteensä 38 2 35 2 28 5 92 63 67 36 Nuilamaa 5 2 3 2 3 5 33 6 22 25 3 2 3 59 9 2 5 3 3 9 9 5 6 6 29 8 62 9 2 8 6 8 8 2 32 38 38 225 3 5 2 3 2 33 67 6 263 3 3 33 33 33 3 Yhteensä 8 92 5 22 39 22 56 27 2 2 ti enemmän kuin antaneita; koko tutkimusaineistossa edellisiä 6 ja jälkimmäisiä 36 / yhteistyöhön osallistuneista tiloista. Ero on ollut molemmissa konepankeissa jokseenkin sama; Maaningalta 62 ja 38 / ja Nuijamaalla 66 ja 3 Vo. Tämä osoittanee että nimenomaan samat tilat ja henkilöt ovat ikäänkuin koneenpitäjien tapaan eniten osallistuneet naapuriapuun. Tätä tukenevat osaksi myös taulukossa 2 esitetyt tulokset. Työaputuntien määrä ja jakautuminen Maaningalta vuonna 967 eri kokoisten tilojen kesken (taulukko 2) osoittaa että vaikka useammat pienistä tiloista ovat saaneet ja harvemmat antaneet työapua kuin suurista tiloista (taulukko ) pienet tilat ovat suorittaneet työapua määrällisesti eli työaputunteja sittenkin enemmän kuin suuret. jotka luonnostaan ovat saaneet työaputunteja enem män kuin antaneet Vuoden 968 tulos ei ole tässä suhteessa kuitenkaan samanlainen eikä Nuijamaan oloista voida tällaista havaintoa tehdä ollenkaan. Yhteistoimintaan osallistunutta tilaa kohden laskien saatuja työaputunteja on tuntuvasti vähemmän kuin annettuja. Myös tämä f

7 ' viittaa työavun suorituksen erikoistumiseen. Osallistuneiden tilojen antama työapu on myös niiden peltoheh Taulukko 3. Työaputunnil osallistuneiden tilojen peltoha kohden Maaningalla. Työaputunteja osallistuneiden tilojen peltoha kohden + saatu työapua annettu työapua Tilojen koko 967 968 peltoha erotus + erotus 6 6 92 9 9 + 5 2 33 2 6 6 + 62 7 35 8 3 78 225 22 2 + 6 8 263 5 3 +2 3 8 5 3 2 2. 5 7 2 Keskimäärin 8 2 6 3 9 6 Maaninka 28 75 6 Nuijamaa 25 Taulukko. Naapuriavun tunnit ja liikevaihdot yhteensä sekä jäsentä ja konepankin koko peltoalaa kohden Vuosi Maaninka 967 968 Nuijamaa 967 968 " Työnsuorituksia oli vuonna 967 seuraavasti: :CU. Työtunteja/v 79 37 67 59 c ai ö : 6 25 8 6 cu o _c o _c 8 2 57 7 Maaningalla on suoritettu työapua jäsentä ja pintaalaa kohden tuntuvasti enemmän mutta Nuijamaalla taas liikevaihto tuntia kohden on ollut suurempi johtuen pääasiassa leikkuupuinnin Tilojen koko Osall. peltoha tiloja yhteensä 967 Työaputunteja yhteensä taaria kohden ollut runsaampaa (n 6 tuntia enemmän) kuin saama (taulukko 3). Työnsuorituksia cn ) > 7969 3938 39 2877 jäs. kohden Liikevaihto mk/v o _c o 75 332 72 osall. tilaa kohden. C Työn keskihinta mk 3 35 26 28 o _c o.c 85 37 25 3 suuremmasta osuudesta. On mahdollista että maatalouden verotuksen muutos on aiheuttanut sen että toiminta on vuonna 968 ololut selvästi vähäisempää kuin edellisenä vuonna Taulukko 2. Työtuntien määrä ja jakautuminen + saatu työapua annettu työapua Osall. tiloja ± erotus + + Maaninka 5 6 8 3 92 29 27 2 73 2 5 9 3 26 33 7 7 62 3 86 6 + 22 29 6 2 225 3 3 6 6 +3 55 5 263 3 3 8 3 + 5 39 3 2 2 3 9 65 7 + 9 29 97 9 8 Yht ja keskim 35 2 79 79 5 73 28 5 Nuijamaa 5 2 2 52 3 52 3 6 3 2 226 +6 7 55 3 5 9 9 27 28 + 22 