TSlltt hetkellä laakaoven valmstuksen ylkapasteett on yksvuoropohjalla lasken non 35 % ja kaksvuoropohjalla t arvolta 50-60 %. Tuotantoa on votu jatkaa tappollsena varsn ptkäsn johtuen stä, että alan yrtykset ovat monalayhtöth, jotka ovat voneet kompensoda laakaovtuo* tannon tappot muusta tomnnastaan saamallaan katteella. Laakaoven kotmasessa kysynnssss e ole odotettavssa nousua lähvuosna. Lsäks ertysest Ruotsn vuoden 1982 devalvaaton ja Kesk-Euroopan rakennustomnnan hljenemsen jälkeen suomalasen laakaovteollsuuden klpalukyky ventmarkknolla on epätyydyttävä. Nässä olosuhtessa anoa tapa päästä kannattavaan tomntaan laakaoven valmstuksessa on tuotannon ratonalsont. Tässä tarkotuksessa yks kolmesta suurmmasta valmstajasta, ruotsalasen Swedsh Match Ab:n omstama Suomen Ov Oy on tehnyt ostosopmuksen Oy Wlh. Schauman Ab:n ovteollsuudesta. Lsäks Suomen Ov Oy on neuvotellut yhtestyöstä kolmannen laakaoven päävalmstajan, Rauma-Repola Oy:n kanssa. M Oy Wlh. Schauman Ab:n kanssa teht:y sopmus antaa Suomen Ov Oy:le mahdollsuuden ratonalsoda tuotantoaan kahden vahvan tuotantoykskön puttessa, mkä saatujen tetojen mukaan johtaa Jyväskylän laakaovtuotannon lopettamseen. Mahdollnen sopmus Rauma-Repola 0y:n kanssa johtas shen, että ruotsalaselle Swedsh Match-konsernlle tuls määräävä asema Suomen laakaovmarkknolla. Saatujen tetojen mukaan valmstusta nykysllä Rauma-Repola Oy:n tehtalla tultasn myös tällasessa tapauksessa jatkamaan. Joka tapauksessa on lmestä, että laakaovtuotannon työntekjämäärä tulee vähenemään nykysestä runsaasta 300 Kehäoven ja erkosoven tuotanto on ollut selväst kannattavampaa kun standardlaakaoven valmstus. Tuotanto on jakautunut varsn monen valmstajan kesken, ekä mllään nstä ole keskestä asemaa markknolla. Merkttävä osa tuotannosta tapahtuu penssä puusepänteollsuuslatoksssa, joskn kahdeksan suurmman valmstajan osuus marks t \ ' f! r \ M
l. knolta on non 50 % NSssS oloshtessa klpalu markknosta on arttmn kraäts, ja menestymnen edellyttää jatkuvaa tuotantomenetelmen ja materaaln käytön kehttämstä. Mahdollsuudet ventn ovat rajotetut johtuen stä, että Suomessa lmastollset tekjät usessa tapauksssa asettavat suurempa vaatmuksa oven laadulle kun esmerkks Kesk-Euroopan olosuhteet. Lsäks rakennustomnnan Kesk-Euroopassa supstuttua hntaklpalu on velä kovemp kun Pohjosmaden markknolla. mlj.mk PUUOVET JA OVENKARMT 350 ' 300 250 / m / A / Tuotanto / / /.» e ' ^ l!! 200 150! 100 50 ^^ Vent Tuont 1) 1975 76 77 78 79 80 81 82 83 Kuvo 3 f 1 t \ t 1 ) ; t r. ;(
Tarkaat«lta«sa puuoven ja ovankarman tuotannon ja ukonaankaupan kahtyatk (kuvo 3) vodaan todata«etts kot arkknat ovat ovtuotannoaaa jatkuvast ollaat halltsavasaa aaanaasa. Kappalan&ärnä tarkasteltuna tuotanto e ole rakennustomnnan kasvun tasaantumsesta johtuen ls&sntynyt 1970-luvun jälkpuolskolla ta 1980-luvulla; vaan suunta on ollut pkenmnkn alaspän. Srtymnen kallmpn tuottesn (Ml kutenkn aheuttanut sen, että tuotannon arvo on lsääntynyt selväst nflaatokehtystä nopeammn. Tuont e ole merktykseltään juur kasvanut Ruotsn vastatessa stä k p&sosn. Vent on suuntautunut ertoten vme vuosna päsosaltaan Neuvostolttoon Saksan Lttotasavallan ollessa tonen tsrkes ventmaa. Puuoven ja ovenkarmen vent, 1000 mk Tuont Vent yhteensä yhteensä Stä Neuvos t o1 11oon Saksan Lttotasa valtaan 1978 7423 15 667 3 348 4 004 1979 8833 25 222 7 304 5 535 1980 15913 34 662 12 669 8 834 1981 13519 35 817 14 536 4 304 1982 18213 45 752 24 409 3 207 1983 22048 58 419 27 084 3 814 Vuoden 1984 ensmmäsellä vuospuolskolla sekä vent että tuont ovat jääneet jonkn verran edellstä vuotta alhasem* malle tasolle. 2.2. kkunankehyksen ja -karmen valmstus kkunankehyksen ja karmen valmstus on kasvanut vme vuosna selväst nopeammn kun oven tuotanto johtuen vlk kaasta rakennusten korjaustomnnasta ja energan säästäms tomenptestä. Alan tuotanto jakautuu varsn monen valmstajan kesken ja on ollut keskmäärn kannattavuudeltaan saj,
f mala tasolla kun kehä* ja erkosoven valmstus Ulkomaankauppa on ollut vshästs; tuonnsta p&äosa on tapahtunut Ruotssta ekä snä ole vme vuosna ollut havattavssa juur muutoksa. Vme vuosna tuont on ollut jopa vähäsempää kun 1970-luvun lopussa. Vennn määrä on pysynyt myös varsn vakaana. Tärkemmstä ventmasta Ruotsn merktys on vme vuosna supstunut ja Neuvostolton kasvanut. Ruotsn osuus vennn arvosta vuonna 1983 ol non 5 % sen oltua velä 1970-luvun loppuvuosna 40-60 %. Neuvostolton osuus vennstä ol vuonna 1983 non 90 %. mllj «mk XKUNANKEKYXSET JA -KARMT 500-450 / Tuotanto 400 350 / / / 300-250 1 / / J ' 200 * m / 150»t 'rl 100 <. 50 ; > 1975 76 P 77 78 79 80 81 82 Vent Tuont "nr 83, t Kuvo 4 l ' h
8 Asuntojen korjaustonnnan kasvun tasaantumsvaheen johdos ta on odotettavssa, etta kkunankehysten ja karmen tuotannon kasvu pysshtyy ta anakn hdastuu huomattavast, jolle alan tuottelle löydetä uusa ventmarkknota. 2.3. Pusten kettö- ja vaatekaappen valmstus Teollstamsrahasto Oy:n vuonna 1978 valmstuneen tomalatutkmuksen ja sen jälkesten asakasyrtysten kannattavuut«ta koskeven selvtysten mukaan asunnon kaappen valmstus on ollut 1970-luv\n loppuvuosa lukuunottamatta jonkn verran kannattavampaa kun rakennuspuusepänteollsuus keskmäärn. Ulkomaankaupan merktys on ollut varsn vähänen. 1970-luvulla pääosa vennstä suuntautu Ruotsn, mutta vuoden 1978 jälkeen tlanne on tässä suhteessa muuttunut radkaalst projektvennn kasvun johdosta. ) l j» n 'M L \ n Tuont Ruotssta kasvo vuosna 1982-83 vomakkaast johtuen vuoden 1982 devalvaaton tuomas-a klpaluedusta. Tonen huomattava tuontmaa on Tanska. Vuoden 1984 ensmm&sells vuospuolskolla tuont Suomeen on edelleen kasvanut. Sen sjaan vennn arvo edellseen vuoteen verrattuna on supstunut. Tuonnn^ arvo olkn ensmmästä kertaa vuoden 1984 vuospuolskolla selväst ventä suuremp. 4 Asunnon pusten kaappen ulkomaankauppa, 1000 mk Vuos Tuont Vent Yhteensä Yhteensä; stä Ruotssta Ruotsn Neuvos 1978 2180 1561 12879 3499 3255 1979 3053 2383 24171 5635 3989 1980 2267 1569 32312 3642 9774 1981 3286 2544 33224 1745 20075 1982 9700 7481 21904 1450 10557 1983 16263 8542 18211 1354 9826 1984 vuosp. 11171 7616 f
' PUSET KETTÖ* JA VAATEKAAPT mlj.mlr 45ol 400t Tuotanto 350 / 300 + / 250 / / / 200 150 100 504 )! 1975 76 77 78 79 80 81 TT TT Kuvo 5. Vent Tuont ' s "-1 '! - '., ^ f - ' h t' Teollstamsrahasto Oytn selvtyksen mukaan pssosasta (n. 65 %) asunnon kaappen valmstuksesta vastaavat kahdeksan suurnta valmstajaa. Mllä&n nssts e ole markknolla halltsevaa asemaa. Klpalun vodaan arvoda olevan suhteellsen kovaa ja se on edelleen krstymässä tuonnn vmeakasen lsääntymsen vuoks. ( r!
