KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2017-2019
Kaavituskatsaus ja kaavitushjelma 1 (13) Sisällysluettel 1 YLEISTÄ... 2 2 YLEMMÄN TASON SUUNNITTELU... 2 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet... 2 2.2 Maakuntakaavitus... 3 2.3 Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040... 4 3 YLEISKAAVOITUS... 4 3.1 Vimassa levat yleiskaavat... 5 3.2 Vireillä levat yleiskaavat... 5 4 ASEMAKAAVOITUS... 7 4.1 Vimassa levat asemakaavat... 7 4.2 Vireillä levat asemakaavat... 8 5 KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2017 2019... 12 5.1 Tulevat kaavahankkeet... 12 6 LISÄTIEDOT... 13 Kaavituskatsauksen n laatinut Isnkyrön kunnan tilaamana FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Susanna Paananen, Ins. Amk YKS-585 Kaavituskatsauksen n hyväksynyt Isnkyrön kunnan elinkein- ja kaavitusjast. Viistkuvat Aarn Runsmäki Phjakartat Maanmittauslaits
Kaavituskatsaus ja kaavitushjelma 2 (13) KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2017 2019 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan tulee kunnan vähintään kerran vudessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitssa vireillä levista ja lähiaikina vireille tulevista kaava-asiista, jtka eivät le merkitykseltään vähäisiä. Kaavituskatsauksessa tulee selstaa lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut timet, jilla n välitöntä vaikutusta kaavituksen lähtökhtiin, tavitteisiin, sisältöön ja tteuttamiseen. Tässä kaavituskatsauksessa selstetaan Isnkyrön kunnan kaavitustilanne ja esitellään kaavitushjelma vusille 2017-2019. Lisäksi kerrtaan yleisesti kaavituksen hjauksesta ja kaavahankkeiden etenemisestä. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavitusta ja rakentamista. Sekä maakunta- että kuntatasn suunnittelua hjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet, jiden sisältöä tarkennetaan seudullisella taslla maakuntakaavin ja kuntataslla yleis- ja asemakaavin. Kuntakaavitusta hjaa alueellinen ELY-keskus mm. vusittain järjestettävillä kehittämiskeskusteluilla, kaavahankkeiden yhteydessä käytävin viranmaisneuvtteluin, sekä antamalla yksittäisiä kaavja kskevia lausuntja. 2 YLEMMÄN TASON SUUNNITTELU 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtineuvstn hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet tulivat vimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet n humiitava alueidenkäytön suunnittelussa niin, että tavitteiden tteutumista edistetään. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tarkituksena n varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asiiden humiiminen kuntien kaavituksessa. Ne täsmentävät ja knkretisivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavitteita ja niistä jhdettuja kaavjen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Lisätietja valtakunnallisista alueidenkäyttötavitteista n ympäristöministeriön internetsivuilla: www.ymparist.fi/vat Ympäristöministeriö n alittanut valmistelun valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden (VAT) uudistamiseksi. Tavitteena n, että valtineuvst visi päättää uudistetuista tavitteista keväällä 2017. Tavitteet uudistetaan, jtta ne vastaisivat mahdllisimman hyvin alueidenkäytön valtakunnallisiin haasteisiin. Ehdtus valtakunnallisia alueidenkäyttötavitteita kskevaksi valtineuvstn päätökseksi valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslain timivuusarviinnin ja hallitushjelman linjausten mukaisesti siten, että tavitteet kskevat nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökhtia, ja vat nykyistä täsmällisempiä ja knkreettisempia.
