MUISTIO 3.9.2012 4693/2011 alue 610501 VIRASTOKESKUKSEN ASEMAKAAVAN VALMISTELUAINEISTON ESITTELY- JA TIEDOTUSTILAISUUS Aika ja paikka: Osallistujat: tiistai 28.8. klo 17.30 Valtuustotalon kahvila tilaisuuden puheenjohtaja Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Fredrik Lindberg, vt. aluearkkitehti Liisa Ikonen projektinjohtaja Mikko Kivinen arkkitehti Jenni Mettälä suunnitteluinsinööri Silja Savolainen maisema-arkkitehti Mikla Koivunen tilaisuuden sihteeri, tekn.siht. Merja Laurinkoski osallisia noin 20 1. Tilaisuuden avaus Tilaisuuden puheenjohtaja Fredrik Lindberg avasi tilaisuuden klo 17.30 ja toivotti asukkaat tervetulleeksi., Puheenjohtaja kertoi kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemästä päätöksestä kaavallisiksi tavoitteiksi. Lopuksi puheenjohtaja esitteli paikalla olevat. 2. Kaavaprosessin esittely Arkkitehti Jenni Mettälä kertoi Espoon kaavaprosessista tämän kaavan lähtökohdista käsin. 3. Valmisteluaineiston esittely Projektinjohtaja Mikko Kivinen kertoi kaavoituksen lähtökohdista sekä esitteli valmisteluaineiston. Kivinen esitteli kaava--alueen ilmakuvasta ja otteen yleiskaavasta. Hän näytti alueelta otettuja valokuvia sekä kertoi Suvela-kyselystä, Kivinen esitteli maisemaanalyysin, jossa näkyy mm. viheralueiden tuleminen parkkialueelle, ja junaradan estevaikutus. Esiteltiin nykyinen asemakaavan muutosalue. Nykyisen kaavan rakennusoikeus on 50 700 krs - m², josta on käytetty vajaat 50 000 krs - m². Kaava-alueeseen kuuluvan kaupungintalon kohtaloa on käsitelty useasti kaupungin luottamustoimissa. Kivinen esitteli luottamushenkilöiden tekemiä päätöksiä kaavaan liittyen, mm.: Vuonna 2003 kaupunginhallitus hyväksyi Espoon keskuksen kehittämisohjelman tavoitteet Vuonna 2008 järjestettiin alueesta ideakilpailu Vuonna 2008 kaupunginvaltuusto päätti jatkosuunnitteluperiaatteista ja päätti järjestää jatkokilpailun kaupungintalon osalta ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI PUH. (09) 81621 FAKSI (09) 8162 4016 WWW.ESPOO.FI/KAAVOITUS ETUNIMI.SUKUNIMI@ESPOO.FI ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN KYRKTRÄSKVÄGEN 6 B PB 43 02070 ESBO STAD TEL. (09) 81621 FAX (09) 8162 4016 WWW.ESBO.FI/PLANLAGGNING FORNAMN.EFTERNAMN@ESBO.FI
2 Vuonna 2011 kaupunginhallitus päätti, että kaupungintalon suojelukysymys ratkaistaan Espoon virastokeskuksen asemakaavoituksen yhteydessä. Samalla kaupunginhallitus kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään välittömästi asemakaavan muuttamisen. Suunnitelmat ja selvitykset esiteltiin. Kivinen kertoi 550 juhlavuoden ideakilpailussa esille tulleista yleisistä tavoitteista, joita olivat mm. Espoon keskuksen identiteetin selkeytys asemanseudun korostaminen keskuksen elävöittäminen asukasmäärää lisäämällä jokilaakso ja kirkkomaisema osa identiteettiä Valtuustolle esiteltiin 19.4.2010 kolme vaihtoehtoista kaupunkikuvallista tarkastelua, jotka toimivat nyt valmisteluaineiston liitemateriaaleina.. Yhteistä näille vaihtoehdoille on, että puistoalue myötäilee suunnitelmaa. Ideana on myös, että kaupungintalo näkyy aseman suuntaan. Kivinen esitteli kevyen liikenteen kulkureittejä ja kertoi Espoon kaupungintalon rakennushistorian