KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ SULKAVANTIE 265 A 16670 LAPPILA 9.10.2017

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1990 1992 valmistunut 1 ½ - kerroksinen erillisparitalo. Kohteen perustukset ovat betoni- ja harkkorakenteisia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta (alapuolisena eriteenä styroksi), jonka päällä on paikoin ohut puukoolattu lattia villaeristeineen (puukorokelattiarakenne). Ulkoseinät ovat hirsirunkoiset, eristeenä on villa. Vesikatteena on palahuopakate. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys sekä varaava takkaleivinuuni. Lämmönjakotapana ovat patterit. Ilmanvaihto on havaintojen perusteella koneellinen poisto. Rakennuksen korjaus- ja huoltohistoriasta ei saatu tietoa. Kohteessa havaittiin huolto- ja korjaustarvetta mm. ulkopuolisen kosteudenhallinnan, kellarin ilmanvaihdon, vesikaton läpivientien lisätiivistysten, pesutilojen sekä asuintilojen ilmanvaihdon osalta. Alakerrassa osin oleva puukorokelattiarakenne luokitellaan nykyisin ns. riskirakenteeksi. Rakenneleikkauskuvan mukaan betonilaatan alla on kuitenkin styroksieriste ja sorastus kapillaarikatkona sekä betonilaatan päällä olevan eristekerroksen paksuus on ohut. Alakerran lattiarakenteen villaeristeen suhteellinen kosteus mitattiin portaiden alta lattiaan ulkoseinän läheisyyteen poratun reiän kautta. Mittauslukema ei ylittänyt raja-arvoa. Suurempaan rakenneavaukseen ei voitu saada omistajilta lupaa. Puukorokelattiarakenteen laajempaa kunnon tarkastamista kuitenkin suositellaan suoritettavien remonttien yhteydessä. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä kaikilta osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Yläpohjaa ei voitu tarkastaa tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Yläpohjan harjakolmioon on syytä tehdä tarkastusluukku, jonka kautta tila voidaan mahdollisuuksien mukaan tarkastaa. Paikoin runsas irtaimisto ja valaistuksen puute hankaloittivat tarkastusta. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Vierustan kasvillisuus sekä salaojien ja perusmuurin ulkopuolisen vedeneristyksen toimintakunnon tarkastaminen sekä sadevesien poistojärjestelmän huoltotoimenpiteet Pääsisääntulon vierellä ulko-/hirsiseinän alaosa altistuu kosteusrasitukselle Riskirakenne Korjaus/ huolto Varautuminen Jatkotutkimus Ks. kohta x x 7-8 x x 7 Puukorokelattiarakenne x x 7 Kellarin ilmanvaihdon tehostaminen sekä mahdollisuuksien mukaan erityisesti kellarin eteisen ulkopuolisen kosteuden hallinnan tehostaminen Ulkoisissa puuosissa/hirsissä havaittiin paikoin säärasitusta ja huollon tarvetta Ikkunoissa ja ulko-ovissa havaittiin paikoin ikä- ja säärasituksen merkkejä. Ikkunoiden vesipeltien saumoja ei ole tiivistetty Vesikatteen läpivientisaumojen tiiveydestä ei saatu kaikilta osin varmuutta Yläpohjan harjakolmion osuutta ei voitu tarkastaa Kodinhoito-/pesuhuone on saavuttanut teknisen käyttöikänsä x 7 x 9 x 11 x 12 x 13 x x 14 Lämminvesivaraaja on ikääntymässä x 17 Havaintojen perusteella asuintilojen korvausilmansaanti on niukkaa. Poistoilmakanavissa havaittiin määrän osalta puutteita x 18

4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Tarkastuksen tilaaja Päijät-Hämeen ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivät 9.10.2017 9. 10.10.2017 Tarkastaja Esa Hinkkanen, pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK), FISE Ilmoitettu pintaala 132 htm² llmoitettu rakennusvuosi 1990-1992 Kohdetyyppi Erillisparitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Päijät-Hämeen ulosottoviraston työntekijä RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 100 +8 8,3 Sateinen Huoneilma 61 +18 9,4 Olosuhteet ennen tarkastusta Sateista syyssäätä Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 -mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Rakenneavausten ja -mittausten yhteydessä rakenteiden kosteus mitattiin Gann LG2 -mittalaitteella varustettuna puukosteus- ja RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-antureilla (kalibroitu 8/2017). Käyttöveden lämpötila mitattiin elintarvikelämpömittarilla. Kohteen rakennuspiirustuksia. Asuinrakennus. Yläpohjaa ei voitu tarkastaa tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Paikoin runsas irtaimisto ja valaistuksen puute hankaloittivat tarkastusta. Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa.

