Sivu 1/27 TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Koulun tiedot Koulu: Jokipuiston koulu Koulumuoto: Peruskoulu luokat 1.-6. Opetuskieli: suomi Koulupiiri: osittain yhteinen koulupiiri Lukkarin koulun kanssa (Nikkilä), omat alueet Jokipuisto, Paippinen, Myyras, Linnanpelto, Savijärvi Koulun yhteystiedot Koulun nimi: Jokipuiston koulu Osoite: Pilvilinnantie 7 Puhelin: 09-23537421 Rehtorin yhteystiedot Nimi: Anna-Leena Saari Puhelin: 09-23537420 Sähköposti: anna-leena.saari@sipoo.fi Oppilasmäärä Opiskelijamäärät eriteltynä luokittain: 1A 19 1B 18 2A 23 2B 20 3A 18 3B 19 4 28 5A 25 5B 14 6A 8 5B ja 6A opetetaan yhdysluokkana reaali- ja taito- ja taideaineissa, jolloin resurssia siirtyy isoon 4.luokkaan 6B 24 pls (1.-4. lk:t) 10 plam ( 4.-6.-lk:t) 10 Yhteensä: 236 oppilasta Koulun tuntikehys Lukuvuodelle vahvistettu kokonaistuntimäärä: 404

Sivu 2/27 perusopetus: 292 erityisopetus: 112 muut tunnit (erityistehtävät, demot, jne.): koulunkäynninohjaajatunnit: 140 Koulun henkilökunta Henkilökunta Opettajat: rehtori Anna-Leena Saari 1A Taru Koskenniemi 1B Katariina Nurmi 2A Anssi Liljeström 2B Hanna Granberg 3A Jyri Lamberg 3B Raili Kreander 4 Marianne Aho 5A Anna Mannonen 5B Minna Asumalahti 6A viransijainen 6B Riikka Strandström laaja-alainen erityisopetus Anu Nygren sekä Saija Vuorio pienluokat erityisluokanopettajat Sirkku Järvenpää sekä Antti-Mikko Honkaniemi S2-opetus Anna-Leea Honkala liikunnan ja erityisopetuksen tuntiopettaja Teemu Savukoski erityisopetuksen tuntiopettaja Saija Skogster saksan tuntiopettaja Maarit Fabritius tuntiopettaja Niina Uschanoff Koulunkäynninohjaajat: Koulusihteeri-koulunkäynnin ohjaajan sijainen Lea Linnero Koulunkäynninohjaaja- iltapäivätoiminnanohjaaja Niina Uschanoff Koulunkäynninohjaaja- iltapäivätoiminnanohjaaja Maarit Fabritius Koulunkäynninohjaaja- iltapäivätoiminnanohjaaja Tanja Sällström koulunkäynninohjaaja Saija Skogster koulunkäynninohjaaja Teemu Savukoski Muu henkilökunta: siivoaja Monica Öberg siivoaja Irja Gerassimova siivoaja-ruoanjakaja Tuula Laaksonen Oppilashuolto: koulupsykologi Heidi Mielonen koulukuraattori Seliina Takkinen kouluterveydenhoitaja Carola Klemets

Sivu 3/27 Koulun työajat Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Syyslukukausi:12.8.2015-18.12.2015 Syysloma 14.-16.10.2016 Kevätlukukausi:7.1.2016 4.6.2016 Hiihtoloma ma 22.2. - 26.2.2016 Vapaa päivä pe 6.5.2016 Koulu haluaa poiketa kunnan päättämistä työpäivistä: Lauantaipäivä 12.9.2015 Vastaava vapaapäivä 24.3.2016 kiirastorstaina. Syy ja kustannusvaikutus: Lauantaipäivä toteutetaan perinteisesti yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa. Tärkeä päivä, jolloin koululla on avoimet ovet ja yhteistä toimintaa lapset ja vanhemmat ja koulun henkilökunta yhdessä. Päivään saadaan mahtumaan myös koko koulun vanhempien "vanhempainilta" eli infoa, keskustelua ja yhteistyön ideointia. Tänä vuonna teemana on turvallinen koulutie ja liikkuvat lapset! Päivä jatkuu koulupäivän jälkeen vanhempainyhdistyksen tempauksella koulun pihamaalla. Ei kustannusvaikutusta: perheet tulevat omilla kyydeillä ja ruokailu vastaa ateriaa kiirastorstailta, jolloin koululla ei tarvitse järjestää ruokailua Poikkeavan pituiset koulupäivät (ei kustannusvaikutusta): ke 12.8.2015 päättyy klo 12.30 koulunaloituspäivä la 12.9.2015 päättyy klo 11.00 lauantaikoulupäivä/yhteistyöpäivä pe 20.11. päättyy klo 12.30 henkilökunnan virkistysiltapäivä pe 4.12. 2015 päättyy klo 12.30 itsenäisyysjuhlapäivä to 17.12.2015 päättyy klo 12.30 lasten joulujuhla (klo 9.30) pe 18.12.2015 päättyy klo 12.30 joulujuhla huoltajille klo 10-11, todistusten jako ke 23.3.2016 pääsiäiskirkko, päättyy klo 12.30 pe 15.4.2016 päättyy klo 12.30 koulun teematapahtumapäivä pe 29.4.2016 päättyy klo 12.30 vappujuhla pe 3.6.2016 päättyy klo 12.30 kevätjuhla lapsille (11.00) la 4.6.2016 päättyy klo 10.00 kevätjuhla huoltajille (8.00), todistusten jako Koulun päivittäiset työajat Aamutoiminta 7.30-9.30 Aamuodotus eli kuljetusoppilaitten odotusaika ennen koulun alkua: 7.30-9.15 välisenä aikana. Oppitunnit klo 8.30-14.30. Oppituntien ajankohdat: 1. 8.30-9.15 välitunti 9.15-9.30 2. 9.30-10.15 3.10.15-11.00 välitunti ja ruokailu, luokilla omat ajat 4.11.45-12.30 välitunti 12.30-12.45

Sivu 4/27 5. 12.45-13.30 välitunti 13.30-13.45 6. 13.45-14.30 3. ja 4. tunnin välissä ruokailu siten, että jokaisella ryhmällä oma ruokailuaikansa Sipoon kunnan sivistysosaston sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2015 Strateginen / Sitova tavoite - Asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut / Itseoppivan asiantuntija-organisaation tavoitetila - Jatkuva parantaminen / Kehityspolku tavoitetilaan - Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 1: valtuuston linjausten mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen - Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 2: päätöksenteon valmistelu ja toteuttaminen Toimenpide - Tulosyksiköiden konkreettiset tavoitteet on määritelty ja ne toteutuvat. - Sivistysosaston jokaisella tulosyksiköllä tulee olla vähintään yksi käynnistynyt projekti kohti määriteltyä tavoitetta. - Toteutetaan kunnanvaltuuston syyskuussa 2014 hyväksymät säästötoimenpiteet (liite). - Sivistysosaston hallintoa ja organisaatiota tarkastellaan. Mittari - Vuoden 2015 tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. - Sivistysosaston jokaisella tulosyksiköllä tulee olla vähintään yksi käynnistynyt projekti kohti määriteltyä tavoitetta. - Säästötoimenpiteet ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. - Hallinnollisen henkilökunnan toimenkuvat on tarkistettu. Koulun painopisteet ja tavoitteet Koulun painopistealueet: 1. Opetussuunnitelmatyö 2. Turvallinen koulupäivä ja koulumatka 3. Liikkuva lapsi 4. Oppilashuollon toimintakulttuurin vakiinnuttaminen Koulun omat painopistealueet ja niiden toteutus Koulun painopistealueet: 1. Opetussuunnitelmatyö

