Loviisan kaupunki Rantaosayleiskaava Vastineet rantaosayleiskaava luonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Loviisan rantaosayleiskaavaluonnokset, jotka oli päivätty 11.10.2007, olivat nähtävillä 10.12.2007-8.1.2008. Kaavaluonnoksesta saatiin 16 lausuntoa ja 17 mielipidettä. Seuraavassa on esitetty lyhennelmät lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet. Sisältö 1. Lausunnot 1 1.1 Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto, 1 1.2 Itä-Uudenmaan liiton lausunto, 2 1.3 Tiehallinnon, Uudenmaan tiepiirin lausunto, 2 1.4 Säteilyturvakeskuksen lausunto, 3 1.5 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunto, 3 1.6 Loviisan kaupunki; rakennus- ja ympäristölautakunta 4 1.7 Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä 1.8 Loviisan kaupungin perusturva lautakunta 1.9 Pernajan kunnan lausunto 1.10 Ruotsinpyhtään kunnan lausunto 1.11 Museoviraston lausunto, 1.12 Porvoon museoviraston lausunto 1.13 Fingrid Oyj:n mielipide, 2.1.2008 1.14 Fortum Oyj 1.15 Merenkulkulaitos 1.16 Loviisan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 6 6 6 6 7 8 9 9 10 10 2. Mielipiteet 2.1 Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike ry 2.2 Kari ja Sirkka-Liisa Nurmentauksen mielipide 2.3 Veikko Aaltosen mielipide 2.4 Juha Merenheimon mielipide 2.5 Ismo Kokon mielipide 2.6 Gun-Britt Kangaskolkan mielipide 2.7 Solveig Bergmanin mielipide 2.8 Annette Lagerholmin mielipide 2.9 Mika Mäkelän mielipide 2.10 Risto Tvillingin mielipide 2.11 Karin ja Magnus Kullin mielipide 2.12 Birgitta Sunin mielipide 2.13 Marita Peltokorven mielipide 2.14 Bo Gunnar Blomqvistin mielipide 2.15 Nils Artlöven mielipide 2.16 Benjamin Lindén mielipide 2.17 Maria ja Bengt Gustafssonin mielipide 2.18 Loviisan yleisötilaisuudessa 11.12.2007 osallisten esittämiä toiveita ja kommentteja: 11 11 11 11 12 13 14 14 14 14 14 15 15 16 16 16 16 17 17
1. Lausunnot 1.1 Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto, Dnro UUS-2007-L-850-212, 6.2.2008 Ympäristökeskus pitää kaavaluonnoksista vaihtoehto 1:stä parempana ratkaisuna. Vaihtoehto 1 on Itä-Uudenmaan maakuntavaltuuston 12.11.2007 hyväksymän (ei vielä vahvistettu) maakuntakaavan mukainen. Ympäristökeskus ottaa kantaa seuraaviin asioihin: Luontoselvityksessä esiin tulleet kasvistollisesti edustavat alueet tulee säilyttää luonnontilaisina. Ydinvoiman lisärakentamisen YVA:n valmistuttua tätä selvitystä tulisi hyödyntää rantaosayleiskaavassa. YVA-selvityksen johtopäätökset tulee ottaa mukaan rantaosayleiskaavaan ehdotusvaiheeseen mennessä. Myös tuulivoimaloiden YVA-selvityksen johtopäätökset tulee ottaa mukaan rantaosayleiskaavaan. Ympäristökeskus esittää, että kaavamääräyksiin lisätään vesikäymäläkielto lomarakennuksiin. Vesikäymälä voitaisiin lomarakennuksiin sallia siinä tapauksessa, että kiinteistö liittyy kunnalliseen tai osuuskunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Tätä perustellaan sillä, että lomaasuntojen rakennuspaikat ovat suhteellisen pieniä ja maastoolosuhteiltaan kallioisia ja kivikkoisia. Vesikäymälöiden rakentaminen tällaiselle alueelle muodostaa vesiensuojelullisen riskin. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet (A-luokan kohteet) on merkitty sr-merkinnällä. Kaavamääräyksiin tulisi lisätä ehto, jonka mukaan kyseisiin kohteisiin kohdistuvista toimenpiteistä tulee hankkia museoviranomaisen lausunto. Kaavaselostusta tulisi täydentää havainnollistamalla tuulivoimaloiden vaikutusta mereltä katsottuna rantamaisemaan. Ympäristökeskus pitää tärkeänä, että rantaosayleiskaavassa on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueita, jonne on myös maitse mahdollisuus päästä. Tämä onkin otettu huomioon etenkin kaavaluonnosvaihtoehdossa 1. 1.1.1 Kaavoittajan vastine Vaihtoehto 1 valitaan suunnittelun pohjaksi. Fortumin YVA-selostus valmistunut, johtopäätökset lisätään kaavaselostukseen. Tuulivoimalaitosten YVA ei ole käynnistynyt, eivätkä johtopäätökset ehdi kaavaselostukseen. Hankkeesta vastaava ilmeisesti käynnistää YVAn osayleiskaavan käsittelyn edettyä. Tuulivoiman rakentamisen edellytys on, että YVA on tehty. Vesikäymäläkielto lisätään. Se voitaisiin lomarakennuksiin sallia siinä tapauksessa, että kiinteistö liittyy kunnalliseen tai osuuskunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Saarten osalta määräyksistä tehdään mannerta tiukemmat. Havainnekuvat tuulivoimasta lisätään. Sr-kohteiden kaavamääräystä täydennetään. Luontoselvityksessä esille tulleiden kasvistollisesti edustavien alueiden säilyminen luonnontilaisina turvataan lisäämällä luo-2 ja luo-3 kohteiden kaavamääräyksiin seuraavaa: Kohteiden luonnontilaa ei saa muuttaa niiden ominaispiirteitä heikentävällä tavalla. 1
1.2 Itä-Uudenmaan liiton lausunto, Kirje nro 72, 28.1.2008 Itä-Uudenmaan liitto toteaa, että ydinvoiman sijoittuminen manterelle Hästholmenin pohjoispuolelle ei ole mahdollista Säteilyturvakeskuksen (STUK) määrittelemän noin 5 kilometrin suojavyöhykkeen takia. Lisäksi ydinvoiman rakentaminen mantereelle on ristiriidassa Itä-Uudenmaan hyväksytyn maakuntakaavan (12.11.2007) kanssa. Rantaosayleiskaavassa on otettu huomioon virkistysalueiden turvaamisen tarve saariston ja rannikon aluevarauksilla. Yhdyskuntarakenteen laajentuminen Pärombottenin Lahden eteläpuolelle ei ole eheytyvän yhdyskuntarakenteen tavoitteen mukaista. Itä-Uudenmaan liitto katsoo, että Loviisan rantaosayleiskaavaa tulee edelleen kehittää vaihtoehdon 1 pohjalta. 