5 4. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka yleisluontoisesti (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Välipohja Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Kunnallistekniikka Loppukatselmus 1 1 / 2 + kellari Paikalla rakennettu Anturaperustus, harkkoperusmuuri Maanvarainen betonilaatta (alapuolisena eriteenä styroksi), jonka päällä on paikoin ohut puukoolattu lattia villaeristeineen (puukorokelattiarakenne) Höylähirsirunko, höylähirsien välissä on todennäköisesti eristeenä villa Hirsi Hirsi-/puurunkoisia ja kiviainesrakenteisia Kellarin ja 1. kerroksen välipohja on betoni-/liittolaattarakenteinen. Toinen välipohja on puurakenteinen Puiset kattokannattimet, villaeriste Harjakatto Palahuopakate Sähkölämmitys ja varaava takkaleivinuuni Sähköpatterit Koneellinen poisto Muovia suojaputkessa Muovia Sähkö. Oma kaivo ja mahdollisesti oma jätevesijärjestelmä Ei saatu varmaa tietoa. Saatujen tietojen mukaan käyttöönottokatselmus on pidetty

6 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Ei saatu tietoa. Tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Ei saatu tietoa. Tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Ei saatu tietoa. Suunnitteilla olevat korjaukset: Ei saatu tietoa. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Ei saatu tietoa. Havaittu kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Ei saatu tietoa. Tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Ei saatu tietoa. Havaitut epätavalliset hajut: Ei saatu tietoa. Havaitut tuhoeläimet tai -hyönteiset: Ei saatu tietoa. Havainnot ilmanvaihdon puutteista: Ei saatu tietoa.

7 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset on yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen, mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapillaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakaan puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

8 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta KORKEUSASEMA Ensimmäisen asuinkerroksen ulkoseinien alaosat sijaitsevat noin 300 400 mm ja lattiapinta noin 400-500 mm rakennusta ympäröivän maanpinnan yläpuolella. Korkeusasemat ovat nykyisten ohjeiden mukaan riittäviä. Kellarin rakenteet/lattia sijaitsevat (pää)osin ympäröivän maanpinnan alapuolella. PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa selvästi rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Terassin yhden kannatinpilarin alla olevan pilariharkon havaittiin olevan vaurioitunut. Kuistin porrastasanteen alla olevassa harkkosokkelissa havaittiin halkeilua/vaurioita. Sokkeli on osin slammaamatta/pinnoittamatta. Pääsisääntulon viereistä sokkelia on havaintojen perusteella lisälämmöneristetty ja kivipinnoitettu ulkopuolelta. Ko. kohdin hirsiseinä ei ulotu sokkelilinjan ulkopuolelle ja ulkoseinän alaosa on altistunut osin kosteusrasitukselle. Ulkoseinän alimmainen hirsi oli osin ko. kohtaa alaosastaan märkä. Perusmuurin ulkopuolisesta vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Mm. kellarin portaiden kohdalta saadun havainnon perusteella sokkelia on saatettu eristää bitumisivelyllä. Patolevytyksistä ei saatu havaintoa. Mahdollinen bitumisively on saavuttanut teknisen käyttöikänsä. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maaaineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistuksissa havaittiin paikoin epätasaisuutta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). RakMK C2 Kosteus 1998). ALAPOHJA Alapohjarakenteena on rakenneleikkauskuvan ja saatujen haavaintojen perusteella osin maanvaraisen betonilaatan päältä villaeristetty puulattia. Rakenne luokitellaan nykyään riskirakenteeksi, koska sisäilmankosteus voi tiivistyä huoneilmaa kylmemmän betonin yläpintaan ja lisäksi betonilaattaan voi nousta kapillaarisesti kosteutta maapohjasta. Rakenneleikkauskuvan mukaan betonilaatan alla on kuitenkin styroksieriste ja sorastus kapillaarikatkona sekä betonilaatan päällä olevan eristekerroksen paksuus on ohut.