Kaavituskatsaus ja kaavitushjelma 3 (13) Uudistus tehdään yhteistyössä ja vurvaikutuksessa sidsryhmien kanssa. Valmisteluun liittyy ympäristöarviinti sekä ympäristöselstuksen laatiminen. Viranmaistahilla ja yleisöllä n mahdllisuus esittää mielipiteitä ja näkemyksiä valmistelun eri vaiheissa. 2.2 Maakuntakaavitus Maakuntakaava n yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaava kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään ja hjaa kuntien kaavitusta. Phjanmaan maakuntakaava 2030 vahvistettiin ympäristöministeriössä 21.12.2010. Maakuntakaava n päivitetty vaihemaakuntakaavilla. Vaihemaakuntakaava 1 käsittelee kaupallisten palvelujen sijittamista Phjanmaalla. Kaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013. Maakuntakaavituksessa vat ajankhtaisia seuraavat suunnitelmat: Vaihemaakuntakaava 2 käsittelee uusiutuvien energiamutjen sijittamista Phjanmaalla. Kaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 14.12.2015. Ympäristöministeriön päätöksestä n valitettu krkeimpaan hallint-ikeuteen. Maakuntahallitus päätti kkuksessaan 27.1.2014 Phjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen alittamisesta. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma li nähtävillä 6.1. 12.2.2016. Tavitteena n saada kaavalunns nähtäville syksyllä 2017 ja kaava maakuntavaltuustn hyväksyttäväksi vunna 2018. Vunna 2017 tehdään seuraavia selvityksiä: yhdyskuntarakenne (tellisuusalueet, työpaikat) seudullisesti arvkkaat virkistysalueet seudullisesti merkittävät maa- ja metsätalusalueet seudullisesti merkittävät ampumaradat aurinkenergia lentkenttien aluevaraukset ja melualueet turkiselinkein ja lasinalaisviljely kalastus www.btnia.fi kaavitusjhtaja Ann Hlm puh. 044 3206540
Kaavituskatsaus ja kaavitushjelma 4 (13) 2.3 Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Vaasan kaupunki laatii Phjanmaan liitn ja Vaasan kaupunkiseudun kuntien kanssa Vaasan kaupunkiseudun rakennemallia 2040. Rakennemalli n pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma, jnka tavitteena n yhteisen näkemyksen löytäminen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen päälinjista. Rakennemallin tteutumista pyritään seuraamaan vusitaslla ja päivittämään säännöllisesti. Rakennemalliin situtumiseksi kehitetään yhteistyötä lisääviä timintatapja. Rakennemallissa n neljä pääteemaa, jtka vat asuminen, elinkeint, lgistiikka ja liikenne, palvelut sekä alueidentiteetti ja vetvimaisuus. 3 YLEISKAAVOITUS Yleiskaavan tarkituksena n kunnan tai sen san yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen hjaaminen sekä timintjen yhteen svittaminen. Yleiskaava vidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen hjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavitellun kehityksen periaatteet ja sitetaan tarpeelliset alueet yksityiskhtaisen kaavituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava vidaan laatia myös vaiheittain tai sa-alueittain. Yleiskaava n hjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutin timenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kunnan tehtävänä n hulehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuust. Isnkyrön kunnassa n klme lainvimaista sayleiskaavaa: Tervajen sayleiskaava ja Ylipään sayleiskaava sekä Isnkyrön keskustan sayleiskaava. Lisäksi vireillä n Kattiharjun tuulivimapuistn yleiskaava.
Kaavituskatsaus ja kaavitushjelma 5 (13) 3.1 Vimassa levat yleiskaavat Tervajen sayleiskaava Tervajen sayleiskaava n saanut lainviman 23.4.2014. Kaava käsittää Kyrönjkilaaksn asutuksen läntiset kyläalueet Tervajen taajaman läheisyydessä. Osayleiskaava-alueen läpi kulkee valtatie 18 sekä Vaasa-Seinäjki rautatie. Kylkkälän khdalla asutus mudstaa selkeän taajaman ja valtatiestä erkanevien paikallis- ja yhdysteiden varsilla n haja-asutuslunteista asutusta. Osayleiskaava käsittelee erityisesti Tervajen taajamaan liittyvää asutusta ja kaupallista timintaa, Kyrönjen varren maaseutumaista pientalasumista ja jkivartta ympäröivää maisemallisesti arvkasta aluetta ja siihen liittyvää asutusta. Ylipään sayleiskaava Ylipään sayleiskaava n saanut lainviman 23.4.2014. Kaava-alue sijaitsee Isnkyrön keskustaajaman itäpulella. Kaava-alue sijittuu pääsin Kyrönjen ja Seinäjki-Vaasa rautatien väliselle alueelle ja siihen kuuluu Orismalan, Valtaalan ja Napuen kyläalueita. Ylipään sayleiskaavassa käsitellään erityisesti Kyrönjen varren maisemallisesti arvkasta peltaluetta ja siihen liittyviä kyläalueita ja maaseutumaisia pientalalueita. Keskustan sayleiskaava 2030 Keskustan sayleiskaava n saanut lainviman 20.01.2017. Kaava-alue sisältää Isnkyrön keskustaajaman lähialueineen. Kaava-alueeseen kuuluu sia seuraavista kylistä: jen phjispulella Tuurala, Kirknkylä, Palnkylä, Laurla, Ulvila ja Kuivila, jen eteläpulella Hevnkski, Ikla, Ventälä, Taipale ja Napue. Osayleiskaavalla turvataan alueen elinvimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen sana Vaasa-Seinäjki kehityskäytävää. 3.2 Vireillä levat yleiskaavat Kattiharjun tuulivimasayleiskaava Prkn Wind Energy Finland Oy suunnittelee tuulivimapuista Laihian ja Isnkyrön kuntien alueelle. Osayleiskaavalunns li nähtävillä 7.1. 9.2.2015. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77a :n mukaisesti siten, että sitä vidaan käyttää suraan tuulivimaliden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kattiharjun tuulivimapuistn ympäristövaikutukset selvitetään ympäristövaikutusten arviinnista annetun lain (458/1994) ja sen muutksen (258/2006) mukaisessa ympäristövaikutusten arviintimenettelyssä (YVA-menettely). Kaavalunnksesta saadun palautteen perusteella sayleiskaavaehdtusta ja sen tavitteita tarkennetaan. Kaavaehdtus asetetaan tavitteellisesti nähtäville vuden 2017 aikana.
