Osaava II: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 8.4.2013
Päivän ohjelma: 13.00-13.15 Tervetuloa ja Fiilismittari 13.15-13.30 Yleistä oppilaitoksen laadusta: Mitä jäi käteen viime kerrasta? 13.30-14.00 Suunnitelmien käsittely 14.00-14.45 Brainstorming cafe 14.45-15.50 Laatukäsikirjojen työstäminen 15.50-16.00 Seuraavat teemat ja tekemiset 2
Suunnitelmat koulun laatutyöstä Suunnitelmien läpikäyntiä ryhmissä - muodostetaan kolme ryhmää. Ryhmissä pilotit kertovat toisilleen suunnitelmastaan (n. 20 min): Mitä on jo tehty oppilaitoksessamme laadun eteen? Miten kootaan jo tehtyä työtä? Mitä tarvitaan lisää? Miten laatukäsikirja dokumentoidaan? Vastuuhenkilöt? Miten aikataulutetaan pajojen välityöskentely? Miten koulun henkilöstö saadaan mukaan laatutyöhön? Mitkä ovat laatukäsikirjan yleiset osiot?
Perusopetuksen laatukriteerit Itsearvioinnin viitekehys Rakenteiden laatu Toiminnan laatu Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Fyysinen oppimisympäristö Oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Koulun kerhotoiminta Perusopetuksen laadun parantaminen Kuntaliitto: Juha Karvonen 2009, päivitetty TOPIK:ssa 2013
Käsiteltävät teemat: 1) Henkilöstö, 2) opetus ja opetusjärjestelyt ja 3) fyysinen oppimisympäristö Virittäydytään teemoihin Brainstorming cafe -menetelmällä. Kuhunkin osa-alueeseen on oma pöytänsä. Jokainen käy kerran jokaisessa pöydässä. (Käytetään aikaa n. 20-10 min / pöytä). Ideoidaan fläpille joka teemaan liittyen: 1. Nykytilan kuvaus: Mitä asioita kannattaa nostaa esiin teemasta, kun kuvataan nykytilaa? 2. Asiakirjat: Mitkä asiakirjat liittyvät tähän? 3. Mittarit : Nykyiset / tulevaisuuden mittarit? (esim. kyselyt valtakunnallisella / seutu / kunta/ koulutasolla, yksilö/ryhmähaastattelut), puuttuuko mittareita? koulun taso vs. opetuksen järjestäjän taso
Huomioi omat vaikutusmahdollisuutesi Toimi oikea-aikaisesti
Pohdittavaksi jokaisessa laadun osa-alueessa Nykytilan kuvaus Nykytilan kuvaukset kirjoitetaan preesensmuodossa Esimerkki Johtaminen: Koulun johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja osallistavaa. Tähän konkreettisia esimerkkejä siitä, miten se ilmenee. Asiakirjat osa-alueessa Vahvuudet = Menestyksen kulmakivet Kehittämisen kohteet ja ideat Toimenpiteet, vastuut, aikataulu, arviointi Mittarit Millaisilla mittareilla kerätään tietoa osa-alueen toteutumisesta?
Tukikysymyksiä työskentelyyn: 1. Miten toimimme asiassa nyt? 2. Mitkä ovat toimintamme vahvuudet? 3. Mitä toiminnassamme pitää kehittää? Mahdollisimman yksityiskohtaiset kuvaukset helpottavat kehittämistoimien määrittämistä ja kohdentamista
Mittarit Mittarit Millaisilla mittareilla kerätään tietoa osa-alueen toteutumisesta? Koulun sisäiset mittarit Asiakkaat = lapset, nuoret ja vanhemmat, miten heiltä kerätään tietoa? Sidosryhmät Miten kutakin osa-aluetta arvioidaan? Halutaanko luoda yhteinen arviointiasteikko osa-alueille?