10 3. Yhteenveto ja johtopästökeet RakennuetotannotBa näkyvssä oleva kehtys ja osaltaan myös Ruotsn vuoden 1982 devalvaaton johdosta parantunut klpalukyky Suoneen verrattuna aheuttavat sen, että kotmasen teollsuuden klpalutlanne rakennuspuusepänteollsuudessa on edelleen krstymässä. On oletettavssa, että suhdanteden kääntyessä laskuun tämä näkyy myös alan kannattavuuskehtyksessä. Teollstamsrahasto Oyxn vuonna 1978 tekemän laajan tomalaselvtyksen mukaan rakennuspuusepänteollsuuden tuottavuus Suomessa on ollut selväst alhasemp kun Ruotsssa ta mussa pohjosmassa. Tarkasteltaessa tuotannon ja työvoman määrän kehtystä vodaan arvoda, että tlanne tässä suhteessa e ole parantunut vme vuosna, vaan klpalukyky etenkn Ruotsn nähden on pänvaston hekentynyt. Asantuntja-arvoden mukaan on tuotantoteknologan kehttämnen Suomen rakennuspuusepänteollsuudessa ollut suhteellsen vähästä osaltaan johtuen yrtysrakenteesta; Suomen suurmmat valmstajat ovat monalayrtyksä, jolle rakennuspuusepänteollsuus e ole keskenen tomala. Penllä valmstajlla puolestaan e ole resursseja vomakkaaseen tuotantoteknologan, tuotteston ja markknonnn kehttämseen. Tostaseks suomalanen rakennuspuusepänteollsuus on pystynyt ptämään kotmarkknat varsn hyvn hallussaan, mutta oreta tlanteen muuttumsesta on kahden vme vuoden akana lmaantunut yhä enemmän. Selvmmn tämä näkyy asunnon kaappen ulkomaankaupan vmeakasessa kehtyksessä. Tosaalta suomalanen rakennuspuusepänteollsuus e ole pystynyt tommaan kansanvälsllä markknolla samalla tavon kun Ruotsn vastaava teollsuus; ventmarkknoden valtaamnen edellyttää vomavarojen nykystä selväst vomakkaampaa keskttämstä lupaavks arvotuhn tuottesn sekä panostamsta nden tuotantoteknologaan ja markknontn \ tl
11 koordnodust. Näden tonenpteden toteuttamsessa Suomen rakennuspuusepänteollsuus on jäänyt pahast jälkeen esmerkks ruotsalasesta teollsuudesta. r Markknatlanteesta johtuen alan tuotantokapasteetn lsäämnen esm. valtonyhtöden ta valton tomesta e ole perusteltua. Sen sjaan tomenpteet tulee keskttää tuotantoteknologan ja tuotteston kehttämseen, ventmarkknontn sekä yrtysten välsen yhtestomnnan käynnstämseen, jotta alan klpalukykyä votasn parantaa ja sen tarjoamen työpalkkojen vähentymstä hdastaa. TäUä hetkellä keskenen merktys näden tomenpteden suunnttelussa on teknologan kehttämskeskuksen yhtestyössä alan teollsuuden kanssa k&ynnstäm&lls mekaansen mets&teollsuuden tuotannon kehttämsprojektlla, jossa rakennuspuusepänteollsuus on yks panopstealosta. M!! 1 : r» ' :
ff-t^. ^^^.//c 5 -l- m _ PTLtn Lepp&vrran oeaeto 243 79100 Leppävrta 2.11.1984» Ll/TE F PuutyövSen Ltto Ry. Lttotomkunta Haapanemenkatu 7-9 B 00530 HT^^OT' 53 Tomenpdepyyntö Koska Huurre Oy:n Leppävrran tehtalla 5«9.1984f lttojen edusta;] en läsnäollessa käydyssä neuvottelussa saavutettua neuvottelutulosta e ole saatu käytäntöön työnantajan keltäydyttyä myöhenmn hyväksymästä stä, katsoo?tl:n Leppävrran osasto ette neuvottelumenettely kysesessä asassa tuota tulosta, vaan pyytää lttotomkunnalta lupaa työtastelun alottamseen* Pyydämme velä että Puutyöväen Ltto pyrks vakuttamaan Fetsäteollsuuden työnantaja lton kautta Huurre Oy:n, jotta se palas normaaln työmarkknakäytäntöön je toteuttas sovtun palkkasopmuskäytännön, jollon my'ôs ty':1tastelutomlta votasn välttyä.! Kunnottavast Puutyöväen Lton Leppävrran Osasto Rejo Skanen Puheenjohtaja Vejo Oksman Shteer 1 1 f f rr, l
\ PÖYTÄKRJA» Aka pakka Läsnä 10.10.1984 Metsäteollsuuden Työnantajaltto, Helsnk Reno Survonen, Puutyöväen Ltto Matt Kostet, Metsäteollsuuden Työnantajaltto Asa Huurre Oy:tä koskeva palkka- yms. sopmus 1 2 Todettn, että 5.9.1984 lttojen edustajen läsnä ollessa käydyssä neuvottelussa saavutettn neuvotteljoden kesken neuvottelutulos Huurre Oy:tä koskevasta palkka- yms. sopmuksesta. Työntekjäpuol halus kutenkn alstaa sen työntekjän kästeltäväks ja antaa lopullsen vastauksen seuraavan vkon alkupuolella. Kästtelyn tuloksena työntekjäpuol lmott hyväksyvänsä neuvottelutuloksen. Em. ajan kuluessa Huurre Oy puolestaan kästtel ko. asaa ja lmott, ette se vo manttua ratkasua hyväksyä. Kun«työntekjäpuol puolestaan e hyväksynyt Metsäteollsuuden Työnantajalton 27.9.1984 tekemää täsmennettyä estystä katsotaan asa lttojen välllä loppuun kästellyks ja palkkaussopmusta koskevat neuvottelut srtyvät pakallsest käytävks. Pöytäkrja todetaan okeaks läsnäolleden allekrjotuksn. METSÄTEOLLSUUDEN TYÖNANTAJALTTO r.y. Matt Kostet PÜÜTYÖVÄEN LTTO r.y. r Reno Survonen : «t t ' s ' H 1
p u u T v M E N u r n t ) r x LtlTB ^ Haapanemenkatu 7-9B Postosote: PL 318 00531 Helsnk 53 Puheln: 90-70911 Helsnk 7^11.1984 1 Metsäteollsuuden Työnantajaltto Fabannk 9 A HELSNK HUURRE OY:TÄ KOSKEVA PALKKA- YMS> SOPMUS Otskossa mantusta asasta on lttojen välllä käyty neuvotteluja yl vuoden ptusen ajan. Lttojen edustajen läsnäollessa käydyssä pakallsssa neuvottelussa saavutettn 5.9.1984 neuvotteljoden kesken neuvottelutulos Huurre,1 Oy:tä koskevasta palkka- yms. sopmuksesta. Normaaln neuvottelukäytännön mukasest työntekjäpuol halus kutenkn alstaa neuvottelutuloksen työntekjän kästeltäväks, josta johtuen sovttn, että työntekjäpuol antaa lopullsen vastauksensa neuvottelutuloksen hyväksymsestä neuvottelupävää seuraavan vkon alkupuolella. Kästtelyn tuloksena työntekjäpuol lmott hyväksyvänsä neuvottelutuloksen. Vakka työn-» antajapuolen neuvotteljat evät neuvottelun kuluessa asettaneet vastaavanlasta ehtoa työnantajapuolen lopullselle hyväksymselle, Huurre Oy kutenkn myöhemmn lmott, että yhtö e puolestaan hyväksykään saavutettua neuvottelutulosta. Tämän jälkeen lttomme edustaja estt lttojen tomstojen välsssä neuvottelussa» että neuvottelutulos vahvstettasn lttojen tomesta. Huurre Oy:n keltesen asenteen vuoks tästä e kutenkaan lttojen edustajen kesken saavutettu yksmelsyyttä. Lttonne edustajan tomesta estettn 5.9. saavutettuun neuvottelutulokseen täsmennystä, jota puolestaan Huurre Oyrllä tomva ammattosasto e hyväksynyt. Syntyneen f tlanteen johdosta lttojen edustajat, osastopäällkkö Matt Kostet ja palkkashteer Reno Survonen laatvat neuvottelupöytäkrjan. Jossa todettn syntynyt tlanne Ja todettn asa lttojen välllä loppuun kästellyks, jonka seura-
uksena neuvottelut srtyvät uudelleen pakallselle tasolle. Neuvottelut pakallsella tasolla evät\ole tämän jälkeen edenneet. Tämän Johdosta Puutyöväen Lton Leppävrran osasto on krjeellään 2.11.1984 kääntynyt lttomme puoleen vaaten lton tomenptetä 5.9. saavutetun neuvottelutuloksen toteuttamseks. Tällä perusteella Puutyöväen Ltto esttää» että lttojemme välllä käynnstettäsn uudelleen Huurre Oy:tä koskevasta palkka- yms. sopmuksesta neuvottelut, jotta molempa osapuola vahngottava tulehtunut tlanne mantulla työpakalla saatasn postetuks. Lttojen välset neuvottelut tuls alottaa vvyttelemättä, jotta tlanne Huurre Oy:ssä e nykysestäänkn pahentus. Kunnottavast PUU HTTO r.y. Esko Sukkanen A/ / ^u-cííc--í2. Tmo Rautarnta t :» «.1 t t Í!