9 Alakerran lattiarakenteen villaeristeen suhteellinen kosteus mitattiin portaiden alta lattiaan ulkoseinän läheisyyteen poratun reiän kautta. Mittauslukema ei ylittänyt raja-arvoa, ks. taulukko. Suurempaan rakenneavaukseen ei voitu saada omistajilta lupaa. KELLARI Kellarin lattia on maanvarainen betonilaatta. Seinät ovat harkkorakenteisia. Runsas irtaimisto hankaloitti tilan tarkastamista. Kellarin ns. kylmän eteisen seiniltä ja lattialta havaittiin pintakosteudentunnistimella korkeita lukemia sekä seiniltä runsasta kalkkihärmäkasvustoa. Kohonneet lukemat johtuvat maakosteusrasituksesta. Ko. tila sijaitsee havaintojen perusteella asuintilojen ulkopuolella, eikä sen kosteudenhallintaan ole mahdollisesti kiinnitetty erityistä huomiota. Varsinaisen kellarin puolella havaittiin pintakosteudentunnistimella paikoin lähinnä hieman kohonneita lukemia seinien läheisiltä lattioilta sekä seinien alaosista. Korkeimmillaan lukemat kellarissa olivat lattiakaivon ympärillä ja varaajan alapuolella. Merkkejä varaajan vuodosta ei tarkastushetkellä havaittu. Hieman vanhempien talojen kellareiden ulkopuolinen kosteudenhallinta ja kapillaarikatkot eivät usein vastaa nykyisiä tasovaatimuksia. Kellari toimii osin myös teknisenä tilana. Tilan lattiaa ja seinien alaosia ei ole aikakaudelleen tyypilliseen tapaan asennettu. Kellarissa on lämmitys. Kellarin tuulettuminen on havaintojen perusteella niukkaa. Kellarin seinällä havaittiin yksi putki, joka oli tulpattu. Lähinnä kellarin eteisen puolella havaittiin voimakkaampaa kosteusrasitukseen viittaavaa hajua. Kosteusmittaukset rakenteiden sisältä Mittauspisteen sijainti Puunkosteus (p-%) RH (%) l-tila ( C) Vesisisältö g/m 3 Lattiarakenteen villaeristeen suhteellisen kosteuden mittaus - 63,8 17,0 9,2 portaiden alta ulkoseinän läheisyydestä Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70-75 prosenttia suhteellista kosteutta (riippuen vuodenajasta/vallitsevista olosuhteista) TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillalla tai purulla eristetyn alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-60 vuotta (ei eristettä laatan alla). Maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillalla tai purulla eristetyn alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta (laatan alla on myös eriste). Kuumabitumisivelyn tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Muovisen perusmuurilevyn tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta.

10 TOIMENPIDESUOSITUS Puukorokelattiarakenteen kunnon tarkastamista suositellaan suoritettavien remonttien yhteydessä. Perusmuurin ulkopuolisen vedeneristyksen tarkastamista ja tarvittaessa uusimista/asentamista suositellaan. Myös kellarin eteisen kosteudenhallintaan suositellaan kiinnitettäväksi huomiota vierustalle kohdistuvien muutostöiden yhteydessä. Mm. kellarin portaiden yläpuolelle on mahdollista asentaa katos. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja vierustalle asentaa noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Kellarin ilmanvaihtoa on syytä tehostaa. Myös kellarin riittävästä peruslämmöstä tulee aina huolehtia. Kellarin tarkempi tarkastaminen, kun se on tyhjennetty. Sokkelin/harkkojen huolto-/korjaustoimenpiteet tarvittavilta osin. Sisääntulon sokkelin uretaanieristeen purkamista ja hirsiseinän alaosan kunnon tarkastusta ja kosteuskartoitusta tarvittavilta osin suositellaan. Ulkoseinän ja sokkelin liitos tulee suojata niin, ettei ulkoseinän alaosa pääse altistumaan kosteusrasitukselle. Kellarin portaiden edustaa. Vierustaa.

