PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NASTOLAN KUNTA
Sisällys Alkusanat Perhepäivähoidon arvot Kasvatuskumppanuus Lapsen tapa toimia Sisällölliset orientaatiot Kuntouttava varhaiskasvatus Yhteistyö Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 2
ALKUSANAT Nastolan kunnan perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (STAKES) ja Nastolan kunnan varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta. Työskentelyyn ovat osallistuneet kaikki Nastolan kunnan perhepäivähoitajat, ryhmäperhepäiväkotien henkilöstö, päivähoidon ohjaajat sekä lapsia vanhempineen. PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa meitä on kahdenlaisia hoitajia: toiset meistä tekevät työtään OMASSA KODISSAAN, hoidossamme on neljä lasta. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa. 3
Toiset meistä perhepäivähoitajista työskentelevät kunnan omistamassa RYHMÄPERHEPÄIVÄKODISSA (ryhmiksessä). Meillä on 12 lasta ja 3 hoitajaa. Lasten hyvinvoinnista huolehtii lähihoitaja tai päivähoitaja ja kaksi perhepäivähoitajaa. Meille perhepäivähoidossa on tärkeää, että lapsella on rauhallinen olo, hänellä on mahdollisuus sylissä oloon ja yksilölliseen huomioon. Meille on myös tärkeää, että lapsi saa monipuolista, hyvää ruokaa ja riittävästi lepoa sekä ulkoilua. 4
PERHEPÄIVÄHOIDON ARVOT LAPSILLE on tärkeää oma perhe, koti, kaverit, leikki, lemmikkieläimet ja luonto MEILLE AIKUISILLE on tärkeää Turvallisuus huolehdimme kodin turvallisuudesta poistamalla vaaraa aiheuttavat tekijät me aikuiset pidämme lapsesta huolta joka hetki, hänen pitää tuntea olevansa turvassa turvallisuutta tuo lapselle rajojen asettelu opetetaan lapselle, mikä on oikein, mikä väärin vaitiolovelvollisuus on meille tärkeää se lisää luottamusta me aikuiset kiinnitämme huomiota kielenkäyttöömme Hyvä itsetunto hyväksymme lapsen sellaisena kuin hän on ja kannustamme häntä lapsi on arvokas omana itsenään, hän on meille ilo annamme lapselle pieniä tehtäviä vastuuntunto kasvaa kuuntelemme lasta meille on tärkeää myönteinen ja kannustava ilmapiiri Sosiaalisuus suhtaudumme kaikkiin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti opettelemme toisten huomioon ottamista ja harjoittelemme: odottamaan omaa vuoroa, jakamaan tavaroita, auttamaan toisia, hyviä käytöstapoja 5
KASVATUSKUMPPANUUS Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja hoitajien tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Meillä perhepäivähoidossa kasvatuskumppanuus on parhaimmillaan joustavaa, toista arvostavaa ja tukevaa yhteistyötä vanhempien ja hoitajien välillä. Meille avoin ja välitön keskustelu on tärkeää. Vanhempien ajatuksia Vanhemmat ja hoitaja kunnioittavat ja tukevat toistensa kasvatusperiaatteita ja arvoja ja pyrkivät löytämään yhteisen, lapselle edullisimman sävelen. Vanhemmat ja hoitaja kulkevat samaa tietä eli näkemys kasvatusasioissa on samansuuntainen. Parhaimmillaan kasvatuskumppanuus on toista kannustavaa niin myötä- kuin vastamäessä. 6
LAPSEN TAPA TOIMIA Leikkiminen Perhepäivähoidossa lapsi voi leikkiä joka päivä. Me huolehdimme, että hänellä on turvallisia leikkivälineitä. Lapsella tulee olla tilaa leikkiä, leikkirauha ja riittävästi aikaa leikille. Leikki opettaa yhteistoimintaa toisten lasten kanssa: sopimusten tekoa, neuvottelutaitoa, itsekuria, keskittymiskykyä. Me innostamme ja kannustamme lasta sekä olemme aidosti läsnä. Liikkuminen Lapsi tarvitsee joka päivä vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa. Me innostamme lasta liikkumaan monipuolisesti ja olemme itse mukana. Liikunta tuottaa iloa ja elämyksiä sekä kehittää lapsen motorisia taitoja. Teemme retkiä luontoon ja huomioimme eri vuodenaikojen tuomat mahdollisuudet. Tutkiminen Lapsi tutkii ja ihmettelee luontaisesti. Me luomme innostavan ja kannustavan ilmapiirin ja annamme lapselle aikaa tutkimiselle ja ihmettelylle. Me ihmettelemme yhdessä luonnon ilmiöitä ja lähiympäristön jokapäiväisiä asioita etsimme vastauksia kysymyksiin miksi ja miten. Oppimiseen ei tarvita muuta alkua kuin ihmettely - Platon - 7
