SISÄLLYS I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 4 1.3 Luottamushenkilöorganisaatio... 5 1.4 Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa... 7 1.5 Yleinen ja oman alueen kehitys... 8 1.6 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa... 14 1.7 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 15 1.8 Kunnan henkilöstö... 16 1.9 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista... 17 1.10 Ympäristötekijät... 18 2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 19 3 Kokonaistalouden tarkastelu... 21 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen - tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 21 3.2 Toiminnan rahoitus - rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 25 3.3 Tase ja sen tunnusluvut... 29 3.4 Ulkoiset kokonaistulot ja -menot... 32 4 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 33 4.1 Konsernirakenne ja toiminnan ohjaus... 33 4.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 35 4.3 Arvio konsernin todennäköisestä kehityksestä... 36 4.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 37 4.5 Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 37 4.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 41 5 Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä... 47 II TOTEUTUMISVERTAILUT... 48 1 Valtuustoon nähden sitovien strategisten tavoitteiden toteutuminen... 48 2 Käyttötalouden toteutuminen... 50 3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 128 4 Investointien toteutuminen... 130 5 Rahoituslaskelmaosan toteutuminen... 137 6 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta... 138 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 139 1 Kunnan tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase... 139 2 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase... 143 3 Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase... 146 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 150 V LUETTELOT JA SELVITYKSET... 165 VI ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 166
1 I TOIMINTAKERTOMUS 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Halu elää Hausjärvellä uusi kuntastrategia hyväksyttiin Vuoden 2013 alussa toimintansa aloitti uusi valtuusto ja yksi ensimmäisen toimintavuoden tavoitteista oli uuden kuntastrategian laatiminen. Kunnan uudessa visiossa esiin nostetaan asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen aito halu asua, yrittää ja toimia Hausjärvellä. Kunta tarjoaa toimintaajatuksensa mukaisesti asukkaille hyvän elämän ja hyvinvoinnin edellytyksiä sekä yrityksille menestymisen mahdollisuuksia. Lokakuussa hyväksytyn strategian pohjalta laadittiin koko valtuustokautta koskevat tavoitteet. Niistä keskeisin on tyytyväinen ja hyvinvoiva kuntalainen. Jatkossa vuosittaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet laaditaan kuntastrategian sekä koko valtuustokautta koskevien tavoitteiden pohjalta. Menojen kasvu taittui silti alijäämäinen tulos Kunta tekee vuodelta 2013 toisen peräkkäisen alijäämäisen tilinpäätöksen. Taloudellisesti hyvien vuosien 2008 2011 jälkeen taseessa on kumulatiivista ylijäämää, joka riittää kattamaan myös vuoden 2013 alijäämän. Ilahduttavaa vuoden 2013 talouskehityksessä oli se, että vuoden lopulla toimintakulujen kasvu saatiin taitettua ja koko vuoden toimintakulujen kasvuksi muodostui 3,2 %, kun kasvua vuosina 2011 ja 2012 oli keskimäärin 5,8 %. Koko vuoden ajan oli tiedossa, että perusturvatoimen (erityisesti lastensuojelun) määrärahat eivät tule riittämään. Kun koko kunnan käyttömenojen kasvu vielä tammi - lokakuussa oli 4,7 %, esitettiin joulukuun valtuustolle talousarviomuutosta, jossa pienennettiin käyttötalouden tuloarviota, lisättiin käyttötalouden määrärahoja ja korotettiin verotuloarviota. Muutetun talousarvion mukainen alijäämä oli 973.900 euroa. Tilinpäätöksessä toimintatuotot ylittivät lopulta muutetun talousarvion 1,5 %:lla (153.292 ). Toimintakulut puolestaan alittivat muutetun talousarvion 0,9 %:lla (485.900 ). Kun verotulot ylittivät muutetunkin talousarvion tavoitteen 0,5 %:lla (150.999 ) ja rahoituskulut muodostuivat alhaisen korkokannan vuoksi 15,1 %:ia (93.774 ) talousarviota pienemmiksi, muodostui vuoden 2013 tilinpäätös 345.107,67 alijäämäiseksi. Tulosta voidaan pitää hyvänä, vaikkei kunnan talous ollutkaan vuonna 2013 tasapainossa. Taseen kumulatiivinen ylijäämä on vuoden 2013 alijäämän kattamisen jälkeen 3.885.778. Kuten edellä jo todettiin, vuoden 2013 ennustettua pienempi alijäämä johtui paljolti poikkeuksellisen suuresta verotulojen kertymästä. Verotulothan kasvoivat edellisestä vuodesta peräti 10,6 %. Näin suurta verotulojen kasvua selittää kunnallisveroprosentin noston lisäksi kaksi kertaluonteista
2 muutosta: kuntien ja valtion välisen jako-osuuden muutos kuntien hyväksi sekä aikaisemmin vasta tammikuussa kunnille tilitetyn jäännösveroerän siirtäminen joulukuulle. Kunnanvaltuuston joulukuussa 2012 asettaman tavoitteen mukaisesti kunnanhallitus perusti alkuvuodesta 2013 erityisen talouden tasapainottamistyöryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä toimenpide-ehdotuksia vuoden 2014 talousarvion tasapainottamista varten. Valtuusto hyväksyi elokuun kokouksessaan työryhmän tekemien ehdotusten pohjalta tasapainotusohjelman, johon perustuen kunta haki harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ensi kertaa vuoden 2006 jälkeen. Hausjärven kunnalle ei kuitenkaan myönnetty haettua valtionosuuden korotusta. Lopulliset päätökset talouden tasapainottamistyöryhmän tekemistä toimenpide-ehdotuksista tehtiin vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä joulukuussa 2013. Merkittävimmät vuoden 2013 aikana suunnitellut toiminnalliset muutokset olivat palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa sekä terveyskeskuksen vuodeosaston osan muuttaminen perusturvatoimen alaiseksi hoivaosastoksi. Nämä molemmat muutokset toteutettiin vuoden 2014 alussa. Lastensuojelun asiakasmäärä ja