1.2.1 Kaavoittajan vastine Valitaan vaihtoehto 1. Pärombottenin asuinaluetta on pidetty tärkeänä tulevaisuuden asuinalueena. Se on yli 5 km etäisyydellä voimalaitoksista ja voidaan liittää järjestettyyn vesihuoltoon. Tiiviimmin rakennettu alue jakaa vesihuollon kustannuksia. Muutetaan reservialueeksi. AO-1/r 1.3 Tiehallinnon, Uudenmaan tiepiirin lausunto, 1477/2006/30/6, 21.1.2008 Tiehallinto antaa lausuntonsa kaavaluonnosvaihtoehdosta 2, sillä ve1 ei ole toteuttamiskelpoinen maantieverkon kannalta tuulipuiston sijaitessa maantien päällä. Atomitien (mt 1583) alustava linjaus on merkitty karttaan virheellisesti seututietä tarkoittavalla merkinnällä. Tämä ei vastaa Tiehallinnon kantaa tien luokasta ja Tiehallinto on huomauttanut asiasta Loviisan pohjoisosan ja Ruotsinpyhtään kunnan yhteisen osayleiskaavan lausunnossa. Uusi tiejakso merkitään kaavakarttaan yhdystienä samoin kuin Atomitien nykyinen linjaus. Asemakaavoitetulla alueella yhdystien merkitään kaduksi. Uusille erillispientaloasumiseen varatuille kortteleille kaava-alueen pohjoisosassa ei ole osoitettu jalankulku- tai polkupyöräliikenteen yhteyksiä Loviisan keskustan palveluihin. Kaavassa ja sen selostuksessa on huomioitava kattavammin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti eri kulkumuodot ja eri käyttäjänäkökulmat sekä vaikutukset liikenteen ympäristönäkökulmiin. Uudenmaan tiepiiri ei vastaa melualueelle sijoitetun uuden asutuksen tai muun toiminnan suojauksesta. Tiehallinto suhtautuu kielteisesti myös hulevesien ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen Tiehallinnon ojaan. Liikenneturvallisuuden kannalta nelihaaraisten tasoliittymien rakentamista pitää välttää. Liittymien porrastaminen kahdeksi kolmihaaraiseksi liittymäksi on suositeltava ja turvallinen järjestely. Eteläisempine Atomitien varressa sijaitsevien uusien AO-1 alueiden kokoojatietä ei pidä sijoittaa kohdakkain vaan ne on syytä osoittaa kahtena kolmihaaraisena liittymänä. Tiehallinto suosittelee Liikenneturvallisuus kaavoituksessa -oppaan käyttämistä apuna yleiskaavaa laadittaessa. Tuulivoimaloiden suunnitteluohjeiden suositukset tarvittavista suojaetäisyyksistä muihin toimintoihin eivät ole myöskään ve2 luonnoksessa riittäviä kaikilta osin. Vuoden 2000 jälkeen Suomessa toteutettujen laitosten koko on kasvanut aiemmista ja siten suojaetäisyydet maantiehen ovat pidempiä. Riittävänä suojaetäisyytenä maantiestä voidaan pitää noin 200 metriä. 2
Osayleiskaavaluonnoksessa ei ole osoitettu tuulipuistovarauksen alle jäävien yksityisteiden riittäviä linjamuutoksia ja siten myös muuttuvien liittymien alustavia paikkoja maantiehen 1583 ei ole osoitettu. Kaavaehdotuksessa on tarkistettava tuulivoimalaitoksen mahdollista sijoittumista ja siihen liittyviä järjestelyjä. Atomitien uuden linjauksen aluevaraussuunnitteluun tähtäävä neuvottelu käytiin Loviisan kaupungin ja Tiehallinnon kesken kesällä 2007. Aluevaraussuunnitelma on laadittava ennen kaavaehdotusta. Atomitien uuden yhteyden toteutus ei sisälly tiepiirin tämän hetkisiin toteuttamisohjelmiin. 1.3.1 Kaavoittajan vastine Tuulivoimapuiston rakentamisessa voidaan maantie ottaa huomioon niin, että tuulivoimalaitokset eivät sijoitu tien suoja-alueelle. Tien ja tuulivoimalaitosten sijoittamisesta on kokemuksia esimerkiksi Meri-Porissa. Atomitien merkinnäksi muutetaan ST / PK eli seututie / pääkatu. Kaavaalueen pohjoisosassa merkintä on uusi seututie / pääkatu. Kevyenliikenteen väylät lisätään Atomitien ja Saaristotien varteen. AO-alueiden kokoojatiet ratkaistaan asemakaavoituksessa. 1.4 Säteilyturvakeskuksen lausunto, 7/020/06, 19.12.2007 STUK esitti lausunnossaan 23.8.2007, Dno 46/020/07 Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen kannanotot, joiden mukaan Säteilyturvakeskuksella ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotukseen siltä osin kuin se koskee Loviisan Hästholmenin saaren aluetta ja ydinenergian lisärakentamista kyseiselle alueelle. STUK ei pidä perusteltuna ydinvoimalaitoksen sijoittamista Hästholmenin saaren pohjoispuolella olevalle energianhuollon alueeksi (EN) merkitylle manneralueelle. Siten STUKilla ei ole huomautettavaa rantaosayleiskaavan kaavaselostuksen luonnosvaihtoehtoon 1, mutta STUK ei pidä perusteltuna luonnosvaihtoehtoa 2, joka mahdollistaa ydinenergiatuotannon lisärakentamisen kyseisellä manneralueella. Tarkemmat perustelut esitetään STUKin lausunnossa maakuntakaavaehdotuksesta. Lisäksi STUK esittää joitakin kaavaselostuksen tekstisisältöön liittyviä tarkennusehdotuksia liittyen kaavamerkintöihin ja säteilyturvakeskuksen ohjeisiin. 1.4.1 Kaavoittajan vastine Valitaan VE 1. Otetaan tarkennukset huomioon. 1.5 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunto, Nro 256/61/2007, 10.1.2008 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos esittää lausunnossaan huomioon otettavia näkökohtia Säteilyturvakeskuksen ohjeesta ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevista vaatimuksista. Lisäksi mainitaan mm. Itä-Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymä kaava, jossa ei ole varausta ydinvoimalaitoksen sijoittamiselle Hästholmenin saaren pohjoispuolella olevalle niemenkärjelle. Kaava-alueen rannoilla tullaan lisäämään asutusta ja toimintoja, jotka voivat olla alttiina mahdollisten tulvavesien vaikutuksille. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos esittää lausuntonaan rantaosayleiskaavaluonnoksista seuraavat kannanotot: 3
- Kaavaluonnoksissa olevilla näkökohdilla sekä käytettävissä olevan tiedon nojalla, pelastuslaitos ei pidä perusteltuna ydinvoimalaitoksen sijoittamista Hästholmenin saaren pohjoispuolella olevalle energiahuollon alueeksi EN-1 merkitylle alueelle. - Kaava-alueen jatkosuunnitteluun tulisi sisällyttää selvitys tulvariskialueista. 1.5.1 Kaavoittajan vastine Valitaan VE 1. 1.6 Loviisan kaupunki; rakennus- ja ympäristölautakunta 24.1.2008 Yleisesti kaavaluonnoksista: Rantaosayleiskaava on todella tarpeellinen rakentamisen ohjaamiseksi. Loma-asuntoja halutaan jatkuvasti muuttaa ympärivuotisiksi asunnoiksi, ja kaavan tulisi luoda tälle kehitykselle selkeät ohjeet. Olemassa olevat rakentamattomat rannat ovat luonnon ja virkistyskäytön kannalta tärkeitä säilyttää. Tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja määritettäessä on tärkeää riittävän ajoissa huomioida ne ympäristötekijät, jotka vaikuttavat melun leviämiseen, ja näin varmistaa että alue soveltuu kyseiselle toiminnalle. Kyseisissä kaavamääräyksissä on tarpeen asettaa riittävät reunaehdot, kuten melurajoitukset, tuulivoiman ja loma-asutuksen yhteensovittamiseksi. Lausunto: 1. Lekarnille suunniteltu AO-1-alue voitaisiin poistaa, koska alueen ollessa kalliota tulisi putkien yms. rakentaminen olemaan hankalaa. Alue voitaisiin ottaa virkistyskäyttöön VR-merkinnällä. 