selvityksestä. Virastokeskuksen ja sen lähiympäristön tavoitteet esiteltiin kartalta. Valmisteluaineisto esiteltiin havainnekuvan avulla. Liiketiloja on ajateltu alakerroksiin ja sen yläpuolelle toimisto- ja asuinrakentamista. On varauduttu siihen, että korttelin läpi kulkeva väylä voisi yhtyä mahdolliseen uuteen junaradan ylikulkusiltaan. Jalankulku esitetään maan tasossa kulkevaksi. Esiteltiin kaaviokuvana, miten kaava tukee ympäristön tavoitteita. Lopuksi Kivinen esitteli vielä valmisteluaineiston kaavakartan. Tämä suunnitelma mahdollistaisi n. 750 henkeä lisää alueelle. Kivinen esitteli myös, minkälaisia muutoksia esitettyyn kaavakarttaan tulisi, jos vaihtoehtona olisi säilyttävä vaihtoehto, Nähtävillä oli ilmakuvan päälle sijoitettu kaavakartta. 4. Liikennesuunnitelmien esittely Liikennesuunnittelija Silja Savolainen kertoi liikenteen nykytilanteesta. Kerrottiin, mitä kaikkea sisältyy liikennesuunnitteluun kaavoituksen aikana. Asemakaavassa määritellään mm. katuverkko- ja tieverkko (pääkadut, kokoojakadut, tonttikadut, maantiet ), katu- ja liikennealueiden leveydet, katujen poikkileikkaukset periaatetasolla, pyöräily- ja kävelyreitit, ulkoilu- ja virkistysreitit, pysäköintijärjestelyt bussipysäkit... Alueesta on tehty liikennesuunnitelma, Virastokeskuksen liikenneverkkoon ei tule suuria muutoksia, muutokset esiteltiin. Tähän esitetään mm. kaistajärjestelyjä ja
3 katutilan levennyksiä, myös pikaraitiotielinjaus täytyy ottaa yhteys. Suunnitelmassa on varaus uudelle jalankulun ja pyöräilyn sillalle Kirkkojärventien yli. Espoon keskukseen tavoitellaan noin 500 liityntäpysäköintipaikkaa. Tavoitteena on päästä eroon isoista pysäköintialueista. Kirkkojärventien tyyppipoikkileikkauksia esiteltiin. 5. Suunnittelun eteneminen Kivinen esitteli aikatauluarvion. Tänä vuonna kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut kaavoituksen tavoitteet. Valmisteluaineisto on nyt nähtävillä ja siitä pidetään tämä asukastilaisuus. Valmisteluaineistosta pyydetään myös tarvittavat lausunnot. Näiden mukaan valmisteluaineistoon tehdään tarkistuksia ja mahdolliset lisäselvitykset (mm. melu- ja pysäköintiselvitys). Ennen vuoden vaihdetta on tavoitteena saada asemakaavanmuutosehdotus lautakuntaan ja ehdotus nähtäville. Ensi vuonna tehdään tarkistukset aineistoon ennen kuin kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaavan hyväksymistä kaupunginhallitukselle. Valtuusto päättää asemakaavan hyväksymisestä. 6. Kysymyksiä ja keskustelua hankkeesta Puheenjohtaja jakoi puheenvuoroja - joita toki käytettiin jo esittelyjen aikana. Valmisteluaineistosta käytiin kiivastakin keskustelua. Koettiin, että suunnitelmassa ajetaan vahvasti kaupungintalon purkamista.. Kahdenkymmenen osallisen joukossa suuri osa toivoi kaupungintalon säilyvän. Kaupungintalon säilymisestä käytettiin useita samansuuntaisia puheenvuoroja. Päätöstä virastotalon purkamisesta sen sijaan pidettiin myös hyvänä Kaupungintalo ja valtuustotalo on kokonaisuus, kommentoitiin. Molemmat tulee säilyttää. Vantaa on toiminut näin. Kysyttiin, mikä on kaupunginmuseon kanta kaupungintalon purkamiseen. Heidän kantansa on, että asia tulee ratkaista asemakaavoituksen yhteydessä. Tämä herätti