kustannukset kasvoivat merkittävästi loppuvuonna 2012 ja alkuvuonna 2013. Tähän haasteeseen vastaamiseksi perusturvatoimi käynnisti lastensuojelun kehittämishankkeen, joka painottuu erityisesti ennalta ehkäisevän lastensuojelun työmenetelmiin. Lisäksi kesällä 2013 käynnistettiin moniammatillinen paikallisesti räätälöity perhekuntoutus. Kunta pyrkii edistämään kuntalaisten hyvinvointia monin erilaisin keinoin, joista yksi on liikunnan harrastamisen ja liikkumismahdollisuuksien kehittäminen. Vuonna 2013 toteutettiin Oittiin, Lehtimajojen piha-alueelle ikäihmisten liikuntapuisto sekä Ryttylään frisbee-golfrata. Kunta investoi tulevaisuuteen Kunta jatkoi merkittävien peruspalveluinvestointien toteuttamista myös vuonna 2013. Ryttylän päiväkoti valmistui kesällä ja välittömästi sen jälkeen aloitettiin vanhan päiväkotirakennuksen saneeraaminen koulun tiloiksi. Usealle vuodelle jaksotetun hankkeen tämän vaiheen on tarkoitus valmistua lukuvuoden 2014 2015 alkuun mennessä. Vuoden aikana toteutettiin myös Monnin ja Oitin koulujen pienehköt peruskorjaushankkeet. Kunnan tavoitteena on jatkuvasti tarjota pientalotontteja vähintään kolmessa taajamassa. Oitin tonttitarjonnan lisäämiseksi toteutettiin keskustan palvelujen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Manassenpellon uuden asuinalueen ensimmäisen vaiheen kunnallistekniikan ja vesihuollon rakentaminen. Myös Kirkonkylän vuonna 2012 aloitettu vesihuollon rakentamishanke saatiin valmiiksi vuonna 2013. Kunta on määrätietoisesti pyrkinyt hankkimaan omistukseensa maa-alueita Monnin taajamasta. Vuonna 2013 hankittiin noin 4,5 hehtaarin maa-ala Monnin tulevaisuuden asuinalueiden kasvusuunnalta. Investointien kokonaismäärä vuonna 2013 oli 4.019.205. Toiminnan ja investointien rahavirran tulisi tasapainoisessa taloudessa olla pidemmällä aikavälillä (5 vuotta) positiivinen. Hausjärvellä in-
3 vestointimenot ovat viime vuosina olleet niin suuret, että tämä rahavirta on jo runsaat 7,7 miljoonaa euroa negatiivinen. Kestoaiheena kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva rakenne Kuntarakennelaki tuli pitkän valmistelun jälkeen voimaan kesällä 2013 ja siihen sisältyy käytännössä lähes kaikkia kuntia koskeva kuntarakenteen selvitysvelvollisuus. Hausjärven kunnanvaltuusto päätti 12.11.2013, että kunta tekee liitosselvityksen Lopen kunnan ja Riihimäen kaupungin kanssa. Kuntarakenteen selvitystyö käynnistettiin joulukuussa 2013 kolmen kunnan valtuustojen yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Kuntarakenteen selvitystyön ensimmäinen vaihe valmistuu keväällä 2014 ja valtuustot päättävät kesäkuun alussa edetäänkö selvityksessä toiseen vaiheeseen. Kuntarakenteen lisäksi vuotta 2013 leimasi epätietoisuus tulevasta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteesta. Maakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennehankkeessa yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin koko maakunnan kattava laajan järjestämisvastuun sote-alue ja kolme seutukunnallista perustason aluetta. Hausjärven kunta on omissa lausunnoissaan kannattanut tätä rakennetta. Tilinpäätöksen valmisteluvaiheessa on vielä epäselvää millaisen rakenteen tuleva sotejärjestämislaki mahdollistaa. Vuoden 2014 näkymistä Talouden tasapainottamispyrkimuksistä huolimatta vuoden 2014 talousarvio hyväksyttiin runsaat 1,3 miljoonaa euroa alijäämäisenä. Taloussuunnitelman mukaan talouden tasapaino saavutetaan vasta vuonna 2016. Tammi - helmikuun kirjanpidon toteutuman perusteella kunnan talous on alkuvuonna kehittynyt talousarviota positiivisemmin: verotulojen kasvu viime vuodesta on jakoosuuden korotuksen ja tilitysrytmin muutoksen johdosta peräti 13,5 % ja käyttötalouden menot ovat jopa pienemmät kuin viime vuoden tammi - helmikuussa. Tässä vaiheessa vuotta on kuitenkin mahdotonta tehdä vielä koko vuotta koskevia ennusteita. Kunnan työttömyysaste oli tammikuussa 2014 maakunnan alhaisin (8,0 %), mutta työttömyys on kuitenkin Hausjärvelläkin ollut kasvussa. Työttömyysprosentti kasvoi viime vuoden tammikuuhun verrattuna 0,7 prosenttiyksikköä. Myös nuorten ja yli vuoden työttömän olleiden määrät ovat pysyneet verrattain korkealla tasolla. Kunnan asukasmäärä aleni vuonna 2013 ennakkotiedon mukaan 58 asukkaalla. Tammi - helmikuussa kunnan asukasmäärä on kuitenkin kasvanut 34 asukkaalla. Hausjärvellä 18. päivänä maaliskuuta 2014 Päivi Terävä kunnanjohtaja
4 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnan hallinnon kannalta keskeisin muutos oli se, että kunnallisvaalien myötä uudet toimielimet aloittivat toimintansa. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokoonpano ja poliittiset voimasuhteet on esitetty jäljempänä. Toimielinten määrä säilyi entisellään, mutta tarkastuslautakunnan kokoa kasvatettiin kahdella henkilöllä: tarkastuslautakunta koostuu puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta, joiden on oltava valtuutettuja sekä lisäksi viidestä jäsenestä. Hausjärven kunnan hallinto-organisaatio on ollut voimassa nykyisen kaltaisena vuodesta 2010. Tällöin perusturva-, sivistys- ja teknisen toimen lisäksi muodostettiin kaksi palvelukeskusta, Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus sekä Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus. Jälkimmäinen sisältää myös ympäristölautakunnan alaiset toiminnot. Kuvattua organisaatiomallia vastaava hallintosääntö astui voimaan vuoden 2010 alusta. Merkittävin viranhaltijaorganisaatiossa tapahtunut muutos oli se, että varhaiskasvatus siirtyi sivistyslautakunnan alaiseksi toiminnaksi vuoden 2013 alusta. Tätä ennen esiopetus ja päivähoito oli perusturvalautakunnan alaista toimintaa. Vuonna 2013 hallintosääntöön tehtiin muutoksia 11.4.2013 alkaen. Muutokset kohdistuivat perusturvalautakunnan alaiseen toimintaan ja koskivat sosiaaliohjaajan ja osastosihteerin päätösvallan määrittelyä. Kunnanvaltuusto päätti hallintosäännön muuttamisesta kokouksessaan 5.3.2013 ( 43). Kunnan organisaatio on kuvattu seuraavalla sivulla.