2. Vakituiseen asumiseen soveltuvien loma-asuntoalueiden rajaaminen Pärombottenin pohjoispuolelle on suotavaa. 3. Stennäsuddenin rakennuspaikat on tarkistettava (kaavakartta lienee virheellinen). Lekarbergetiin liittyvä aluekokonaisuus tulisi arvioida uudestaan siten, että metsäalue muinaismuistoineen, Bergholmen ja osa Stennäsuddenista muodostaisivat järkevän kokonaisuuden. Lekarnin alue saaristotieltä aina rantaan asti voitaisiin varata M-1 alueeksi ja VR merkintä poistetaan niemen kärjestä. 4. Pärombottenin eteläpuolelle suunniteltu AO-1 asuinalue Monäs-niemen pohjoispuolelle ulottuu Pärombottenin matalaan lahteen. Kyseinen asuinalue vaatisi kunnallistekniikan rakentamista ja asettaisi todennäköisesti myös vesialueelle paineita ruoppaamisen ym. muodossa. Vakituista asumista tässä muodossa ei tulisi osoittaa Pärönbottenin eteläpuolelle. 5. Luonnon ja virkistyksen kannalta on tärkeää, että M-1 alue ulottuu rantaan asti säännöllisin välein pitkin rantavyöhykettä. 6. Hattnäsuddenin eteläpuolella olevan LV-alueen tarpeellisuus tulisi arvioida uudelleen. 7. Ydinvoimalayksikölle ei tulisi tehdä varausta mantereen puolelle, koska silloin poistuu useita hyviä loma-asuntojen rakennuspaikkoja kilometrin säteellä laitoksesta ja rakentamiselle syntyy lisäksi muita rajoitteita 5 km säteellä. 8. VR eli retkeily- ja ulkoilualuemerkinnälle tulisi lisätä seuraava hoito-ohje: Puusto hoidetaan taajamametsäsuunnitelman mukaisesti tai jätetään luonnontilaan huomioiden, että alueella liikkuminen on turvallista. 4
9. Kaikilla saarilla, joissa nyt on merkintä M, tulisi olla merkintä M-1, jolloin alueelle tulisi selkeämmät ohjeet maisemallisesti arvokkaan puuston säilyttämiselle. 10. Saarille osoitetut VR-merkinnät turvaavat asukkaille selkeitä virkistysalueita. 11. Yleismääräyksissä esitetty määräys, että loma-asuntoalueilla käytetään ensisijaisesti kuivakäymälöitä ei ole riittävä. Jätevesien käsittelystä tulisi olla selkeämmät määräykset, joissa ei ole tulkinnanvaraa esim. vesikäymälän rakentamisen suhteen. Määräyksissä tulisi pääpiirteittäin noudattaa naapurikuntien tasoa vastaavilla rakentamispaikoilla. Määräyksissä tulisi mm. olla minimietäisyydet rantaan, kaivoon ja naapurin rajaan. Ennen kaavavalmistelun ehdotusvaihetta tulisi varata ympäristönsuojeluviranomaisille mahdollisuus osallistua kyseisten määräysten tarkempaan valmisteluun. 12. Esitetään lisättäväksi muutama luontokohde erillisen liitteen mukaisesti. 13. Tuulivoiman osalta tulisi lisätä eri raja-arvot päivä- ja yömelulle valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. 1.6.1 Kaavoittajan vastine Käydään yksityiskohtaisesti muutosesitykset läpi. 1. Lekarnin AO-1 aluetta muutetaan. Tien länsipuoliselta alueelta AO-alue pois, ja virkistysaluetta laajennetaan. Alue on virkistysaluetta myös seutukaavassa. AO-1 aluetta suurennetaan tien itäpuolella. 2. Pärombotten muutetaan AO-1 / R reservialueeksi. 3. Stennäsuddenin Lekarbergetiin Bergholmen alueen rakentaminen on suunniteltu uudelleen.. 4. Pärombotten muutetaan AO-1 / R reservialueeksi. 6. Venevalkama-alueita on liian vähän tarpeeseen nähden. Siksi LV alue nähdään tarpeellisena. 7. Valitaan VE1. 8. Taajamametsäsuunnitelma vahvistetaan kaupunginhallituksessa eri päätöksillä. Hoito-ohjetta ei ole perusteltua määritellä kaavassa vaan muilla kaupungin päätöksillä. 9. Saarten maa- ja metsätalousvaltaisen alueen määräystä muutetaan ehdotetun mukaisesti - M tilalle M-1. 11. Määräystä tarkistetaan Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta. 12. Ehdotetut luontokohteet ovat lähteet Pärombottenissa ja Monäsuddenilla sekä metsälehmukset ja saarnet kolmessa eri kohteessa. Lisäksi Kaklomträsket ja sitä ympäröivä suo. - Kyseiset lähteet eivät ole enää luonnontilaisia, eikä niitä siksi ole merkitty kaavakarttaan. Ne on kuitenkin mainittu luontoselostuksen kohdassa arvokkaat pienvedet. Pärombottenissa lähde on rakennettu kaivoksi, mutta Monäsuddenin lähde lisätään kaavakarttaan. - Mainitut saarni- ja metsälehmusesiintymät eivät täytä luonnonsuojelulain 29 tarkoittaman jalopuumetsikön kriteereitä. Eteläboreaalisella vyöhykkeellä yksittäisiä jalopuita kasvaa lehdoissa ja joskus ehtomaisilla kankailla. - Kaklomträsket-lampi sijaitsee voimajohtoaukealla ojitetun suon keskellä. Ojavedet on johdettu lammen läpi ja lammen luonnontila näin muutettu. Kohde ei täytä metsälain 10 kriteerejä. 5
13. Yleiskaavan kaavakarttaan ei esitetä eri melulähteiden laskennallisia meluarvoja. Ne arvioidaan hankkeiden suunnittelussa ja YVAssa. Kaavassa voidaan esittää melun torjunnan tarve, mutta tuulivoimalaitosten melua ei voida torjua vaan ongelma ratkaistaan sijoitteluilla ja voimalaitostyypillä. 1.7 Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä 31.12.2007 Vastaavan hygieenikon lausunto: Itä-Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan kokouksessaan 12.11.2007. Maakuntakaavasta on poistettu maakuntakaavaehdotuksessa ollut ydinvoiman lisärakentamisen mahdollisuus Hästholmenin niemen mantereen puolen energiahuollon alueelle (EN). Siten luonnosvaihtoehto 2 on ristiriidassa maakuntakaavan kanssa ydinvoimalaitosyksikköjen sijoitusalueen rajauksen suhteen. Säteilyturvakeskuksen ohjeen mukaan ydinvoimalaitosalueen viiden kilometrin suojavyöhykkeelle ei saisi sijoittaa tiheää asutusta ja pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200. Vaihtoehdossa 2 vakituisten asuinrakennusten määrä suojavyöhykkeellä on 263. Ympäristöterveydenhuolto puoltaa vaihtoehtoa 1. 1.7.1 Kaavoittajan vastine Jatketaan VE 1 pohjalta. 1.8 Loviisan kaupungin perusturvalautakunta Hyvää: Atomitien liikenneturvallisuus Asuinalueet lähellä nykyisiä Matkailu, luonto ja maisema huomioitu Ydinvoimalaitoksen vaikutukset selvitetty Tuulivoiman melut selvitetty Lautakunta vastustaa uutta ydinvoimalaitosta nykyisten pohjoispuolella. 1.8.1 Kaavoittajan vastine Jatketaan suunnittelua VE 1 pohjalta. 1.9 Pernajan kunnan lausunto 14.1.2008 Pernajan kunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Pernajan kunnanhallituksen mielestä tässä vaiheessa ei pidä rantaosayleiskaavalla osoittaa uusia alueita ydinvoiman rakentamiselle, koska se on jo mahdollista voimassa olevan ydinvoimala-alueen puitteissa. Säteilyturvakeskus on myös pitänyt kiinni viiden kilometrin suojavyöhykkeestä eikä ole olemassa luotettavia tietoja jäähdytysvesihuollosta. 1.9.1 Kaavoittajan vastine Jatketaan suunnittelua VE 1 pohjalta. 1.10 Ruotsinpyhtään kunnan lausunto 9.1.2008 Ruotsinpyhtään tekninen lautakunta antaa seuraavan lausunnon: 6