keskustelua. Olisi toivottu historiallista esittelyä - paikalla ei kuitenkaan ollut historioitsijaa. Toivottiin, että kaupungin tärkeät virastot pysyisivät yhdessä, Asiaa selvitetään. Tänne tulisi ainakin kaupungin palvelupiste ja näyttelytila. Ihmeteltiin, että suunnitelmissa tunnuttiin priorisoitavan viherasioita. Nythän kaikki on tukossa vihreydestä, kaikki hukkuu epämääräisen kasvuston keskelle., On virheellistä suojata puustoa, omaleimaisuus on juuri maaston muodossa. Osallinen oli tutkinut identiteetin historiaa, miksi kirkko aikoinaan rakennettiin tähän. Alueella on vankka historiallinen pohja. Espoon keskusta verrattiin Roomaan ja sen kivirakennuksiin.
4 Maisema-arkkitehti Mikla Koivunen kiitti hyvistä kommenteista. Puuston liikakasvua on. Pitäisi olla lähinnä runkopuita ja pensaita. Tästä on keskusteltu Teknisen keskuksen viherpuolen kanssa ja asiaan tullaan puuttumaan. Espoonjokilaakso on yksi Espoon pääakselista, tämä on yksi isoista maisematiloista. Osallinen, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Timo Rauhanen kommentoi, että kaupunkisuunnittelulautakunta ei tavoitteita asettaessa rajannut, pitääkö kaupungintalo purkaa tai säilyttää. Valmisteluaineistossa on yksi kaupungintalon säilyttävä kuva. Kivinen kommentoi, että myös teksteihin on lisätty lautakunnan toive, niihinkin pystyy nyt tutustumaan. Valmisteluaineisto on valmisteltu valtuuston päätöksen pohjalta, mutta myös KSLn päätös kaavan tavoitteista on otettu huomioon. Päävaihtoehto on nyt esillä ja se odottaa osallisten mielipiteitä. Osallinen Martti Tieaho ihmetteli, miksi suunnitelmiin on ryhdytty. Missä kunnossa nyt purettavaksi esitetyt rakennukset ovat? VT1 - talosta on purkupäätös. VT2:n kunto tiedetään. Osallinen painotti historiallista jatkumoa - kaupungintalo tulisi kunnostaa ja suojella. Missä on laaja yhteys Tuomiokirkolle? Kivinen toisti, että kaupungintalon suojelukysymys selvitetään kaavoituksen yhteydessä. Alueelle kaivataan lisää asukkaita, se on yksi tärkeä suunnittelun aspekti. Tavoitteena on ollut eheyttää aluetta. Osallinen Merva Mikkola kommentoi, että historiallisella kaupungintalolla on vahva symbolinen ja sosiaalinen merkitys. Sillä on ollut merkittävä rooli monen läsnäolijan elämässä. Kivinen ymmärsi asian, suunnitelmissa nojaudutaan kuitenkin virallisiin lausuntoihin ja selvityksiin. Museovirasto ei ottanut kantaa kaupungintalon purkamiseen purkuhakemuksen yhteydessä. Kaupunginmuseo ja Museovirasto antavat lähiaikoina lausuntonsa asiasta. Keskusteltiin museoviraston 11.2.2011 antamasta lausunnosta. Lausunnon jossain kohdassa museovirasto paheksuu kaupungintalon purkamista. Toisaalta loppukaneettina on, että kaupungintalon kohtalo ratkaistaan kaavoituksen yhteydessä. Ainoa luonnollinen kulkuyhteys on Espoonkatu, jota pitäisi jatkaa pohjoiseen tai laittaa se menemään torin sivusta. Kulttuuri on alueella unohdettu, kommentoitiin. InnoOmnia ja kirjasto on kiva. Muissa kaupunginosissa on kulttuuritiloja, on esim. musiikkipainotteinen Sello, voisiko olla kuvataidepainotteinen Espoon keskus? Sonan navetta voisi olla vaihtoehtoinen kulttuuritalo. Puisto voisi olla kulttuuripuisto. Kivinen kommentoi, että kaava ei ota kantaa sisältöön.