11 Terassin pilariharkkoja. Sisääntulon vierellä hirsiseinä ei ulotu sokkelilinjan ulkopuolelle ja ulkoseinän alaosa on altistunut osin kosteusrasitukselle. Ulkokuistin sokkelin nurkan halkeilua. Kellarin portaat. Kellarin ns. kylmän eteisen seiniltä ja lattialta havaittiin pintakosteudentunnistimella korkeita lukemia sekä seiniltä runsasta kalkkihärmäkasvustoa.

12 Kellaria. Varaajan alta havaittiin selvemmin kohonneita lukemia. Lattian villaeristeiden suhteellisen kosteuden mittaus.

13 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Oletuksen mukaan salaojat on asennettu. Sadevesikourujen havaittiin paikoin vuotavan saumoistaan ja päädyistään. Syöksytorvien alle asennetut syöksytorvet ovat havaintojen perusteella tukkeutuneet. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Vuoden 1999 ohjeiden mukaan toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on 40-60 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Salaojien olemassaolon ja toimintakunnon selvittämistä sekä huoltoa (huuhtelu) suositellaan. Nykyisin salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Sadevesikourut on syytä tarvittavilta osin korjata/tiivistää. Kouruja huolletaan ja uusitaan aina tarpeen mukaan. Kourut puhdistetaan syksyisin ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Rännikaivot on syytä putsata ja sadevesien poistoputkien toimintakunto selvittää. Rännikaivo.

14 9. Ulkoseinät, julkisivut ja parveke HAVAINNOT Havaintojen perusteella julkisivun huoltomaalaus on osin kesken. Julkisivuverhouksessa/ulkoisissa puuosissa ja erityisesti paikoin räystäslaudoituksissa havaittiin säärasitusta. Kierrepulttauksista/kierrepulttausten kireydestä ei saatu kaikilta osin varmuutta/havaintoa. Ulkoseinärakenteen tuulettuminen on hirsirakenteesta johtuen niukkaa. Parvekkeen kaiteissa on nykymääräysten mukaan liian suuria aukkoja. Parvekkeen ja alakerran terassin kaiteissa/hirsissä ja puuosissa havaittiin paikoin enemmissä määrin säärasitusta. Parvekekaiteiden päädyissä vesikatteen aluslaudoituksissa kiinni olevissa höylähirsissä havaittiin selvemmin kaarevuutta. Parvekkeella vesikatteen aluslaudoissa on paikoin tummentumia. Sisääntulojen terassien/kuistien edustojen varsinaisia kiinteitä portaita ei ole asennettu. Yläkerran hätäpoistumistietikkaita ei ole asennettu. Hätäpoistuminen tapahtuu parvekkeen kautta. Nykyisin rakennusvalvonta saattaa edellyttää hätäpoistumisen olevan mahdollista yläkerran molemmista päädyistä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Hirsiseinien tekninen käyttöikä on sama kuin koko rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Ulkoisten puuosien huoltotoimenpiteet ovat tarvittavilta osin ajankohtaisia, erityisesti parvekkeen ja terassien kaidehirsien osalta. Mikäli hirret pääsevät enemmän vaurioitumaan, niitä on hankalampaa uusia jälkikäteen. Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Kaiteiden mitoitus on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osiossa F2. Parvekkeen kaiteet suositellaan muutettavaksi määräykset täyttäväksi.