Sivu 5/27 Kaikki koulun opettajat ja myös muu henkilökunta ja oppilaat osallistuvat eri tavoin uuden opetussuunnitelman muodostamiseen, uuteen perehtymiseen ja toimintakulttuurin muuttamiseen uuden opetussuunnitelman mukaiseksi. 2. Turvallinen koulupäivä ja koulumatka Kummikoulu- hankkeen myötä koko lukuvuoden teemana on turvallinen ja liikunnallinen koulupäivä, koulumatka ja vapaa-aika. Kerhotoimintaa virkistetään ja yhdessä etsitään ja toteutetaan keinoja turvallisuuden lisäämiseksi. 3. Liikkuva lapsi Liikunnan lisäämistä sekä koulupäiviin että vapaa-aikaan koulun pihalla ja ympäristössä suunnitellaan ja erilaisia teemapäiviä pidetään asian tiimoilta. Syksyllä valmis, upouusi, oppilaiden kanssa yhdessä suunniteltu Jokipuiston koulun fribeegolfrata avataan käyttöön 20.8.2015. Asiantuntijoita käytetään motivoimaan lapsia ja perheitä ja myös ikäihmisiä käyttämään rataa. Yhteistyötä tehdään liikuntatoimen, vanhempainyhdistyksen, puistoosaston sekä mm.jokipuistoseuran kanssa. 4. Oppilashuollon toimintakulttuurin vakiinnuttaminen (alla oppilashuoltosuunnitelman luonnos) JOKIPUISTON KOULUN KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Koulun rehtori vastaa siitä, että koulu laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan miten koulun oppilashuoltoa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään. Sipoon opetussuunnitelman luvussa 5.4. Oppilashuolto on kuvattu koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatiminen ja sisältö (vuonna 2016 voimaantulevassa opetussuunnitelmassa Oppilashuolto on luvussa 8). Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat osa-alueet: 1. oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 2. yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat 3. yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 4. oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja huoltajien kanssa 5. oppilashuollon toteuttaminen ja seuranta Suunnitelma sisältää myös Suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kriisisuunnitelman Oppilashuoltosuunnitelma on osa koulun työsuunnitelmaa. Työsuunnitelmat laaditaan joka lukuvuodelle, ja hyväksytään koulutusjaostoissa vuosittain. Lukuvuoden päättyessä arvioidaan oppilashuoltosuunnitelman toteutumista ja päivitetään tarvittaessa suunnitelmaa. Oppilashuollon ohjausryhmä päättää jokaiselle lukuvuodelle jonkin oppilashuoltotyön teeman. Teema voi perustua oppilaiden hyvinvointia koskevien kyselyiden tuloksiin tai se voi olla jokin muu ajankohtainen, sipoolaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttava aihe. Ohjausryhmä seuraa, kuinka koulut huomioivat vuositeeman omassa oppilashuollossaan. Joka 4. vuosi oppilashuollon ohjausryhmä käsittelee koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien rakennetta ja sisältöjä. Tarvittaessa voidaan koulukohtaisia suunnitelmia käsitellä muulloinkin. Ensimmäiset uuden opetussuunnitelman mukaiset koulukohtaiset suunnitelmat käsitellään ohjausryhmässä niiden valmistuttua, kevätlukukauden 2015 loppuun mennessä. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma on

Sivu 6/27 tarkistettava vuoden kuluessa siitä kun Sipoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Jokipuiston koululla toimii yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, jossa ovat jäseninä koulun suunnitteluryhmä, oppilashuollon henkilöstö, oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen edustajat sekä edustajat koulun muusta henkilöstöstä. Ryhmä yhdessä laatii oppilashuoltosuunnitelman koululle ja päivittää sitä tarvittaessa. Ryhmä kokoontuu n. 4 kertaa vuodessa. Oppilashuoltosuunnitelma on löydettävissä linkin kautta wilmasta ja siitä tiedotetaan lukuvuoden alun tilaisuuksissa ja aina, kun jokin asia muuttuu. Oppilaille suunnitelmaa avataan vierailuilla luokissa, jolloin kunkin ikäryhmän tarpeen mukaan asiat ovat esillä. Lisäksi sekä huoltajille että oppilaille on tarkoitus tehdä kuvallisen viestinnän avulla tietoiskuja eli videopätkiä esimerkiksi siitä, miten kiusaamisen selvittelyssä toimitaan. Videot linkitetään wilmaan ja mahdollisesti driveen. Uudet työntekijät perehdytetään töiden alkaessa. Wilman ohjeet ja videolinkit toimivat apuna myös uudelle henkilökunnalle. Oppilashuoltosuunnitelmasta vastaa koulun rehtori. Laadintaan apuna käytetyt asiakirjat ovat hänen säilytyksessään. Valmis oppilashuoltosuunnitelma on driveen tallennetussa kansiossa, josta se on linkitetty wilmaan. 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja oppilashuoltopalveluista vastaaville työntekijöille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollon kokonaistarvetta arvioitaessa käytetään hyväksi oppilailta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä sekä oppilashuollon työntekijöiltä saatuja tietoja. Samoin hyödynnetään kyselyissä ja kartoituksissa kerättyä tietoa oppilaiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Myös kouluyhteisöön ja kouluympäristöön voi liittyä tekijöitä, jotka vaikuttavat oppilashuollon tarpeeseen. Tarvetta määriteltäessä otetaan huomioon mm. asuinalueen mahdolliset erityispiirteet ja sosioekonomiset tekijät. Koulukohtaisia tekijöitä ovat mm. tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrät sekä pienryhmien määrä. Suunnitelman tässä kohdassa kuvataan siis koulun arvio oppilashuollon tarpeesta ja toteutuma. Jokipuiston koululla oppilashuoltotyön tarve tulee jatkossa olemaan samalla tasolla kuin se on tälläkin hetkellä. Ts.kuraattorin työaikaa kahden päivän verran, psykologin aikaa yhden päivän verran ja terveydenhoitajan työaikaa kolmen päivän verran. Akuuteissa tilanteissa tarve voi lisääntyä pitkäksikin ajaksi ja silloin tätä suunnitelmaa täytyy muuttaa. Oppilashuollon henkilöstön työaika jakaantuu siten, että ajasta suurin osa on yksilö- tai ryhmäkohtaista oppilashuoltotyötä. Yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön osallistuvat kaikki oppilashuollon työntekijät, mutta ajallisesti se vie vähemmän aikaa. Monialainen yhteistyö on hyvin merkittävä osa työajasta ja työpanoksesta. Oppilashuollon toimijat ja toisaalla opettajat toimivat koulun ulkopuolisissa yhteistyökontakteissa oppilastapausten mukaisesti tiiviisti. Palaverien järjestämisessä pyritään siihen, että kokoontumisissa sovitaan työnjako ja se, miten jatketaan kokoontumisia. Turhaa kokoontumista vältetään ja toisaalta tärkeää on varmistaa, että yhteistyö olisi aukotonta ja kaikilla toimijoilla tarvitsemansa tieto tapauksista. Yhdessä ideoimalla varmistetaan lapsen parhaan toteutuminen. 2. Yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat Koulun oppilashuoltoryhmä suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää koulun yhteisöllistä