5 Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnan johtoryhmä Hallinto- ja sisäiset palvelut - palv.keskus (hallintojohtaja) Elinkeinot ja kehittäminen -palv.keskus (talousjohtaja) Perusturvalautakunta/ Perusturvatoimi (perusturvajohtaja) Sivistyslautakunta/ Sivistystoimi (sivistystoimenjohtaja) Tekninen lautakunta/ Tekninen toimi (tekninen johtaja) - keskitetty henkilöstöhallinto - hallinnon sisäiset palvelut - ruoka- ja siivouspalvelut - kansainvälinen toiminta - taloushallinto - elinkeinoasiat - markkinointi - EU-tuet - joukkoliikenne - työllistäminen ja siviilipalvelus - maataloustoimi - asuntotoimi Ympäristölautakunta - kaavoitus - ympäristötoimi - rakennusvalvonta - perusturvan toimialan hallintopalvelut - sosiaalityö - talous- ja velkaneuvonta - työpajatoiminta - vammaispalvelut - vanhustenhuolto - terveydenhuolto - sivistystoimen hallintopalvelut - varhaiskasvatus - peruskoulutus - toisen asteen koulutus - kansalaisopisto - kulttuuritoimi - liikunta- ja nuorisotoimi - kirjastotoimi - teknisen toimialan hallintopalvelut - yhdyskuntatekniset palvelut) - vesihuoltolaitos (taseyksikkö) - tilapalvelu 1.3 Luottamushenkilöorganisaatio
6 Kunnanvaltuuston valitsemat toimielimet: Kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet 31.12.2013 Suomen Keskusta 10 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 9 Kansallinen Kokoomus 8 Perussuomalaiset 5 Suomen Kristillisdemokraatit 1 Vasemmistoliitto 1 Vihreä liitto 1 Yhteensä 35 Kunnanvaltuuston puheenjohtajisto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Masalin Kari (sd) Timo Silván (kesk) Timo Kulonen (ps) Juha Salovaara (kok) Valtuutetut Nimi Puolue Nimi Puolue Nimi Puolue Arola Mikko Kok Laine Auli Vihr Pyrä Markku SD Aropaltio Esko PS Lehtonen Juha SD Pyyhtiä Risto PS Arovuori Kyösti Kok Lokinperä Pekka Kesk Ratilainen Timo PS Brotherus Ilkka Kok Masalin Kari SD Riihelä Tarja Kok Hietanen Satu Kesk Metsola Eeva-Kaisa Kesk Ristavaara Heini Kesk Hynönen Olli-Pekka Kok Miettunen Outi Kesk Roivas Soile VAS Ihalainen Esko Kesk Mäkinen Jari SD Ruottu Marko Kok Jaakkola Simo Kesk Myyrä Minna Kesk Salovaara Juha Kok Juuri Anu SD Nuora Timo Kesk Silván Timo Kesk Kaitainen Tapani KD Pokkinen Erkki SD Suikkari Mika SD Kala Pentti SD Pottonen Päivi SD Tiippana Risto Kok Kulonen Timo PS Puranen Juha PS
7 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet 31.12.2013 Suomen Keskusta 3 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 3 Kansallinen Kokoomus 2 Perussuomalaiset 1 Yhteensä 9 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto, muut jäsenet ja varajäsenet: Jäsenet Lokinperä Pekka (Kesk), puheenjohtaja Tiippana Risto (Kok), I varapuheenjohtaja Pokkinen Erkki (SD) II varapuheenjohtaja Hietanen Satu (Kesk) Juuri Anu (SD) Mäkinen Jari (SD) Ratilainen Timo (PS) Riihelä Tarja (Kok) Ristavaara Heini (Kesk) Henkilökohtaiset varajäsenet Ihalainen Esko (Kesk) Kettinen Nina (Kok) Pyrä Markku (SD) Päivi Linna (Kesk) Huhtala Ritva (SD) Lehtonen Juha (SD) Esko Aropaltio (PS) Hynönen Olli-Pekka (Kok) Metsola Eeva-Kaisa (Kesk) Tilintarkastaja Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Päivi Terävä. Tilintarkastajana toimi PriceWaterhouseCoopers Julkistarkastus Oy. 1.4 Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa Hausjärven kunnan hallintosäännön 30 :ssä todetaan tilivelvollisuudesta seuraavaa: Kunnanvaltuusto määrittää luottamustoimielimet, joiden jäsenet ovat tilivelvollisia ja tilivelvolliset viranhaltijat virkanimikkeen tarkkuudella voimassaolevien sääntöjen ja talousarviorakenteen perusteella. Tilivelvolliset päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä tai tehtävien tai virkanimikkeiden muuttuessa.