Kaavituskatsaus ja kaavitushjelma 6 (13) ISONKYRÖN YLEISKAAVATILANNE Vimassa levat sayleiskaavat n sitettu yllä levassa kuvassa vihreällä ja käynnissä levat sayleiskaavatyöt ranssilla.
Kaavituskatsaus ja kaavitushjelma 7 (13) 4 ASEMAKAAVOITUS Asemakaavalla sitetaan tarpeelliset alueet eri tarkituksia varten ja hjataan maankäyttöä mm. paikallisten lsuhteiden, taajama- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja lemassa levan rakennuskannan käytön edistämisen edellyttämällä tavalla. Asemakaava n laadittava siten, että ludaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Asemakaava n laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asunttutannn tarve, taikka maankäytön hjaustarve sitä edellyttää. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuust. Valtuustn päätösvaltaa vidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavjen salta jhtsäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Asemakaavalla tarkennetaan maakuntakaavaa ja yleiskaavaa. Js asemakaava laaditaan alueelle, jlla ei le ikeusvaikutteista yleiskaavaa, n asemakaavaa laadittaessa sveltuvin sin tettava humin myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. 4.1 Vimassa levat asemakaavat Isnkyrön keskustassa ja keskustan lähialueilla n vimassa useita asemakaavja. Taipaleen ja Napuen alueen asemakaavitettu aluekknaisuus sijaitsee erillään muusta keskustan asemakaavarakenteesta. Myös Tervajen keskusta-alue n suurelta sin asemakaavitettu. Asemakaava käsittää keskeiset kyläalueet Kyrönjen eteläpulella, liikekeskustan ja siihen liittyvien pienempien asuntkrtteleiden lisäksi Peippsen asuntalueen sekä erillisen Myllyksken asuntalueen asemakaavan.
Kaavituskatsaus ja kaavitushjelma 8 (13) 4.2 Vireillä levat asemakaavat Lapinmäen asemakaava Tavitteena n laatia Tervajentien eteläpulelle keskustan sayleiskaavan tuleviin ratkaisuihin perustuva asemakaava. Asemakaavitettava alue sisältää sayleiskaavalunnksessa uuden työpaikka-alueen, nykyisen asuinalueen laajennuksen ja niihin liittyviä virkistysalueita. Tavitteena n, että asemakaavalunns asetetaan nähtäville keväällä 2017. Kaavalunnksesta saadun palautteen perusteella ja humiiden mahdlliset Keskustan sayleiskaavan sisältömuutkset kaavaehdtusaineist viedään nähtäville tavitteellisesti lppuvudesta 2017. Mikäli kaavitus etenee suunnitellun aikataulun mukaan, asemakaava hyväksytään kunnanvaltuustssa alkutalvesta 2018. Tervajen alueen asemakaavan muuts Tervajen asemakaavan muutstyö n käynnistynyt alkukeväästä 2015 sallistumis- ja arviintisuunnitelman laadinnalla. Suunnittelun tavitteena n päivittää ja laatia asemakaava hyväksytyn Tervajen sayleiskaavan perusteella. Osayleiskaavassa alueelle n uutena sitettu mm. paljn tilaa vaativan erikiskaupan suuryksikköjä tai myymäläkeskittymä ja esitetty uusia liikenneratkaisuja. Asemakaavassa humiidaan myös lemassa leva asutus ja asumisen laajenemisalueet, palveluiden ja työpaikkjen alueet, asukkaiden virkistystarpeet ja maisemaa, lunta ja kulttuuriperintöä kskevat sujelutarpeet. Tavitteena n asettaa kaavalunns nähtäville keväällä 2017. Kaavaehdtus laaditaan lunnksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden tietjen perusteella. Kaavaehdtus n alustavan aikataulun mukaan nähtävillä lppuvudesta 2017. Tavitteena n, että kaava hyväksytään keväällä 2018. Keskustan asemakaava Tlkin alueella Asemakaavituksen tavitteena Tlkin alueella n sittaa tellisuusrakennusten krttelialuetta Tellisuustien päähän Tlkin alueelle luntarvt humiiden. Asemakaavalla muutetaan myös lähialueiden VP-alueita VL-alueiksi. Keskustan asemakaavan muuts ja laajennus krttelissa 601 Pysäkitiellä Asemakaavan muutksen ja laajennuksen tavitteena n sittaa kunnan mistamalle maa-alueelle keskustan palveluihin tukeutuvaa pientalasumista. Tnttien kka n tarkitus kasvattaa. Kaavamuutksella tutkitaan myös krttelin 601 AL-alueen kaavamerkinnän ajantasaisuus. Tavitteena n, että asemakaava hyväksytään kunnanvaltuustssa lppuvudesta 2017.