15 Terassia. Parveketta.

16 10. Väliseinät ja välipohjat HAVAINNOT Väliseinissä ja välipohjissa ei havaittu näkyviltä osin lisätutkimuksia vaativia vaurioita tai vuotojälkiä. Ns. esteettisiä asioita ei tarkastuksessa huomioida. Ensimmäisen asuinkerroksen kiviainesrakenteisten väliseinien alaosista ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa ja ulko-ovissa havaittiin paikoin ikä- ja säärasituksen merkkejä, mm. parvekkeen oven toiminnassa havaittiin korjauksen/huollon tarvetta. Yhden ikkunalasin havaittiin haljenneen nurkastaan. Ikkunoiden vesipellit on asennettu. Vesipeltien päätysaumoja ei ole tiivistetty. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Puu/alumiini-ikkunan tekninen käyttöikä on noin 40 vuodesta koko rakennuksen ikään, huoltoväli (sisäpuolinen maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Huolto-/korjaustoimenpiteet ovat tarvittavilta osin ajankohtaisia. Ikkunoiden ja ulko-ovien normaalit huoltokäsittelyt, huollot ja uusimiset aina tarpeen mukaan. Vesipeltien päätysaumojen tiivistystä suositellaan. Parvekkeen ovi. Vesipelti.

17 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Muutamassa kohtaa palahuopien havaittiin hieman rakoilevan reunoiltaan. Ulkoisen varaston katon toiselle lappeelle on kertynyt jäkäläkasvustoa. Huopakerrosten määrästä/alushuovasta ei saatu tietoa tai havaintoa. Rakenneleikkauskuvassa ei ole mainittu alushuopaa. Vesikaton läpivientien saumojen ja piipun juuren pellityksen/saumojen tiiveydestä ei saatu kaikilta osin varmuutta. Piipun päällä ei ole sadehattua. Piipun kauluksessa havaittiin lieviä halkeamia. Muoviset putkiläpivientisarjat ovat ikääntymässä. Yksi putkiläpivienneistä sijaitsee kaukana harjalta. Nykyisin yli metrin päässä harjalta sijaitsevien putkiläpivientien suojaksi asennetaan lumiesteet. Lumiesteitä ei ole asennettu. Sadevesikourut ja syöksytorvet on asennettu, kts. kohta 8. Talotikkaat ja puiset lapetikkaat on asennettu. Talotikkaat notkuivat niillä liikuttaessa. Puiset lapetikkaat on kiinnitetty ruuveilla harjalta kattoon/katteeseen. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Huopakatteen tekninen käyttöikä on n. 20-40 vuotta riippuen huopakerroksista ja katteen kaltevuudesta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesikatetta putsataan aina tarpeen mukaan. Vesikatteeseen kertyneet roskat, kasvusto ja lika tehostavat katteen rapautumista. Läpivientien, katteen saumojen ja kiinnikkeiden lisätiivistystä tarvittavilta osin suositellaan. Läpivientisaumojen kuntoa on syytä tarkkailla ja huoltaa ne säännöllisesti. Piipun sadehatun asentamista suositellaan. Talotikkaiden tarkkailu/lisätuenta. Talotikkaat on mahdollista lisätukea myös mahdollisesti uusittaviin lapetikkaisiin. Puisten lapetikkaiden uusimiseen varautuminen. Mikäli alushuopaa ei ole asennettu, huopakatteen uusimiseen kannattaa varautua tulevaisuudessa.

18 Vesikattoa. Piipun pellityksiä.

19 13. Yläpohja, ullakko YLEISTÄ Yläpohjan harjakolmiota ei voitu tarkastaa tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Ulkopuolelta havainnoituna vesikaton suuntaisten rakenteiden osuuksilla olisi tuuletusvälit. Vesikaton suuntaisten rakenteiden tuuletusvälit eivät yleensä vastaa nykyisiä vastaavia (nykysuositus 100 mm). Harjakolmion toisessa päädyssä on tuuletussäleikkö. MUUTA Ulkopuolelta räystäiden alla havaittiin paikoin repaleisia roikkuvia tervapapereita, jotka ovat todennäköisesti pieneläinten elämisen jäljiltä. Yläkerran reunoilta tarkasteltuna höyrynsulkumuoveissa oli havaittavissa usein aikakaudelleen tyypilliseen tapaan paikoin epätiiveyttä/rakoilua. Yläkerran isoimman vaatehuoneen ulkoseinällä havaittiin vanha lievä valumajälki, joka saattaa olla rakennusaikainen. TOIMENPIDESUOSITUS Yläpohjan harjakolmioon on syytä tehdä tarkastusluukku, jonka kautta tila voidaan mahdollisuuksien mukaan tarkastaa. Mm. yläpohjan osuuksien riittävän tuulettumisen pystyy parhaiten havainnoimaan harjakolmiosta käsin. Yläkerran suuremman vaatehuoneen ulkoseinän yläosan ja sisäkaton liitoskohdan rakenteen kunnon tarkastamista suositellaan sisäkaton panelointia avaamalla. Ulkoseinällä olevia lieviä valumajälkiä.