8 Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti Hausjärven kunnan tilivelvolliset on määritelty seuraavasti: Toimielin Tulosalue Vastuualue Tulosyksikkö Keskusvaalilautakunnan toiminnot Tarkastuslautakunnan toiminnot Kunnanhallituksen alaiset toiminnot: Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus Ympäristölautakunnan alaiset toiminnot Perusturvalautakunnan alaiset toiminnot Sivistyslautakunnan alaiset toiminnot Tekninen lautakunnan alaiset toiminnot (ml Vesilaitos) Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Talousjohtaja Kaavoituspäällikkö Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Investointiosa Rahoitusosa Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Kunnanjohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Kunnanjohtaja Kunnan toimielinten jäsenet ovat kuntalain mukaisesti tilivelvollisia. 1.5 Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen 1 ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,4 prosenttia vuonna 2013. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Seuraavassa kuviossa on esitetty bruttokansantuotteen vuosimuutos (prosentteina) vuosina 2004-2013. 1 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8881. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.3.2014]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2013/vtp_2013_2014-03-03_tie_001_fi.html
9 Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna yksityisen kulutuksen ja investointien supistuminen. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,8 prosenttia. Julkisen kulutuksen kasvu oli seurausta Yleisradion luokittelusta yrityksistä julkisyhteisöihin. Se pienensi myös yksityistä kulutusta. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia, mutta tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui nimellisesti 9 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 4,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta, koska investoinnit supistuivat 8 prosenttia. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu oli pysähdyksissä toista vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,1 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 1 prosentin. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 5,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,6 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto sen sijaan oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4,3 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä pieneni, samoin työeläkelaitosten ylijäämä. Tilastokeskuksen 2 alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka kasvoi vuoden 2013 aikana 7 miljardilla eurolla 110,2 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen 2 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5892. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.3.2014]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/jali/2013/jali_2013_2014-03-03_tie_001_fi.html
10 nousi edellisvuoden 53,6 prosentista 56,9 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 2,0 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 1,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Vuonna 2013 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 3,9 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionhallintosektorin alijäämä pysyi lähes ennallaan ollen 6,5 miljardia euroa. Paikallishallintosektorin alijäämä pieneni 0,7 miljardia euroa 1,5 miljardiin euroon. Tämä johtui siitä, että verotulot kasvoivat ja menojen kasvu hidastui. Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 4,1 miljardin euron ylijäämän, joka oli 1,1 miljardia pienempi kuin 2012. Tähän vaikutti pääasiassa se, että maksetut eläkkeet kasvoivat enemmän kuin eläketulot. Tilastokeskuksen 3 työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 joulukuussa 205 000, mikä oli 26 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 6,9 prosenttia. Työllisiä oli lähes saman verran kuin edellisvuoden joulukuussa. Neljännellä vuosineljänneksellä (loka-joulukuussa) työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, mikä oli 0,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2012 vastaavalla ajanjaksolla. Vuoden 2013 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 7,7 prosenttia. Työllisiä oli vuoden 2013 joulukuussa 2 409 000 (virhemarginaali ±33 000), mikä oli 3 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 24 000 vähemmän ja naisia 20 000 enemmän kuin vuoden 2012 joulukuussa. Työllisten määrä kasvoi julkisella sektorilla ja väheni yksityisellä sektorilla edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15 64-vuotiaista oli joulukuussa 66,9 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisyysaste laski edellisen vuoden joulukuusta 1,8 prosenttiyksikköä 67,2 prosenttiin. Naisten työllisyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä 66,6 prosenttiin. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 68,2 prosenttia. Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2013 joulukuussa 205 000 (virhemarginaali ±18 000), mikä oli 26 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 112 000 ja naisia 93 000 henkeä. Työttömyysaste oli joulukuussa 7,9 prosenttia eli 0,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 8,4 ja naisten 7,3 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 8,6 prosenttia. 15 24-vuotiaita nuoria oli joulukuussa yhteensä 655 000. Heistä työllisiä oli 234 000 ja työttömiä 47 000. Nuorten työvoima (työlliset ja työttömät) oli näin ollen 280 000. Nuorten 15 24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli joulukuussa 16,6 prosenttia, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 19,3 prosenttia. 15 24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus samanikäisestä väestöstä oli 7,1 prosenttia. Vuosikeskiarvotarkastelussa työllisiä oli vuonna 2013 keskimäärin 2 457 000, mikä oli 27 000 vähemmän kuin vuonna 2012. Vastaavasti vuoden 2013 työllisyysaste oli 68,5 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 69,0 3 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7830. joulukuu 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.3.2014]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2013/12/tyti_2013_12_2014-01-21_tie_001_fi.html
11 prosenttia. Vuoden 2013 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Vuoden 2012 työttömyysaste oli 7,7 prosenttia ja vuonna 2011 se oli 7,8 prosenttia. Työttömiä oli vuonna 2013 keskimäärin 219 000 henkeä, mikä oli 12 000 enemmän kuin vuonna 2012. Työllisten tekemien työtuntien määrä vuonna 2013 oli 1,9 prosenttia pienempi kuin vuonna 2012. Myös työpanoksen määrä työllistä kohti väheni hieman. Kuntatalouden taloudellinen kehitys Tilastokeskus 4 tuottaa vuosittain tilaston, joka perustuu Tilastokeskuksen, valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteistiedonkeruuseen kuntien tilinpäätösarvioista. Tilaston mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat 669 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittuminen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nousu. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi 13,4 prosenttiin. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia, noin 1,6 miljardilla eurolla. Lainakannan kasvu jatkui huomattavan suurena ja oli edellistä vuotta suurempaa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2.553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2.262 euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Neljännen neljänneksen aikana kuntien lainakanta, ilman liikelaitoksia, nousi 7,8 prosenttia. Kuntayhtymien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkamenot, kuntayhtymien suurin menoerä, pienentyivät 1,1 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatulot nousivat 1,5 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 2,9 miljardia euroa ja kasvua oli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Kansantalouden tilinpito -tilaston 5 mukaan kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 1,5 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,2 miljardia euroa. Alijäämää pienensi verotulojen kasvu 7,1 prosenttia, mihin vai- 4 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain [verkkojulkaisu]. ISSN=2324-0814. 4. vuosineljännes 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.3.2014]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kkt/2013/04/kkt_2013_04_2014-02-12_tie_001_fi.html 5 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8881. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.3.2014]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/tup.html