Sivu 7/27 oppilashuoltotyötä. Työn kohteena on ensisijaisesti koko kouluyhteisön terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys sekä kaikkien oppilaiden hyvinvointi. Koulun oppilashuoltoryhmä laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman sekä seuraa ja arvioi suunnitelman toteutumista ja päivittää suunnitelmaa tarvittaessa. Koulun oppilashuoltoryhmä tekee aloitteita koulun muiden suunnitelmien kehittämiseksi. Koulun oppilashuoltoryhmä sekä laatii että osallistuu koulua koskevien kyselyjen ja kartoitusten tulosten käsittelyyn ja tekee esityksiä siitä, miten tuloksia hyödynnetään oppilashuollossa. Koulun oppilashuoltoryhmä käsittelee oppilaiden oppimiseen ja koulumenestykseen liittyvää tutkimustietoa siitä näkökulmasta, miten oppilashuoltotyöllä voidaan vaikuttaa oppimistuloksiin. Koulun oppilashuoltoryhmässä käsitellään kouluterveystarkastusten yhteenvetoja sekä terveystiedon opetuksen ja kouluterveydenhuollon yhteistyötä. Koulun yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluvat myös järjestyssäännöt, poissaoloihin puuttumisen malli, yhteistyö nivelvaiheissa sekä muu yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa yhteisöllisessä oppilashuollossa. Koulun turvallisuussuunnitelma sisältää myös yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluvia asioita. Koulun oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja toimintatavat Koulun turvallisuutta ja oppilaiden hyvinvointia koskevien kyselyiden ja tutkimustulosten hyödyntäminen Koulun järjestyssäännöt ja niiden laatimisen ja hyväksymisen prosessi Kuvaus koulun tekemästä nivelvaiheyhteistyöstä: työn- ja vastuunjako, tiedotus oppilaille ja koteihin, toimintamallit. Tähän sisältyy yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa. Kuvaus koulun tekemästä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisessä oppilashuollossa ja sen kehittämisessä Jokipuiston koulun kriisisuunnitelma: https://drive.google.com/drive/#folders/0bwrordrjrlg0dhpmshlmmvbvbdg Sipoon koulujen yhteiset suunnitelmat (koskevat kaikkia kouluja) Koulupoissaoloihin puuttumisen malli: poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen: Sipoon kunnan päihdeohjausmalli sekä ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamallit Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja esteettömyyden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoon ohjaus Diabetes-ohjeistus Koulukuljetusten turvallisuutta ja odotusaikoja koskevat ohjeet 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Asian kiireellisyyden arvioi oppilashuollon ammattihenkilö. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä oppilaalle myös hänen huoltajansa yhteydenoton perusteella. Jos opettaja arvioi, että oppilas opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien vuoksi tarvitsee psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä

Sivu 8/27 yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan kanssa. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, oppilaalle on kerrottava yhteydenotosta ja annettava mahdollisuus keskustella yhteydenoton syistä opettajan kanssa. Asiantuntijaryhmä voidaan koota yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Myös oppilas ja huoltaja voivat pyytää asiantuntijaryhmän kokoamista. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Jäsenten nimeäminen edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Kertomukseen kirjataan oppilashuoltolain 20 säädetyt asiat. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen kuuluvat myös seuraavat ohjeet ja suunnitelmat: Kouluterveydenhuollon, huoltajien ja opetushenkilöstön yhteistyö laajoissa terveystarkastuksissa Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetuksen osallistumisen epäämisen yhteydessä Yhteistyö koulun ulkopuolisten palveluiden kanssa 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja huoltajien kanssa Oppilashuoltoa toteutetaan hyvässä ja avoimessa yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisäävät oppilashuollon tuntemusta ja edesauttavat palveluihin hakeutumista. Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Jokipuiston koulussa oppilaita ja huoltajia kutsutaan mukaan ns. yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään, jossa yhdessä arvioidaan ja suunnitellaan yhteisöllistä sekä yksilökohtaista oppilashuoltoa. Oppilashuoltoon liittyvistä asioista tiedotetaan oppitunneilla, vanhempainilloissa sekä wilmassa. 5. Oppilashuollon toteuttaminen ja seuranta Oppilashuollon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi edellyttävät oppilashuollon suunnitelmallista ja säännöllistä seurantaa. Koulukohtainen, työsuunnitelman osana oleva oppilashuoltosuunnitelma arvioidaan lukuvuoden päättyessä ja päivitetään tarvittavilta osin. Koulutusjaostot käsittelevät vuosittain koulujen työsuunnitelmat ja toimintakertomukset.

Sivu 9/27 Oppilashuollon ohjausryhmä päättää jokaiselle lukuvuodelle oppilashuoltotyön teeman. Ohjausryhmä seuraa, kuinka koulut huomioivat vuositeeman omassa oppilashuollossaan. Joka 4. vuosi oppilashuollon ohjausryhmä käsittelee koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien rakennetta ja sisältöjä. Tarvittaessa voidaan koulukohtaisia suunnitelmia käsitellä ohjausryhmässä muulloinkin. Oppilashuoltosuunnitelmaa arvioidaan Jokipuiston koululla joka kevät yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän viimeisessä kokouksessa. Tarvittaessa muutoksia siihen tehdään myös lukuvuoden aikana. Kunnan asettamat oppilashuollon painopistealueet "Lapsille ja nuorille turvallinen ja viihtyisä ympäristö on tärkeä". fyysinen ympäristö: miten koulurakennuksesta ja koulun tiloista saadaan viihtyisät ja turvalliset kanssaihmisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet: miten kouluyhteisön ihmisten välistä toimintaa kehitetään niin että koulussa on turvallista ja viihtyvyys kasvaa (oppilaiden keskinäiset suhteet, opettajien ja oppilaiden väliset suhteet, oppilaiden osallisuus) oma hyvinvointi (oppilaiden psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen) Näistä oppilashuollon painopistealueista laaditaan lukuvuoden alkaessa yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimesta koulukohtainen suunnitelma. Kunnan asettamat oppilashuollon painopistealueet Kunnan asettamat oppilashuollon painopistealueet "Lapsille ja nuorille turvallinen ja viihtyisä ympäristö on tärkeä". fyysinen ympäristö: miten koulurakennuksesta ja koulun tiloista saadaan viihtyisät ja turvalliset kanssaihmisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet: miten kouluyhteisön ihmisten välistä toimintaa kehitetään niin että koulussa on turvallista ja viihtyvyys kasvaa (oppilaiden keskinäiset suhteet, opettajien ja oppilaiden väliset suhteet, oppilaiden osallisuus) oma hyvinvointi (oppilaiden psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen) Näistä oppilashuollon painopistealueista laaditaan lukuvuoden alkaessa yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimesta koulukohtainen suunnitelma. Koulun ulkopuolella annettava opetus ja muu poikkeava toiminta Koulun ulkopuolella annettavaan opetukseen kuuluu: - Luokat järjestävät retkiä ja yökouluja sekä koululla, koulun lähiympäristössä, muualla Sipoossa sekä lähikunnissa.