20 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Wc YLEISTÄ Lattiassa on laatoitus. Irti alustastaan olevia laattoja ei pistokokein havaittu. Seiniä on laatoitettu ja paneloitu. Lattian ja seinien rajoja ei ole kaikilta osin tiivistetty. Tilassa on biokäymälä. Biokäymälän ilmanvaihtoputken liitos ei ole tiivis. Poistoputken-/letkun kohdalla viemäriputkea ei ole nostettu lattiapinnan yläpuolelle. Lavuaarin alla olevia putkiläpivientejä ei ole tiivistetty. Putkiläpiviennit sijaitsevat ns. seinän sisällä. VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Tilan lattiassa ei ole nykyaikaista vedeneristystä. ILMANVAIHTO Tilassa ei havaittu varsinaista poistoilmakanavaa, kts. kohta 18. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Lattian ja seinien rajojen, lattian läpivientien sekä biokäymälän ilmanvaihtoputken lisätiivistyksiä tarvittavilta osin suositellaan. Mahdollisen remontin yhteydessä tilan lattiaan asennetaan vedeneristys, joka nostetaan tilan seinille. Wc-tila. Biokäymälän ilmanvaihtoputki.

21 14.2. Pesuhuone/kodinhoitohuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Pistokokein tarkastettuna aivan suihkun edustan lattialla havaittiin irti alustastaan olevia ns. kopolaattoja. Yhdessä kohdin seinällä havaittiin halkeama. Seinät ovat levy- ja kiviainesrakenteisia. Lattia on betonirakenteinen. Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Tilassa ei ole nykyaikaista vedeneristystä. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Lattiakaivon saumojen tiiveydestä ei saatu kaikilta osin varmuutta. LATTIAN KALLISTUKSET Lattiaa on kallistettu suihkun edustalla kohti kaivoa. LÄPIVIENNIT Silikoni-/tiivistesaumauksissa havaittiin paikoin ikääntymistä. ILMANVAIHTO Poistoilmakanavasta ei saatu havaintoa. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. Suihkusekoittaja vaikutti silmämääräisesti toimintakuntoiselta. Käsisuihkun pidikettä ei ole asennettu. Pyykinpesukoneen liitäntä heilui sitä kokeiltaessa. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Suihkutilassa lattiakaivon läheisyydessä sekä paikoin suihkun edustan lattialla havaittiin pintakosteudentunnistimella hieman kohonneita lukemia. MUUTA Lattialla kontatessa oven edustan kynnyksen kohdilla havaittiin aluksi mahdollista hajua, jonka alkuperästä ei saatu selvyyttä (viemäri tms). Varmuutta asiasta ei saatu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden tekninen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. Tila on saavuttanut teknisen käyttöikänsä. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Peruskorjauksen yhteydessä mm. lattiarakenteen kosteus tulee mitata, levyrakenteisten seinien kunto tarkastaa sekä lattiakaivo uusia. Mahdollisen oven edustalla havaitun hajun syyn selvittäminen. Kaikkien kosteiden ja märkätilojen elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan 5 7 vuoden välein. Uusimistöiden yhteydessä tulee varoa mahdollisen vedeneristeen rikkoutumista.