Loviisan kaupungin rantaosayleiskaavan luonnosvaihtoehdoista Ruotsinpyhtään kunnan tekninen lautakunta pitää 1-vaihtoehtoa parempana vaihtoehtona jatkosuunnittelua varten. Perusteluna: 2-vaihtiehdon mahdollinen ydinvoimalaitos mantereella suojavyöhykkeineen vaikuttaa laajemmalla alueella Ruotsinpyhtään puolella kuin 1- vaihtoehto. 1.10.1 Kaavoittajan vastine Jatketaan suunnittelua VE 1 pohjalta. 1.11 Museoviraston lausunto, Dnro 657/303/2007, 4.2.2008 Uuden ydinvoimalan osoittaminen aivan linnoitussaaren läheisyyteen (luonnosvaihtoehto 2) ei ole mahdollista linnoituksen matkailukäytön, sen suojelun eikä linnoituksen visuaalisesti vaatiman kulttuurimaiseman vuoksi. Museovirasto pitää mahdollisena ainoastaan vaihtoehto 1:n ottamista jatkosuunnittelun pohjaksi. Tuulivoiman sijoittamiseen Museovirasto kommentoi seuraavaa: Tuulivoiman rakentamista koskeva ympäristövaikutusten arviointi on vasta tekeillä, joten on liian aikaista ottaa sitovasti kantaa asiaan. Tuulivoimaa on luontevaa rakentaa joko riittävän kauas merelle tai jo luonteeltaan teollisiksi muuttuneisiin ympäristöihin. Tässä tapauksessa siis Valkon alue tai varsinainen ydinvoimalan alue olisivat nykyistä luonnonmaisemaa tarkoituksenmukaisempia tuulivoiman sijoituspaikkoja. Kaava-alueella on tehty muinaisjäännösten inventointi syksyllä 2007. Kaavaalueelta tunnetaan 7 kiinteää muinaisjäännöstä ja 4 vedenalaista kiinteää muinaisjäännöstä. Osayleiskaavaan merkitään sm-kohdemerkinnällä ainoastaan kiinteät muinaisjäännökset. Kaavamerkintöjen sm1 ja sm2 kaavamääräykset tulee muuttaa muotoon: sm1 Kiinteä vedenalainen muinaisjäännös. Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä vedenalainen muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähettävä Museovirastoon lausuntoa varten. sm2 Kiinteä muinaisjäännös. Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähettävä Museovirastoon lausuntoa varten. Museovirasto pitää positiivisena sitä, että kaavoissa vesialueista lähes kaikki on merkitty W1- ja W2 merkinnöillä, jotka edellyttävät että ennen vesialueeseen kohdistuvan rakentamishankkeen toteuttamista on selvitettävä meriarkeologisen vedenalaisinventoinnin tarve Museoviraston kanssa. Vedenalaiseen kulttuuriperintöön kohdistuvia määräyksiä tulisi kuitenkin tarkentaa EN/we, EN-1 ja EN-2 merkinnöillä varustettujen alueiden osalta siten, että niiden määräyksiin tulisi lisätä sama suunnittelumääräys kuin mitä W1- alueilla on. Kaava-alueilla ei ole tehty systemaattista inventointia vedenalaisten muinaisjäännösten kartoittamiseksi. Vesirakennustöiden yhteydessä tavattavista vedenalaisiin muinaisjäännöksiin viittaavista löydöistä on ilmoitettava museoviraston meriarkeologian yksikköön. Kaavaselostuksen sivulla 24 on käsitelty muinaisjäännöksiä. Tekstiin tulee sisältyä luettelo alueen kiinteistä muinaisjäännöksistä sekä tietoa muinaisjäännösten merkityksestä maankäytön suunnitteluun. 7
Kaavaselostuksessa esitettyjen uuden vakituisen asutuksen vaihtoehdoista ovat vaihtoehto 1 ja 3 parempia muinaisjäännösten suojelun kannalta kuin vaihtoehto 2., jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee Lekarbergetin muinaisjäännösalue. Mikäli vaihtoehto 2 valitaan toteutettavaksi, tulee alueen rakentaminen toteuttaa siten että alueen muinaismuistojen säilyminen ei vaarannu. Luvun 5 Kulttuurihistoria johdannossa oleva kulttuuriympäristöä käsittelevä teksti tulee korjata siten, että se käsittää myös historiallisen ajan muinaisjäännökset osana kulttuuriympäristöä. 1.11.1 Kaavoittajan vastine Tuulivoima-alue säilytetään kaavassa. Tuulivoiman ympäristövaikutukset arvioidaan tarkemmin YVAssa. Muutokset muinaisjäännösten kaavamääräyksiin lisätään. Kaavakarttaa ja selostusta täydennetään arkeologisen inventoinnin pohjalta. Lekarbergetin AO-alueen rajauksiin tehtäviä tarkennuksia on käsitelty edellä kaavoittajan vastineessa ympäristö- ja rakennus lautakunnalle. Aluetta on suunniteltu uudelleen. 1.12 Porvoon museo 2.1.2008 Suojelumerkinnät: Kaava-alueen rakennuskanta on inventoitu kattavasti ja rakennukset on inventoitu kolmeen eri luokkaan. Arvokkaimpaan A-luokkaan valityu kohteet on merkitty kaavaan ja varustettu asianmukaisella sr-merkinnällä. B- ja C- luokan kohteita ei ole merkitty kaavakarttaan, mutta kaavaselostuksessa on kirjattu myös näihin kohteisiin liittyviä suojelutavoitteita. Tämä on yleiskaavatasolla ymmärrettävä ratkaisu, mutta se saattaa joissain tapauksissa aiheuttaa epäselvyyksiä ja edellyttää rakennusvalvonnalta erityistä valppautta esimerkiksi purkulupa-asioissa. Porvoon museo pitää inventointia ja kohteisiin liittyviä erityismääräyksiä muutoin asiallisina, mutta kaavakartan sr- ja sk-merkintöjen määräyksiin tulee lisätä lauseke, joka varaa museoviranomaiselle mahdollisuuden lausua kohteisiin mahdollisesti kohdistuvista toimenpiteistä. Uudet asuinalueet: Kaavaluonnoksissa on esitetty kolme uutta asuinaluevaihtoehtoa. Porvoon museolla ei ole huomautettavaa Källvikenin ja Pärombottenin asuinalueista. Stennäsuddeniin kaavailtu asuinalue sijaitsee muinaismuistokohteiden läheisyydessä, muinaismuistojen osalta lausunnonantajana toimii Museovirasto. Ydinvoimala-alue: Kaavaluonnokset poikkeavat merkittävästi toisistaan ydinvoimala-alueen ja mahdollisten uusien ydinvoimaloiden lukumäärän ja sijoituspaikkojen osalta. Porvoon museo tarkastelee ydinvoimalahanketta perustehtäviensä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Svartholman linnoitukseen liittyvä Hautasaari, Arestisaari ja Ruutikellarinsaari jäisivät luonnosvaihtoehto 2:n mukaisessa ratkaisussa mantereelle suunnitellun uuden ydinvoimalaitoksen laitosalueen sisäpuolelle ja itse päälinnoitus vain muutaman kymmenen metrin etäisyydelle laitosalueen rajasta. Säteilyturvakeskuksen määräysten mukaisesti laitosaluevyöhykkeellä saa pääsääntöisesti olla vain voimalaitokseen liittyviä toimintoja, joten vaihtoehto 2:n mukaisella ratkaisulla olisi kielteiset vaikutukset Svartholman tulevaisuuteen. Ydinvoimalan mahdolliset myöhemmät laajennukset tai suojaaluemääräysten tiukentuminen heikentäisivät tilannetta entisestään. Tämän lisäksi uusi, volyymiltaan suuri voimalarakennus heikentäisi merkittävästi linnoitukselta avautuvaa maisemaa. 8