Lur^ K Puutyöväen Ltolle 31-10- Lttotomkunnalle PTL:n Askon ammattosasto 2 ry:n tomkunta on kokoksessaan 29.10.1984 kästellyt ohesen 8 osaston jäsenen allekrjottaman krjelmän ja krjelmässä estetyn vaatmuksen mukasest lähettää krjelmän Puutyöväen Lttoon. Tomkunta toteaa: Asasta on käyty neuvotteluja sekä pakallsest että lttotasolla non puolen ruoden ajan ja kysyy ltolta? Onko Puutyöväen Lton TfS:n raatruustason mukasta vaata, t että ompeljoden tulee osata ja hallta 7:n er ompelutyötä urakkajoutusuudella päästäkseen 4:teen palkkaryhmään? Mtä Puutyöväen Ltto akoo tehdä, että käytännössä toteutuu samaa työtä tekevlle sama urakkaperuste?, Jos sopmus on rstrdassa PTL:n TSS:n kanssa, nn Askon ammattosasto 2 ry:n tomkunta vaat lttoa ryhtymään tomenptesn, että sopmus saadaan PTL:n T S:n vaatvuustason mukaseks. PS. Ulkopuolelle kysesen sopmuksen jääneden palvelusvuof det Askolla ajottuvat 8-15 vuoden vällle. t Ltteenä kysenen sopmus, sekä työntekjöden krjelmä. Lahdessa 30.10.1984 Ammattyhdstystervesn Askon osasto 2 ry:n tomkunnan puolesta } Oss Lokkanen puheenjohtaja Seppo Pävärnta shteer '
Vauhkonen/LJe 16.10.1964 PNUS KONEONPELUN PALKKARYHNTTELYRATKAZSUKS luotopurste* Ja Sohvakalustetehdas} Tavotteena pdetkvn koneonpelljoden osalta stä, ettv ykalttxsen koneonpelljan ompelutehtkvlx monpuolstetaan Ja tsenhstetvttn. THmä nerktaee muutosta vaatvampen tehtvven suuntaant Joka mahdollstaa mm. TES:n palkkaryhmttelyn **erttltn vaatvat ompelutyöt«* -kkyttfn. \\ 2. Edettäessä kohden yllä manttua tlannetta» toteutetaan välvaheen ratkasuna seuraava menettely:. t Koneompelun urakkahnnottelu toteutetaan palkkaryhmä kolmen Ja puolen suurusena 8.10.1984 alkaen stent että osaurakan pohjapalkkohn lsätään 1.05 mk/tunnlle. Tämän järjestelyn prn tulee tässä vaheessa Sokalta 17 koneompeljaa Ja Hupulta 8 koneompeljaa. * 4 s. - Järjestelyn ulkopuolelle Jäänellä koneompeujol la on mahdollsuus tulla korotetun hnnottelun prn snä tapauksessa, kun työnjohto erkseen toteaa henklöttän ompelutatovaatmukset täyte tyks. - Ompelutatovaatmukset: Perustato: - saumaus - vetoketju - APEX - Perustatojen lsäks tehtävä Ja hallttava urak katyötasolla vähntään neljä seuraavsta ompelutyövahesta: * ' - 1-nla pltkk - rypytys -.2-nla pltkk - varm.. tkk - 1-neUlalukkotkk - raskaat vanutyöt (kangaskasaus) - terekasaus, PE-kasaus ^ - nahkakäsaus t. 3. 4. Koneompelun palkkaryhmttelyt sälytetään ennallaan. Palkkaryhmään neljä srretään Ja hnnotellaan kolmen Ja puolen palkkaryhmän urakonttasolla työskentelevä koneompeljota stä mukaan, kun kohdan 1 järjestelytä toteutetaan sten, että kysesen palkkaryhmän «"erttän vaatvat ompelutyöt*' -edellytykset täyttyvät. Tavotteena pdetään tomenpteden > :
2. suorttamsta kesäkuun puolväln 1*985 mennessä. TMllä sopmuksella todetaan ermelsyysmusto 21.6.-64 ko. osltaan loppuun kästellyks. Jan puolesta Tytfntekjtfldenpuolesta 1 V f Vauhkonen Kalev Vanhala ^ ^ _ ^ppjjnnn-.u JAKELU PuuaepXnteollauuden Ltto r«/«puutyttvtfen Ltto r.y. ' H Rssanen A Pekur T Laht «^ s t».. t, 1 ^ J? 1 1
f r ammattosasto 2 ry:n Lskof^ tomkunnalle. Asa Koneompeljoden palkkaryhmttelyä koskeva sopmus /arvosat tomkunnan jäsenet. Me allekrjottaneet osaston jäsenet haluamme tuoda osaston tomkunnan tetoon Ja kästeltäväks seuraavat em. asaan lttyvät sed- Kat: SohvaKalusteen ja muotojjursteen omjjelmossa on 8.1U alkaen otettu käyttöön uus sopmus, joka Koskee ompeljoden palkkarynmttelymuutoksa. bopmus on hyväksytty enemmstöpäätöksellä äänestyksessä. Melestämme sopmuksessa on mm. seuraavat epäkohdat: bopmus asettaa työntekjät erarvoseen asemaan ja antaa tyonjondolle melvaltaset valtuudet valta ne työntekjät jotka nostetaan 4:een pakkarynmään, sekä suorttaa tyonjakoa entstä e,jäokeudenmuka^ohmfr,. Sopmus aheuttaa lsääntyvää klpalua ja e.jäsoldaarsuutta työntekjöden kesken. Sopmuksessa määrtelty ammatttatovaatmus(7 er työvahetta) on melestämme kohtuuton vaatmus, ottaen huomoon työehtosopmuksessa määrtellyt muut vaatjat ammatttyöt jossa 4:een ja 5:een palkkaryhmään yltämnen edellyttää yhöen vaatvan ammatttyön halltsemsta. Työehtosopmuksen mukaan urakkaperusteden tulee olla kaklle samaa työtä tekevlle samanlaset. Sopmus merktsee stä, että nyt on käytössä bamasta työstä er hnnottelut, el kakshntajärjestelmä. Lbekto epälemme suurest ette edes kaklla sopmuksen prn kuuluvalla työntekjällä ole mahdollsuuksa päästä 4:een palkkaryhmään käytännössä, koska sopmus e mtenkään velvota työnantajaa tähän. Mellä sopmuksen ulkopuolelle jäänellä työntekjöllä e ole edes teoreettsa mahdollsuuksa päästä 4:een palkkaryhmään, johtuen stä ettevät ompelmot tarvtse nän suurta määrää montomtyöntekjötä.. ' t 11 11
Kakenkakkaan tehty sopmus on melestämme epäsoldaarnen, osaa työntekjötä syrjvä. Edellseen vedoten vaadmme asan pkasta kästtelyä osaston to (lkunnassa ja osaston kääntymstä Puutyöväen Ltto ry:n puoleen asan Johdosta. Tasa-arvoa myös palkkaperustessa Ja sopmusturvassa tovoen. Lahdessa 25.10.1984. UpaJZLU / 1 p^ufa^ 1 (! ' A 1, h
7-11- 1984 PUUTYÖVÄEN LTTO/SHTEERSTÖ Lr^ ^^ Hyvät tovertl Olemme ammattosaston tomkunnan kokouksessa vmeks 25,10,1984 kästelleet skulla syntynyttä ermelsyyttä stä kun työnantaja hylkää jodenkn lääkäreden krjottama työkyvyttömyystodstuksa. Pääluottamusmehen tomestahan on asasta tehty lttojen vällle ermelsyysmusto, joka on pävätty 28,6,1984, Tetojemme mukaan bak on antanut lausunnon stä onko sku Yhtymän käyttöönottama ohjesto lääkärntodstusten hyväksymsestä ta hylkäämsestä tulopolttsen kokonasratkasun yhteydessä sovtun lääkärntodstuksa koskevan soveltamsohjeen mukanen. Tästä SM:n lausunnon antamsesta on nyt kulunut jo lähes kuukaus ekä asa ole edennyt. skun ammattosaston tomkunta krehtkn Puutyöväen Lttoa ryhtymään pkasn tomn että asassa saatasn ammattosastoa ja työntekjötä tyydyttävä ratkasu akaan. Vonette huomoda että ko, työntekjöden taloudellnen tla käy kestämättömäks jos sarasajanpalkkoja joudutaan odottamaan useta kuukausa, stten jos ne velä jää kokonaan saamatta, arvaatte että tlanne on erttän vakava. f n Lahdessa 25.10,1984, Puutyöväen Lton skun ammattosasto 14 n ; 1 Erkk Kallonpää puheenjohtaja Ella Järvelä shteer :
