YKSPIHLAJAN PÄIVÄKODIN / ESIOPETUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sivu 0 / 12
Sisällysluettelo:... 2 1. YKSPIHLAJAN PÄIVÄKOTI... 3 2. PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS:... 4 2.1. Hyvinvoiva lapsi... 5 3.VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN... 6 3.1. Suunnitelmallisuus... 6 3.2. Perushoito... 6 3.3. Ruokailu... 6 3.4. Ulkoilu... 6 3.5. Lepo... 6 3.6. Hygienia... 7 4. LAPSELLE OMINAISET TOIMINTATAVAT... 7 4.1. Leikki... 7 4.2. Liikkuminen... 7 4.3. Elämyksien kautta kokeminen... 7 5. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET... 8 5.1. Matematiikka... 9 5.2. Ympäristö ja luonto... 9 5.3. Taide ja kulttuuri... 9 5.4. Etiikka ja katsomus... 9 6. KASVATUSKUMPPANUUS... 10 7. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA... 11 8. YHTEISTYÖTAHOT... 11 9. ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN... 12 Sivu 1 / 12
SAATTEKSI Tämä suunnitelma on tehty yhdessä vanhempien kanssa lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi sekä edistämiseksi. Vanhemmat ovat olleet mukana pohtimassa arvoja, kasvatuskumppanuutta ja millainen on hyvinvoiva lapsi. Kasvatushenkilöstön prosessinomaisen työskentelyn kautta (9.3.2011-30.10.2012) olemme saaneet yhtenäisen ja selkeän arvopohjan, johon koko työyhteisö sitoutuu yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelma perustuu Kokkolan Kaupungin varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmaan sekä valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Sivu 2 / 12
1. YKSPIHLAJAN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Kokkolan kaupungissa Ykspihlajan vanhalla asuntoalueella sataman kupeessa. Ympärillämme on vanhoja 50- luvulla ja ennen sitä rakennettuja taloja sekä uutta omakotialuetta, kirkko ja kaksi kauppaa. Päiväkotimme on vanhassa v. 1796 rakennetussa Adolf Lahden talossa. Rakennus siirrettiin satama-alueelta Väinämöisenkatu 1:een. Peruskorjauksen jälkeen päiväkoti aloitti toimintansa syksyllä 2008. Saimme persoonallisen ja kauniin päiväkodin. Talo sijaitsee aurinkoisella Kakaravaaran alueella Ykspihlajassa merenrannan, vanhojen talojen ja metsikön läheisyydessä. Talon omistaa Yxpihlajan Osuuskunta ja Kokkolan kaupunki on vuokrannut sen käyttöönsä. Ykspihlajan päiväkoti on auki klo 6.30-16.30/17.00. Päiväkodissa on 40 lasta ja 10 aikuista mukaan luettuna keittiö/siivouksen yhdistelmätyöntekijä. Päiväkodissa on kolme lapsiryhmää. Melukylässä on 12 alle 3- vuotiasta lasta. Kissankulmassa on 20 lasta 3-5- vuotiasta. Vaahteramäessä on viisivuotiaita 7 lasta. Esiopetus toimii Ykspihlajan koululla Metsäkatu 7:ssä. Esiopetuksessa on 20 lasta omassa luokassaan. Yli puolet lapsista on myös esiopetustiloissa hoidossa klo 6.30 16.15. Koulun ja opettajien kanssa teemme yhteistyötä sekä käytämme koulun tiloja monipuolisesti. Koulun salia käyttävät myös päiväkodin lapset liikuntaan ja yhteisiin juhliin. Päiväkodin ja koulun ympäristö on moninainen; meri, uimaranta, metsät, puistot, hiekka-aavikko, urheilukenttä. Alueellamme on hyvät kävely- ja pyörätiet lasten liikkumiseen ja retkeilyyn. Henkilökunta: Päiväkodin johtaja/esiopetuksen lastentarhanopettaja 4 lastentarhanopettajaa 6 lastenhoitajaa, joista kaksi osa-aikaista 1 ryhmäavustaja 1 siivous/keittiö yhdistelmätyöntekijä Sivu 3 / 12
2. PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA AJATUS: Päiväkotimme tarjoaa ystävyksiä, elämyksiä ja oppimisen iloa! Kasvatustyömme tavoitteena on tarjota monipuolista suunnitelmallista toimintaa, joka lähtee lapsen omasta kehitystasosta. Tuemme lapsen kasvua ja kehitystä yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Tärkeimpänä toiminnassamme on leikkiminen, liikkuminen, elämyksien kautta kokeminen, musiikki, itseilmaisu ja luonnon tutkiminen. PÄIVÄKODIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Päiväkotimme toimintaa ohjaavat arvot on koottu henkilökunnan, lasten ja heidän vanhempiensa yhteisistä arvoista kyselemällä. Näin saatiin neljä pääarvoa; lapsilähtöisyys, tasapuolisuus, turvallisuus ja oppimisen ilo. TURVALLISUUS - toisten huomiointi - yhteiset säännöt - aikuinen on kapteeni ja ohjaa laivaa LAPSILÄHTÖISYYS - tasa-arvo - oikeudenmukaisuus - yksilöllisyys, erilaisuuden kunnioittaminen - hellyys, huolenpito, lähimmäisen rakkaus - lasten toiveiden huomioiminen TASAPUOLISUUS - suvaitsevaisuus - avoimuus - luottamus - rehellisyys - yhteiset säännöt OPPIMISEN ILO - hyvät tavat - luontaisen oppimisilon tukeminen - rajojen oppiminen - oikean ja väärän oppiminen - opitaan yhdessä ottamaan selvää - ongelmanratkaiseminen - kuuntelemisen taito aikuisella ja lapsella - oikeudenmukaisuus - vuorovaikutustaidot Sivu 4 / 12
2.1. Hyvinvoiva lapsi Lapsi on hyvinvoiva, kun hänellä on tasapainoiset ja hyvinvoivat vanhemmat ja hänestä pidetään hyvää huolta. Hänen perustarpeensa ovat kunnossa; puhtaus, ravinto, lepo, ulkoilu, leikki jne. Hän on tasapainoinen, luottavainen, iloinen, elämän myönteinen ja pystyy ilmaisemaan tunteitaan. Hänellä on tutut ja turvalliset aikuiset tukemassa kasvua ja kehitystä asettamalla rajoja ja sääntöjä sekä kotona että päivähoidossa. Hän kokee olevansa arvostettu, arvokas ja häntä kuunnellaan. Hän tuntee olevansa hyväksytty ja kelpaa omana itsenään. Hän on leikkivä ja hänellä on kavereita. Sivu 5 / 12
3. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Suunnitelmallisuus Päiväkodin toiminnan suunnitelmallisuus perustuu sekä Kokkolan kaupungin että lapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Toimintaa ohjaavat myös päiväkodin oma vuosi-, kuukausi- ja tiimisuunnitelmat. Keskeistä on lapsen huomioiminen yksilönä ja lasten tasa-arvoinen kohtelu. 3.2. Perushoito Kasvatushenkilöstö tukee lapsen vanhempia hyvän perushoidon toteuttamisessa. Tärkeää on turvallisuus ja luottamuksellinen suhde lapseen. Uusia asioita opettelemme lapsen tarpeiden ja taitojen mukaan. Aikuinen on mallina kaikessa. 3.3. Ruokailu Ruokailu on tärkeä oppimistilanne. Kannustamme lasta omatoimisuuteen. Mukavassa, rauhallisessa ja kiireettömässä ruokailutilanteessa lapsen on hyvä harjoitella kauniita ruokailu- ja pöytätapoja sekä tutustua uusiin makuihin. Kiittäminen ja kauniisti pyytäminen ovat tärkeitä asioita ruokailussa. 