22 Hieman kohonneita lukemia. Lattiakaivo. Lattian ns. kopolaattoja.

23 14.3. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus, jota on nostettu tilan seinille. Seinät ja katto ovat paneloituja sekä kiukaan läheiset seinät on laatoitettu. Kiukaan taustalla/yläpuolella havaittiin pistokokein tarkastettuna muutamia ns. kopolaattoja. Lauteiden alla seinien alaosissa käytetyt reikätiilet ovat osin suojaamatta. Lattian vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Tilan lattiassa ei ole nykyaikaista vedeneristystä. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Lika hankaloitti lattiakaivon tarkastamista. Lattiaa on kallistettu kohti kaivoa. Lattiakaivon lähikallistukset ovat osin loivia/epätasaisia. ILMANVAIHTO Tilassa on korvaus- ja poistoilmakanavat/-putket. TURVALLISUUS Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. Kiukaan ja lauteiden välissä on palomuuri. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Aivan lattiakaivon läheisyydessä havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tilan peruskorjausta suositellaan pesuhuoneen peruskorjauksen yhteydessä. Samalla mm. rakenteiden kunto tulee tarkastaa. Sauna. Kohonneita lukemia.

24 14.4. Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapissa tai sen alla ei havaittu merkkejä selvistä putkien ja vesilaitteiden vuodoista. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin ja poistoilmakanava/-putki. Liesituulettimen poistoputki on ainakin osin alumiininen (ei täytä nykymääräyksiä). VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. Käyttövesiputkien liitoksia ei ole kannakoitu tiskialtaan alapuolelta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Astianpesukoneen alla on vuotokaukalo. Kylmälaitteiden alla ei ole vuotokaukaloa. Kylmälaitteiden alla oli havaittavissa tummentumaa/likaa. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. TOIMENPIDESUOSITUS Kylmälaitteen alle suositellaan asennettavaksi vuotokaukalo. Tiskialtaan/allaskaapiston alustan vuotosuojausta mahdollisuuksien mukaan suositellaan. Käyttövesiputkien liitoksia voidaan tarvittaessa kannakoida. Allastason ja seinän rajan saumaus kannattaa pitää tiiviinä. Keittiö. Allaskaapin alustaa. 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Muualla asuintilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä. Paikoin mm. lattioilla havaittiin normaalia

25 kulumaa ja muutaman välioven havaittiin hankaavan karmia/kynnystä vasten yms. Ns. esteettisiä asioita, ikääntymistä tms. ei tarkastuksessa huomioida. PORTAAT Portaiden askelmien välissä on nykymääräysten mukaan turvallisuuden kannalta liian suuria aukkoja, mikä kannattaa ottaa huomioon, jos talossa asuu tai oleskelee pieniä lapsia. Kaiteet hieman heiluivat niitä kokeiltaessa. Yläkerran parven edustalla on kaiteet. Kaidetolpat-/rimat ovat suhteellisen ohuita. VAATEHUONEET Runsas irtaimisto hankaloitti osin tilojen tarkastamista. Tiloissa ei havaittu poistoilmakanavia. TOIMENPIDESUOSITUS Portaiden mitoitus on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osiossa F2. Tiloja remontoidaan/peruskorjataan aina tarpeen mukaan. Portaat. Yläkertaa. Yläkertaa.

26 16. Lämmitysjärjestelmä YLEISTÄ Talotekniset järjestelmät tarkastetaan vain pintapuolisesti. Kunto arvioidaan pääasiassa iän perusteella ja haastatteluista saaduin tiedoin. On tavallista, että järjestelmien erillisosia joudutaan korjaamaan tai uusimaan aika ajoin. HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu havaituilta osin sähköpattereiden sekä varaavan takkaleivinuunin avulla. Lämmityspattereiden yleiskunnossa ei havaittu selviä puutteita. Pattereissa oli havaittavissa normaalia ikääntymistä. Takan edustalla on kipinäpelti. Takan luukkujen kehys heilui sitä kokeiltaessa. Takan kipinäverkot ovat ikääntyneet/vaurioituneet. Tulipesissä havaittiin lieviä rapaumia. Takan toisen nuohousluukun alapuolella havaittiin lievää tummentumaa. Piipun sadehatun puuttuessa kosteutta voi päästä hieman nuohousluukkujen kautta purukorokelattiarakenteeseen. Nuohooja tarkastaa tulisijojen ja hormien paloturvallisuuden vuosittain. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköisten lämmityspattereiden ja lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Pattereita säädetään ja uusitaan aina tarpeen mukaan. Pesuhuone-/kodinhoitotilan lattialämmityksen asentamista suositellaan tilan peruskorjauksen yhteydessä. Lattialämmityskaapelit suositellaan aina uusittavaksi/asennettavaksi remonttien yhteydessä. Takan kipinäverkkojen ja luukun kehyksen korjaus. Lattian eristeiden tarkastamista suositellaan takan toisen nuohousluukun kohdalta. Kipinäverkot ovat ikääntyneet. Nuohousluukku.