PUUTYÖVÄEM LTON ETELÄ-HÄMEEN PRJÄRJESTÖ ry. Hämeenkatu 32 15140 Laht U puh. 918-37 494-11- m L/TE' AJ 4 Laht 5.11.1984 PUUTYÖVÄEN LTTO ry. Lttotomkunta M Hyvät Tovertl sku Oy on ns. Pekkassopmuksessa muutettuun sarauslomatods- tuksa koskevaan kohtaan vedoten keltäytynyt maksamasta sarausajan palkkaa jo non 20 lttomme jäsenelle. PTL:n Etelä-Hämeen prjärjestön prtomkunta kehottaa PTL:a ryhtymään pkasest sellasn rttävn tomn, jolla asa tulee hodetuks työntekjöden etujen mukasest. Mkäl sku Oy:n tulknta menee läp, se tulee epälemättä laajenemaan myös mulle työpakolle. Asa tuleekn hotaa hyväksyttävään ratkasuun mahdollsmnan pan. Prtomkunta toteaa kakka sopmusalojamme koskeneen kahden tunnn työnsesauksen okeansuuntaseks tomenpteeks. Samalla estämme jo nyt otettavaks harkntaan tarvttavat jatkotomet, jolla alamme työllsyyteen vodaan todella vakuttaa. 2.11.-84 toteutunutta työnsesausta e edes työpakolla koettu muuta kun muodollsuutena. 4 '! Prtomkunnan puolesta Hemo Rantapellonen puheenjohtaja Kejo Hakovrta shteer 1!>
(METSÄTEOLLSUUDEN TYÖNANTAJALTTO pabannkatu 9 A 00130 HELSNK 13 puheln 174877 AT/LH Lr f ry H puutyöväen Ltto r.y. Haapanemenkatu 7-9 B 0053O HELSNK 53 Lokakuun 16 pävänä 1984 pävättyyn krjeeseenne vtaten toteamme kantanamme seuraavaa: Ylesest tedossa on ollut jo ptemmän akaa^ että työllsyystlanne mekaansessa metsäteollsuudessa on huonontunut tuotteden kysynnän vähentyessä nopeast perntesllä puutavaramarkknolla, Tästä kehtyksestä ovat jäsenyrtyksemme nformoneet työntekjötään varsn aktvsest vomassa oleven sopmusten mukasest. Työtasteluun ryhtymnen em. tlanteessa aheuttaa alamme yrtysten tomnnalle lsää vakeuksa. Velä arvelluttavaranaks asan tekee se^ että lttojemme välllä vomassa olevan työehtosopmuksen mukaan kakk työtastelutomenpteet ovat sopmuksen vomassa ollessa kelletty. Katsomme lttonne tahallsest rkkoneen työehtosopmusta. Helsngssä lokakuun 23 pävänä 1984, ( METSÄTEOLLSUUDEN TYÖNANTAJALTTO r.y. Laur T. Olknuora Bengt Kyrklund 1! '.» :, ' '
PUUSEPÄNTEOLLSUUDEN LTTO RY 1984 >/ c 26.10.1984 L U l ^ O puutyöväen Ltto ry Haapanemenkatu 7-9 B 00530 HELSNK Vastauksena lokakuun 16 pävänä 1984 pävättyyn krjeeseenne toteamme, että puusepänteollsuudessa työlltyystlanne on ollut varsn vakaa jäsenyrtystemme prssä. lmottamanne työnsesaus on vomassaolevan työehtosopmuksen mukaan kelletty sopmuskauden akana. Katsomme em. työtastelutomenpteen huonost harktuks, tahallseks työehtosopmuksen rkkomseks. Kunnottavast PUUSEPÄNTEOLLSUUDEN LTTO ry ^JtfTZZA Arto Tähtnen t s. Í! Oolte '^bannktu 9 A HELSNK13 Puh«ltn (90)174877 Pukt KOPKatarmkatu 130210-23573 SYPRautatantor Poatallrto 2471^2 f ; K - r
^ U O M E M TV >MASTAvAN yuemem R Y H M Ä Martt Nskanen/LR 1(1) ' -lo- m^ Puutyöväen Ltto r.y. Haapanemenkatu 7-9 B 00530 HELSNK Lokakuun 16 pävänä 19S4 pävättyyn krjeeseenne vtaten toteamme kantanamme seuraavaa: Lttojemme välä solmttujen työehtosopmusten soveltamsalolla e ole tlannetta, joka antas ahetta vomakkasn panostustomenptesn. Työtasteluun ryhtymnen tässä tlanteessa aheuttas tarpeettoma vakeuksa alamme yrtysten tomnnalle. Toteamme, että ttojemme välllä vomassa oleven työehtosopmusten mukaan kakk työtastelutomenpteet ovat sopmusten vomassa ollessa kelletty. Edellytämme, että alamme yrtykset jätetään mahdollsten työtastelutomenpteden ulkopuolelle. Katsomme lttonne tahallsest rkkoneen työehtosopmusta jo työtastelulla uhkaamsella. Kunnottavast SUOMEN JOMEN TYÖNANTA3AN YLEl YLENEN RYHMÄ < ' 1 t t ETELÄRANTA 10 00130 HELSNK 13 PL 11 00131 HELSNK 13 PUH. (90)19 231 OHVALNTA TELEX 124665 RYHMÄ SF u
L nrt u PDYTXKRJA mntymotellln vuokranmaksusta vuosna 1984-86 sekä Puutyöväen Ltto r.y:n NSntynotellsta ostamen majotus- Ja ravtsemspalvelujen järjestämsestä: 1. 2. Majotus- ja ravtsemsalan valkeasta klpalutlanteesta ertysest Päljät-Hämeen ja Nkkeln talousaluella ja Lomaltto r.y:n Mäntymotelllln kohdstamasta vomakkaasta nvestontpanoksesta johtuen ovat vuokranantaja ja vuokralanen yhdessä todenneet vuokralasen vuokranmaksukyvyn hekentyneen ja ovat sopneet seuraavsta tomenptestä, jotka parantavat vuokralasen kannattavuutta ja vuokranmaksukykyä. 9 0 Vuokranantaja sekä vuokralanen ovat yhdessä päättäneet tarkstaa 28.3.1982 pävätyn vuokrasopmuksen mukasta ndeksehtoa sten, että ehtoa el sovelleta vuosen 1984-86 «akana. Vuodesta 1987 alkaen ndeksehtoa sovelletaan sten,» että perusndeksnä on joulukuun 1985 ndeksluku ja tarkstus- ndeksnä kutakn vuokravuotta edeltävän joulukuun ndeksluku. «1 3. Vuokralasen vuokranantajalle antamen kolmen velkakrjan (1.10.-82, 10.3.-83 ja 17.1.-84) lanaehtojen mukasta korkoa el pertä vuodelta 1984. Velkakrjat sekä vuodelta 1984 maksamatta jäävä vuokrasumma 531.268 markkaa yhdstetään yhdeks velkakrjaks lana-arvoltaan 899.242 markkaa (lte). 4. Vuokranantaja pyrk ohjaamaan kurss- ja lomatomntansa Mäntymotelllln. Kurssen ja lomajaksojen ajankohdat sovtaan yhtesssä neuvottelussa sten, että nllä vakutetaan Mäntymotellln kannattavuuden parantamseen. 5. Lsäks osapuolet toteavat, että 28.4.1983 allekrjotetussa llsävuokrasoplmuksessa tarkotettu vuokranantajan peruskorjaukseen sjottama pääoma on 698.863 markkaa.? f \ f.