Sivu 10/27 - Osallistuminen kunnan urheilukilpailuihin edustusryhmillä. - Osallistuminen kunnan järjestämään uintiopetukseen Söderkullassa. - Vierailut toisilla kunnan kouluilla. Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta Yleistä Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Toiminnan lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle. Toiminnan tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä. Toiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja ohjausta ennen ja jälkeen koulupäivän. Aamu- iltapäivätoiminta yhdessä oppilashuollon palveluita tuottavan henkilöstön kanssa tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja koulunkäyntiä. Yhteisen päämäärän tulee näkyä myös yksittäistä lasta koskevien asioiden hoidossa, tiedonsiirrossa ja aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstön osallistumisessa tarpeen mukaan lasta koskeviin neuvotteluihin, kuten ohr:n kokousiin huoltajien luvalla. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus luo pohjan hyvälle yhteistyölle ja tiedottamiselle. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapsella voi olla huoltajan, opettajan ja ohjaajan kesken sovittavalla tavalla mahdollisuus läksyjen tekoon. Tavoitteena on, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja järjestetään tarvittavaa tukea. Tässä onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä aamu- ja iltapäivätoiminnan, sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusope-tuksen ja kodin kesken. Aamu- ja iltapäivätoiminta kootaan seuraavista sisällöllisistä kokonaisuuksista: eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus leikki ja vuorovaikutus liikunta ja ulkoilu ruokailu ja lepo kulttuuri ja perinteet käden taidot ja askartelu kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu mediataidot arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit Oppilaat, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös, ovat oikeutettuja hakemaan aamu- ja iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan. Mikäli mahdollista, erityistä tukea saavien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään muun aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteydessä.

Sivu 11/27 Jos oppilaiden tarpeet sitä edellyttävät, voidaan toiminta järjestää myös omissa ryhmissä. Ohjaajien ammatillista osaamista työskentelyssä tukea tarvitsevien lasten kanssa vahvistetaan mm. perehdytyksen avulla. Ohjaajien työtä voidaan tukea myös erityisopettajien tai oppilashuoltohenkilöstön antaman konsultaation avulla. Yhteistyö opettajien kanssa lisää oppilaantuntemusta ja täydennyskoulutus varmistaa osaamista. Tilojen ja välineiden tulee olla myös tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin sopivia. Huomiota kiinnitetään muun muassa tilojen kokoon, muunneltavuuteen ja esteettömyyteen sekä kulkureittien toimivuuteen. huolehditaan aina lasten psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Tehostetun tuen aikana käytettävä oppimissuunnitelma sekä erityiseen tukeen kuuluva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) voivat tarvittaessa sisältää kuvaukset oppilaan osallistumisesta aamuja iltapäivätoimintaan sekä yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa. Iltapäivätoiminnan ohjaaja voi osallistua oppilaan tehostettuun tukeen kuuluvan oppimissuunnitelman tai erityiseen tukeen kuuluvan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan huoltajan luvalla. Toiminnan järjestäjänä Sipoon kunnan tulee huolehtia siitä, että aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävissä toimivat henkilöt perehdytetään henkilötietojen käsittelyyn, salassapitoon ja vaitiolovelvollisuuteen liittyviin säädöksiin sekä lastensuojelulain velvoitteisiin. Toiminta-ajat Aamutoimintaa järjestetään klo 7.30-9.30. Iltapäivätoimintaa järjestetään kaikkina koulupäivinä klo 12.30-16.30, poislukien lauantaikoulupäivät. Lyhennettyinä koulupäivinä iltapäivätoimintaa järjestetään klo 15.30 asti. Koulun ja kerhon loma-ajat ovat samat. Kesäkerhoa järjestetään 6.6.2016-17.6.2016. Kesäkerho on avoin muidenkin koulujen oppilaille. Kerhomaksu määräytyy suhteessa osallistujien määrään. Kesäkerhoa pitävät koulun omat aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajat. Kerhon ulkopuoliset tapahtumat Aamu- ja iltapäiväkerhon tavoitteena on tarjota uusia kokemuksia ja näkemyksiä erilaisten toimintojen puitteissa. Mahdollisimman monipuolisen toiminnan tarjoamiseen käytämme Jokipuiston historiallisesti merkittäviä puisto ja lähialueita ulkoiluun. Retkiä järjestetään lähiympäristöön. Käytössämme on myös Jokipuiston koulun lisärakennus, jossa sijaitsevat musiikki-, käsityö- ja liikuntatilat. Sisäliikuntapäivä on iltapäiväkerholaisilla kaksi kertaa viikossa. Yhteistyö Aamu- ja iltapäiväkerhon tavoitteena on kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen. Kerhon ja kodin sekä muun tukiverkoston yhteistyö edellyttää keskinäiseen kunnioitukseen ja tasaarvoisuuteen perustuvaan yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus luo myös pohjan kohdata mahdollisia ongelmatilanteita. Vanhempiin ollaan yhteydessä päivittäin, kun he hakevat lapsensa iltapäivällä. Erinäisistä tapahtumista ilmoitetaan tiedotteilla, wilmassa tai Jokipuiston postin välityksellä. Teema kuukaudet Tammikuussa painotamme toimintaa ulkoiluun ja liikuntaan. Helmikuussa painotamme sisällöissä ystävyyttä (ystävänpäivä) sekä Suomen kulttuuria ja perinteitä mm. Kalevalan päivän merkeissä.

Sivu 12/27 Maaliskuussa painotamme toimintamme ulkoiluun sekä sosiaalisten leikkien tiimoilta. Huhtikuussa painotamme toiminta-aiheita pääsiäisaskarteluun ja kädentaitoihin. Toukokuussa painotamme toimintaa vapun viettoon kevään merkkeihin. Elokuussa tutustumme toisiimme ja painotamme toimintasisällöissä eettistä kasvua ja yhdenvertaisuuden tärkeyttä. Syyskuussa painotamme arkiaskareisiin, elinympäristöön ja kestävään elämäntapaan esim. luonto, kasvit ja ravinto. Lokakuussa tarkastelemme veden käyttäytymistä eri muodoissa. Marraskuussa painotamme toimintaa Hallowen- askarteluun sekä Hallowen-juhlaan, jossa toteutetaan kuvallista, musiikillista sekä kehollista ilmaisua. Joulukuussa painotamme toimintaa kädentaitoihin sekä korostamme myös levon tarpeellisuutta osana terveellisiä elämäntapoja. Arviointi Huoltajien kanssa pyritään avoimeen, arvostavaan ja idearikkaaseen yhteistyöhön. Huoltajien ehdotuksia toiminnan sisällöiksi otetaan vastaan ja yhteistyötä pyritään kehittäämään myös toiminnan tasolle. Arviointia tapahtuu myös Sipoon kunnan arviointijärjestelmän, eli laatukorttien kautta. Yksikkötasolla arviointia suoritetaan myös kehityskeskusteluissa. Lisäksi arviointia tapahtuu jatkuvasti vanhempien kanssa keskusteltaessa. Kerhotoiminta Kerhoja järjestetään opetushallituksen kunnalle myöntämän rahoituksen turvin. Kerhotoimintaa pyritään muokkaamaan ja kehittämään vastaamaan paremmin myös kuljetusoppilaiden tarpeita. Esimerkiksi pyritään saamaan lyhytkestoisia kerhoja iltapäiviin klo 14.30-15.00 sekä kehitetään olohuonetyyppistä kerhotilatoimintaa erityisesti isommille oppilaille. Myös oppilaiden järjestämiä kerhoja tuetaan ja osallisuutta kehitetään. Suunnitteilla on kerhoja ilmaisuun diaboloiluun musiikkiin liikuntaan kokkailuun Koulun projektit ja hankkeet Koululla on käynnissä HSL-kummikoulu hanke Oppilaista on valittu iskuryhmä, joka työskentelee konsultin kanssa kuukausittain ja suunnittelee koko koulua varten yhteisöllisyyttä tukevan liikkumissuunnitelman. tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulumatkoilla ja kaikessa liikenneliikkumisessa, sekä lisätä liikuntaa sekä koulupäivissä että juurikin liikkumisessa paikasta toiseen. Kannustetaan ekologiseen liikkumiseen. Koulu on hakenut apurahaa kansainväliseen Erasmus-hankkeeseen. Hankkeessa on mukana Eurooppalaisia kouluja ja yhdessä työskennellään pedagogisten ajankohtaisten projektien parissa. Tarkoitus on myös vierailla yhteistyökouluilla pienen oppilasjoukon kanssa tulevina vuosina.