27 17. Vesi- ja viemärilaitteisto YLEISTÄ Käyttövesiputket ovat kohteessa havaintojen perusteella pääosin muovia suojaputkessa. Viemäriputket ovat muovia. Lämminvesivaraaja, vesimittari sekä paine- ja vedenkäsittelylaitteet sijaitsevat kellarissa. Varaaja on ikääntymässä. Varaajan ylivuotoputki-/letku on johdettu ylemmältä viemäriin. Letku oli viemärin liitoskohdan läheisyydessä rutussa. VEDEN VIRTAAMAT Veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. KÄYTTÖVEDEN LÄMPÖ- TILA Lämpimän käyttöveden lämpötila mitattiin keittiöstä ja se oli noin +57 C eli suositusten mukainen. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on 55-65 C. Välttävä lämpötila 50 C. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. Lämminvesivaraajien tekninen käyttöikä on noin 20 30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lämminvesivaraajan uusimiseen varautuminen. Varaajan ylivuotoletkun huolto/toiminnan tarkkailu. Putkiston osia, liitoksia, paine- ja vedenkäsittelylaitteita huolletaan ja uusitaan tarvittaessa, remonttien yhteydessä ja valmistajien ohjeiden mukaisesti. Käyttövesiputkia ja jakotukkeja.

28 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SISÄIL- MAN LAATU Rakennuksen ilmanvaihto on havaintojen perusteella koneellinen poisto. Havaintojen perusteella asuintilojen korvausilmansaanti ei olisi riittävää. Pesuhuoneessa, wc-tilassa ja vaatehuoneissa ei havaittu poistoilmakanavia/-venttiileitä. Asuintilojen sisäilmassa ei havaittu selvää poikkeavuutta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Huippuimureiden tekninen käyttöikä on noin 10-15 vuotta (käyttö 24 h/vrk). TOIMENPIDESUOSITUS Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan (esimerkiksi tuuletusluukkuihin). Myös poistoilmanvaihdon tehostamista tarvittavilta osin suositellaan alan urakoitsijan toimesta. Muutostöiden yhteydessä ilmanvaihdon toimivuus tulee huomioida kokonaisvaltaisesti. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein. Tuuletusluukku.

29 19. Sähköt HAVAINNOT Asuintilojen sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin selviä näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. Parvekkeella havaittiin suojaamaton/kytkemätön kaapeli sekä kodinhoitotilan kytkentärasian kiinnityksessä havaittiin keskeneräisyyttä yms. Sulakekaapista puuttui kansi. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja -laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sähköjärjestelmää/johtoja uusitaan aina mahdollisten muutosten yhteydessä. Suojaamattomat kaapelit kytketään tai poistetaan käytöstä. INSINÖÖRITOIMISTO TARKASTAA.FI Lahdessa 10.10.2017 Esa Hinkkanen Rakennusinsinööri (AMK) Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) VTT:n sertifioima märkätilatöiden valvoja Puh: 040-5042454 Email: esa.hinkkanen@tarkastaa.fi Liitteet: - Tarkastusmenettelystä - Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

30 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastus-ajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennus-materiaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Kuntotarkastuksen aistinvaraisuuden vuoksi mikrobivaurioita (kansankielellä "homevaurioita") ei

31 voi varmuudella todentaa aistinvaraisilla havainnoilla eikä kosteusmittauksilla. Mikrobivaurioiden todentaminen varmuudella vaatii rakennusmateriaalin tutkimisen laboratoriossa ns. mikrobitutkimuksella tai rakennuksen sisäilmasta otettavilla näytteillä. Nämä tutkimukset eivät sisälly kuntotarkastukseen vaan ovat erillisiä ns. kuntotutkimuksia. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.