(1 6. Tän pöytkrja astuu vomaan, kun mol emp en osapuolten halltukset ovat sen hyväksyneet. JUsU pdytkklrjasta on laadttu kaks samansanasta kappaletta, yks kunmallekln allekrjolttajaosapuolelle. Helsngssä, marraskuun 15. pllvn 1984 ^TYÖV^N LTTO r.y. LOMALTTO r.y.. 1 ' '!, M ' r ( < t f ' > > 1!; f
'f L /T VELKAKRJA PuutyövHen Ltto r.y:tä olemme saaneet vuosen 1982-1984 vuokrsta lanaks kahdeksansataayhdeksänkymmentäyhdeksäntuhatta kakssataa neljäkymmentäkaks (899.242) markkaa. f. \\ Lana on koroton kesäkuun 30. pävään 1986 saakka. Kullonkn maksamatta olevalle lanamäärälle stoudumme henäkuun 1. pävästä 1986 alkaen suorttamaan vuotusta korkoa 3,75 t yl sen koron, mnkä pankt kullonkn maksavat kuuden kuukauden määräajaks tehdylle ylesön talletukslle. Körko mäksetaan kaks kertaa vuodessa, henäkuun 1. pävänä ja"joulukuun 31. pävänä, ensmmäsen kerran joulukuun 31. pävänä 1986. Lanan stoudumme maksamaan takasn puolvuosttan henäkuun 1. ja joulukuun 31. pävänä, ensmmäsen kerran henäkuun 1. pävänä 1986, suortettavlla 150.000 markan lyhennyserlllä, vmesen lyhennyserän 31.12.1988 ollessa kutenkn 149.242 markkaa. Helsngssä, marraskuun 15. pävänä 1984 LOMALTTO r.y. : \ T(lstavat: s; tn >, / ( ' ' ' : f :r 1 r
//TT 'H. PUUTYÖVÄEN LTON LTTOVALTUUSTON KOKOUS 29-30.11.1984 ESTYSLSTA 1. Kokouksen avaus 2. Todetaan läsnäolevat kokousedustajat 3. Todetaan kokouksen päätösvaltasuus 4. Kokousvrkaljat 4.1. puheenjohtaja 4.2. shteer 4.3. pöytäkrjan tarkastajat 4.4. ääntenlaskjat 5. Kokouskohtasten kulujen korvaamnen 6. Puheenjohtajen katsaukset 7. Vuoden 1985 talousarvo 1» 8. Vuoden 1985 tomntasuunntelma 9. Lttovaltuuston kokoukselle tehdyt estykset».1 10. Mahdollnen julklausuma 11. Kokouksen päättämnen ' M f' 1. t '! 1 1, M, " 1 '.
autyovaen LTTO ry Lttovaltuuston kokous 29-30.11.84 PÖYTÄKRJA 1-. Aka: Pakka: Lasna: 29.ja 30.11.1984 kello 10.10 Puutyöväen Lton tomsto, Helsnk Lttovaltuuston varsnaset jäsenet pats Oss Djupsjöbacka, jonka sjasta kokoukseen osallstu ylesvarames nto Kuru Lttotomkunnan jäsenet pats Harr Vrtanen, jonka varames Harr Markoff osallstu kokoukseen Lton tomtsjat pats Edvn Kenraal ja Matt Kauppla Lton teknset shteert Tarja Tuom ja Srkka Korhonen. tl? 1 KOKOUKSEN AVAUS Kello 10.10 lttovaltuuston puheenjohtaja Vekko Pkkaranen avas lttovaltuuston sääntömääräsen syyskokouksen. Puheenjohtajan avauspuheenvuoro lt teenä A. 2 NMENHUUTO Suortettn lttovaltuuston nmenhuuto, jossa todet tn edellä mantut valtuutetut läsnäolleks. 3 KOKOUKSEN LALLSUUS JA PAATOSVALTASUUS Kokous todettn oken koollekutsutuks ja päätösval täseks. 4 KOKOUSVRKALJOTTEN VAAL 4.1 Todettn, että puheenjohtajana tom Vekko Pkkara nen. 4.2 Todettn, että shteernä tom Kalev Hölttä. 4.3 Valttn pöytäkrjantarkstajks Antero Vänölä. Kaarle Joknen ja 4.4 Valttn ääntenlaskjoks Esko Kokko ja Unto Palokas. 5 ESTYSLSTAN HYVÄKSYMNEN Hyväksyttn lttotomkunnan tyslsta, lte B. kokoukselle laatma esf.
2. PUUTYOVAEN LTTO ry Lttovaltuuston kokous 29-30.11.84 PÖYTÄKRJA». 6 KOKOUSKULUT Päätettn suorttaa kokouksesta aheutuvat kulut l ton varosta. Päätettn ottaa alustavast kästeltävks estysls tan kohdat 8 ja 9. Kuultn taloudenhotaja Vlho Hl tusen selostus lttotomkunnan estyksestä vuoden 1985 talousarvoks, lte C. Todettn, että talousarvoestys ja lttotomkunnan estys tomntasuunntelmaks ol jaettu valtuutetulle ennakkoon. Kokous keskeytettn kello 11.00. Kokousta jatkettn 30.11. kello 9.15. 7 PUHEENJOHTAJEN KATSAUKSET Lton puheenjohtajat Esko Sukkanen ja Tmo Rautarnta esttvät tlannekatsauksensa lttovaltuustolle, jotka otettn ltteks D ja E. Alustusten johdosta käytn lähnnä mekaansen puunjalostusteollsuuden huonoa työllsyystlannetta, teollsuuspoltkkaa ja ylestä talouspoltkkaa kästtelevä keskustelu. 8 VUODEN 1985 TALOUSARVO Otettn kuullun selostuksen pohjalta kästeltäväks lttotomkunnan estys vuoden 1985 talousarvoks. Päätettn hyväksyä lttotomkunnan estys. 9 TOMNTASUUNNTELMA Otettn kästeltäväks lttotomkunnan estys vuoden 1985 tomntasuunntelmaks, lte F. Päätettn hyväksyä estys vuoden 1985 tomntasuunntelmaks. < 10 ESTYKSET Otettn kästeltävks lttovaltuustolle tehdyt estykset. Todettn sääntöjen mukasessa määräajassa saapuneet osastojen estykset, jotka kästeltn seuraavast: a) Harjavallan Puutyöväen ammattosaston ja Hyvnkään Puuseppen ammattosaston estykset lton lehtseteln arvon nostamsesta. Lttotomkunnan lausunnon nojalla päätettn, että lehtseteln arvon korotukseen e ole mahdollsuutta. Estykset ja lttotomkunnan lausunto ltteenä G. ' ^ ( l'».