12 kutti kuntien jako-osuuksien oikaisu. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,6 prosenttia ja investointien arvioidaan kasvaneen 8 prosenttia. Hausjärven kunnan toimintaympäristön kehitys Hausjärven kunnan väestömäärä oli joulukuun lopussa Tilastokeskuksen 6 ennakkotietojen mukaan 8.808 asukasta. Näin ollen asukasluku oli edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 58 asukasta eli 0,7 % pienempi. Hämeen liiton väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan asukasluvun pieneneminen johtuu kuntien välisestä muutosta, sillä lähtömuutto oli 77 asukasta tulomuuttoa suurempi Hausjärven osalta. Sen sijaan syntyneitä oli kahdeksan enemmän kuin kuolleita ja nettomaahanmuutto oli 11 henkilöä. Hausjärven kunnan asukasmäärä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Kasvu on kuitenkin taittunut, sillä vuoden 2013 asukasmäärä on pienempi kuin vuonna 2009. Kunnan asukasluvun kehitystä kuvataan seuraavassa kuviossa, jossa asukasluvun muutos on esitetty indeksilukuina. Perusvuotena on vuosi 2000, jolloin indeksin arvo on 100. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan asukasluku pieneni ikäryhmissä alle 25 vuotiaat (asukasluvun muutos 28 asukasta eli 1,1 %), 25-64 vuotiaat (vähennys 50 asukasta eli 1,0 %) sekä ikäryhmässä yli 75- vuotiaat (vähennys 18 asukasta eli 2,7 %). Asukasluku kasvoi ikäryhmässä 65-74 -vuotiaat 38 asukkaalla eli 4,4 %. Hausjärven väestörakenne on 2000 luvulla muuttunut jonkin verran. Suhteellisesti suurimmat muutokset liittyvät toisaalta 65-74 -vuotiaiden lukumäärän kasvuun 24,9 prosentilla ja toisaalta 16-24 -vuotiaiden lukumäärän pienenemiseen 11,8 prosentilla. Lukumääräisesti suurin muutos on 25-64 -vuotiaiden ikäryhmässä, jossa asukasluku on vuosina 2000-2012 kasvanut 431 hengellä. Alla on kuvattu kunnan väkiluvun kehitystä vuosina 2000-2012 ikäryhmittäin indeksilukuina ja väestöosuuksina. Indeksilukutaulukossa asukasluvun yhteismäärä on esitetty myös vuoden 2013 osalta. Pylväiden arvopisteet ovat vuoden 2012 arvoja. 6 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-8381. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.3.2014]. Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/vamuu/tau.html
13 Hausjärven työttömyysluvut ovat parempia kuin maakunnassa tai Suomessa keskimäärin, mutta kuitenkin kasvussa. Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli Hausjärvellä joulukuun lopussa 7,8 %, kun vastaava luku Kanta-Hämeessä oli 11,7 % ja koko maassa 12,6 %. Hausjärven työttömyysaste oli joulukuun 2013 lopussa 0,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 28 henkilöllä eli 9 %.
14 Huolestuttavaa on nuorten työttömyysasteen kasvu. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden prosenttiosuus alle 25-vuotiaiden työvoimasta oli vuoden 2013 joulukuun lopussa 14,1 % eli 2,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Kanta-Hämeessä nuorten työttömyysaste oli 18,0 % ja kasvu 3,8 prosenttiyksikköä. Hausjärven nuorten työttömyysaste on kuitenkin Riihimäen seutukunnan matalin. Yli vuoden työttömänä olleiden lukumäärä oli vuoden 2013 lopussa 70 henkilöä eli 13 henkilöä (23 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Hausjärven kunnassa pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin Kanta-Hämeessä (21 %) ja Riihimäen seutukunnassa (18 %). Avoimia työpaikkoja oli joulukuun lopussa 2013 Hausjärvellä seitsemän kappaletta eli yksi enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2013 uudispienrakentamisen määrä pysyi vuoden 2012 tasolla. Tonttikysyntä oli edelleen hyvin vaimeaa ja siten kunta myi vain yhden tontin ja vuokrasi kaksi. 1.6 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Merkittävin muutos, joka vaikutti kunnan vuoden 2013 talouteen, oli verotulojen poikkeuksellisen suuri kasvu. Verotulot kasvoivat seuraavista syistä: verontilityslain muutoksen myötä verotulojen tilitysrytmi muuttui, kuntien ja valtion välistä jako-osuutta muutettiin kuntien hyväksi ja verotulojen maksuunpanon mukaisen tilityksen oikaisu oli kunnalle edullinen. Lisäksi verotulojen kasvuun vaikutti kunnan päätös korottaa veroprosentteja. Eniten veroprosenttikorotuksista verotulojen kasvuun vaikutti kunnan tuloveroprosentin korottaminen 20,00 prosentista 20,50 prosenttiin. Lopulta kunnan verotulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 2.978.409 euroa eli 10,6 %. Kasvu sisältää poikkeuksellisia ja kertaluonteisia eriä ja vuonna 2014 onkin odotettavissa, että verotuloja kertyy noin 400.000 euroa (1,1 %) vähemmän kuin vuonna 2013 - huolimatta 0,5 prosenttiyksikön korotuksesta tuloveroprosenttiin. Vuoden 2012 lopulla alkanut ja alkuvuonna 2013 jatkunut lastensuojelun kustannusten merkittävä kasvu johti siihen, että talousarvion määrärahat osoittautuivat riittämättömiksi. Lastensuojelutoimintaa pyrittiin kehittämään vuoden aikana ennaltaehkäisevään suuntaan ja tällä toivottiin olevan vaikutusta myös toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Kustannusten kasvu taittuikin loppuvuonna 2013. Suurin muutos kunnan talousarvioon tehtiin joulukuussa, jolloin myönnettiin lisämäärärahaa lähinnä perusturvan toimintaan ja pyrittiin kattamaan menoylitystä eri toimialojen määrärahoja ja tuloarvioita tarkistamalla. Lisäksi kunnan verotuloarviota korotettiin merkittävästi. Kunnan toimintatulojen kertymisen kannalta huomionarvoisia seikkoja ovat muun muassa vanhustenhuollon tulojen kertyminen edellisvuotta suurempina ja uusi linjaus kunnalle maksettavan työllistämistuen maksamisperusteissa, joka vähensi kunnan työllistämistukituloja. Hausjärven kunnan sisäisenä taseyksikkönä teknisen lautakunnan alaisuudessa toimii vesihuoltolaitos. Vesihuoltolain mukaisesti vesihuolto tulisi järjestää omakustannusperiaatteella. Myös pääomakulut on syytä huomioida, kun tarkastellaan omakustannusperiaatteen toteutumista. Vuonna 2013 kunnanvaltuusto hyväksyi lyhennysohjelman ja ehdot lainalle, jonka kunta on antanut vesihuoltolaitokselle silloin, kun vesihuoltolaitos muodostettiin omaksi taseyksikökseen. Lainanlyhennykset ja lainan korot kirjattiin kunnan ja taseyksikön kirjanpitoon jo vuodelta 2013. Järjestely luo painetta vesimaksujen korottamiselle. Lyhennysohjelman ehdot määriteltiin kuitenkin varsin kohtuullisiksi, jotta korotustarve ei olisi liian suuri. Kunnan investoinnit olivat edelleen merkittäviä kunnan taloudelliseen tilanteeseen nähden. Ryttylän koulukeskuksen rakentaminen jatkui ja oli rahamääräisesti selvästi suurin tilikauden investointihanke. Muita suurimpia investointihankkeita oli Oitin Manassenpellon kunnallistekniikan rakentaminen ja Kirkonkylän vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen.