Kaavituskatsaus ja kaavitushjelma 9 (13) Keskustan asemakaava Taipaleen alueella Asemakaavan laajennuksen tavitteena n sittaa alueen maankäyttö vimassa levan keskustan sayleiskaavan mukaiseksi. Alueelle sitetaan tellisuusaluetta, jlla ympäristö asettaa timinnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Tavitteena n, että asemakaava hyväksytään kunnanvaltuustssa lppuvudesta 2017. Keskustan asemakaan muuts Kyrööntien alueella Valtatien 18 ja Knaappilantien välinen alue Kyrööntien varrella n tarkitus kaavittaa vimassa levan keskustan sayleiskaavan mukaiseksi. Tavitteena n, että asemakaava hyväksytään kunnanvaltuustssa alkuvudesta 2018.
Kaavituskatsaus ja kaavitushjelma 10 (13) ISONKYRÖN ASEMAKAAVATILANNE Asemakaavitetut alueet n sitettu yllä levassa kuvassa sinisellä rajauksella ja vireillä levat alustavalla viletilla rajauksella. Vireillä levien kaavjen rajaukset tarkentuvat kaavaprsessin aikana.
Kaavituskatsaus ja kaavitushjelma 11 (13) ISONKYRÖN ASEMAKAAVATILANNE Asemakaavitetut alueet n sitettu yllä levassa kuvassa sinisellä rajauksella ja vireillä levat viletilla rajauksella. Vireillä levien kaavjen rajaukset tarkentuvat kaavaprsessin aikana.
Kaavituskatsaus ja kaavitushjelma 12 (13) 5 KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2017 2019 5.1 Tulevat kaavahankkeet Vusien 2017 ja 2018 aikana n tarkitus jatkaa vireillä levia sayleiskaava- ja asemakaavahankkeita ja saattaa ne kunnanvaltuustn hyväksytettäväksi. Vusien 2017 2019 aikana käynnistetään kysynnän mukaan seuraavia uusia asemakaavahankkeita:
Kaavituskatsaus ja kaavitushjelma 13 (13) Keskustan asemakaavan laajennus Tlkin alueella Keskustan asemakaavaa laajennetaan Tlkin alueella länteen. Asemakaavalla laajennetaan nykyistä asuntaluetta. Keskustan asemakaavan muuts krttelissa 110 Asemakaavan muutksen tavitteena n luda asumisviihtyisyydeltään krkeatasinen ja väljä asunt-alue jenrannalle ja keskeiselle paikalle keskustan taajamaa Asemakaavamuuts Riihitiellä Isnkyrön kunta n teettänyt alustavia tiesuunnitelmia Riihitien liikenneyhteyksien parantamisesta. Kaavamuutksen tavitteena n kulkuyhteyksien kehittäminen niin, että alueen asumisviihtyisyys khentuisi ja yritystiminnan varastliikenne timisi tarkituksenmukaisella tavalla. Laurilan tellisuusalueen laajentaminen Isnkyrön kunnalla n mistuksessa Laurilan tellisuusalueen ja kantatien välisellä alueella peltmaata, jlle tellisuusalueen kaava tullaan laajentamaan. 6 LISÄTIEDOT Ajankhtaisista kaavitushankkeista tiedtetaan Phjankyrö-lehdessä, Isnkyrön kunnan ilmitustaululla ja kunnan internet-sivuilla: Iskyrö > Kuntalainen > Tekniset palvelut > Kaavitus Kaavitusta kskeviin tiedusteluihin vastaavat: Isnkyrön kunta Phjankyröntie 136 61500 Iskyrö Ein Tivla kunnanjhtaja p. 050 0665 773 Juha Försti tekninen jhtaja p. 040 774 9087