28 5 6 62 8 6 98 5 56 2 26 8 8 225 2 52 35 + 7 52 8 3 2 263 5 68 63 5 68 3 8 8 Yht. ja keskim 5 22 67 67 5 3 39 22 Vertailun vuoksi mainittakoon että kehittyneissä länsisaksalaisissa konepankeissa joissa on päätoiminen toiminnanjohtaja liikevaihto on usein n. mk/v jäsentä kohder ja sivutoimisen toiminnanjohtajan hoitamissa yrityksissä n. 5 mk/v. Hyvänä saavutuksena pidetään sitä että työapua suoritetaan 2...3 tuntia/ha/v ja jäsentä kohden 6...9 suoritusta vuodessa. Tässä valossa Maaningan ensimmäisen vuoden tuloksia voidaan pitää jokseenkin hyvinä Naapuriavun liikevaihto on Maaningalla etenkin vuonna 967 ollut pienempien tilojen osalta sekä koko tilaa että ha:a kohden ylijäämäinen ja suurempien osalta alijäämäinen. Etenkin suurimpien tilojen naapuriavun liikevaihto on ollut melkoinen myös ha.a kohden Samoin pienimpien tilojen antama työapu on ollut melko suuri. Taulukko 6. Yleisimmät työavun kohteet Maaninka Työ Vo kaiken työavun ajasta vuonna 967 Viljan kuivaus 87 Karjanlannan levitys 82 Etu ja takakuormaimen käyttö 78 Äestys ja jyräys 67 Kylvö ja istutus 67 vuonna 968 Perunannosto Siirtoajo Heinän pellolla paalaus 2 Karjanlannan levitys 95 6 7 6 57 72 756 968 Työaputunteja yhteensä + erotus 8 36 33 5 75 3 +39 76 +2 +2 +5 osall. tilaa kohden 2 7 3 36 8 29 8 36 33 26 9 37 37 37 69 2 6 +26 6" 3 + 38 25 29 +5 7 35 36 6 +2 7 5 6 + 2 5 22 3 3 3 2 2 2 59 523 5 2 Heinän niitto ja pöyhintä 68 Nuijamaa vuonna 967 Leikkuupuinti 362 Kaivurityöt 59 Kyntä Kasvinsuojelurdiskutus 8 Äestys ja jyräys 85 Nuijamaa vuonna 968 Leikkuupuinti 35 Kaivurityöt 66 Kasvinsuojeluruiskutus 98 Kylvö ja istutus 7 Niittosilppurilla ajo 7. Yleisimmät työavun kohteet ovat Maaningalla ja Nuijamaalla olleet aivan eri työt Maaningalla myös vuonna 968 aivan eri työt kuin vuonna 967. Nuijamaalla sen sijaan leikkuupuinti kaivurityö ja kasvinsuojeluruiskutus ovat olleet selvästi kärkipäässä molempina vuosina. Kasvinsuojeluruiskutuksissa pellolla paalauksessa leikkuupuinnissa viljan kuivatuksessa ja perunan nostossa pienet tilat ovat yleensä saaneet suuremmilta apua. Tilan koon vaikutus ei ole kuitenkaan ratkaiseva ei toiminnan alussa eikä myöhemminkään koska erikoistumista voi tapahtua tilan koosta riippumatta monilla tuotannon aloilla sekä monien töiden ja koneiden hankinnan suhteen. Yhteishankintoja on pidetty edullisina sekä ostajille että myyjille tosin ostajien arvioinnin mukaan. Niiden uskotaan jatkuvasti yleistyvän. Yhteismyyntejä ei ole suoritettu. PÄÄTELMIÄ Parin vuoden kokemusten perusteella ei konepankkien toiminnasta voida paljonkaan tehdä päätelmiä etenkin kun maatalouden verotuksen muutoksen voidaan katsoa häirinneen melkoisesti toivottavasti tilapäisesti tilojen keskeistä yhteistoimintaa. Seuraavassa esitettävät ajatukset perustuvat osaksi eräisiin muihinkin maassamme toimintansa aloittaneisiin konepankkeihin liittyviin kokemuksiin sekä vähäiseltä osalta myös LänsiSaksasta parin viime vuoden aikana saatuihin joihinkin uusiin kokemuksiin ja tietoihin. Sopivan ja pystyvän toiminnanjohtajan löytäminen on tärkein onnistumisen edellytys. Se on usein vaikeaa. On mahdollista tätä tukevat nimenomaan Saksan kokemukset että pienehkö alle 5 jäsenen yritys voi toimia ilman toiminnan