3.4. Ulkoilu Lähdemme ulos kiireettömästi porrastamalla pukeutumista, koska se on myös tärkeä oppimistilanne. Nautimme säästä kuin säästä, joten lapsilla tulisi olla aina sään mukaiset varusteet. Kiinnitämme erityistä huomiota lasten turvallisuuteen. Lapset oppivat huolehtimaan yhteisistä tavaroista keräämällä lelut leikin loputtua ja vanhempien hakiessa. Hakutilanteet ovat lapsille tärkeitä ja toivomme vanhempien silloin antavan lapselleen täyden huomion. Meillä on Ykspihlajassa monipuoliset ulkoilumahdollisuudet; lähimetsä, meren ranta, hiihtoladut, jääkiekkokaukalo, urheilukenttä sekä useat puistot, jotka tuovat ulkoiluun monipuolisuutta ja elämyksiä. 3.5. Lepo Jokaisella lapsella on oikeus päivälepoon, sillä isossa ryhmässä oleminen rasittaa lasta. Rauhoittuminen ja hiljaisuus on jokaiselle tärkeää. Luomme lepohetkestä rauhallisen ja turvallisen (kirjaa lukien tai musiikkia kuunnellen) aikuisen läsnä ollessa. Riittävän levon jälkeen lapsi saa siirtyä sylin ja läheisyyden kautta leikkiin ja välipalalle. Sivu 6 / 12
3.6. Hygienia Päiväkotiin tultaessa lapset pesevät kätensä saippualla yhdessä vanhempansa kanssa! Kädet pesemme myös wc:ssä käynnin jälkeen, ennen ruokailua ja ulkoilun jälkeen. Lelut pesemme ja vuodevaatteet vaihdamme säännöllisesti. Lapsia kannustamme siisteyteen ja omatoimisuuteen. Vanhemmat huolehtivat lapsensa siisteydestä ja vaatteiden puhtaudesta. Sairasta tai puolikuntoista lasta tulee pitää kotona vähintään yksi oireeton päivä. 4. LAPSELLE OMINAISET TOIMINTATAVAT 4.1. Leikki Leikkiin tarvitaan aikaa, vapautta ja mahdollisuus jatkaa myöhemmin. Aikuinen osallistuu tarvittaessa lasten leikkiin tukemalla ja monipuolistamalla sitä mielikuvin ja välinein. Arvostamme leikkiä, sillä se tukee lasten sosiaalisia taitoja ja on aikuisille hyvä tilaisuus havainnoida lasten taitoja ja ryhmädynamiikkaa. Tarjoamme lasten leikkeihin rauhallisen ja lämpimän ilmapiirin. 4.2. Liikkuminen Liikunta on lapsen kasvun ja hyvinvoinnin perusta. Ykspihlajan ympäristö tarjoaa monipuolisia liikkumismahdollisuuksia. Tuemme lapsen omaehtoista liikkumista ja kannustamme lasta yksilöllisten taitojen ja kykyjen mukaan. Tavoitteena on tarjota lapsille onnistumisen iloa, luoda liikuntaan innostava ympäristö sekä ohjata turvalliseen liikkumiseen. 4.3. Elämyksien kautta kokeminen Lasten täytyy saada itse kokea ja tehdä. Teatterilla ja musiikilla on Ykspihlajassa vahva asema. Haluamme myös päiväkodissa mahdollistaa teatterin ja musiikin kautta eläytymisen itse tekemällä ja kokemalla. Ykspihlajan luonto tarjoaa mahdollisuuksia elämyksille. Meillä on meri, hiekka-aavikko, metsät, urheilualueet ja puistot. Yhdessä harjoittelemme ottamaan vastuuta asuinympäristöstämme. Myttysretkillä ja omilla havainnointipaikoilla tutkimme, ihmettelemme ja puhumme luonnosta. Eväiden syöminen on yksi retken kohokohta. Luonnosta opimme myös satujen, leikkien ja laulujen kautta. Lapsilla tulee olla kannustava ilmapiiri itsensä ilmaisemiseen monin eri tavoin. Kannustamme lasta kokemaan ja ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan. Itseilmaisussa ovat läsnä tunteet, leikki, mielikuvitus ja luovuus. Musiikki kuuluu Sivu 7 / 12