15 Kunnanvaltuusto hyväksyi uudistetut suunnitelmapoistojen perusteet ja pysyvien vastaavien kirjanpito- ja poistolaskentaohjeet kokouksessaan 21.1.2014 ja vuoden 2013 poistot laskettiin päätöksen mukaisesti. Suunnitelmapoistojen perusteiden muuttaminen ei aiheuttanut merkittäviä muutoksia poistojen määrään. Hausjärven kunnan käyttämät poistoajat ovat joiltakin osin pidemmät kuin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa määritellyt alarajat. Poistoajat ovat kuitenkin lyhempiä kuin yleisohjeessa määritellyt sallitut pisimmät poistoajat. Alarajoja pidempien poistoaikojen käyttäminen on perusteltu, kuten yleisohjeessa edellytetään. Kunnan kehittämisen kannalta tärkeää oli se, että Oitin Manassenpellon pientaloalueen asemakaava sai lainvoiman ja ensimmäiselle osalle tonteista rakennettiin kunnallistekniikka. Myös Oitin ja Ryttylän yritysalueiden asemakaavat saivat lainvoiman. Muista kunnan kehittämishankkeista merkittävimmät olivat lastensuojelun kehittämishanke sekä kaksi EUrahoitteista hanketta. Lastensuojelun kehittämishanke toteutettiin pääosin lahjoitusrahastovaroin. EUrahoitteisista hankkeista pohjaveveden riskienhallintahanke (Happi-hanke) päättyi toimintavuonna ja kylätoiminnan edistämishanke (KYKYÄ-hanke) toimi viimeisen kokonaisen toimintavuotensa. Lisäksi kunnassa valmisteltiin palvelusetelin käyttööottoa sekä terveyskeskuksen vuodeosaston osan muuttamista perusturvatoimen alaiseksi hoivaosastoksi. Nämä muutokset toteutettiin vuoden 2014 alusta alkaen. Vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013 1.7 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan tulevaisuuteen vaikuttaa keskeisesti valmisteilla olevat kansalliset rakenneuudistukset. Hausjärven kunta osallistuu alkuvuonna 2014 rakenneselvitykseen yhdessä Riihimäen kaupungin ja Lopen kunnan kanssa. Lisäksi tulevasta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteesta ei ole tilinpäätöksen laatimishetkellä sitovia päätöksiä. Valmisteilla on myös valtionosuusjärjestelmän muutos. Muutos on melko perusteellinen, mutta käytettävissä olevien laskelmien perusteella valtionosuusjärjestelmän muutos ei aiheuta kunnalle merkittäviä muutoksia valtionosuusrahoituksen määrään. Sen sijaan jo päätetyt valtionosuusleikkaukset jatkuvat aina vuoteen 2017 asti ja tämä on kunnan palvelujen rahoittamisen kannalta merkittävä asia: ilman vuonna 2012 aloitettuja vuosittaisia valtionosuusleikkauksia kunnan valtionosuustulo olisi arvion mukaan vuosina 2012-2017 noin 11 miljoonaa euroa suurempi kuin ilman leikkauksia. Valtionosuusleikkausten vaikutus on huomioitu kunnan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa, mutta mahdolliset lisäleikkaukset ovat ongelmallisia kunnan talouden tasapainottamistavoitetta silmällä pitäen. Onkin tärkeää, että kuntien velvoitteita puretaan samalla kun valtionosuusrahoitusta vähennetään. Samoin on tärkeää, että kun velvoitteita puretaan, kunnassa pystytään tekemään riittävät päätökset toiminnan sopeuttamiseksi vähempien tai matalampien velvoitteiden tasolle. Valtionosuuksien leikkaustarpeeseen vaikuttaa yleisen taloudellisen tilanteen kehittyminen. Yleinen taloustilanne vaikuttaa myös verotulojen kehittymiseen. Verotulot ja valtionosuudet ovat kunnan toiminnan kannalta keskeiset erät: ne muodostavat vuoden 2013 tilinpäätöksen luvuilla laskettuna noin 88 % kunnan tuloslaskelman tuloista. Työmarkkinatuen rahoitusuudistus siirtää kunnille merkittävästi lisärahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Muun muassa väestörakenteen muuttumisen vuoksi kuntaan kohdistuu sosiaali- ja terveysmenojen kasvupainetta seuraavina vuosina. Kunnan käyttötalousmenojen kannalta on myös tärkeää, että terveydenhuollon kuntayhtymien talous pysyy jatkossa hallinnassa. Kunta on kiinnittänyt huomiota myös maksujen ja taksojen perusteisiin. Jatkossa painetta kohdistuu erityisesti vesihuoltolaitoksen maksuihin, sillä vesihuoltolaitoksen investoinnit ovat mittavia.