Manterelle mahdollisesti sijoitettavan uuden ydinvoimalan ulompi suojavyöhyke puolestaan ulottuisi Valkon satamaan ja satamaa reunustavalle asuntoalueelle, mikä olisi alueen tulevaisuuden kannalta ongelmallista. Yllä esitettyyn perustuen Porvoon museo pitää luonnosvaihtoehtoa 1 vaihtoehtoa 2 ehdottomasti parempana ratkaisuna. 1.12.1 Kaavoittajan vastine Valitaan VE 1. Kaavakartan määräyksiä tarkennetaan sr- ja sk-merkintöjen osalta. 1.13 Fingrid Oyj:n mielipide, 2.1.2008 Kaavaluonnoksen tavoitteissa on riittävästi huomioitu kantaverkon nykyiset ja tulevat voimajohdot. Selostuksessa on kuitenkin seuraavia tarkistamistarpeita: Kohdassa 3.1.1 tulisi huomioida, että nykyiselle johtoalueelle sijoittuu useita erillisiä voimajohtoja. vaihtoehto 2 mainittu voimajohto edellyttää myös voimajohdon teknisen ratkaisun tarkistamista Kohdassa 10 tulisi mainita, että uudesta voimajohdosta on YVAmenettely päättynyt 2003 Lisäksi huomiona esitetään, että kaavakartassa punaisella merkityt kiinteistörajat hieman sekoittuvat uuden voimajohdon merkintätapaan. 1.13.1 Kaavoittajan vastine Selostustekstiin tehdään esitetyt korjaukset. 1.14 Fortum Oyj 4.1.2008 Rantaosayleiskaavan luonnokset poikkeavat toisistaan Fortumin nykyisen energiahuollon alueen läheisyydessä siten, että vaihtoehto 2 mahdollistaa uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisen Fortumin nykyisten alueiden pohjoispuolelle mutta vaihtoehto 1 ei mahdollista. Ydinvoimalaitoksen sijoittaminen Fortumin nykyisen voimalaitosalueen pohjoispuolelle haittaa nykyisten toimintojen ylläpitämistä ja kehittämistä. Vaihtoehto 2 Uuden laitosalueen sisäpuolelle (säde 1 km) jää myös suurin osa nykyisestä Fortumin voimalaitosaluetta palvelevien asuntolarakennusten alueesta. Vaihtoehdon 2 mukainen laitosalueen raja rajoittaa merkittävästi asuntoalueen kehittämistä. Vaihtoehto 2 ei mahdollista Fortumin asuntolarakennusten alueen kehittämistä nykyisen voimalaitosalueen tarpeiden mukaisesti. Vaihtoehto 1 Kaavaluonnos vaihtoehto 1 mahdollistaa pääpiirteissään Fortumin voimalaitosalueen kehittämisen yhtiön suunnittelemalla tavalla. as-alueen rajaus Energiahuollon aluetta palvelevien asuntolarakennusten alueen (as) osalta Fortum esittää vähäistä muutosta rakennettavissa olevan alueen rajaan. Asuntolarakennusten aluetta olisi hyvä laajentaa eteläosassa hiukan rantaan päin. Ohjeellinen maanalainen jäähdytysvesijohto 9
Ohjeellisen maanalaisen jäähdytysvesijohdon merkintä on kaavamerkinnöissä virheellisesti pistekatkoviiva. Sen pitäisi olla katkoviiva kuten kaavakartassakin. 1.14.1 Kaavoittajan vastine Suunnittelua jatketaan VE 1 pohjalta. Jäähdytysvesijohdon merkintä muutetaan sijoitukseltaan ohjeelliseksi. Asmerkinnän rajausta tarkistetaan. Ohjeellisen maanalaisen jäähdytysvesijohdon merkintä muutetaan. 1.15 Merenkulkulaitos 2833/032/2007, 7.1.2008 Kaavan luonnosvaihtoehdoissa on esitetty olemassa olevat vene- ja laivaväylät. Lisäksi niissä esitetään uusi laivaväylä, joka johtaisi Hästholemeniin ydinvoimala-alueelle. Tämä uusi laivaväylä ei ole mukana Merenkulkulaitoksen lähivuosien väyläohjelmissa. Veneilyä varten kaavaluonnoksissa on esitetty kaksi uutta venesatamaaluetta. Venesatamien läheisyyteen on kaavoitettu loma-asutusalueita, Satamien liikenne voi häiritä loma-asutusta. Tämä on hyvä muistaa varsinkin rakennusmääräyksissä. Merenkulkulaitos katsoo, että vesiliikenne on huomioitu kaavaluonnoksissa sopivalla tavalla. 1.15.1 Kaavoittajan vastine Ei aiheuta muutoksia. 1.16 Loviisan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kokous 17.1.2008/pykälä 4 Ehdotukseen liittyvät rantaosayleiskaavaa koskevat eri selvitykset ja materiaali ovat erittäin kattavat ja antavat tilanteesta hyvän kuvan. Asuntokanta ja sen merkitys ovat dokumentoidut, luonto ja maisema ovat arvioidut ja historiallisille muistomerkeille on oma selvitys. Selvitys alueen virkistysmahdollisuuksista ja niiden luokittelu helpottaa mielikuvan luomista siitä, miten loviisalaiset voivat hyödyntää aluetta ulkoilmaelämään nyt ja tulevaisuudessa. materiaalista ilmenee selvästi, että mantereella on liian vähän alueita virkistykseen ja Stennäsudden ostamista tulevaisuudessa kannattaa suositella. Lisäksi voidaan todeta, että Källan alueen pitäminen kaupungin omistuksessa ja sen kehittäminen on todella tärkeää sen sijaan, että se välillä ehdotetun mukaisesti myytäisiin. Mikäli Loviisaan halutaan luoda uusia asuntoalueita, antaa vaihtoehto 1 suuremmat mahdollisuudet siihen. Samanaikaisesti mahdollisuus rakentaa pitkä rivi tuulivoimaloita Atomitien varrelle ei houkuttele. Tuleva näkymä Svartholmasta ja mereltä voimaloiden yli kauhistuttaa ja lisäksi tulevat äänihaitat. Svartholman ainutlaatuinen ympäristö kannattaa säilyttää ilman rumentavia rakennelmia lähiympäristössä. 1.16.1 Kaavoittajan vastine Ei aiheuta muutoksia. 10