jokaiselle. On tärkeää, että lapsi saa mukavia kokemuksia laulamalla, soittamalla ja kuuntelemalla. Aikuisten on tärkeää säilyttää lapsenmielinen, avoin ja spontaani asenne maailmaa ihmetellessä yhdessä lasten kanssa, huumoria unohtamatta! 5. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET On tärkeää muistaa, että varhaiskasvatuksessa lapsi ei opiskele tai suorita sisältöjä eikä lapselle aseteta suoriutumisvaatimuksia. Sisältöalueet muodostavat kasvatushenkilöstölle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia ja toimintaa kasvattajan tulee tarjota. Tehtävänämme on rakentaa haastava ja mielekäs kasvu- ja oppimisympäristö, joka innostaa lasta tutkimaan ja kokeilemaan. Sen, minkä itse tekee, oppii parhaiten. Sivu 8 / 12
5.1. Matematiikka Matematiikka on osa lapsen jokapäiväistä ympärillä olevaa elämää. Matematiikka kehittää lapsen ajattelua. Rohkaisemme ja kannustamme lasta päättelemään ja kertomaan ajatuksistaan. Eri aisteja hyväksi käyttäen lapsi havainnoi ympärillään tapahtuvaa toimintaa. Hän oppii tekemällä, tutkimalla, kokeilemalla, vertaamalla ja päättelemällä. 5.2. Ympäristö ja luonto Ympäristö- ja luontoasioita opitaan parhaiten kokemalla; menemällä ulos aistit valppaina, antaen aikaa havainnointiin ja puuhailuun. Ohjaamme lasta huomaamaan, miten hän voi itse vaikuttaa oman lähiympäristönsä hyvinvointiin. Yhdessä kasvattajan kanssa lapsi oppii tutkimaan, päättelemään, tekemään oletuksia ja havainnoimaan ympäristön monimuotoisuutta sekä ymmärtämään ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta ja kauneutta. 5.3. Taide ja kulttuuri Tarjoamme lapselle kokemuksia liikunnasta, luovasta ilmaisusta, käden taidoista ja musiikista. Taidenäyttelyt, esitykset ja konsertit tuovat oppimisen iloa arkeen. Lapselle tulisi syntyä elämyksiä ja kokemuksia taiteesta ja kulttuurista. Teemme mahdollisimman viihtyisän ympäristön. Arvostamme lasten töitä ja laitamme ne kauniisti esille. Luomme lapselle kuvaa menneistä ajoista tarinoiden ja esineiden avulla. Leikkihistoriaan tutustumme perinneleikkien ja laulujen avulla. Lapselle tuodaan tutuksi Kokkolan ja Ykspihlajan historiaa. Perinteet tulevat osaksi nykyaikaa satujen, lorujen, laulujen, teatteriesitysten ja näyttelyiden avulla. Huomioimme lasten erilaiset kulttuuritaustat. 5.4. Etiikka ja katsomus Eettiset kysymykset ovat läsnä lapsen arjessa ja vuorovaikutus tilanteissa. Ohjaamme lasta pohtimaan oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, totuutta ja valhetta. Pelot, ahdistus, syyllisyys ja pettymykset kuuluvat myös lapsen elämään. Kasvattajan tulee tukea lasta niiden tunnistamisessa ja käsittelyssä. Eettisten kysymysten käsittely tulee tapahtua lapsen oman kehitystason mukaisesti, näin tuemme lapsen myönteisen minäkuvan muodostumista. Lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on kunnioittaa perheen vakaumusta ja sopia lapsikohtaisesti sen käytännöistä. Lapset oppivat suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia tapoja, mm. kirkolliset juhlapyhät ja tavat. Kasvattajan herkkyys lasten kysymysten kuulemiseen ja avoimeen keskusteluun tukee lasta pohtimaan ja ihmettelemään Sivu 9 / 12