» ' PUUTYOVAEN LTTO ry Lttovaltuuston kokous 29-30.11.84 PÖYTÄKRJA 'Ml J ' b) Tampereen Puuseppen Ammattyhdstyksen estys kollektvsen vakuutuksen laajentamsesta, mm. vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen ottamsesta lton jäsenlle. Lttotomkunnan lausunnon nojalla päätettn, että osaston ehdotusta e vo taloudellssta systä hyväksyä. Osaston estys ja lttotomkunnan lausunto stä ltteenä H. c) Hyvnkään Puuseppen ammattosaston estys pääluottamusmesten tomkauden jatkamsesta yhdellä vuodella. Todettn, että kysymyksessä on luottamusmesvaaljärjestyksessä säädelty asa, joten van lttokokous vo tehdä osaston tarkottaman muutoksen. Sääntöjen nojalla päätettn, että osaston estys e anna ahetta tomn. Osaston estys ja lttotomkunnan sen johdosta antama lausunto ltteenä. d) Merkttn lttovaltuuston tedoks Lappeeenrannan saha- ja vaner ammattosaston Puutyöväen Työttömyyskassan hallntoneuvostolle osottama krje, lttotomkunnan sen johdosta antama lausunto sekä lton puolesta osastolle tomtettu vastauskrje, lte J. Uuden työttömyysavustusjärjestelmän aheuttamaa koulutustomntaa selost työttömyyskassan johtaja Esko Kotlanen. 11 JULKLAUSUMA Työmarkknatlanteen johdosta päätettn antaa julksuuteen lttovaltuuston lausuma, lte K. 12 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMNEN Estyslstalle merkttyjen asotten tultua päätetyks kokous lopetettn kello 11.00. ( k' Kokouksen puolesta: Vekko Pkkaranen puheenjohtaja Kalev Hölttä shteer Pöytäkrja tarkastettu ja hyväksytty: Kaarle Joknen Antero Vänölä 1 / 11
1 (4) Lttovaltuuston kokous 29 Vekko Pkkaranen -30. 11. 19B4 l / / r r HYVÄT LTTOTOVERT Kun tarkastelee suomalasta yhteskuntaamme työväelkkeen polttselta kannalta ja ertysest kunnallsvaalen tulosten pohjalta on mellä varsn vakavaa ahetta käydä tsekrtkk, sekä selvtys nn järjestö aktven, kun puoluejohtojenkn tasolla. Syyt syntyneeseen tlantees;een tuleva valtollsa vaalejakn ajatellen ols etsttävä, estääksemme ^fvarllsen enemmstön kasvun yhteskunnassamme. Onko mahdollsest harjotettu lan joustavaa, ta työväen lnjosta pokkeavaa polttsta tomntaa, veraantumalla rvmesten ajattelutavasta ta ta tavottesta. Onko esmerkks työllsyyden tukemseen tehty kakk mahdollnen votava nn kunnallsella kun valtollsessa tasolla, joka työttömen osalta varmaan vakuttaa aktvsuuteen ta kannanottoon. Työvomamnsterön työllsyyskatsauksesa todetaan, että työttömä, lomautettuja ja töttömyyseläkeläset mukaan luken on työttöme» määrä yhteensä 16?.000. Kun tähän lukuun lsätään työttömen perheeseen kuuluvat henklöt, löytyy katkera kansalasa varsn rttäväst vaaltuloksen muuttamseen. Kun asaa koskeva arvostelu ja syyt valtettavan usen kaatuu työväenlkkeen syyks on ehkä vaaltulos nästäkn osatekjöstä k l F{ löydettävssä. Ols melestän ahellsta molempen työväenpuoluetten tarkastella yhtesä tavotteta varsn vakavassa melessä, ja yhdstää yhteset vomavarat työttömyyden ja mutten työväen-
-2- etujen a^jamseen, ana halltusvastuusta alkaen. Mtä lttotason tapahtumn ja tulevaan tomnnan näkymn tulee on työttömyys alamme suurmpa ongelma. Lttomme jäsenmäärä on laskenut edellsestä lttokokouksesta lähten perät 5000:l-a jäsenellä ja vähennystä tulee tapahtumaan myös kuluvan vuoden akana. Metsäteollsuuden tekemen tuotantoarvoden mukaan tuleva tomntavuos tulee työllsyyden kannalta olemaan todella synkkä. Ertysest sahaustuotantoa arvon mukaan tuls vähentää varsn vomakkaast, joka merktss perät 3.0C0-4.000:le lttomme jäsenelle lomautuksa, vajaata työvkkoa ta rtsanomsta työsuhteesta. Sahateollsuuden käyntaste on nyt non 65 % ja sen oletetaan vellä laskevan 20-30 % syyskuun tasosta. Jos nän tapahtuuv joutuu todella vakavast mettmään ntten lttomme toveretten ja hedän perhettensä taloudellsta tlannetta, jotka joutuvat työpakkansa jättämään erastesena työttömyytenä. Haluan tässä yhteydessä kutenkn todeta, että lttotomkunta» on vakavast tlanteeseen paneutunut. Asan johdosta on käyty ( t valtovallan edustajlta vaatmassa työllsyyttä tukeva tomenptetä, annattu julklausuma ja järjestämällä työnsesaus. Näyttää sltä, että alamme työnantaja tarkastelee asota yksnomaan työn tehokkuuden ja taloudellset asat huomoden teollsuuden kannalta. \ Unohtaen nn sanotut nhmllset ja aneellse^ tekjät työvoman suhteen, jossa työntekjät ovat antaneet työvomansa ja osttan terveytensä työpakkansa tuotannon hyväks. Kästyksen mukaan myöskn työnantajan asenteet henklöstöpoltkan osalta on monlla työpakolla koventuneet. l» j.
Josta on selvänä osotuksena sarasloma- ja työsuhdeturvaa -3- koskevat Julkset tapahtumat, puhumattakaan nstä tedosta jota er työpakolta kantautuu. Tämä e mel'tän ole järkevää, ekä myöskään työnantajan edun \ mukasta henklöstöpoltkkaa. Sllä hyvn usen harktsemattomat väkvaltapäätökset kun asaton kohtelu tuotantolatoksen henklöstöryhmä kohtaan kärjstää van tlannetta, työmotvaatota ja aheuttaa myös varsn usen tuotantokatkoja, joka hekentää myös taloudellsta tulosta tuotantolatoksen oe»lta. Ammattyhdstyslke ja jäsenstö e elä 1930- luvun asetelmssa, vaan on erttän hyvn järjestäytynyttä ja ajan tasalla olevaa työvomaa, jolla on valmutta puolustaa oma okeuksaan tarpeen nn vaatessa. On myös merklle pantavaa alamme teollsuuden osalta se, että aempna vuosna kannattavuutta hekentävävä tekjänä ol palkkakustannusten osuus tuotteen valmstuksen osalta. Vmeakaset kannattavuusrastteet on todettu olevan raakapuun hnnassa ja ertysest kuuspuun osalta. Syyt syntyneeseen kustannustekjään löytynee metsäteollsuuden tsensä harjottamasta hntapoltkasta. Korkeasuhdanteen akana raakapuun hnnankorotus on noussut normaala vomakkaammn, joka stten kostaantuu teollsuudelle laskusuhdanteen akana. Haluankn korostaa stä, että alamme teollsuuden tuls knttää l f! ertystä huomota jatkojalostuksen lsäämseen, jolla tomenptellä saatasn korvaava työpakkoja menettyjen tlalle. >