Sivu 13/27 Kodin ja koulun yhteistyö korostuu tulevana lukuvuotena uusien ideoiden myötä. Vanhempainyhdistyksen kanssa yhdistetään voimavarat erityisesti lasten nettikäyttäytymiseen kasvattamisen tiimoilta. Yhteisenä tavoitteena ja fokuksessa on kiusaamattomuus, turvallisuus ja asiallisuus netinkäytössä. Aiheen tiimoilta järjestetään asiantuntijaluento ja ulkopuolista opetusta ja asian avaamista oppilaille. Oppilaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin suunnitelma POL 29 Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Sipoon kouluissa Jokipuiston koulu lv 2014-2015 & #8195; Sisällys 1. Johdanto 2 2. Lainsäädäntö (perusopetuslaki 29 ) 3 3. Koulu fyysisenä ympäristönä 3 4. Koulun järjestyssäännöt 4 5. Vertaissovittelu 6 6. Kiusaamiseen puuttuminen 6 7. Kasvatuskeskustelu (KAKE) 8 8. Häirintään puuttuminen ja häirintätapausten hoito 8 9. Väkivaltaan puuttuminen ja väkivaltatilanteiden hoito 8 10. Suunnitelma ennaltaehkäiseväksi työksi 9 11. Keinot puuttua järjestyssääntöjen rikkomiseen 12 12. Vastuut 13 13. Arviointi 15 14. Koulumatkat 15 15. Esimerkkitapauksia erilaisista puuttumisen keinoista, toimintatavoista ja seuraamuksista 21 LIITTEET Liite 1 Turvallisuustuntilomake Liite 2 Kiva-lomake Liite 3 Verso-lomake Liite 4 Kake-lomake 1. Johdanto Tämä on perusopetuslain 29 ja 48 d mukainen suunnitelma oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Tähän suunnitelmaan on koottu Jokipuiston koulun käytännöt, joilla huolehditaan oppilaiden turvallisesta oppimisympäristöstä. Tämän suunnitelman lisäksi koulun käytäntöjä turvallisuuteen liittyvistä käytännöistä löytyy myös koulun muista lakisääteisistä suunnitelmista. Näitä ovat: - palo- ja pelastautumissuunnitelma - kriisisuunnitelma - vaarojen arviointi - Sipoon kunnan peruskoulujen ja esiopetuksen koulukuljetussuunnitelma ja kuljetusperiaatteet Mistä löytyvät koulun käytännöt oppilaan turvallisuuteen liittyvistä asioista? - tämä suunnitelma ennalta ehkäisevä työ, kiusaaminen, poissaolojen seuranta, tupakointi, valvonta - mielenterveyskysymykset käsitellään tapauskohtaisesti oppilashuollossa - onnettomuudet palo- ja pelastautumissuunnitelma / kriisisuunnitelma

Sivu 14/27 - tapaturmat palo- ja pelastautumissuunnitelma / kriisisuunnitelma - väkivalta, häirintä tämä suunnitelma / kriisisuunnitelma - fyysisen ympäristön turvallisuus vaarojen arviointi/tämä suunnitelma - kuolemantapaukset kriisisuunnitelma 2. Lainsäädäntö (perusopetuslaki 29 ) Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset tämän suunnitelman laatimisesta. (13.6.2003/477) Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. (13.6.2003/477) Edellä 3 momentissa tarkoitetussa järjestyssäännössä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella. (13.6.2003/477) 3. Koulu fyysisenä ympäristönä Koulu ja sen piha muodostavat fyysisen toimintaympäristön, jossa oppilas päivittäin toimii. Toimintaympäristön turvallisuus on tärkeä lähtökohta turvalliselle koulupäivälle. Järjestyssäännöissä määrätään, että oppilaiden tulee viettää välitunnit koulun piha-alueella. Välituntisin lasten leikkejä valvovat välituntivalvojat (3-5 valvojaa). Kiinteistöhoitaja ylläpitää ja valvoo fyysistä toimintaympäristöä (koulurakennus & piha). Koulun vaaran paikat arvioidaan joka syksy yhdessä oppilaiden kanssa sekä kolmen vuoden välein työsuojelun tekemän kartoituksen avulla (Vaaran paikat). Järjestyssäännöt edistävät koulun rauhallista arkea. Järjestyssääntöjä päivitetään vuosittain tai tarvittaessa useamminkin. Koulurakennuksen kuntoa ja siellä tehtäviä parannuksia valvoo rehtori yhdessä kiinteistönhoitajan kanssa. Jokainen koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen ja oppilas on velvollinen ilmoittamaan mahdollisesta vaaran paikasta heti sen havaittuaan. Oppilaat on ohjeistettu ilmoittamaan asiasta välituntisin valvojille, jotka ilmoittavat vaarasta luokanopettajalle/ rehtorille tai kiinteistönhoitajalle aiheen mukaisesti. Jos ilkivaltaa tapahtuu kouluaikana, tekijät pyritään selvittämään ja heillä on korjaus- tai korvausvelvollisuus. Kouluaikojen ulkopuolella tapahtuneesta ilkivallasta Kiinteistönhoito ilmoittaa aina poliisille. Korvausvelvollisuus on olemassa myös sääntöjen rikkomisesta johtuneissa vahingoissa (esim. pallon potkiminen sisällä). Oppilaille pidetään ns. turvallisuustunti jokaisen lukuvuoden alkaessa. Tunnin aikana jokainen oppilas kiertää koulualueen ja kirjaa ylös vaarallisena pitämänsä paikat. Samalla kerrataan koulun piha-alueen rajat. Opettaja tekee yhteenvedon havaituista epäkohdista ja toimittaa sen allekirjoitettuna rehtorille. Rehtori ja kiinteistönhoitaja käyvät havaitut epäkohdat läpi. Vaaran paikat tarkistetaan ja poistetaan mahdollisuuksien mukaan tai tehdään ilmoitus asiasta vastaavalle taholle. Rehtori pitää kirjaa mahdollisista jatkotoimenpiteistä. 4. Koulun järjestyssäännöt Järjestyssäännöillä taataan jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle työrauha, henkilökohtainen turvallisuus, omaisuuden suoja sekä viihtyisä työympäristö.