uskontoon ja kulttuuriin liittyviä asioita. Lasta ohjataan hyväksymään ja kunnioittamaan erilaisia uskontoja ja katsomustapoja. 6. KASVATUSKUMPPANUUS Vanhemmilla on ensisijainen oikeus, vastuu ja velvollisuus lapsen kasvattamiseen. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön yhteistyötä lapsen hyväksi. Molemminpuolinen avoimuus ja kunnioitus on lapsen etu. Lapsen perheen asioita käsitellään aina luottamuksellisesti. Kasvatushenkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus. Kasvatuskumppanuudessa tulee yhdistyä vanhempien ja varhaiskasvattajien tiedot, taidot ja kokemukset. Varhaiskasvatus/ esiopetussuunnitelmaa noudattaen teemme jokaiselle lapselle oman hoito- ja kasvatussuunnitelman, jonka laatimisessa vanhempien osuus on merkittävä! Suunnitelmaa päivitetään kahdesti vuodessa. Myös päivittäiset keskusteluhetket aamu- ja iltapäivisin ovat ensiarvoisen tärkeitä kasvatuskumppanuudelle. Sivu 10 / 12
7. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Jokaisella lapsella on oikeus saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen omista lähtökohdistaan sekä päivähoidossa että esiopetuksessa. Kiinnitämme erityistä huomiota tuen tarpeen havainnointiin, arviointiin, oppimisen esteiden poistamiseen ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Suunnittelemme tuen moniammatillisena yhteistyönä yhdessä vanhempien kanssa. Tukea annetaan kolmiportaisella asteikolla: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Erityisen tuen tarpeessa olevalle lapselle laadimme kuntoutussuunnitelman, jossa määritellään lapsen vahvuudet ja tukea tarvitsevat kehityksen osa-alueet. Esiopetuksessa teemme lapsen esiopetussuunnitelman yhteistyössä vanhempien kanssa. Sen pohjalta teemme pedagoginen arvioin ja oppimissuunnitelman. Tarvittaessa teemme pedagogisen selvityksen sekä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS). 8. YHTEISTYÖTAHOT Lapsen henkilökohtaiseen verkostoon kuuluvat perhe, suku, ystävät ja naapurit. Lapselle on tärkeää, että lähipiirissä olevat aikuiset ovat keskenään yhteistyössä tukien lasta yksilönä. Keskeisiin yhteistyötahoihin kuuluvat päiväkodissa ja esiopetuksessa kiertävä erityislastentarhanopettaja, koulun erityisopettaja sekä terveydenhoitaja. Tarpeen mukaan ovat tukena sosiaalityö, terapeutit, perheneuvola, hoito- ja kasvuryhmä sekä erikoissairaanhoito. Verkostoyhteistyö mahdollistaa nopean ja varhaisen puuttumisen lapsen ja perheen asioissa. Yhteistyötä teemme myös koulun, seurakunnan, liikunta- ja kulttuuritoimen kanssa. Sivu 11 / 12
9. ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Arviomme varhaiskasvatussuunnitelman ja lapsen henkilökohtaisen suunnitelman toteutumista sekä päivitämme omaa varhaiskasvatussuunnitelmaamme. Arviointi perustuu aina lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen säännölliseen havainnointiin ja dokumentointiin. Tarvittaessa tämä toimii perustana varhaiseen tukeen ja puuttumiseen. Tuemme lasta arvioimaan myös omaa oppimistaan. Teemme säännöllistä arviointia varhaiskasvatuksen laadun toteutumisesta ja kehittämisestä, joka perustuu asetettuihin tavoitteisiin ja arvoihin. Päivitämme arviointisuunnitelmaa vuosittain. Käytössämme on TAK- arviointiohjelma (tutki, arvioi ja kehitä). Menetelmän avulla arvioidaan varhaiskasvatuksen laatua (mm. asiakaskyselyt lapsille ja vanhemmille, henkilöstökyselyt sekä johtajuuden arvioinnin). Päiväkodissa/esiopetuksessa teemme toiminnan arviointia toimikausittain, jonka avulla kehitämme toimintaamme. Sivu 12 / 12
Sivu 13 / 12