8 Vuosi Tavara Taulukko 7. Yhteishankinnat. Monelleko tilalle kg Määrä litr. Maaninka 967 Kasvinsuojeluaineita 2 968 7 695 535 968 Polttoöljyjä 8 6382 78 Nuijamaa 967 Trakt. peräv. valosarjoja 39 26 967 Kalkkikivijauh. 868 583 967 Kasvinsuojeluaineita 52 88 266 968 Kalkkikivijauh. 7 3988 73 968 Kasvinsuoj. aineita 6 685 2698 968 Polttoöljyä 36 6329 9877 johtajaakin (ja työnvälityskuluja) pelkästään jäsenkokousten ja johtokunnan ohjaamana. Tällöin työtilaukset tapahtuvat suoraan jäsenten kesken. Johtokunnan puheenjohtajan on oltava pätevä ja toimelias. Johtokunta voi ylläpitää kaikkein välttämättömintä tilastoa ja kortistoa ja rahalaitokset joiden kautta korvaukset suoritetaan voivat laatia maksutapahtumista määräajoin yhdistelmät. Tätä toimintamuotoa olisi pienissä puitteissa kokeiltava ehkä meidänkin oloissamme. Sopivan toiminnanjohtajan puuttumisen ohella voi olla muitakin paikallisia syitä ja edellytysten puutteita jotka estävät tehokkaimman ja pisimmälle kehitetyn konepankkimuodon aikaansaamisen. Näin on asia usein yksinkertaisesti siitä syystä että viljelijät eivät ole tottuneet minkäänlaiseen keskinäiseen yhteistoimintaan. Tällaisissakin oloissa em. yksinkertaisella toimintamuodolla voi kuitenkin olla onnistumisen mahdollisuuksia. Seuraava askel voisi olla pienehkö kyläpankki missä on kunniavirkaisen puheenjohtajan lisäksi sivutoiminen toiminnanjohtaja joka saa palkkiokseen esim. 3/ työkorvausmaksuista. Jos kyläpankin syntymiseen esim harvan asutuksen vuoksi ei näytä olevan mahdollisuuksia voi olla järkevää perustaa suurempipiirinen konepankki jossa puheenjohtajan lisäksi on paikallisia esimiehiä. Tällainen yritys voi aikanaan kehittyä suurpankiksi varsinaisine toim innanjohtajineen. Pienet konepankit voidaan ryhrrrittää esim seuraaviin kolmeen luokkaan joissa kaikissa on kunniavirkainen toiminnanjohtaja. Korvaukset töistä makse mk taan suoraan paikkakunnan rahalaitoksen kautta. Puhelinta ei jäsentiloille välttämättä vaadita. Pienimmän pankin jäsenmäärä voi olla 5... Tilat ovat lähekkäin. Kullakin on yleensä vain yksi iso kone mutta riittävän tehokas kaikille käytettäväksi. Välityspalkkiota ei ole koska toiminta tapahtuu suoraan tilojen kesken. Epäkohdat: suuri keskinäinen riippuvuus rajoitettu konevalikoima koneiden hankinta ja käyttö suunniteltava kiinteässä yhteistyössä vaikea saada tomittajaa edellyttää hyvää sopua keskinäistä luottamusta ja yhteistyöhalua. Näillä edellytyksillä toiminta voi olla hyvin tehokasta ja tarkoituksen mukaista. Jos jäseniä on enemmän esim....25 keskinäinen riippuvaisuus ja yhteissuunnittelun tarve vähenevät konevalikoilma kasvaa ja lomittajien saanti helpottuu. Jos edellisen kokoisessa yhtymässä toiminnanjohtajalle maksetaan esim. 3 /o korvaus liikevaihdosta hän pystyy sivutoimenaan melko