Perusopetuksen laatukriteerit CAF EFQM Johtaminen / Johtajuus Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Fyysinen oppimisympäristö Oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminta Koulun kerhotoiminta Toiminnan tulokset / Keskeiset suorituskykytulokset Prosessit / Prosessit, tuotteet ja palvelut Yhteiskuntatulokset / Yhteiskunnalliset tulokset Henkilöstötulokset Strategia / Strategiat ja toiminnan suunnittelu Kumppanuudet ja resurssit Asiakastulokset / Asiakas- ja kansalaistulokset
Aikataulua 1. Laatupaja: ma 8.4.2013, klo 13 16, Haapavesi, Mäkirinteen koulu, teemat: henkilöstö, opetus ja opetusjärjestelyt, fyysinen oppimisympäristö 2. Laatupaja: ti 7.5.2013, klo 13 16, Pyhäntä, Kunnantalon Auditorio, teemat: taloudelliset resurssit, oppimisen kasvun ja hyvinvoinnin tuki, oppimisympäristön turvallisuus 3. Laatupaja: to 5.9.2013, klo 13 16, Haapavesi, Jokihelmen opisto, Vienola, teemat: 4. Laatupaja: 10/2013 (sovitaan syyskuussa tarkempi ajankohta ja paikka), teemat: 5. Laatupaja: 11/2013 (sovitaan syyskuussa tarkempi ajankohta ja paikka), teemat:
Tulevat tapahtumat ja tekemiset Seuraava tapaaminen: ti 7.5.2013, klo 13 16, Pyhäntä, Kunnantalon auditorio Teemat: Ryhmien aikaansaannokset edellisen kerran jälkeen
Kenellä päätösvalta? Opetuksen järjestäjän päätösvaltaan kuuluvia asioita Infrastruktuuri: Koulukiinteistön fyysinen kunto ja siitä johtuvat terveyteen vaikuttavat seikat Koulun fyysinen ympäristö Henkilöstön valinta Opetustilojen mitoitus Resursointi yleensä ryhmäkoot Opetusta tukevat toiminnot ja rakenteet (tukijärjestelmät ja -henkilöt) Raimo Lapiolahti, 2010, Perusopetuksen laatukriteerit - haasteena hyvä laatujohtaminen ja yhdenmukainen toimintakulttuuri (4 op) Koulun päätösvaltaan kuuluvia asioita Oppilaitosympäristö: Oppilaitoksen johtamiskäytännöt Työn järjestäminen ja työnjako Henkilöstön valinta Henkilöstön keskinäinen toiminta Työilmapiiri ja työssä jaksaminen Työskentelytavat Tiedottaminen Koulun sisällä Kodin ja koulun välinen Koulutuksen järjestäjälle koulun asioista
Lukiokoulutuksen laadunhallintamalli Itsearvioinnin viitekehys Rakenteiden laatu Toiminnan laatu Opetuksen toteuttaminen Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Opetussuunnitelmatyö Oppimisen tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Oppimistulokset ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin Arviointi Yhteistyö ja kumppanuudet Kuntaliitto: Juha Karvonen 2009 Lukiokoulutuksen laadun parantaminen
Lukiokoulutus rakenteiden laatu Arviointialue Arviointikohteet (laatukriteerit) 1. Johtaminen Oppilaitoksen johdolla on tukenaan koulutuksen järjestäjän linjaukset lukiokoulutuksen roolista ja merkityksestä paikkakunnalla. Oppilaitoksella on yhteisesti hyväksytty ja selkeästi kirjattu tulevaisuuteen suuntaava strategia. Oppilaitoksen johtaminen luo edellytykset oppimiselle, opettamiselle ja opetuksen kehittämiselle. Oppilaitoksen johtamisessa suositaan jaettua, osallistavaa ja vuorovaikutteista johtajuutta. 2. Henkilöstö Henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat toiminnan tarpeita. Lukion henkilöstön työilmapiiri tukee opetustyötä ja oppimista. Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään jatkuvasti 3. Taloudelliset resurssit Lukiokoulutukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle opiskelijalle jokaisena koulupäivänä. Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resurssien määrä on riittävä koulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannon rakenteen ja organisoinnin kannalta. Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohtana on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetustyölle ja oppimiselle. Varataan taloudellisia resursseja toiminnan kehittämiselle. Kuntaliitto: Juha Karvonen 2009