16 Kunta on investoinut pääsääntöisesti liikaa tulorahoitukseensa nähden. Silti investointipaineita on edelleen. Kunnan velkamäärä on kasvanut huolestuttavasti ja suuri investoinnit merkitsevät lainamäärän kasvua tulevina vuosina. Tämä kasvattaa osaltaan korkoriskiä: vaikka kunnan lainojen suojausaste onkin korkea, kunnan keskimääräisiin korkokustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, mihin korkotasoon uusia lainoja joudutaan kiinnittämään. Toisin sanoen myös korkotason pysyminen matalana parantaa kunnan mahdollisuuksia saavuttaa talouden tasapaino suunnitellusti vuoteen 2017 mennessä. Tällä hetkellä kunnan suunnitelma talouden tasapainottamisesta perustuu oletukselle, että toimintamenojen kasvu pysyy maltillisena, rahoitusmarkkinat säilyvät vakaina ja korkotaso matalana sekä siihen, että talous elpyy hitaan kasvun uralle. Jotta kunta pystyy palvelemaan kuntalaisiaan riittävällä määrällä riittävän laadukkaita palveluita siedettävällä ja elinvoiman turvaavalla verorasituksella, tulee kunnan pystyä hillitsemään käyttötalousmenojen kasvua ja supistaa investointejaan tulevina vuosina. Tilinpäätöksen laatimishetkellä takana on neljä kuukautta (marraskuu 2013 - helmikuu 2014), joina käyttötalousmenot ovat kasvaneet vaatimattomasti. Lisäksi kunnalla on hyvät edellytykset asukasmäärän kasvulle ja uusien yritysten syntymiselle. 1.8 Kunnan henkilöstö Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaiset palkat ja palkkiot ovat 12.507.076 euroa. Summa sisältää sairausvakuutuskorvaukset ja työllistettyjen palkat, joista on vähennetty työllistämistukitulot. Palkat ja palkkiot olivat vuonna 2013 129.247 euroa (1,0 %) edellisvuotta suuremmat. Kokonaisuudessaan henkilöstömenot olivat vuonna 2013 vastaavasti 16.352.609 euroa eli 204.098 euroa (1,3 %) edellisvuotta suuremmat. Vuonna 2013 toteutettiin työehtosopimusten mukaiset yleiskorotukset ja järjestelyerien kohdennukset 1.2.2013 alkaen. Kunnan henkilöstömäärä laski vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden. Henkilöstömäärän kehitystä kuvaa alla oleva taulukko. 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. Keskushallinto * 48 7 46 6 44 9 43 7 Perusturvatoimi 122 32 84 30 82 23 83 19 - varhaiskasvatus 36 6 38 10 Sivistystoimi 99 51 103 58 104 58 105 47 - varhaiskasvatus 37 6 Tekninen toimi 25 1 24 3 23 0 24 1 Yhteensä 294 91 293 103 291 100 292 80 385 396 391 372 Työllistetyt 13 10 Yht. (sis. työllistetyt)** 404 382 *) V. 2010 lukien sis. kunnanjohtajan, Palkeet ja Elkeet. Varhaiskasvatus siirrettiin hallinnollisesti perusturvatoimesta sivistystoimeen 1.1.2013 lukien. **) Työllistetyt laskelmassa mukana vasta vuodesta 2012 lähtien.
17 Vähennys kohdistui erityisesti määräaikaiseen henkilöstöön. Tämä johtuu erityisesti siitä, että Hausjärven kunnasta tuli toimintavuoden aikana Kunta Pro Oy:n osakas ja kunta ryhtyi käyttämään osakkuuden mahdollistamaa sijaispalvelua. Näin ollen kaikki sijaiset eivät enää tilinpäätösvaiheessa olleet kunnan henkilöstöä. Vuoden 2013 talousarvioon sisältyneitä henkilöstöresurssilisäyksiä toteutettiin seuraavasti: Toimiala Määrä Tehtävä/nimike Alkaen Sivistystoimi/varhaiskasvatus 1,0 lastenhoitaja 1.2.2013 Sivistystoimi/varhaiskasvatus 1,0 lastenhoitaja 1.8.2013 Perusturvatoimi/vanhustenhuolto 1,0 hoitaja 1.3.2013 Perusturvatoimi/vanhustenhuolto 1,0 hoitaja 1.12.2013 Talousarvioon sisältyi myös varhaiskasvatuksen toimistosihteerin palkkaaminen 1.10.2013 alkaen. Tehtävässä toimi tätä ennen työllistetty. Toimistosihteeriä ei kuitenkaan palkattu, sillä keskushallinnon toimistotyön osalta tehtiin uudelleenjärjestelyjä, joiden myötä varhaiskasvatuksentoimistosihteeriresurssi järjestyi olemassa olevasta henkilöstöstä. Lisäksi vuoden 2013 henkilöstökuluihin vaikutti koko vuoden osalta sellaiset henkilöstölisäykset, jotka toteutettiin kesken vuotta 2012. Tällaisia olivat: Toimiala Määrä Tehtävä/nimike Alkaen Sivistystoimi/perusopetus 1,0 laaja-alainen erityisopettaja 1.8.2012 Perusturvatoimi/päivähoito 2,0 lastentarhanopettaja 1.8.2012 Perusturvatoimi/päivähoito 2,5 lastenhoitaja 1.8.2012 Perusturvatoimi/sosiaalityö 1,0 sosiaaliohjaaja 1.4.2012 Hallinnon sisäiset palvelut - palvelukeskus/ruoka- ja siivouspalvelut 1,0 keittiö- ja siivoushenkilö 1.8.2012 Sairauslomien ja työtapaturmien vuoksi poissoloja kertyi 6.775 päivää vuonna 2013. Tämä on 367 päivää (5,7 %) enemmän kuin vuonna 2012. Vuodelta 2013 laaditaan toimintakertomuksesta erillään henkilöstökertomus. 1.9 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista Tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkityksellisimmät riskit ovat toimialojen arvion perusteella avainhenkilö- ja resurssiriski. Kunnan pienen organisaation haavoittuvuus korostuu erityisesti tehtävissä, joita tekee vain yksi henkilö. Tällaisia tehtäviä on useita jokaisella toimialalla. Avainhenkilö- ja resurssiriskejä on pyritty hallitsemaan erityisesti hyvän esimiestyön keinoin: viestinnällä, tehtävänkuvamäärittelyillä, koulutuksella ja tarvittaessa korvausrekrytoinneilla. Resurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös osana vuosittaista toiminta- ja taloussuunnittelua: talousarviovalmistelussa suunnitellaan ja yhteismitallistetaan tehtävät ja tavoitteet käytettävissä oleviin voimavaroihin. Lisäksi erityisesti sijaisten saatavuuteen liittyvää riskiä on pyritty pienentämään siten, että kunta on toimintavuonna ostanut Kunta Pro Oy:n osakkeita ja omistajuutensa perusteella on ryhtynyt hankkimaan sijaistyövoimaa ostopalveluna.