hyvin hoitamaan ryhmän asioita ja olemaan yhteistyössä esim johonkin toiseen lähellä olevaan yhtymään josta voidaan tarvittaessa saada koneapua. Tämän tapaisten pienpankkien keskenään muodostama yhteistyöryhmä voi olla hyvin edullinen ja toimintakelpoinen. Se voi osapuilleen saavuttaa tärkeimmät suurpankin edut. Konepankki asettaa toiminnanjohtajalleen melko suuret vaatimukset. Hänen on oltava maatilatalouden tuntija liikemies teknikko opettaja organisaattori ja psykologi. Olisi eduksi jos konepankki voisi olla niin suuri että tämä toimi voisi olla päätoimi. On todennäköistä että toiminnanjohtajia varten on järjestettävä erityisiä kursseja. Toiminnanjohtajan on kiinteästi seurattava alan kehitystä suoritettava neuvontatyötä ja oltava hyvässä yhteistyössä alueellaan yleisneuvonnan kanssa. Silloin kun on kysymys kehittyneestä ja kone ja työtekniikassa valistuneesta viljelijäkunnasta toiminnanjohtaja ei saa liiaksi puuttua asioiden ohjaukseen. Hänen päätehtävänsä on välittää koneita ja suunnitella tuotanto ja työtekniikan edelleen kehittämistä. Vähemmän kehittyneissä oloissa hänen on ohjattava itse toimintaa tehtävä.ehdotuksia koottava työketjuja jne. Toiminnanjohtajan tukena voi olla suppea neuvotteluelin. Erityisesti on korostettava että konepankin toimintaan kuuluu myös tuotannon kaikinpuolinen rationalisointi tai ainakin sen mahdolliseksi tekeminen.yhteishankinnat yhtenäiset tuotteet ja yhteismarkkinointi ovat usein helposti toteutettavissa. Konepankit voivat toimittaa myös sairaus ja lomaajan sijaisia. Jäsentilat voivat töiden ja kaluston suhteen erikoistua hyvinkin pitkälle ja hankkia tässä erikoispätevyyttä tarvitsematta välttämättä ainakaan vaarallisessa määrin tuotannossaan viljelmittäin yksipuolistua. Koneet voivat olla laadultaan parhaita suuria ja tehokkaita. Jokseenkin kaikki työt voidaan kannattavasti koneellistaa. Konepankin tarjoaman avun turvin voivat myös vuokramaan viljely ja tuotannon suunnan nopeatkin muutokset olla mahdollisia. Mahdollisimman perusteellinen töiden ennakolta suunnittelu on tärkeää sekä konepankin toiminnan että yleensä tilanhoidonkin kannalta. Edullinen on mm. sellainen menettely että esim. kunkin kuukauden 2 päivään mennessä jäsenet lähettävät vaikkapa erityistä kaavaketta käyttäen toiminnanjohtajalle arvionsa niistä seuraavan kuukauden töistä joissa tarvitsevat työapua esim. /3 kuukauden osille jaoiteltuina. Toiminnan varmistamiseksi on myös tärkeää että kiireisinä työkausina kuten touko ja korjuuaikaan ei suoriteta eikä pyydetä työapua sellaisiin vähemmän tärkeisiin töihin joita voidaan suorittaa myös hiljaisina kausina. Jos konepankissa on toiminnanjohtaja jäsenten välisiä suoria tilauksia joista on myös lähetettävä työilmoitus toiminnanjohtajalle ja maksettava sovittu / hyvitys voidaan suorittaa lähinnä silloin kun ne koskevat vain vähäisiä pikkutöitä ja tapahtuvat lähinnä hiljaisina kausina. Uusien koneiden hankinta on suoritettava perusteellisesti harkiten ja yhteisymmärryksessä koko jäsenplirin