-4- HYVÄT LTTOTOVERT Kun joudumme kästtelemään Lton vuoden 19^5 talousarvota, perustuu se tämänhetkseen tlannearvoon m,m jäsenmaksutulojen osalta. Jo tuhannen jäsenen jäsenmaksutulojen posjäämnen merktsee non 800.000 markan tulovähennystä. Talousarvon aljäämäks on arvotu 500.000 markkaa, kutenkn lanojen lyhennyssuuntelma tähtää shen, että lanat pääosltaan tulee maksetuks vuoden 1986 alussa, joka osaltaan auttaa lttomme taloudellsta tlannetta seuraavaa lttokokouskautta ajatellen. Mellä on edessä myös lttokousvuos, joka omalta osaltaan luo paneta järjestelyn kun vaalenkn tasolla. Tovon nässä asossa asallsta asennotumsta ryhmen välllä nn tomston kun kentänkn tasolla, jäsenstömme etuöa-.kokonasvaltasest ajatellen ja yhdessä myöskn mahdollset eteentulevat ongelmat postaen. Tovotan tedät nn lttovaltuuston, lttotomkunnan kun kakk tomtsja tovert tervetulleks lttovaltuuston sääntömääräseen kokoukseen. > : : 1 J ; '.f
M' TALOUSARVON PERUSTELUT Puutyöväen Lton talousarvo vuodelle 1985 on rakennettu pääluokttan uudelleen, Jossa pääluokken ssälle on koottuna tomnta-alottan ne momentt, jotka tarkotuksenmukasest nn nmkkenä kun tomnnallsestkn kuuluvat pääluokkaan sdosryhmnä. Kun teknllnen valmus krjanptoautomäatossa Laskentapste Oy:n tetokoneella antaa mahdollsuuden muuntaa kustannusjaottelu esmerkks 8-12 numeron sarjaks, päästään koodssa jakoon pääluokka, momentt, kustannuspakka ja alakustannuspakka. Tällön mahdollstuu tarkkaa kohdennus kustakn menoerästä henompjakosena ja samalla mahdollstuu myöskn tarkemp tulosvertalu. Samalla se kutenkn merktsee stä, että automaato kehttyj/ shen psteeseen, että tetokonepäätteellä päästään työskentelemään ja että lton kassanhotajalle saadaan apulanen, joka päätteellä vo suoraan tlerönnn suorttaa. Kassanhotajan tehtäväkenttä on vuosen mttaan lsääntynyt snä määrn, että jo nyt ols apulaselle työtä rttäväst. Samalla kentes taloudenhotajakn sas apua rutnasoden hotoon. \ Aluks saattaa tuottaa vakeutta lukea ja seurata uutta pääluokkajakoa varsnkn, kun pääluokken ssällä on vanha momenttnumeront, joka tok tullaan muuttamaan kronologseks t järjestykseks nn pan kun automaato antaa shen mahdollsuuden.! c» '
2. Todettakoon velä lsäks, että nyt uusttu talousarvon järjestely perustuu SAK:n antamn ohjes^n talousarvon ssänen uudeks rakenteeks ja samalla täyttää ne muotoedellytykset uudesta krjanptolasta. Talousarvon loppusummasta suoraan e voda laskea kasvuprosentta, koska snä nyt näkyy ennustetut jäsenmaksutulot bruttomääräsnä. Okea kasvutulos saavutetaan, kun bruttojäsenmaksutulosta vähennetään akasempaa käytäntöä noudattaen jäsenmaksujen okasuerät ja jäsenmaksut SAK:le ja mulle kot- ja ulkomaslle järjestölle, nnkun edellsssäkn talousarvossa on tehty. Nän lasken talousarvon loppusumma on 10 prosentta edellsvuotta suuremp. Kun jäsenmaksutulojen kasvu on 9,8 prosentta ja muden tulojen kasvu 1,2 prosentta, nn ne tekevät yhtesvakutukseltaan van 7,8 prosetta kasvua edellsestä vuodesta. Nän ollen aljäämäks menojen loppusummasta tulee 2,2 prosentta el talousarvon aljäämänä näkyvä 509 000 markkaa. Talousarvossa on pyrtty ennakomaan ja ottamaan huomoon alallamme valltseva lomautusten aalto ja ratonalsonnn sekä er. systä tapahtuneet teollsuuslatosten lopettamsen kautta toteutuva työvoman vähenemnen. Tosaalta on pyrtty myös huomomaan markknatlanteen erlaset käyttäytyms- ja kausluontoset olosuhteet valltsevassa markknatlanteessa. Huolmatta stä, että talousarvo tulee jäämään tuon runsaan 500 000 markkaa aljäämäseks, se e sttenkään ole kovn huolestuttava asa ptemmällä akavälllä. Talouden tarkalla seurannalla vodaan vakuttaa shen, ette menoyltyksä tuls kovn runsaast ja votasn akaansaada pkemmnkn menoaltuksa. Vuoden 1986 talousarvo tulee helpottumaan anakn seuraavlla menoerllä: velkojen korot ja kuoletukset 500 000 markkaa, nvestontkus- \\ 11 '
3. ^ tannukset 200 000 markkaa, eläkemenot 300 000 markkaa Ja federaaton kokouskustannukset 150 000 markkaa, jotka yhtesvakutukseltaan tulevat tasapanottamaan vuoden 1985 aljäämän kokonasuudessaan Lton varsnaset tulot muodostuvat edelleenkn pääsääntösest jäsenmaksutulosta. Koko vuoden työssä käyven jäsenten keskmää räseks lukumääräks on laskettu 41 000. Talousarvossa on laskettu keskmääräseks tuntansoks 27,00 markkaa ja ansantavkkoja per/jäsen karttuu vuodessa 49. Kokonasjäsenmaksutuloks nän ollen tulee vuonna 1985 32.545.800 markkaa. Tuhannen jäsene jäsenmaksutulot puoleen takka toseen merktsevät 793.800 markkaa, josta lton osuus tulee olemaan 405.976 markkaa. Kokonasjäsenmaksutulosta lton osuudeks tulee 16.645.017 markkaa. Muta kun jäsenmaksutuloja talousarvon katteeks on laskettu saatavan 5.784.513 markkaa. Mussa tulossa kaks lanaerää muo- «dostaa suurmmat tuloryhmät el työtastelurahastosta nostettava lana 2.028.000 markkaa ja TEL-takasnlanaus 1.438.813 markkaa. 1, ' Lsäks merkttävä tuloerä ovat vuokratuotot 733.000 markkaa j työttömyyskassalta tulevat korvaukset 500.000 markkaa. Talousarvovuonna lton tuloks on arvotu saatavan 24.530.894 markkaa. Menopuolella suurmpana menoeränä on palkka- ja eläkemenot, 4.848.251 markkaa ja tosena suurena menoeränä on sosaalkustan ), k 1 nukset, 2.962.385 markkaa. Lanojen korot ja kuoletukset sekä provsot ovat yhteensä 1.632.035 markkaa. Merkttävä menoerä ovat lsäks jäsenmaksut SAK:le, 1.822.564 markkaa sekä kansan ; f
välslle että kotmaslle järjestölle maksettavat jäsenmaksut. 278,800 markkaa, Lehtsetelmenot ovat 1.027.000 markkaa. Puutyö- äsen kuluhn 1.709.173 markkaa, koulutukseen 1.713.000 markkaa, yleset tomntamenot 1.893.350 markkaa ja tomstokuluhn jossa on huomotu myös aluetomstot, 1.778.368 markkaa. Lton kansanvälsessä tomnnassa on omaksuttu melkosen laaja kansanvälnen kanssakäymnen ja suhteden ylläptämnen veljesjärjestöhn. Kansanvälseen tomntaan on tässä talousarvossa varattu 273.100 markkaa. Matka- ja pävärahamenot tulevat muodostumaan myöskn merkttä- \ vaks menoeräks, sllä matkakustannukset tulevat talousarvovuonna kasvamaan hntojen korotusten myötä, menokohdalle on arv 1.498.706 markkaa. Lton hstorarahastoa kartutetaan edelleen 150.000 markalla.» Lanojen lyhennyssuunntelma tähtää shen, että varsnaset nvestontehn otetut pankklanat tulevat loppuun maksetuks «t ' vuoden 1986 alussa, jonne jää yks maksuerä el 125.000 markkaa Jos talousarvovuonna sattuu sellasa yllättävä tekjötä, jota talousarvota tehtäessä e ole votu kakesta huolmatta ottaa lukuun, on talousarvota votava tarkstaa talousarvovuoden varrella ja saattaa se tomnnallseks ja reaalseks mu uttuneden olosuhteden pohjalta.