5 Pohdittiin kaupungintalon nykyistä tilaa ja siitä valtuutetuille esitettyjä selvityksiä. Osalliset kokivat, että valtuutetuilla ei ole ollut oikeaa tietoa päätöksiä tehdessä. Osallinen Pertti Maisala kommentoi, että kunnan hallinnollisen keskustan säilyttäminen on espoolaisten ratkaistava. Sen sijaan hän painotti alueen upeaa maisemaa ja oli iloinen kuullessaan asiasta käytävän keskustelun. Virastokeskus on suunniteltu avoimen maisematilan äärelle. Hän toivoi, että Espoonjokilaakso avoimuutta alettaisiin vaalia. Puistokäytäviin tai viheryhteyksiin ei pitäisi tukeutua. Ajatus kivijalkatiloista Maisala kyseenalaisti vanhoihin kokemuksiin nojaten. Osallinen Seppo Holsten ihmetteli, miten valmisteluaineisto tukeutuu 19.4.2010 tehtyyn päätökseen, minkälainen oli ohjeistus miksi kaikki virastotalot puretaan? Kivinen kertoi, että tonttiyksiköltä on tullut myös asemakaavan muutoshakemuksia. Näissä on varauduttu siihen, että alueelle voisi tehdä jotain uutta. Osallinen Olli Salo kommentoi, että vaikka hänkin säilyttäisi kaupungintalon, myös keskustaan pitäisi saada uusia asukkaita. Kivinen kertoi, että laskelmien mukaan saneeraaminen tulisi kalliiksi: Valtuusto päätti 13.2.2012 uuden selvityksen teettämisestä.kh päätti tehdä sisätilaselvityksen, jonka lopullinen lausunto pitäisi tulla lokakuun puolessa välissä. Ennakkotietona tiedetään, että tutkija perustelee käyttökieltoa asbestiongelman takia. Osallinen Kurt Byman kommentoi, että kivitalot tehdään vähintään 100 vuotta kestäviksi, tämän pitäisi kestää 300 vuotta. Osallinen koki, että koko 2000-luvun kaupunginjohto on ollut purkamisen puolella. Hän toivoi kaupungintalolle suojelukaavaa. Kaupungilla on vain kaksi perustoimintoa: keskusarkisto ja kaupungintalo. Näiden pitäisi säilyä ikuisesti. Kaupungintalon säilymistä pidettiin korjauskustannusten arvoisena. Tähän voitaisiin tehdä 14,9 miljoonan. tekninen peruskorjaus. Rakennus voisi jatkossa olla vaikka kuntalaisten talo. Merva Mikkola kommentoi, että lama-aikana kannattaa sijoittaa. Kaupungintaloa pidettiin kauniina. Vanhaa asemarakennusta toivottiin rinteeseen. Kaupunginmuseo ei salli rakennuksen siirtämistä. 7. Tilaisuuden päättäminen Puheenjohtaja päätti tilaisuuden noin klo 19.45. Muistin kirjasi: Merja Laurinkoski, tilaisuuden sihteeri Muistion hyväksyi: Fredrik Lindberg, tilaisuuden puheenjohtaja