kanssa. Tärkeimpien sesonkikoneiden osalta voi olla edullista että kullakin jäsenellä on lähinnä yksi tällainen kone ja sille kuljettaja tahi sitten koko työketjun edellyttämä kalusto kuljettajineen. Vaikuttaa siltä että konepankin jäsenten piirissä ovat jo aikaisemmin toimineet koneyhtymät ja naapureitten välinen aikaisempi työapu ym. sopimustoiminta pyrkineet säilymään sellaisinaan ja konepankin välitystoiminnan ulkopuolella. Tämä on etenkin konepankin toiminnan alkuaikoina ehkä hyväkin. Ei liene syytä ainakaan hätiköiden lopettaa vanhaa elinkelpoiseksi osoittautunutta yhteistyötä vaikka näistä vanhoista yhtymistä ei yleensä joudettaisi tai haluttaisikaan laajempaan naapuriapuun. Sen sijaan ilnian välitystä tapahtuvissa suorissa työtilauksissa jos ne sallitaan olisi noudatettava niiden suhteen sovittua yhtenäistä menettelytapaa. Jotta maa ja metsätaloutemme voisivat elinkelpoisuuttaan parantaen jatkuvasti tuottaa niitä hyödykkeitä ja palveluksia mitä yhteiskunta niiltä odottaa on pyrittävä maataloudessa tuotannon määrän rajoittamiseen tuotantokustannusten alentamiseen tilojen suurentamiseen tilojen keskeiseen yhteistoimintaan tuotannolliseen erikoistumiseen metsätaloudessa tuotantokustannusten alentamiseen tilojen (yksiköiden) suurentamiseen tilojen keskeiseen yhteistoimintaan tuotannon lisäämiseen riittävän kantohintatason avulla aikaansaamaan työvoimalle kilpailukykyiset olot kehittämään metsien nnoninaiskäyttöä.

9 ( CM T T U) T ( + + ++ + U) U) ) T.. (.CD CSJ 2 CD CM CM CO C) T r CID CO CM OD eltoa he ) :3 5 t QD CO CD CM. CM CM CD t CO o +I++ I CV CO CM CO Y CO I cn CD CO t r cy cy ++ co T öavun ja kautuminen erikokoisille t iloille ( (.... _.... CD OD CO N. CO I CO f CO CD CD Cr' CM CO CV C) c 7 OD CM l.. CM CO ) 5 I r r CD UO N.. C > N C. N. CO CO._.c C n 2 o_ c ez CO N CM CO CD > CO C 3.8. I" CM cl" CN.I Cf>... 7 CO C Y.. 7 LO 'Cr ( LO 3... ) CM * ' II ';.:' ++++ I I co c a). as 3= CU cn CO CO CM ( ( ).= I CD CM CM CO CI. st. co. r c... ().) : " >..... CO CO Cl N. ( ( Y CCI M T OD CO ). N c CO CO CO CO ::_.J w 75 + + + + I I n '8 LO ) CO 3 C l LO.) 3 I N.c.. cn cn.. C I's CO N. CO 7 = CU 5 '' o CU..= CO ts. CD CV VD C. F CM CO CD ) T ml.'? I T. CM. ct CO CM cn... o E ei en CO CD CD ( ( T CV OD r CO I. + cn o co c» r CM r ) ) ts :c) CM CM CO CO CO C) CO N CD ct CD C) r CD N CD CD CO CM cn CM r CM C) CO C) y CO CO M C) (/) CO CD CO CO CO CD CO ( ) c) ) co. 7) CO ) CO Lo Työavun a kautuminen erikokoisille t iloille (peltoa ha)... 5 6......5 E...2 2...25 2E...3 3... kaiken Yhteens suoritetun ä( ajasta tuntia s : :._ ":` '.. `.'...r.. g.. EN.2 :`L` ä E. '". j. "S '(.. '... ':. "= :I'.. '; ir..: C.2 c:.'?'. g ' 'f ' 7 '.2 ';? 2 "s _ Ln o co CD CO T QD T CM CM ).. '.3.3.?.. ' _ 7:..... N ; 2!. i

7. _..... : :... _. ".......; 7.. 7.' I co m I t.r 3 c TYöavun jakautuminen enikokoisille tiloille (peltoa he )...5 I 6.... 5 6...2 I 2...25 26... 3 _ e. m u 'ici 7' % '. ''....2 u n..... ON I. '!;. :. m : a a

Simonpaino Oy Helsinki 369