Mistä rahat Helsingin investointeihin? Talouden toimintaympäristö 26.9.2013 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Kunnalla on menonsa - Toimintamenot toimialoittain, 4 539 Sosiaaliaali- ja terveysvirasto 46 % 2095 Varhaiskasvatusvirasto 8% 355 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi 7 % 308 milj. Opetusvirasto 14% 636 Tuet hallintokunnille 12 Kaupunginjohtajan toimiala 3 % 139 milj. euroa Rakennus- ja ympäristötoimi 15 % 666 Muu sivistys- ja henkilöstötoimi 7 % 327 vuonna 2013 Menojen kattamiseksi kerättävä vastaavat tulot - Tulot tuloryhmittäin, 4 610 Kunnallisvero 52 % Valmistus omaan käyttöön 3 % Muut toimintatulot 1 % Vuokratulot 14 % Osuus yhteisöveron tuotosta 6 % Kiinteistövero 4 % Valtionosuudet 6 % Rahoitustulot 3 % Myyntitulot 5 % Maksutulot 4 % Tuet ja avustukset 2 % vuonna 2013 Keskeinen osa kunnan tuloista on riippuvaisia yleisestä kansantalouden kehityksestä Siksi kunnissakin on keskityttävä kansantalouden näkymiin 3
Suomen kokonaistuotanto on ollut laskussa pitkään Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2013 ja 2014 Viime kuukausina kasvuennuste on tullut alaspäin kevään ennusteista Tehtyjen työtuntien kehitys (neljännesvuosittain, vertailuajankohta 2008/I = 100, liukuva vuosikeskiarvo) Jää nähtäväksi kuinka kestävää kasvu on Helsingin seudun työtuntien määrän pitääkin kasvaa selvästi muuta maata nopeammin sillä väestönkasvu nopeaa Tämä ei kuitenkaan näy palkkasumman kasvuna
Palkkatulojen kasvuvauhti Helsingissä ja koko maassa, Työllisyysasteen kehitys (neljännesvuosittain, vertailuajankohta 2008/I = 100, liukuva vuosikeskiarvo) Vaikka Helsingin tehtyjen työtuntien määrä kasvaa, niin työllisyysaste heikkenee Huolimatta Helsingin vauhdikkaasta väestönkasvusta (sekä tehtyjen työtuntien kasvusta) viime vuosina emme ole yltäneet edes koko maan tasolle kunnallisveropohjan kehityksessä Tämä kuvastaa Helsingin väestönkasvun profiilia Valtion vuoden 2014 budjetin vaikutukset Helsingin budjettivalmisteluun
Suomen kokonaistuotanto on ollut laskussa pitkään Kuntatalouteen kohdistuu 362 milj. euron VOSsäästö vuodelle 2014 (vuoden 2013 tasoon verrattuna) 125 + 237 = 362 Kunnallisverotulojen kasvu 2012 / Suuret kaupungit Kuntatalouden tasapaino lähivuosina - Peruspalvelubudjetti 2014 -
Lainakanta 2012 lopussa / Suuret kaupungit Helsingin talouden reunaehdot
Helsingin verotulot ovat suhteellisesti heikentyneet 2000-luvulla Helsingin toimintamenojen kasvu (sekä vastaavat kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvut maassa keskimäärin) Helsingin ja koko maan verotulot 1988 2009 euroa/asukas (1988=100, 2011 rahanarvo) Toimintamenojen kasvu, % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 Helsingin luvut ilman liikelaitoksia 8,6 7,9 7,2 7,3 6,5 5,8 6,0 5,3 4,95,1 5,2 5,2 5,4 5,5 5,0 4,5 4,6 4,8 4,2 4,2 3,8 2,5-1,1-3,4 4,1 3,3 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Helsinki Koko maa Vuoden 2013 osalta ennuste 2/2013 sekä koko maata koskeva arvio Peruspalvelubudjetti 2014-2017 Helsingin vuosikate, /as. Helsingin Energia, Tuloskehitys TP 2012 TA 2013 Enn.2/13 Erotus Liikevaihto 766,5 759,3 762,6 3,3 Liikeylijäämä/alijäämä 192,3 137,4 213,8 76,4 Ylijäämä ennen varauksia 199,8 138,5 217,8 79,3 Tilikauden yli-/alijäämä 154,9 93,6 172,9 79,2 Rahoituskehitys Kassavarojen muutos 0,0 72,1 1,9-70,3
Helsingin Energian tuloutukset Strategiaohjelman taloustavoitteet tulevaisuuden suunnittelun lähtökohtana Vuoden 2014 talousarvion lähtökohtana oli valtuustokauden 2013 2016 strategiaohjelman mukainen talouden tasapainoa ja tuottavuuden parantamista koskeva tavoite: ylimääräiset tuloutukset perustamislainan lyhennykset perustamislainan korko peruspääoman tuotto 2003-2012 yhteensä 1560 2003-2013 Yhteensä 778,6 velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä emokaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella 1 % tuottavuuden parantamisen tavoitteella valtuustokaudella 2013 2016 ja rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla Investointien kattamista kasvavasti tulorahoituksella ja omaisuuden myynnillä on erittäin haastava saavuttaa Suoria vaikutuksia kuntatalouteen vaikea arvioida Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vaikutukset kuntien talouteen ja velvoitteisiin Rakennepoliittisessa ohjelmassa esitetään hahmotelmia tulevista tavoitetiloista Useimpien muutosten osalta konkretia puuttuu --> Siten vaikutusten arviointi kuntatalouteen vielä vaikeaa Vain muutamassa kohdassa on arvioitavissa suoria vaikutuksia kuntien talouteen ja velvoitteisiin