Sivu 15/27 Järjestyssääntöjen rikkomisesta aiheutuu rangaistus, joka päätetään oppilaan ikä ja olosuhteet huomioon ottaen. Järjestyssäännöt ovat voimassa kaikkina koulupäivinä koulumatka mukaan lukien. Rehtori tai henkilökunta voi antaa tarvittaessa järjestyssääntöjä täydentäviä lisäohjeita, joita on noudatettava kuten järjestyssääntöjä. 1. Oppilaiden vastuut ja velvollisuudet & #9679; Saavun ajoissa oppitunnille opiskelutarvikkeet mukana ja kotitehtävät tehtyinä. Tunnilla yritän parhaani ja pyydän puheenvuoroa. & #9679; Annan työrauhan ja kuuntelen opettajaa. 2. Fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus & #9679; En kiusaa. Jos näen kiusaamista, kerron siitä koulun aikuisille. Ketään ei jätetä ryhmän ulkopuolelle. Tuen kiusattua. & #9679; Kaikilla on koskemattomuus. Kunnioitan itseäni ja toisia. 3. Hyvät tavat & #9679; Olen kohtelias ja ystävällinen. Käytän asiallista kieltä. Tervehdin. & #9679; Noudatan hyviä pöytätapoja. & #9679; Kannustan. En ilku toisten epäonnistumisista. 4. Koulualue & #9679; En poistu koulun piha-alueelta koulupäivän aikana. Siirryn reippaasti tunnille/välitunnille. 5. Koulun viihtyvyys & #9679; Pidän koulun ja sen ympäristön siistinä ja puhtaana & #9679; Liikun sisätiloissa kävellen. Laitan vaatteet naulakkoon. & #9679; Edistän omalla toiminnallani koulun hyvää yhteishenkeä. 6. Koulumatka ja välituntisäännöt & #9679; Muistan että koulumatka kuuluu koulupäivään. Pyöräillessä käytän kypärää. & #9679; Noudatan Jokipuiston koulun välituntisääntöjä 7. Kännykkä, raha, makeiset & #9679; En käytä kännykkää ilman lupaa. Pidän kännykän repussa ja äänettömänä. & #9679; Tuon rahaa ja/tai makeisia kouluun vain opettajan luvalla. & #9679; Kouluun tuodut arvoesineet ovat oppilaan omalla vastuulla. 5. Vertaissovittelu (verso) Koulussamme on käytössä oppilaita osallistava kasvatuskäytäntö VERSO eli vertaissovittelu. Verso on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tarjoaa vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Sovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. (ks. http://www.ssfffm.com/vertaissovittelu/) Vertaissovittelu kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja ja siten myös ennaltaehkäisee ristiriitojen syntymistä. Yksittäiset riidat, joissa oppilaat ovat tasavertaisessa asemassa, hoidetaan joko vertaissovitteluna tai aikuisten toimesta. Sovittelutilanteessa sovittelijoina ovat vertaissovittelukoulutuksen saaneet samanikäiset tai vanhemmat oppilaat. Verso-oppilaat hoitavat sovittelutilanteita välitunneilla Verso-koulutuksen saaneen opettajan ohjauksessa. Sovittelu saadaan normaalisti hoidettua välitunnin aikana. Sovittelussa ei haeta syyllisiä tai anneta rangaistuksia. Osapuolet itse miettivät ratkaisumahdollisuuksia ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Kun lapsi on päässyt sovittelemaan riidan versoon ja onnistunut sopimuksen teossa, ei sovittelusta lähde kotiin tietoa. Onnistuneen

Sivu 16/27 sovittelun jälkeen pidetään noin viikon päästä seuranta. Jos sovittelu ei jostain syystä onnistu, riidan selvittely siirtyy aikuisten tehtäväksi ja silloin siitä tulee kotiin tieto. Vastuuopettajat (lv14-15): Jyri Lamberg, Raili Kreander, Taru Koskenniemi, Pirkko Arveli 6. Kiusaamiseen puuttuminen Kiusaamisen määritelmä Kiusaaminen on aggressiivista käyttäytymistä/ pahan mielen aiheuttamista, joka on toistuvaa, tahallista ja kohdistuu siinä tilanteessa suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen. Kiusaamisessa on siis kyse alistussuhteesta, vallan tai voiman väärinkäytöstä. Kiusaamisesta ei ole kyse tasavertaisten lasten yksittäisessä konfliktissa, riidassa tai tappelusta. Koululla esiintyy monenlaisia ristiriitatilanteita. Aina ei ole kysymys kuitenkaan tämän määrittelyn mukaisesta jatkuvasta ja alisteisesta tapahtumaketjusta, kiusaamisesta. Esimerkkitilanteita: - Oppilas heittää kumilla toista oppilasta. kasvatuskeskustelu - Oppilasta ei oteta mukaan leikkeihin tai esim. vieruskaveriksi, ruokapöytään. Tilanne jatkuu toistuvasti ja aiheuttaa pahaa mieltä. kasvatuskeskustelu Kiva-käsittely - Välitunnilla kahden oppilaan välillä on tullut kinaa siitä, kumman vuoro on olla jäänyt. verso - Oppilas käyttäytyy tunnilla häiritsevästi ja rikkoo työrauhaa. kasvatuskeskustelu Kake-tiimin käsittely - Oppilas menettää malttinsa ja lyö toista. väkivaltaan puuttuminen - Oppilas jää kiinni tupakanpoltosta. kasvatuskeskustelu & #8594; lastensuojeluilmoitus & #8594; yhteistyö oppilashuollon kanssa Kiusaamistapauksiin puuttuminen Ensisijaisesti kiusaamistapauksiin puututaan välittömästi sen opettajan tai koulun henkilökuntaan kuuluvan toimesta, joka kiusaamisesta saa ensimmäisenä tiedon tai sitä havaitsee. Jatkotyöskentely tapahtuu luokanopettajan toimesta yhteistyössä kotien kanssa. Koteja tiedotetaan tilanteesta ja selvittelystä. Kasvatuskeskustelun järjestäminen on ensisijainen puuttumistapa. Tarvittaessa kutsutaan tilanteesta riippuen koolle neuvottelu, missä kyseisten oppilaiden huoltajat ovat paikalla ja tilannetta avataan kaikkien näkökulmasta ja pelisäännöt kerrataan. Näin varmistutaan siitä, että kaikki tietävät yhteiset pelisäännöt ja myös sen, mitä seuraa niiden rikkomisesta. Mikäli kiusaaminen jatkuu ja/tai pahenee, koulun Kiva-tiimi ottaa kiusaamisasian hoitaakseen. Puuttumisessa käytetään valtakunnallisesti kehitettyä ja testattua menetelmää: KiVakoulu = kiusaamisen vastainen. Kiva-tiimin vastuuopettajat (lv14-15): Anu Nygren, Riikka Strandström, Erja Laurila, Anssi Liljeström Prosessin kuvaus Koulun Kiva-tiimi toimii opetusministeriön Kiva koulu -hankkeen menetelmän mukaisesti. Jokipuiston koulun Kiva-tiimi selvittelee pitkään jatkuneita kiusaamistapauksia yhdessä luokanopettajan kanssa. Alkuselvittelyvaiheessa kerätään tietoja kiusaamisesta sitä varten kehitetyn lomakkeen avulla. Itse puhuttelut pyritään hoitamaan saman oppitunnin aikana kullekin