VARSNANEN TOMNTA TOMNTAKOHTASET TUOTOT TOMNTATUOTOT 5110-. TUOTOT TARVKEMYYNNSTÄ OSASTOLLE 5l30 TUOTOT TES-MYYNNSTÄ 5610 PUUTYÖLÄSEK TLAUSMAKSUT 5620 PUUTYÖLÄSEN LMOTUSHANKNTA m 000 1 000 52 000 168 000 263 000 MUUT TUOTOT 5700 LOMATOMNTA SAL-OSUUS 5850 KELAN KORVAUKSET 6220 OKEUDENKÄYNTYVTYKSET 5 72 RETKELYPÄVÄTUOTOT HHTO- JA PLKKKLPALUJEN TUOTOT 5860 TYÖTTÖMYYSKASSALTA: PUHELN-, POST- JA SVOUSKUSTANNUKSA SEKÄ MATKA- JA PÄVÄRAHAKORVAUKSA 181 200 120 000 12 000 90 000 000 500 000»27 200 500 000 + 1 190 200
TOMNTAKOHTASET KULUT JÄRJESTÖKULUT (VEROLLNEN) 6283 LTTOKOKOUS 6285 VALTUUSTO 37 720 6287- LTTOTOHKUNTA 160 650 6289 NASJAOSTO 22 m 6291 NUORSOJAOSTO 22 loo 6293 KOULUTUSJAOSTO 22 ^oo 6295 TYÖSUOJELU- JA SOSAALJAOSTO 22 6297 TES-JAOSTO 900 6299 RATONAL SONT1TOHK UNTA ^ 920 6300 MEKAANSEN ALAN NEUVOTTELUKUNTA 6 880 6301 HUOLTOALOJEN JAOSTO 10 710 6302 VENEENRAKENNUSALAN NEUVOTTELUKUNTA ^ 6303 PENPUUALOJEN NEUVOTTELUKUNTA 3 550 630» HUOLTOALOJEN SEURANTARYHMÄ 3 360 6306 PUUSEPÖHTEOLLSUUDEN ALAN NEUVOTTELUKUNTA 6 880 6308 LTON KURSST JA NEUVOTTELUPÄVÄT 46 300 6310 MUUT HALLMTOKULUPALKKOT 126 200
631» RETKELYPÄVÄT HHTO- JA PLKKKLPALUT 6312 KANSANVÄLNEN TOMNTA KÄÄNNÖSPALKKOT TULKNPALKKOT 6281- OKEUDENKÄYNTPALKKOT 6320 MUUT PALKKOT H2 000 16 000 56 000 18 600 36 200 7 200 58 000-790 150 (E VEROLLNEN) 6»ll LTTOKOKOUS 6112 VALTUUSTO 6Í13 6111 LTTOTOMKUNTA NASJAOSTO 6Í15 6116 NUORSOJAOSTO KOULUTUSJAOSTO 6117 TYÖSUOJELU- JA SOSAALJAOSTO 6118 TES-JAOSTO 6119 RAT1OHALSO1NTTOMKUNTA 6123 MEKAANSEN ALAN NEUVOTTELUKUNTA 67 850 319 965 51 520 51 520 51 520 51 520 130 070 13 110 27 310
6420 HUOLTOALOJEN JAOSTO 6 25 VENEEMRAKENNUSALAN NEUVOTTELUKUNTA PENPUUALOJEN NEUVOTTELUKUNTA 6122 HUOLTOALOJEN SEURANTARYHMÄ 64121 PUUSEPÄNTEOLLSUUDEN ALAN NEUVOTTELUKUNTA 6127 MUUT HALLNTOKULUT 6173 RETKELYPÄVÄT 6175 HHTO- JA PLKKKLPALUT 6131 KANSANVÄLNEN TOMNTA KÄÄNNÖSPALKKOT (1ate:?aal- ja tomtuskust. ) TULKNPALKKOT 6221 OKEUDENKÄYNTPALKKOT 26 725 15 160 10 215 6 810 27 310 36 300 160 000 108 600 180 000 10 800 26 300 80 000 6195 HUUT PALKKOT 58 000 6160 MUUT VAKUUTUKSET (MH TULKT) 6161 JÄRJESTÖVAKUUTUKSET (AY-PAKETT) 2 500 18 100-1 531 835
läteraalkulut 6^51 TADE- JA LAHJAESNEET 5310 LPUT JA VRT 6635 KRJASTO JA JULKASUT 67»0 TOMSTOTARVKKEET 5^120 6770 TES-SOPMUKSET LEHDET KONE-, LATE- JA KALUSTOHANKNNAT 6630 PANATUSTYÖT JA PANOTUOTTEET 6670 6675 LTON HSTORA MUSEOTLAT 78 000 38 000 600 120 000 2 000 72 000 50 000 167 300 150 000 258 000-999 900 6711 VUOKRAKULUT KESKUSTOMSTO LAHT JYVÄSKYLÄ JOENSUU LAPPEENRANTA SENÄJOK 187 600 2 320 13 936 8 812 5 9^10 5 920 246 528
HU. J TOMSTOKULUT 6710 AMlATTLTTOJEN OSUUSKUNTA 6712 6713 6720 6730- SÄHKÖ ERKOSSVOUS POSTlAKSUT PUHELNMAKSUT S7^0 TOMSTOTARVKKEET 6750 PAKALLSLKENNE 6»62 TOMSTOJEN HUOLTO JA KORJAUS 6463 KALUSTON HUOLTO JA KORJAUS 6775 KONEDEN HUOLTO JA KORJAUS 6780 ATK-KULUT 6781 MONSTUS 6790 SATUNNASET KULUT 6795 ALUETOMSTOT ^S2 600 32 000 10 500 172 000 158 000 110 000 28 000 5 000 22 500 78 800 228 000 l 0 000 38 500 58 000-1 563 900
.' - OPNTOTOhlNTA 6510 SAK:N OPSTOJEN KURSST 6520 LTON KURSST JA NEUVOTTELUPÄVÄT 6530 KURSST TSL - KSL 55»0 OPNTOAVUSTUKSET 6550 KRJALLSUUDEN HANKNTA 1 058 000 282 000 33 000 30a 000 36 000-1 713 000 TEDOTUSTOMNTA PUUTYÖLÄNEN 6611 PANATUS 6612 PALKKOT 638 110 51 376 6613 6619 POSTTUS MUUT LEHDEN KULUT 83 929 18 728-1 709 173 6620 SAK-PALKKATYÖLÄNEN 6625 SAK-LÖNTA6AREN 66'»0 TEDOTUSTL ASUUDET m 000 59 600 31 000-117 600
6*191 6690 6550 EDUSTUS JA KANNATUS EDUSTUSKULUT LAHJOTUKSET JÄRJESTÖLLE TUK JÄRJESTÖLLE LMOTUKSET 8 112 000 28 000 9^ 000 72 000-306 000 HENKLÖSTÖKULUT 6250 PALKAT 6260 6331 6332 6333 633» 6335 ELÄKKEET SOTU ELÄKEVAKUUTUKSET SOSAALVAKUUTUKSET SARAUSHENOT TYÖTERVEYSHUOLTO 6336 TYÖPAKKARUOKALU JA KAHV 6339 UUT SOSAALMENOT» 712 151 135 800 362 M 2 117 116 300 86 500 93 700 148 000 38 000-7 810 636
. T-- r-.. MUUT HENKLÖSTÖKULUT 6338 KOULUTUSTUK TYÖHUONEKUNNALLE HENKLÖSTÖKOULUTUS 6311 AUTOVAKUUTUKSET 6313 MATKA- JA PÄVÄRAHAT 21 150 70 000 68 100 1 198 706-1 658 556 JÄSENMAKSUKULUT 6131 JÄSENMAKSUT SAK RY-.LLE 6132 JÄSENMAKSUT MULLE 1 822 561 278 800-2 101 361 AVUSTUKSET JÄSENLLE OKEUSAPU 6222 OKEUSTURVAVAKUUTUS 6230 HAUTAUSAVUSTUKSET 6171 LOHATOHHTA 6176 LEHTSETELT 6177 HUUT LEHTSETELKULUT 100 000 331 500 76 000 328 100 817 000 180 100-1 866 300
10 PÖYLNNEM 6»96 RAKENNUSTOMNTA 189 500 6199 KALUSTOHANKNTA 32 000 6501 KORJAUS- JA HUOLTOKULUT 52 000 6502 LUOTTOTAPPO 10 000 6500- VAKUUTUSMAKSUT 15 000 7950 VEROT 11 900-310 loo MÄNTYHOTELL 6505 KOKOUSPALKKOT 3 200 6506 RAKENNUSTOMNTA 10 000 6508 KORJAUS- JA HUOLTOKULUT 6509 luut KULUT 6507 VAKUUTUSMAKSUT 7960 VEROT 55 000 2t\ 000 32 600 ^^ 000-202 800
11 VARANHANKNTA 5110 JÄSENHAXSUTUOTOT 32 5M5 800 + 32 800 6110-6130 6120 6910 TULONSRROT JA OKASUT TYÖTTÖMYYSKASSALLE PRJÄRJESTÖLLE AMMATTOSASTOLLE SRTO TYÖTÄSTELURAHASTOON 6 509 160 1 301 832 3 905 ^96 2 028 931-13 799»19 MUU VARANHANKNTA TUOTOT 5230 VUOKRATUOTOT 5232 VUOKRATUOTOT MÄNTYMOTELL 5210 KORKOTUOTOT 5220 OSNKO- JA OSUUSKORKOTUOTOT 153 000 580 000 350 000 ^^ 500 + 1 127 500
L--., - TV - 12 MUUT TUOTOT TEL-TAKASNLANAUS LANAA TYÖTÄSTELURAHASTOSTA 1 438 813 2 028 000 + 3 466 813 7800 7900 PÄÄOMAMENOT KORKOMENOT TAKAUSPALKK.PROVSO JA LEMAMERKT LANAN LYHENNYKSET 505 252 5^1 200 1 072 583-1 632 035 6190 VARAUKSET LTTOKOKOUSVARAUS 300 000 6191 NBTF:n KONFERENSS SUOMESSA PTL:N OSUUS 150 000-450 000 LTON TULOT 38 593 068 LTON MENOT AL JÄÄMÄ - «^nq
A-HNTA L11TTnVA TUSTO (LTON OSUUS) TÄSSÄ HUOMOTU 23 JÄSENTÄ JÄSENTÄ VEROLLNEN VEROTON 13 110,00 300,00 120,00 575,00 250,00 30,00 70,00 210,00 KOKOUSPALKKOT 23 X 2 PV X 2 KOKOUSTA 10.120 TYÖANSON lenetys 23 X PV PÄVÄRAHAT 23 X 1 PV MATKAKUSTANNUKSET 27.600 11.040 23 X 2 KOKOUSTA 26.450 MAJOTUS 2 X 23 HENKLÖÄ 11.500 RUOKALU 23 HENKLÖÄ AAMUPALA 23 X 4 2.760 LOUNAS 23 X 4 6.W PÄVÄLLNEN YHT.770 23 X 2 9.660 YHT.67.850 JAOSTO YHTEENSÄ 105.570