Yhteensä kuntatalouden osalta esitetään 2 mrd. Kuinka kuroa kestävyysvaje umpeen? tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia (2017 tasolla) Alustava selvittely vuoden 2013 aikana Varsinainen lainsäädäntötyö tavoitteiden väljentämiseksi vasta tulevina vuosina euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta Subjektiiviset oikeudet Opetuksen tuntikehykset Palvelumaksut Vapaa hakeutuminen Palvelusetelit Sosiaalisen asuntotuotannon jakautuminen eri kuntiin Työurien pidentäminen Kansalaisten vastuu vanhuksistaan ja lapsistaan Kuntarakenneuudistus kuntakoon kasvattaminen, irtisanomissuoja Taloustilanne pakottaa miettimään julkisten palvelujen tabuja Investointisuunnittelun lähtökohdat Helsingille jatkossa 10-vuotinen investointiohjelma - Poliittiset linjaukset 12.9 - - Jatkovalmistelu KJ:n talousarvioesitykseen 10.10 - Strategiaohjelman mukainen 435 vuotuinen investointien taso HKL-liikelaitoksen alustava investointiehdotus sisältää tulevalla 10- vuotiskaudella noin miljardin euron investoinnit, joilla on vaikutus kaupungin käyttömenoihin muista liikelaitoksista poiketen joukkoliikenteen investointeja on tarkasteltava osana raamiohjausta ja investointiraamia
Investoinnit vuosina 1999 2016 mukaan lukien liikelaitosten investoinnit Investoinnit vuosina 2010 2023 mukaan lukien liikelaitosten investoinnit 435 milj. raami *ennuste 2/2013 33 *ennuste 2/2013 34 Suurimmat investointihankkeet 2014 2016 Hanke yhteensä milj. euroa rak.aika Investoinnit TS 2014-16 Kalasataman esirakentaminen, puistot ja kadut 252 2014-23 85 Länsisataman esirakentaminen 154 2014-23 54 Pasilan esirakentaminen, puistot ja kadut 204 2014-23 52 Kruunuvuorenrannan esirakentaminen, puistot ja 92 2014-23 kadut 38 Stadin ammattiopisto/roihuvuori, Perusparannus 49 2015-17 35 Stadin ammattiopisto/teollisuusk.23, Muutostyöt 44 2015-17 25 Keskustakirjasto (Helsingin osuus 50 %) 48 2015-18 18 Elefanttikortteli, Pohjoisosan perusparannus 17 2014-16 16 Suurimmat liikelaitosten investointihankkeet 2014 2016 HKL:n investoinnit Hanke yhteensä Investointi Investoinnit jakso TS 2014-16 Uudet metrovaunut (M300) 135 2014-18 124 Metron kulunvalvonta 133 2014-18 67 Uudet raitiovaunut (NRV2010) 111 2014-20 55 Jokeri 2 tunneli (HKL:n osuus) 23 2014-15 23 Myllypuron metroasema, peruskorjaus 17 2013-15 17 Hakaniemen metroasema, peruskorjaus 17 2013-15 17 Herttoniemen metroasema, peruskorjaus 15 2015-16 13 Helsingin Sataman ja Helsingin Energian investoinnit (yhtiönä 2015 jälkeen) IE-direktiivin vaatimat ympäristöinvestoinnit (Hanasaari ja Salmisaari) 100 2014-16 100 Helsingin energia, Vuosaaren tunneli 179 2015-20 59 Vuosaari C monipolttoainevoimalaitos 653 2015-23 50 Länsisataman uusi terminaali ja 79 2016-18 26 Maihinnoususiltojen rakentaminen 20 2015-17 15 35 36
Maan hankinta ja esirakentaminen Maanhankinta kohdistuu erityisesti Östersundomin alueelle. Uusilla alueilla asunto- ja työpaikkarakentamisen edellytykset on turvattu varaamalla maan hankintaan ja esirakentamiseen riittävä rahoitus. Sörnäisten tunnelia myöhennetään Kruunuvuorenrannan silta aikaistuu 13.09.2013 Talonrakennus Kosteus- ja sisäilmaongelmakohteet etusijalla Keskustakirjasto (50 %:n rahoitusosuus) Ammatillisen oppilaitoksen peruskorjaus Roihuvuoressa, Kalasataman ja Viikinmäen korttelitalot Investointiohjelman ulkopuolisia hankkeita Kaupunginteatteri ja Tukkutorin pakastamo Kadut, liikenne Asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista edistävät katuhankkeet ovat etusijalla Suuria liikennehankkeita käynnistetään 10-vuotiskaudella Kruunuvuoren sillat Veturitie vaiheittain Sörnäisten liikennetunneli Itäväylä-Kehä I:n eritasoliittymän rakentaminen Itäväylän-Linnanrakentajantien eritasoliittymän rakentaminen vaiheittain Liikenneviraston kanssa yhteistyössä toteutettaviin liikennehankkeisiin varaudutaan. Hankkeiden toteutus edellyttää valtion käynnistämispäätöstä
Puisto- ja liikuntarakentaminen Puistojen uudisrakentaminen painottuu projektialueille ja muille uudisalueille. Muilla alueilla painopiste on puistojen peruskorjauksissa. Töölönlahdenpuiston rakentaminen väliaikaisin ja vaiheittaisin ratkaisuin käynnistetään Liikuntarakentaminen keskittyy liikuntapaikkojen perusparannuksiin. Uudishankkeet on sopeutettu rakennettavaksi vaiheittain