Sivu 17/27 erikseen: kiusattua kuullaan ja kiusaajat puhutetaan yksi kerrallaan. Luokanopettaja ottaa Kivatiimin käsittelystä yhteyden osapuolten koteihin. Mikäli kiusaaminen tiimin käsittelyssä ei lopu, vaan jatkuu joko välittömästi tai kahden viikon seuranta-aikana, asia siirtyy Kiva-tiimiltä rehtorille, joka selvittää tilannetta ja varmistaa, että säännöt ja kiusaamisen jatkumisesta tulevat seuraukset ovat asianosaisten tiedossa. Tarvittaessa asia viedään heti muille yhteistyötahoille, kuten esimerkiksi oppilashuollon henkilöstölle, lastensuojeluun tai poliisille. Myös rangaistuksia voidaan kiusaamisen jatkuessa määrätä. Periaate on, että samoja toimenpiteitä ei toisteta, vaan siirrytään eteenpäin, kuitenkin niin, että jos kiusaaminen loppuu (tämä varmistetaan kiusatulta), palataan nopeasti normaaliin päiväjärjestykseen. Tilannetta seurataan seuranta-ajan päätyttyäkin ja jos kiusaaminen alkaa uudelleen, kiusaamisen käsittelyä ei aloiteta alusta, vaan toimenpiteitä jatketaan nopeasti vanhana juttuna. Kiusaamisen esiintymistä kartoitetaan säännöllisesti oppilaille tehtävien kyselyiden (Kiva-kyselyt) avulla ja henkilökohtaisissa tapaamisissa oppilaan ja tämän vanhempien kanssa. Luokissa toteutetaan myös ilmapiirin kartoittamiseksi kyselyjä, joita hyödynnetään sosiaalisten taitojen opetuksen suunnittelussa. Tarvittaessa käytetään hyväksi ulkopuolisia asiantuntijoita. Tärkeä rooli kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ovat luokissa pidettävät Kiva-tunnit. Kaikilla opettajilla on Kiva koulu -materiaali saatavilla ja kaikki sitoutuvat Kiva koulu -toimintaan. Erityisesti 1. ja 4. luokalla pidettävillä Kiva koulu tunneilla harjoitellaan sosiaalisia taitoja, mm. säännöistä sopimista ja erimielisyyksien selvittämistä. Edellä mainitut kiusaamiseen puuttumiskäytänteet ovat wilman kautta luettavissa tästä suunnitelmasta. Asiaa käsitellään myös vanhempainilloissa ja erillisissä kotitiedotteissa. 7. Kasvatuskeskustelu Kasvatuskeskustelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka on ensisijainen oppilaan ohjaamistapa häiriökäyttäytymisen lopettamiseksi (POL 35a ). Jos oppilaan häiriökäyttäytyminen ei puuttumisella ja ohjauksella ole lakannut, vaan häiriökäyttäytyminen jatkuu, opettaja käy oppilaan kanssa erikseen kirjattavan kasvatuskeskustelun. Myös huoltajille varataan mahdollisuus kommentointiin tai tarvittaessa mukanaoloon. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää myös kouluajan ulkopuolella (enintään kaksi tuntia) ja tarvittaessa useammassa osassa. Kasvatuskeskustelusta tehdään merkintä wilmaan tuki-välilehdelle. Jos häiriökäyttäytyminen toistuu, voidaan käyttää koulun Kake-tiimin apua keskusteluun ja sen avulla häiriökäyttäytymisen poistamiseen. Kake-tiimi Kake-keskustelu- menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja kehittämällä vähentää häiriökäyttäytymistä. Kasvatuskeskustelujen kautta otetaan huomioon kunkin oppilaan yksilöllisyys ja tasavertainen ihmisarvo. Kasvatuskeskustelussa oppilaan käyttäytymistä tai tapaa toimia pyritään ohjaamaan. Oppilas joutuu välittömästi pohtimaan, mitä teki, miksi ja miten korjata tilannetta. Samalla opetetaan vastuullisuutta ja otetaan vanhemmat mukaan yhteisiin kasvatusasioihin. Kake-tiimiläisen pitämä kasvatuskeskustelu kirjataan erilliselle lomakkeelle (liite 4) ja tieto siitä menee kotiin joko välittömän puhelun tai wilma-viestin/-merkinnän kautta, jos huoltajia ei tavoiteta. Pääsääntöisesti oppilas itse soittaa tilanteessa vanhemmilleen ja aikuiset tarvittaessa selvittävät asiaa lisää. Tätä menetelmää käytetään ottaen huomioon oppilaan ikä ja kehitys, lähinnä isompien oppilaitten kanssa. Myös Kake-tiimiläisen pitämästä kasvatuskeskustelusta tehdään merkintä wilmaan tukivälilehdelle.

Sivu 18/27 Kasvatusyhteistyössä kodin kanssa ei-toivottu käyttäytyminen pyritään saamaan loppumaan. Jos Kake-tiimiläisenkään toteuttama kasvatuskeskustelu ei auta, järjestetään asian tiimoilta neuvottelu, jossa vanhemmat ovat paikalla. Oppilaalle voidaan myös määrätä rangaistus ja/tai määrätä tekemättömiä tehtäviä kotona tai koululla koulupäivän jälkeen tehtäväksi. Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä, jossa yhdessä oppilashuollon henkilöstön ja huoltajien kanssa mietitään ratkaisuja tilanteeseen. Myös Perusopetuslain 36 :n mukaiset rangaistukset tulevat kyseeseen silloin, kun häiriökäyttäytyminen ei em. toimenpiteillä ole lakannut. Vastuuopettajat (lv. 2014-2015) Antti-Mikko Honkaniemi, Sirkku Järvenpää, Minna Asumalahti 8. Häirintään puuttuminen ja häirintätapausten hoito Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei- toivottuna fyysisenä kosketuksena. Saatuaan tiedon asiasta, opettaja toimii kuten kiusaamistapauksen selvittelyn yhteydessä. Mikäli häirintä kohdistuu oppilaalta opettajaan, asia hoidetaan häiriökäyttäytymisenä (ks. edellä). 9. Väkivaltaan puuttuminen ja väkivaltatilanteiden hoito Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä tai niillä uhkailua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin puututaan. Väkivaltatilanteessa opettaja käyttäytyy rauhallisesti ja ottaa toisen aikuisen mukaan tilanteen selvittämiseen aina, kun se on mahdollista. Asia selvitetään yhdessä rehtorin kanssa. Jos kyseessä on oppilaiden välinen tapahtuma, molempien osapuolten huoltajiin ollaan yhteydessä ja uhrin huoltajaa opastetaan tekemään halutessaan ilmoitus poliisille. Jos väkivalta kohdistuu koulun henkilökuntaan kuuluvaan, asiasta tehdään ilmoitus työsuojeluun sekä poliisille. Vakavissa tapauksissa koulu harkitsee rangaistustoimenpiteenä oppilaan määräaikaista erottamista, josta päätöksen tekee Sipoon kunnan koulutusjaosto. Väkivaltatapahtuma kirjataan wilmaan tuki-välilehdelle. Oppilashuolto on tilanteen jälkeen mukana tukemassa sitä, että väkivalta ei toistu. Tarvittaessa yhteistyöhön otetaan mukaan lastensuojelu ja lastenpsykiatria. 10. Suunnitelma ennaltaehkäiseväksi työksi Koulun toimintakulttuurin kehittäminen Jokipuiston koulun toimintakulttuuria on kehitetty pitkäjänteisesti siten, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi. Koulussa toimii rehtorin johdolla vararehtorin ja kolmen-neljän opettajan muodostama suunnitteluryhmä, jossa kehitetään koulun toimintaa ja käsitellään oppilaiden ja opettajien ideoita toimintakulttuurin kehittämiseksi. Eri tapahtumien ja hankkeiden järjestämisestä vastaavat opettajatiimit. Myös muu henkilökunta ja oppilaat osallistuvat eri tapahtumien järjestämiseen ja saavat sanoa mielipiteensä koulun käytäntöjä kehitettäessä. Oppilashuollon henkilöstö sekä yhteistyökumppanit ovat myös mukana koulun toiminnassa ja toimivat koululla paitsi oppilaitten myös oppilasryhmien kanssa.