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Me annamme lapselle mahdollisuuden taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen: piirtämällä maalaamalla muovailemalla askartelemalla laulamalla soittamalla lukemalla tarinoita kertomalla näyttelemällä esiintymällä lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle annetaan tilaa, aikaa ja rauhaa SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Orientaatioiden avulla lasta perehdytetään ja tutustutetaan ympäröivän maailman ilmiöihin. Arkielämä on täynnä aiheita ja materiaaleja. Matemaattinen orientaatio Vertaaminen, päätteleminen, laskeminen ja muotoihin tutustuminen tapahtuvat arkielämän tilanteissa leikinomaisesti. Käytännön esimerkki: hiekkalaatikolla mikä auto on suurin? montako autoa? miksi toinen auto kulkee nopeammin? minkä muotoisia leluja on? Luonnontieteellinen orientaatio Retkeilemme lähiympäristössä ja luonnossa tutkien, kysellen ja havainnoiden. Huomioimme lasten kanssa vuodenaikojen vaihtelut ja niihin liittyvät kasvit ja eläimet. Opettelemme kunnioittamaan luontoa, emme roskaa, emmekä häiritse luonnon rauhaa. Harjoittelemme kokeellisten menetelmien käyttöä; esim. lunta sulattamalla, vettä pakastamalla, kasveja kasvattamalla siemenestä. 8
Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Kerromme lapselle tietoa kotiseudusta ja siitä, miten ennen elettiin. Keskustelemme lapsen kanssa perinteistä; juhlista, leikeistä. Esteettinen orientaatio Opettelemme näkemään ympärillä olevaa kauneutta, kuuntelemaan luonnon ääniä. Annamme lapselle mahdollisuuden omakohtaisiin aistimuksiin, tuntemuksiin ja kokemuksiin; musiikin kautta tekemällä erilaisilla materiaaleilla, unohtamatta luonnonmateriaaleja kattamalla kauniisti Meidän on hyvä muistaa, että lapsen arvostukset, asennoituminen ja näkemykset alkavat hahmottua jo pienestä pitäen. Eettinen orientaatio Pohdimme yhdessä lapsen kanssa oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmia. Meille on tärkeää: oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja toisen kunnioittaminen. Harjoittelemme yhteisten sääntöjen noudattamista (esim. toista ei saa lyödä) anteeksi pyytämistä Omalla käytöksellämme olemme mallina lapselle. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Kunnioitamme lapsen perheen omaa uskonnollista vakaumusta. Tutustumme lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin. Tarjoamme lapselle mahdollisuuden hiljaisuuteen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. 9
KUNTOUTTAVA VARHAISKASVATUS Lapsi voi tarvita erityistä tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Myös puheen kehitys voi tarvita asiantuntijan apua. Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja hoitajien havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Meillä perhepäivähoidossa yhteistyökumppaneina toimivat psykologi ja kiertävä erityislastentarhan opettaja sekä lastenneuvola ja tarvittaessa fysioterapeutti. Kun lapsi tarvitsee erityistä tukea, hänelle laaditaan päivähoitopaikassa henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan kaikki tavoitteet, tukitoimet ja menetelmät, joita lapsen arjen toiminnoissa käytetään lapsen kehityksen tukemiseksi. YHTEISTYÖ Olemme yhteistyössä toisten perhepäivähoitajien kanssa ja jonkin verran päiväkotien kanssa. Perhepäivähoidossa olevia lapsia käy seurakunnan päiväkerhoissa ja osallistumme seurakunnan järjestämiin joulu- ja pääsiäiskirkkoihin ja muihin meille tarkoitettuihin tapahtumiin, uutena yhteistyömuotona seurakunta järjestää muutamilla alueilla kyläkerhoja, joihin perhepäivähoitajat voivat lasten kanssa osallistua. Neuvolan kanssa teemme myös yhteistyötä, joka tiivistyy entisestään lapsen vasun myötä. Koulujen liikuntasaleja olemme saaneet käyttöömme. 10
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelma on käytössä lapsen päivähoidon ajan ja seuraa mukana lapsen siirtyessä päivähoitopaikasta toiseen. Lapsen vasun tavoitteena on, että lapsi ja perhe voivat kokea siirtymävaiheet myönteisinä ja turvallisina. Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä voisi täyttää paikkansa ja löytää itsensä. - Maria Jotuni - 11