2. Mielipiteet 2.1 Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike ry 27.12.2007 Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike ry esittää, että rantaosayleiskaavaluonnoksen vaihtoehto 2 hylätään täysin sopimattomana ja kaavan suunnittelua jatketaan vaihtoehto 1:n pohjalta. Samalla tulisi kaavaselostuksesta poistaa kaikki 2 vaihtoehtoa koskevat maininnat ja mantereelle rakennettavan ydinvoimalan mahdollistavat maininnat. Esitykselle mainitaan useita perusteluita, mm. STUK:n lausunto maakuntakaavasta. Lausunnossa on todettu, että kyseiselle alueelle ei ole perusteltua rakentaa ydinvoimalaa. Lisäksi perusteluina mainitaan että kaavaluonnosvaihtoehto 2:n suojavyöhyke sulkisi pois osan rantarakennuspaikoista ja pysäyttäisi Valkon kylän kehittämisen. Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike pitää erittäin suotavana, että uutta asutusta suunnitellaan Loviisanlahden itärannalle kaupungissa jo olemassa olevien palvelujen tuntumaan. Kaupunki omistaa itärannalla laajoja maaalueita, ja niiden käyttöä pysyvän asutuksen tarpeisiin tulisi enemmänkin tutkia. 2.1.1 Kaavoittajan vastine Valitaan vaihtoehto 1. 2.2 Kari ja Sirkka-Liisa Nurmentauksen mielipide Toivovat ympärivuotisen asuinrakennuksen kaavamerkintää vanhalle kalastajakiinteistölleen. 2.2.1 Kaavoittajan vastine Ei muutosta. Pärombottenin eteläpuolella ei yleisperiaatteiden mukaan pitäisi antaa mahdollisuutta muuttaa loma-asuntoja ympärivuotiseen käyttöön. 2.3 Veikko Aaltosen mielipide Kiinteistö on merkitty kaavaluonnoksessa sr-merkinnällä. Mielipiteen esittäjä tiedustelee merkinnän vaikutuksia tontilla sijaitsevien rakennusten korjaukseen. Vaikuttaako merkintä tontilla sijaitsevan rakennuksen (n. 45 m², entisestä pesutuvasta talviasuttavaksi muutettu rakennus) mahdolliseen peruskorjauksen ja pysyvään asuntokäyttöön ottamisen? Voiko päärakennuksen muuttaa ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaksi mikäli julkisivut säilyvät entisellään? Entä saako näin korjatun rakennuksen ottaa pysyvään asumiskäyttöön? Tiedustelee myös salliiko kaavaehdotus yleisen tien linjauksen muuttamisen pois tontin kohdalla olevasta notkelmasta hieman ylemmäs rinteeseen? Rinne on merkitty M-1 merkinnällä. Linjauksen muutos parantaisi tien kantavuutta ja näkyvyyttä haittaava mutka poistuisi. 2.3.1 Kaavoittajan vastine Rakennus sijaitsee AO-vyöhykkeellä ja muutos onnistuu. 11
Kaavassa osoitetaan vain kadut tai tiehallinnon tiet. Loma-asunoille ja asuinkortteleihin johtavat sisäiset tiet ratkaistaan asemakaavalla tai yksityistielain mukaisella menettelyllä. 2.4 Juha Merenheimon mielipide Mielipiteen esittäjä ottaa kantaa useisiin eri kohtiin rantaosayleiskaavassa. Mm. seuraavia asioita kommentoidaan: Rantaosayleiskaavaa varten on tehtävä yleiskaavallinen tarkastelu. Kaavaluonnoksissa ei ole osoitettu hiljaisia alueita. Melu on merkittävä elinympäristön laatua heikentävä tekijä. Kaavaluonnoksissa ei ole esitetty riittävästi melulta suojattuja virkistysalueita. Kaavassa ei ole esitetty perusteluja sille, miksi jokin saari on retkeilykäyttöön parhaiten soveltuva. Yhtään laajempaa manterella sijaitsevaa metsäaluetta ei ole osoitettu virkistyskäyttöön. Retkeilykäyttöön osoitetuilla saarilla ei voida täyttää lain velvoitetta riittävistä virkistysalueista, koska ne eivät ole helposti saavutettavissa. Saaria on kaavassa esitetty pääsääntöisesti MY-1 ja M merkinnöillä. On ristiriitaista, että herkässä saariluonnossa voidaan kaavamerkinnöin sallia metsänhakkuut, mutta ei virkistys- ja retkeilykäyttöä. Saarilla ei tulisi pääsääntöisesti sallia metsän kaatoa ja muuta luontoa muokkaavaa toimintaa. Djupbergetin kalliosaaret on osoitettu merkinnällä MY-1. Saari on Loviisalaisten tuntema lintujen pesimäsaari, joka olisi syytä osoittaa luonnonsuojelualueeksi. Kaavan ja sen merkintöjen vaikutusten arviointi ei ole kaikilta osin tehty MRL 9 :n tarkoittamalla tavalla ja kaava ei perustu riittäviin selvityksiin ja tutkimuksiin. Kaikki kaavaluonnoksissa esitetyt MY-1 ja M (ainakin kaupungin omistuksessa olevat) saaret sekä vielä rakentamisesta vapaana olevat rannat on osoitettava virkistyskäyttöön ja säilytettävä luonnontilaisina. Luonnon monimuotoisuuden säilymisen sekä linnuston kannalta tärkeät elinympäristöt (saaret, metsät ja ranta-alueet) on selvitettävä, suojeltava ja osoitettava kaavassa asianmukaisin kaavamerkinnöin. Kaavan laadinnassa ei ole kiinnitetty MRL 39 :n tarkoittamalla tavalla erityisesti huomioita Loviisan kaupungin alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Kaavassa kaavamerkinnällä tv-1 (tuulivoimaloiden alue) osoitetun alueen soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa ei ole selvitetty MRL 9 :n tarkoittamalla tavalla. Promethor Oy on laatinut asiasta selvityksen Tuulivoimaloiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi. Selvityksessä todetaan: Koska Loviisanlahden itäpuolinen niemi on kapea, leveys noin 2 kilometriä, tuulivoimaloille ei ei ole käytännössä sijoituspaikkaa tällä alueella niiden aiheuttaman ympäristömelun takia. Kaavassa ei ole selvitetty lainkaan tuulivoimaloiden melualuetta. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella kaavassa tv-1 alueiksi osoitetut alueet eivät sovellu tähän tarkoitukseen, ja kaavamerkinnät tv-1 on poistettava kaavasta. Kaavan luonnosvaihtoehdossa 2 kaavamerkinnöillä EN-1 ja sv osoitetut alueet on poistettava rantaosayleiskaavasta. Vastaaja perustelee näkemystään useilla seikoilla, mm. sillä että luonnos on valtuuston päätöksen ja siten myös kaupungin tavoitteiden vastainen. Lisäksi energiahuollon alueesta aiheutuu kohtuutonta haittaa 5 km suojavyöhykkeen (sv) sisään jääville maanomistajille. 12
Uusia loma-asuntoja ja pientaloja ei saa enää rakentaa mantereen ja saarien rantavyöhykkeelle. Ympäristöministeriön antamien ohjeiden mukaan rantavyöhykkeen leveydeksi on yleisesti arvioitu noin 100 metriä ja ranta-alueen leveydeksi noin 200 metriä tai enemmän. Kaavassa ei ole esitetty MRL 25 :n 3 mom. tarkoittamaa selvitystä poikkeuksellisen tiheän rantarakentamisen suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaa. Jo ennestään tiheän loma-asutuksen lisärakentamista nykyisestä ei saa sallia vaan vapaat ranta-alueet tulee osoittaa virkistyskäyttöön. Loma-asutusta tulee vähentää vähitellen ja suunnitellusti. Loma-asutuksen ympäristöhaitat (esim. jätevesi) ja vaikutukset ovat selvittämättä kaavassa. 