Sivu 19/27 Koulun oppilashuoltoryhmän vastuulla on arvioida, kehittää ja suunnitella ennaltaehkäisevää työtä oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän suunnitelman päivittäminen kuuluu tälle oppilashuoltoryhmälle. Ryhmään kuuluu rehtorin ja oppilashuollon henkilöstön lisäksi koko koulun suunnitteluryhmä (johtotiimi) sekä edustajia oppilaskunnasta ja vanhemmista. Moniammatilliset kokoontumiset oppilasasioissa Yksittäistä oppilasta tai oppilasryhmää koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisissa asiantuntijaryhmissä. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Jäsenten nimeäminen edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Kertomukseen kirjataan oppilashuoltolain 20 säädetyt asiat. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Oppilaskuntatoiminta Jokipuiston koululla toimii oppilaskunta. Sen päämääränä on tehdä koulusta meidän koulu ja opettaa oppilaita demokraattiseen päätöksentekoon. Oppilaskunta edustaa koko koulua ja kaikkia sen oppilaita. Se kehittää koulua lapsen näkökulmasta. Oppilaskunnan jäsenet valitaan luokittain vuodeksi kerrallaan. Oppilaskunnan ohjaaja auttaa oppilaita tässä tehtävässä. Koulun rehtori on toiminut useita vuosia oppilaskuntaa ohjaavana henkilönä, jolloin oppilaiden ajatusten ja näkemysten tuominen mukaan päätöksentekoon on mutkatonta. Luokan edustajat informoivat luokkaa oppilaskunnan toimista jokaisen kokoontumisen jälkeen. Osallisuuden kehittäminen on jokaisen koulun henkilökuntaan kuuluvan tehtävä ja osallisuuden parantamista suunnitellaan koulun oppilashuoltoryhmässä. Lukuvuonna 2014-2015 kehittämisenkohteina oppilaskunnalla on: - Kokouskäytäntöjen uudistaminen: osa kokouksista pienet erikseen ja isot erikseen, jolloin osallistuminen ja asioiden käsittely voidaan toteuttaa ikätasolle paremmin sopivalla tavalla ja tehokkaasti. - Koulun viihtyvyyden parantaminen: ideoita koulun toimintaan, yhteisiä tapahtumia. - Mukana olo edustajien kautta (3 kuudesluokkalaista) Koulun yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Kummioppilastoiminta Koulun yhteisöllisyyttä lisätään kummioppilastoiminnalla. Toiminta sisältää yhteisiä tapahtumia kummiluokkien kesken. Kummiluokat ovat eri luokka-asteilta. Tämä antaa mahdollisuuden käyttää vanhempia oppilaita apuopettajina, mistä on sekä pedagogista että kasvatuksellista hyötyä. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö

Sivu 20/27 Jokipuiston koulu tekee aktiivista yhteistyötä lähipäiväkotien esikouluoppilaiden kanssa. Lähikoulujen eskarit mm. osallistuvat koulun kilpailutapahtumiin, kenraaliharjoituksiin ja käyvät tutustumassa oppitunteihin. Tavoitteena on tukea tulevien ekaluokkalaisten koulun aloittamista, vähentää koulun aloittamiseen liittyviä pelkoja ja antaa opetushenkilökunnalle tietoa tulevien ekaluokkalaisten kouluvalmiuksista. Yhteistyö Jokipuiston ja Sipoonjoen koulujen välillä Jokipuiston koulu tekee aktiivista yhteistyötä yläkoulun kanssa, jotta yhtenäisen peruskoulun idea toteutuisi oppilaitten koulupolulla sekä siirtymävaiheessa että jo sitä ennen. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyöllä pyritään tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista tervettä kasvua ja hyvää oppimista yhdessä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntijoiden kanssa. Koulun ja kodin yhteistyössä sitoudutaan toimimaan yhdessä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Yhteistyö pohjautuu keskinäiseen luottamukseen, tasavertaisuuteen ja toistensa kunnioittamiseen. Tavoitteena on ennaltaehkäistä vaikeuksia oppimisessa ja sosiaalisessa ympäristössä. Yhteistyön lähtökohtana on avoin ja molemminpuolinen yhteydenpito. Poissaolokäytännöt Poissaolot tulee selvittää aina etukäteen tai viipymättä wilman kautta luokanopettajalle tai puhelimitse opettajahuoneeseen (09-23537422, 09-23537423) tai koulusihteerille (09-23537421). Huoltajien vastuulla on huolehtia lapsensa oppivelvollisuuden suorittamisesta. Koulun lomaaikojen ulkopuoliset lomat anotaan joko luokanopettajalta (1-3 päivää) tai rehtorilta (yli 3 päivää). Lomanaikaisten tehtävien suorittamisesta vastaa huoltaja. Poissaoloja seuraavat a) Luokanopettaja: merkitsee luokkansa poissaolot ja seuraa niitä. b) Rehtori ja oppilashuolto: seuraavat koulun oppilaiden poissaolomääriä. Jos poissaoloja on kertynyt paljon yhden oppilaan osalle, asiasta otetaan yhteyttä huoltajiin ja tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä, jossa yhdessä mietitään keinoa poissaolojen vähentämiseen ja luokan mukana opiskelussa pysymiseen. Yhteydenotto ja/tai palaverin koolle kutsuminen voi tapahtua luokanopettajan, oppilashuoltohenkilöstön tai rehtorin toimesta. Valvonnat Koulun toimintaa, oppitunteja, ruokailua ja siirtymätilanteita valvotaan jokaisen koulun henkilökuntaan kuuluvan toimesta. Opettajat ja ohjaajat jakavat tehtävät sekä opetusjärjestelyjen että valvonnan suhteen. Jokainen opettaja valvoo oman opetusryhmänsä välipalan syönnin pitkän päivän viimeisellä välitunnilla tai viimeistä edellisen tunnin lopussa. Välitunneilla on koulukohtainen valvonta: kaikilla välitunneilla on välituntivalvojia suhteutettuna oppilasmäärään (3-5). Välituntivalvojien tehtävä on seurata ja tarvittaessa puuttua lasten toimintaan välittömästi, mikäli tilanne sitä vaatii. Välituntivalvojat käyttävät heijastinliivejä paikallistamisen helpottamiseksi. Välituntivalvojat puuttuvat akuutteihin tilanteisiin ja informoivat luokanopettajia/rehtoria tai kiinteistönhoitajaa mahdollisista laajempaa selvitystä vaativista asioista. 11.Keinot puuttua järjestyssääntöjen rikkomiseen