Lukiokoulutus toiminnan laatu Arviointialue Arviointikohteet (laatukriteerit) 4. Opetussuunnitelmatyö Opetussuunnitelmatyö on suunnitelmallista, hyvin johdettua ja informoitua sekä asianmukaisesti resurssoitua. Opetussuunnitelmatyön kannalta keskeiset toimijat ja yhteistyötahot osallistetaan opetussuunnitelmatyöhön. Lukion henkilöstö, opiskelijat ja opiskelijoiden huoltajat tuntevat opetussuunnitelman sisällön ja opetussuunnitelma ohjaa toimintaa. Opetussuunnitelman toimivuutta arvioidaan ja sitä päivitetään säännöllisesti. 5. Opetuksen Kurssitarjonta on monipuolinen. toteuttaminen Valinnat toteutuvat pääsääntöisesti. Opiskelijalla on valittavanaan useita opiskelumuotoja. Kurssiarviointi on monipuolista ja kannustavaa. 6. Oppimisen tuki Lukiossa on toimiva ohjausjärjestelmä. Lukiolla on oppimisen kannalta tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet. Opiskelijalla on käytettävissään opiskelijahuollon palvelut. Kodin ja koulun välillä on toimiva yhteistyö. 7. Osallisuus ja vaikuttaminen Lukiossa on toimiva oppilaskunta, jota edustaa oppilaskunnan hallitus. Lukiossa on avoin toimintakulttuuri: kaikilla on mahdollisuus opiskelu- ja oppimisympäristön kehittämiseen. Lukiossa korostuu yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Lukion henkilökunta on valmis opiskelijan yksilölliseen kohtaamiseen 8. Yhteistyö ja kumppanuudet Lukio tekee kiinteää yhteistyötä seutukunnan muiden erityisesti toisen asteen oppilaitosten kanssa. Lukio tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin. Lukio tekee yhteistyötä paikkakunnan yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Lukio kannustaa opiskelijoita kansainvälisyyteen esimerkiksi kansainvälisten yhteistyöhankkeiden kautta. 9. Oppimistulokset ja opiskelijoiden Opiskelija etenee ja menestyy opinnoissaan suunnitelman mukaisesti. sijoittuminen jatko-opintoihin Ylioppilastutkinnossa saavutetaan hyvät tulokset opiskelijoiden lähtötaso huomioon ottaen. Opiskelijat voivat antaa muita näyttöjä, kuten lukiodiplomeja ja valtakunnallisia kokeita. Oppilaitoksella on toimiva seurantajärjestelmä jatko-opintoihin sijoittumisesta. Opiskelijat sijoittuvat hyvin jatko-opintoihin. Kuntaliitto: Juha Karvonen 2009
Varhaiskasvatuksen laadunhallintamalli Itsearvioinnin viitekehys Toiminta Toiminnan laatu Henkilöstö Hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tuki Johtaminen Taloudelliset resurssit Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelu ja järjestelyt Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen Osallisuus ja vaikuttaminen Arviointi ja vaikuttavuus Verkostoyhteistyö Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatuksen laadun parantaminen Kuntaliitto: Juha Karvonen 2009
Laatutyön tavoitteet Laatupajoissa on tärkeää keskittyä olennaiseen. Tehdään koulukohtaista laatukäsikirjaa, jonka 1. versio valmiina loppusyksystä 2013. Koulukohtaisessa laatutyössä keskitymme ensin koulukohtaisiin tai koulujen yhteistyössä tehtäviin (kuten esim. Haapaveden kyläkoulut ) laatukäsikirjoihin. Tulevana syksynä aloitamme kuntakohtaisen ja osittain seutukuntakohtaisen laatukäsikirjan työstämisen. Kuntakohtaisiin ja osittain seutukuntakohtaisiin laatukäsikirjoihin saadaan aineistoa koulukohtaisesta työstä.
Johdantoa ja perustelua työlle Mitä on laatu oppilaitoksessamme? Miten laatutyö näkyy koulun strategiassa / toimintasuunnitelmassa? Laatutyön tavoitteet, kriteerit, ohjaus, arviointi ja seuranta? Mihin laatutyö johtaa? Mitä sillä saavutetaan? Millaisissa foorumeissa laatutyötä käsitellään / kuinka usein?
Johdantoa ja perustelua työlle Koulua ohjaa selkeä missio, visio ja perusarvot Missio = Miksi olemme olemassa? Mikä on valtuutuksemme? Visio = Mihin haluamme päästä?, Mikä on päämäärämme? Perusarvot = Mitkä yhteiset arvot ohjaavat käyttäytymistämme? kaikkia tarvitaan pitkäaikaisen menestyksen saavuttamiseksi