2.4.1 Kaavoittajan vastine Valitaan VE1. Tuulivoiman ympäristövaikutuksia arvioidaan YVA:ssa. Kaavassa on osoitettu linnustollisesti arvokkaita alueita, jotka on merkitty luo-1 merkinnällä. Näillä alueilla ei saa suorittaa pesimisaikaan sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat heikentää alueen luonnontilaa. Lisäksi kaavassa on osoitettu muita luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita alueita, joiden luonnontila tulee säilyttää. M- merkinnällä osoitetut saaret muutetaan M-1:ksi. 2.5 Ismo Kokon mielipide Esittää etteivät rantaosayleiskaavassa tv-1 merkinnällä osoitetut alueet sovellut tuulivoimaloiden alueeksi ja että kaavamerkintä tv-1 on poistettava rantaosayleiskaavasta. Tuulivoimaloiden alueeksi osoitetun alueen soveltuvuutta käyttötarkoitukseen ei ole selvitetty riittävästi eikä kaavaan ole merkitty tuulivoimaloiden melualuetta. Tuulivoimaloista aiheutuisi kohtuutonta haittaa. Rantaosayleiskaava ei perustu MRL 5 :n tarkoittamalla tavalla riittävään vaikutusten arviointiin eikä se edistä terveellisen ja viihtyisän elinympäristön luomista, ympäristönsuojelua sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Kaava ei perustu MRL 9 :n tarkoittamalla tavalla riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, koska tuulivoimaloiden olennaisia ympäristöhaittoja sekä niiden vaikutusta ei ole selvitetty. Esittää että kaavaluonnosvaihtoehdossa 2 kaavamerkinnöillä EN-1 ja sv on poistettava rantaosayleiskaavasta. Tämä luonnosvaihtoehto on Loviisan kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen sekä maakuntakaavan vastainen. Ydinvoimalaitoksen ulomman suojavyöhykkeen sisään jää pääosa Valkon tiheässä asuinkäytössä olevasta kaupunginosasta. Kaavaa laadittaessa uutta maakuntakaavaa ja seutukaavoja ei ole otettu huomioon MRL 54 :n tarkoittamalla tavalla. Vastaaja pitää käsittämättömänä että jo kertaalleen ydinvoimalalle sopimattomaksi tarkoitettua aluetta vielä tyrkytetään rantaosayleiskaavaan. 2.5.1 Kaavoittajan vastine Valitaan VE 1. Tuulivoiman ympäristövaikutuksia arvioidaan YVA:ssa. 13
2.6 Gun-Britt Kangaskolkan mielipide Pyytää rakennusoikeutta karttaa merkitsemälleen alueelle Pärömbottenin rantaan. 2.6.1 Kaavoittajan vastine Rakennusoikeutta voidaan osoittaa tilan alueella tien itäpuolelle. Tilan rantarakennusoikeus on käytetty. 2.7 Solveig Bergmanin mielipide Mielipiteen esittäjä toivoo, että hänen omistamansa kiinteistöt tietyiltä osin kaavoitetaan vapaa-ajanasuntojen alueeksi (RA). Toivomus koskee molempia kaavaluonnoksia. 2.7.1 Kaavoittajan vastine Ei muutoksia. Tilalla ei ole rantarakennusoikeutta. 2.8 Annette Lagerholmin mielipide Maanomistaja esittää tyytymättömyytensä Loviisan rantaosayleiskaavan luonnokseen kohdennettuna Blikumbottenin alueelle. Maanomistajalla on ollut ulkopuoliselle vuokrattuna kantatilasta rantapalsta, jolle on rakennettu loma-asunto. Maanomistaja maksaa kiinteistöstä kiinteistöveroa. Vuokrasuhde on irtisanottu ja vuokralaisen rakennuttama kesämökki on purettu palstalta 2006. Maanomistaja on ollut yhteydessä kaupungin rakennusvalvontaan, maanomistajan aikomuksena on hyödyntää rantapalstaa loma-asunnon rakennuspaikkana. Suullisesti asiaa on puollettu rakennusvalvonnan puolelta. Kaavassa alueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta, vaan kohta on esitetty maa- ja metsätalousvaltaisena alueena jolle ei sallita rakentamista. Samalla vastaaja esittää huomioitavaksi, että kantatilasta tulisi esittää toinenkin rakennuspaikka. Vaatii kirjallista vastinetta perusteluineen. 2.8.1 Kaavoittajan vastine Ei muutoksia. Tilalla ei ole rantarakennusoikeutta. 2.9 Mika Mäkelän mielipide Maanomistaja on tyytymätön kaavaluonnokseen. Esittää karttaliitteessä suunnittelemansa rakennuspaikat, joille ei ole kaavassa osoitettu rakennusoikeutta. Vaatii, että maanomistajalle on annettava asiassa kirjallinen vastine Loviisan kaupungin teknisen keskuksen toimesta. 2.9.1 Kaavoittajan vastine Sisämaan rakennuspaikka tarkistetaan paikallistien varteen. Tilalla ei ole rantarakennusoikeutta. 2.10 Risto Tvillingin mielipide Mielipiteen esittäjä huomauttaa, että jo maakuntakaavan käsittelyn yhteydessä on todettu, ettei mantereenpuoleinen alue sovellu ydinvoimalaitoksen sijoituspaikaksi. Kuitenkin kaavavaihtoehdossa 2 on selkeästi ja vaihtoehdossa 1 tulkinnanvaraisesti sallittu ydinvoimalaitosten rakentaminen mantereen puolelle. Pääsyinä mantereenpuoleisen alueen soveltumattomuuteen laitosalueeksi ovat liian suuri asukasmäärä suojavyöhykkeellä, Svartholman alue, tekniset syyt (mm. jäähdytysvesiongelmat) sekä se, että olemassa oleva rakennuskanta menettäisi arvonsa. 14
Tuulivoimaloiden sijoittamisesta kaava-alueelle tulisi tehdä kattava selvitys. On oletettavissa että tuulivoimaloiden aiheuttaman melun ja vilkkuefektin vuoksi alue ei sovellu tarkoitukseen. Alueella on suojeltavaksi esitetty Lekarbergenin luotsivartiotupa vuodelta 1885. Jos tuvan kulttuurihistoriallista arvoa halutaan korostaa, on kaavassa määrättävä tupa maalattavaksi valkoiseksi. 2.10.1 Kaavoittajan vastine Valitaan VE 1. Tuulivoiman ympäristövaikutuksia arvioidaan YVA:ssa. 2.11 Karin ja Magnus Kullin mielipide Esittävät kiinteistölleen merkintää AP-sr. Kaavaluonnoksessa vanhan rakennuksen merkintä on sr. Kiinteistöä on jo satoja vuosia käytetty vakituisena, ympärivuotisena asuntona. Huomauttavat, että kulttuurihistoriallisen selvityksen kuvatekstissä on kyseistä kiinteistöä koskien esitetty virheellinen vuosiluku. Vuoden 1904 sijaan merkinnän tulisi olla 1955. 2.11.1 Kaavoittajan vastine Tilan merkintä muutetaan ehdotetun mukaisesti AP-sr. 2.12 Birgitta Sunin mielipide Vastustaa kaavaluonnosvaihtoehtoa 2. Vastaajalla on Källassa kiinteistöjä, jotka sisältävät maa- ja vesialueita. Kiinteistöillä on kolme olemassa olevaa rakennuspaikkaa. Rakennuspaikat on poistettu kaavaluonnosvaihtoehdossa 2 ja osoitettu M-1 merkinnällä. Vastaaja kannattaa kaavaluonnosvaihtoehtoa 1, joka säilyttää rakennuspaikat ja jossa naapurikiinteistö (Källan leirialue) säilyy virkistyskäytössä. Vastaaja esittää, että energiahuoltoalueen (EN-1) ja vastaajan kiinteistöjen välille tulisi jättää selvä suojavyöhykekaista, jolla puusto säilytettäisiin. Vastaajan mielestä rantaosayleiskaavan kulttuurihistoriallisessa selvityksessä on kuvattu kattavasti alueen rakennusperintöä. Vastaaja ei vastusta suojelumerkintöjä, mutta toivoo että Öster-Källan osalta huomioitaisiin luotsipihapiiri kokonaisuutena. Pihapiiriin liittyvien venevajojen ja aittojen säilyttäminen tulisi olla mahdollista jatkossakin. Nyt ne sijaitsevat lomarakentamiselle osoitetun alueen ulkopuolella MY-1 alueella. Alueen rakennuskanta (yhteensä noin 15 rakennusta, mm. useita venevajoja ja iäkäs 1840-luvun savusauna) muodostavat yhdessä arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuden. Esittävät Öster-Källan rakennukselle AP-merkintää, mikä on osoitettu muillekin alueen vanhoille ja alun perin asumiskäytössä olleille rakennuksille. Päärakennuksella ja saunarakennukselle vuonna 2007 myönnettyjen rakennusluvan ja jätevesien käsittelysuunnitelmanpuitteissa kiinteistö olisi mahdollista palauttaa ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Toivoo myös, että kiinteistöille käytössä oleva Källantie säilyttää nykyisen tai lähes nykyisen linjauksensa. 