18 Toiminnallisiin riskeihin liittyy myös hankintoihin liittyvät riskit. Kunta ostaa yhä enemmän palveluja, mutta hankintoihin liittyvää kilpailutus- sekä sopimusten laadinta- ja valvontaosaamisresurssia on rajoitetusti. Resurssivaje kohdistuu sekä määrään että osaamiseen. Riskiä on pyritty pienentämään siten, että kunta käyttää mahdollisimman paljon KL-Kuntahankinnat Oy:n ja KuntaPro Oy:n kilpailuttamia puitesopimuksia. Jälkimmäiseltä kunta voi myös ostaa erilaisia hankintojen asiantuntijapalveluita. Kunnassa on toimintavuoden aikana havaittu edellä mainittujen riskien ohella myös tietoturvariskin kasvaminen. Kunnassa on paljon tietojärjestelmiä, jotka sisältävät luottamuksellisia tietoja. Tämä riski on ollut olemassa ennenkin ja sitä hallinnoidaan yhdessä RHL-Data Oy:n kanssa. Uutena asiana on havaittu sosiaalisen median mukanaan tuoma riski: kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden tulee käyttää sosiaalista mediaa niin, ettei luottamuksellisia tietoja välity julkiseen jakeluun. Tämän riskin pienentämiseksi kunnassa hyväksyttiin toimintavuoden aikana sosiaalisen median ohje. Taloudellisista riskeistä merkittävimmät kohdistuvat verotulojen ja valtionosuuksien kehitykseen sekä korkotason nousuun. Näiden riskien osalta keskeistä on yleisen taloudellisen tilanteen ja rahamarkkinoiden tilanteen kehittyminen. Maailman ja Euroopan talouden riskit ja hidas kasvu sekä Venäjän ja Ukrainan välisen kriisin vaikutus maailmantalouteen ja rahoitusmarkkinoihin vaikuttavat myös Suomeen ja julkisten palveluiden rahoitusmahdollisuuksiin. Näiden riskien olemassaoloon kunta ei voi vaikuttaa, mutta kunta voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, miten suuri vaikutus riskien konkretisoitumisella on kunnan toimintaan ja talouteen. Myös terveydenhuollon kuntayhtymien talouden kehitys muodostaa kunnalle riskin, jota on pyrittävä hallitsemaan aktiivisella omistajuudella. Lisäksi kunnan konserniyhteisöjen omaisuuserien arvostuksiin liittyy riskejä, jotka edellyttävät aktiivista seurantaa ja tarvittaessa toimia riskien pienentämiseksi. 1.10 Ympäristötekijät Hausjärven pohjavesien riskienhallintahanke (HAPPI-hanke) käynnistyi keväällä 2010 ja hanke päättyi alkusyksyllä 2013. Hankkeessa jatkettiin muun muassa Oitin liuottimilla pilaantuneen pohjaveden tutkimuksia ja laadittiin toimenpideohjelma pohjavesialueilla sijaitsevien riskien vähentämiseksi. Hankkeen puitteissa kartoitettiin myös kunnan vanhojen kaatopaikkojen riskejä. Hankkeen rahoitus tuli 75-prosenttisesti Euroopan aluekehitysrahastosta. Muita rahoittajatahoja ovat Hausjärven kunnan lisäksi Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ja Riihimäen Vesi. Toimintavuonna valmisteltiin myös kunnan haja-asutuksen vesihuollon strategian päivitystä. Kunnanvaltuusto hyväksyi uusitun strategian kokouksessaan 18.3.2014. Hausjärven kunta osallistuu sopimuksen mukaan Riihimäen jätevedenpuhdistamon laajennus- ja saneeraushankkeeseen. Puhdistamossa käsitellään Riihimäen kaupungin, Lopen kirkonkylän, Läyliäisten sekä Launosten taajamien ja Hausjärven Oitin, Hikiän ja Ryttylän alueiden yhdyskuntajätevedet sekä useiden teollisuuslaitosten jätevesiä sekäsako- ja umpikaivolietteitä. Hanke on tärkeä erityisesti Vantaanjoen pääuoman yläosan veden ravinnekuormituksen, hygieenisen laadun sekä kalaston ja pohjaeläinten kannalta, mutta tärkeää se on myös joen keski- ja alajuoksulla. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 17.12.2013 (123 ) ympäristönsuojelulain 19 n mukaiset ympäristönsuojelumääräykset. Lisäksi kunnan ympäristötoimessa on varauduttu kunnan ympäristötoimen valvontasuunnitelman laadintavelvoitteeseen, joka mahdollisesti säädetään vuoden 2014 aikana.