2.12.1 Kaavoittajan vastine Valitaan VE1. Muutetaan kiinteistö AP:ksi. 15
2.13 Marita Peltokorven mielipide Esittää, että rantaosayleiskaavan 2-vaihtoehto hylätään maakuntakaavan sekä STUK:n lausunnon vastaisena ja Valkoa uhkaavan suojavyöhykkeen vuoksi. Suunnittelua tulisi jatkaa luonnosvaihtoehto 1:n mukaan. Pyytää selvityksen, miksi valtuuston myöntämä 50 000 euron lisämääräraha käytettiin vaihtoehto 2:n tekemiseen, vaikka jo elokuussa oli tiedossa ettei ydinvoimalaa voida sijoittaa Hästholmenin mantereelle. Tiedustelee, miksi työtä ei keskeytetty? Raha olisi tullut palauttaa sosiaali- ja terveystoimeen. 2.13.1 Kaavoittajan vastine Valitaan VE1. 2.14 Bo Gunnar Blomqvistin mielipide Mielipide koskee kalastuskiinteistön maa-aluetta. Tällä kiinteistöllä maasto ei salli monien rakennusten sijoittamista rannalle. Tämän takia koko alue pitäisi mieluiten kaavoittaa merkinnällä RA, paitsi piha-alue rakennuksineen voisi olla AP-aluetta. Mikäli kaavoittajat eivät suostu edellä mainittuun esitykseen, kiinteistöön kuuluva M-1 alue on ehdottomasti vaihdettava RA-alueen paikalle. RA-alueen ja pohjoisen M-1 alueen pitäisi vaihtaa paikkaa. Luonnoksen 2-vaihtoehto tulisi hylätä kokonaan, koska monista syistä se ei ole järkevä. ydinvoiman rakennusoikeutta on pystyttävä rajoittamaan pienessä saaristossa. Hästholmenia koskevaa kaavaa voisi täydentää kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla torpalla, joka sijaitsee saaren etelärannalla. 2.14.1 Kaavoittajan vastine Tilan rantarakennusoikeus on tarkistettu. Tilaan kuuluu vielä yksi rakennuspaikka, lisätään se nykyisen rakennuspaikan pohjoispuolelle. 2.15 Nils Artlöven mielipide Vastaajan kiinteistö on jaettu seuraavilla merkinnöillä: M-1, RA ja VR sekä uimapaikkamerkintä. Lisäksi kiinteistön osia sijaitsee ns. AO-alueella. Esitetty luonnos ei ole kiinteistön nykyisen käytön/ulkonäön mukaista. Alueella on tehty useita muutoksia, mm. hakattu metsää, rakennettu autoteitä, sähkölinjoja ja talo. Vastaaja toivoo koko kiinteistön merkintää RA-alueeksi. 2.15.1 Kaavoittajan vastine Rakennusoikeus on 2 RA, jotka on merkitty. Ei muutoksia. 2.16 Benjamin Lindén mielipide Vastaaja pyytää kiinteistönsä merkinnän päivittämistä AP:ksi, jotta kaava olisi ajantasalla. Rakennusluvassa kiinteistölle on myönnetty rakennusoikeus 250 m² omakotitalolle ja 140 m² talousrakennukselle. Toivoo sr-merkintää (A-luokan rakennussuojelukohde) muutettavaksi luokan B tai C kohteeksi, koska nykytilanne on eri kuin selvityksen tekohetkellä. Luokituksen muutoksen myötä kiinteistön sr-merkintä poistuisi. Toivoo myös, että tuulivoima sijoittuisi ainoastaan EN-1 alueelle. Esittää, että kaupungin tulisi osallistua tai tukea ao-alueen sisäpuolella olevien RA ja AP-kiinteistöjen jätevedenpuhdistusyksikköjen rakentamiseen. Huomauttaa, että Saaristotien varren keltaisten pallojen tulisi olla vihreitä, koska ne eivät vielä ole rakennettuja. 16
2.16.1 Kaavoittajan vastine On perusteltua muuttaa AP:ksi ja C-luokan kohteeksi. Sr-merkintä poistuu muutoksen myötä. 2.17 Maria ja Bengt Gustafssonin mielipide Vastaajat esittävät kaavoittajalle aiemmin jätetyn hakemuksen uudesta rakennuspaikasta lomarakennukselle. Hakemus on kirjattu saapuneeksi 9.11.2006. Lisäksi vastaajat toivovat, että seurakunnan rakennuspaikkaa voitaisiin siirtää mahdollisimman paljon etäämmälle, pohjoisemmaksi. 2.17.1 Kaavoittajan vastine Ei ole rakennusoikeutta. Seurakunnan RA laajennetaan. 2.18 Loviisan yleisötilaisuudessa 11.12.2007 osallisten esittämiä toiveita ja kommentteja: Atomitien rakentaminen E-18 :sta nykyiselle Atomitielle on erittäin akuutti. Uuden ydinvoimalaitoksille syöttävä tieyhteys vähentäisi Loviisan keskustan läpi kulkevaa liikennettä ja lisäisi Määrlahden ja Saaristotien liikenneturvallisuutta. Uutta ydinvoimalaa ei toivota mantereelle, koska vaikuttaa ympärivuotiseen asumiseen ja on juuri hyväksytyn maakuntakaavan kanssa ristiriidassa. Kannatetaan vaihtoehtoa jossa ydinvoimalat sijoittuvat ainoastaan Hästholmenin saarelle. Bo Gunnar Blomqvist esitti toiveen että hänen Hästholmenin energiantuotannolle vartun korttelialueen itäpuoleiselle ranta-alueelle voitaisiin osoittaa esitettyjen AP ja RA paikkojen lisäksi useampia RA paikkoja. Toivotut uudet RA paikat sijoittuisivat kaavaluonnoksen M-1 etelä- ja pohjoispuolelle. Jätevesien käsittely on alueella hankalaa. Toivotaan että Pärombotteniin saakka rakennettaisiin viemäriverkko mahdollisimman nopeasti. Mikäli se ei ole mahdollista toivotaan että Loviisan kaupunki osallistuisi Porvoon kaupungin tavoin ao-alueiden osalta alueellisten, yhteiskäyttöisten pienpuhdistamojen rakentamiskustannuksiin edes osittain tai jollain avustusosuudella. Tuulivoima vaikuttaa Pärombottenin ympärivuotiseen rakentamiseen, alueen arvoa laskevana tekijänä näkyvät maisemassa ja ääni kuuluu. Merihistorialliset muinaisjäännökset esim. kummelit on huomioitava kaavassa arkeologisen selvityksen perusteella. (Kaksi on osoitettu kaavassa, mutta yksi ilmeisesti puuttuu.) Yleisötilaisuus oli tarpeellinen, selvityksiä on laadittu laajasti ja esittely oli selventävä ja hyvä. Hollolassa 14. touko 2008 Ramboll Finland Oy Matti Kautto yksikön päällikkö Kaisa Torri Ympäristötutkija 17